Työturvallisuuden tavoitteet ja seuranta Tiimipäällikkö Mika Liuhamo Turvalliset johtamiskäytännöt Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivä 10.11.2010, 11 Hämeenlinna
Työsuojelun ensisijaisuusperiaate STM:n hallinnonalan työsuojelustrategia. STM 1998. Työ on hyvinvoinnin perusta, ja terveys on ihmisen tärkeimpiä asioita. Työsuojelu yhdistää tuotannossa nämä asiat toisiinsa. Ensisijaisesti ij i pyritään terveyttä ttä ja turvallisuutta tt edistämällä ällä ylläpitämään työkykyä sekä toisaalta tunnistamaan, arvioimaan ja torjumaan huonoissa työoloissa syntyviä turvallisuus- ja terveysriskejä. Toissijaisesti pyritään korjaavin toimin poistamaan jo syntyneitä ongelmia. Hyvä fyysinen ja psyykkinen työympäristö on edellytyksenä niin työturvallisuudelle ja -tyytyväisyydelle, tuotteiden ja palvelujen laadulle kuin hyvälle tuottavuudellekin syntyy kullekin työpaikalle ensisijaisesti sen omin toimin edellyttää työympäristöasioiden johtamista, toimivaa ja tehokasta organisaatiota ja järjestelmällistä turvallisuuden hallintaa sekä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 2
Työturvallisuuden johtamisen perusmalli Salminen S ym. 2007. Kanerva 2008. " Tän turvallisuusjohtamisen ajattelun siirtäminen vaikkapa yksittäiseen ongelmaan, esimerkiksi yksintyöskentelytilanteet, siis jos tosta laista ei suoraan löydy ratkasua tai ratkasumallia tai säännöstä siihen, niin se menettelytapa on se, että työnantajan on arvioitava riskit ja pyrittävä poistaan ja sitten katottava mikä se siellä jäljellä oleva riski on. " "... se on ihan keskeisiä teemoja siis tän kasi-, ysi- ja kymppipykälän muodostama kokonaisuus, joka säätelee sitä turvallisuusjohtamista. " Vaarojen ja haittojen selvittäminen TtL 10 Riskien arviointi TtL 10 Työsuojelun toimintaohjelma TtL 9 Toimenpiteet Jatkuva seuranta TtL 8 TtL 8 Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 3
Tavoitteellisen ohjelman periaatteita Työympäristön puitedirektiivi 89/391/ETY Työsuojelutoimintojen on sisällyttävä organisaation kaikkiin toimintoihin kaikilla hierarkiatasoilla. ill Työympäristövaikutukset ja työsuojelun tarpeet on selvitettävä systemaattisesti. Yrityksen koko henkilöstö, ylin johto mukaan lukien, on saatava sitoutumaan sovittuihin toimintatapoihin. Lakiin on sisällytetty johtamisjärjestelmissäkin oleva jatkuvan parantamisen periaate. Laadittavan ohjelman tulee olla sopusoinnussa muiden työpaikalla laadittavien, i esimerkiksi i ympäristönsuojelua tai suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien ohjelmien ja selvitysten kanssa. Toimintaohjelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa on otettava huomioon eri lähtökohdista tai lainsäädännön velvoitteista i t tulevat vaatimukset. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 4
Johtamisjärjestelmän sisältö ILO-OSH OSH 2001. TTT-johtamisjärjestelmiä koskevia ohjeita. Politiikka Muutoksen hallinta TTT-politiikka Hätätilanteet Työntekijöiden osallistuminen Hankinnat Urakointi Organisointi Arviointi Toimintavelvollisuus Suoriuskyvyn tarkkailu ja Pätevyys ja koulutus mittaaminen Johtamisjärjestelmän j t ä Työtapaturmien, työperäisten dokumentointi sairauksien, ammattitautien ja Tiedonvälitys vaaratilanteiden tutkinta Suunnittelu ja toteutus t t Alkukatselmus Auditointi Johdon katselmus Järjestelmän suunnittelu, Parannustoimenpiteet kehittäminen i ja toteuttaminen t tt Ennalta ehkäisevät ja korjaavat Tavoitteet toimenpiteet Vaarojen ehkäisy Toiminnan jatkuva Ehkäisy- ja valvontatoimet parantaminen Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 5
Johtava periaate: Jatkuva parantaminen Yhteisenä tekijänä kaikille johtamisjärjestelmille voidaan pitää ns. jatkuvan parantamisen ympyrää eli PDCA-ympyrää. Toiminnan kehittäminen voidaan ymmärtää jatkuvana säätöprosessina, jossa toistuu mittaaminen, i vertailu referenssitasoon sekä korjaavien toimenpiteiden suorittaminen. paranna (act) arvioi (check) 4 1 3 2 suunnittele (plan) toteuta (do) Järjestelmät kattavat laajimmillaan yrityksen koko toiminnan ja tuotteen koko elinkaaren. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 6
Esimerkki jatkuvasta parantamisesta Päämäärien laatiminen ja asettaminen Mitkä ovat tärkeimmät päämäärät? Miten ne on tarkoitus saavuttaa? Tavoitteiden id määrittely Milloin toiminta on haluttua? ja mittaaminen Miten ja mitä mitataan? Toimenpiteet, tulosten vertailu ja arviointi i Miten toteutetaan? Saavutettiinko tavoitteet ja päämäärät? Mikä onnistui, missä mentiin vikaan? Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 7
Turvallisuuden johtaminen Liuhamo 1998. Turvallisuuden johtaminen pk-yrityksissä. Taloudellinen kannattavuus TULOS TUOTTAVUUS Toiminnallinen tehokkuus SAANTI, LAATU, TUOTANTO PROSESSIN KYVYKKYYS (PCI) PANOS TUOTANTO- JÄRJESTELMÄ, TYÖPROSESSI TUOTOS HUKKA RESURSSIT TOIMENPITEET TULOKSET TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN JA MITTAAMINEN LOSS CONTROL Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 8
Turvallisuuden tuotos / panos Liuhamo & Santonen 2001. Turvallisuuskymppi. SUORAT + VÄLILLISET KUSTANNUKSET SUORAT KUSTANNUKSET PANOSKUSTANNUKSET TAVOITETILA? VIRANOMAIS- MINIMI KUSTANNUS- OPTIMI NOLLA TAPATURMAA TURVALLISUUS Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 9
Turvallisuus on vaatimus johtamiselle! Yhteiskunta Lainsäädäntö, velvoitteet, arvot Sidosryhmät Toimintaperiaatteet, sopimukset, ohjeet, laatujärjestelmät Haitat, vaarat Riskien arviointi, tarkastukset, vahinkotutkinta Organisaatiota ohjaavat toimintaan sisältyvistä haitta- ja vaaratekijöistä, yhteiskunnan arvoista ja sidosryhmien i odotuksista t ja periaatteista johdetut TTT-perusvaatimukset ja tavoitteet. Vaatimukset Johtaminen Organisaation sisäinen ja ulkoinen seuranta tuottaa tietoa toiminnan tasosta ja käytännöistä. Parantaminen Käytännöt Johtamista ja käytäntöjä parannetaan arvioimalla niitä jatkuvasti suhteessa perusvaatimuksiin. Arviointi Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 10
Mikä yhdistää menestyviä yrityksiä? Consulting forum 5/1997. Asiakassuuntautuneisuus Tunnetaan asiakasvaatimukset Henkilöstön kehittäminen Turvallinen työskentely on osa ammattitaitoa Jatkuva parantaminen Virheistä ja vahingoista keskustellaan ja opitaan Johtajuus Turvallisuus osana strategiaa Julkinen vastuu Yritys on hyvä kansalainen Nopeus ja joustavuus Häiriöihin ja puutteisiin reagoidaan heti Prosessien suunnittelu Turvallisuus integroidaan työprosessiin Suuntaus tulevaisuuteen Turvallisuuden kehittämiseen sitoudutaan näkyvästi Tavoitteellisuus Turvallisuutta halutaan ja vaaditaan koko ajan. Tosiasioihin perustuva johtajuus Olemassaolevaa tietoa hyödynnetään. Yhteistyö Sidosryhmät otetaan toiminnassa huomioon. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 11
Mittaamisen tavoitteet ja välineet Hämäläinen ym. 2010. Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista turvallisempien työtapojen ohjaaminen työturvallisuustoiminnan tehokkuuden arviointi toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi kehityksen todentaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi toimenpiteiden valinta ja investointien suunnittelu koulutuksen suunnittelu palkitseminen raportointi sidosryhmille vertailu ja tulevaisuuden ennakointi Työn jatkuva valvonta työn johtaminen, työlupakäytäntö, turvallisuuskierrokset, k t työsuojeluparitoiminta Tarkastukset organisaation sisäiset esim. viikkotarkastus, kaluston käyttöönottotarkastus ulkopuoliset esim. asiakkaan tekemä, työterveyshuolto Seuranta fyysisten työolojen havainnointi vahinkojen raportointi, tutkiminen tki i ja tilastointit i Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 12
Seurannan ja mittaamisen strategia Varmistaa että toiminta vastaa sille asetettuja vaatimuksia ja periaatteita. Tavoitteena toiminnan arviointi, ohjaaminen ja palautteen antaminen. Ennakoivuus Tarkoitus: johtamisen väline Kerää ja analysoi toiminnan puutteellisen johtamisen ja hallinnan seurauksia ja ongelmia. Tavoitteena oppiminen, poikkeamien hallinta ja toimenpiteiden tehokkuus. Takautuvuus Koulutuksen Ulkoinen Olosuhteiden Vahinko- Kustannusten laajuus auditointi havainnointi selvitys seuranta Määrällisyys Laadullisuus Vahinkojen taajuus Työhygieninen mittaus Työpaikkaselvitys Työsuojelutarkastus Ilmapiirikartoitus Objektiivisuus Subjektiivisuus Vahinkotilasto Riskianalyysi Organisaation rakenne Koulutuksen tehokkuus Todentamaton as.tunt.arvio Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 13
Työturvallisuus on erinomainen toiminnan laadun mittari Turvallisuus on laatua! Erilaiset turvallisuuspoikkeamat (vahingot, vaaratilanteet, häiriöt, altistuminen ja kuormittuminen) ovat sähläystä eli huonoa laatua. Hyvä työturvallisuus tarkoittaa varmuutta siitä, että työprosessi ei tuota ei-toivottuja poikkeamia vähäistä vaaran suuruutta eli hyväksyttävää riskiä. Turvallisuuden johtaminen on prosessin, laadun ja muutosten hallintaa. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 14
Työturvallisuuden osa-alueet ja mittarit Turvallisuuden mittaaminen, TUKES-julkaisu 7/2000. siisteys ja järjestys riskinarvioinnit häiriötiedot Tekniset kunnossapitotiedot luotettavuustiedot käytettävyys järjestelmät prosessit, tapaturmien vakavuus johdon kierrokset koneet, laitteet tapaturmataajuus auditoinnit vaaratilanteet henkilönsuojainten tapaturmien syyt Turvallisuus- Ei-toivotut käyttö + kulttuuri tapahtumat sairaspoissaolot viranomaispalaute arvot, + häiriöt, ammattitaudit paloturvallisuus ja Hyväkin asenteet, yritys hyödyntää tapaturmat, vastaanottokäynnit hätätilannevalmius käyttäytyminen sisällään + olevasta vuodot ongelmajätteet lakien ja asetusten tiedosta vain alle 1% satunnaispäästöt noudattaminen Johtamis- poissaolokustannukset työilmapiiri järjestelmät ja sopimuskumppaneiden pp menettelytavat tapaturmat koulutus toiminta auditoinnit aloitteet pienryhmätoiminta turvallisuuskierrokset Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 turvallisuustoimenpiteet työkyky ja kuntotestit ergonomia turvallisuuskustannukset 15
Tiedon hallinta johtamisen välineeksi Päämääränä on turvallisuuden parantaminen riskejä pienentäen ja vahinkoja ennaltaehkäisten. Riskien arviointi Mitkä tekijät (vaarat) voisivat johtaa vahinkoon? Miten suuren riskin kukin vaara muodostaa? Miten vaaralle altistumista voidaan ennaltaehkäistä tai sen seurauksia lieventää? Korostuu muuttuvissa oloissa ja silloin kun vahinkoja sattuu harvoin. Vahinkojen selvittäminen Mitkä tekijät oikeasti johtivat vahinkoon? Miten vakava seuraus oli? Miten vakava se olisi voinut olla? Miten vastaavankaltainen vahinko voidaan ennaltaehkäistä tai sen seurauksia lieventää? Tuottaa tietoa realisoituneista riskeistä, mutta oikein tehtynä myös vahinkojen syistä. Riskitieto ja vahinkotieto täydentävät toisiaan! Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 16
Turvallisuus tavoitteeksi Perinteisesti turvallisuustavoitteet määritellään niin, että pyrkimyksenä on vähentää jotakin. esim. tapaturmia, vahinkoja, sairauspoissaoloja, riskitasoa Ohjauksen kannalta tämä on ongelma, koska mittaushavainnot vähenevät. Olisi parempi määritellä turvallisuustavoitteet siten, että tuotokset lisääntyvät, kun turvallisuus paranee. Tapaturmien väheneminen nähdään seurauksena parantuneesta kyvystä tehokkaasti hallita olosuhteita, jotka mahdollisesti johtavat tapaturmiin. Tavoitteena tulisi olla turvallisuuden lisääntyminen eikä riskin vähentyminen!! Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 17
Riskienhallinnasta tavoitetasoajatteluun Mitätön riski Korkea hyöty y Huipputaso 10 % saavuttaa Kehittynyt t taso 40% saavuttaa Normitaso Prioriteettina hyödyn maksimointi kilpailutekijä, lisäarvo turvallisuus, terveellisyys tuottavuus, tehokkuus hyvinvointi, houkuttelevuus Prioriteettina haitan minimointi suojaimet, tekniset ja toiminnalliset hallintakeinot Riskiä ei voida hyväksyä esim. HTP-tason tai raja-arvon ylittäminen Sietämätön riski Matala hyöty Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 18
Riskeistä kohti työhyvinvointia Riskien hallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: vaaratekijän syntyminen estetään vaaratekijä poistetaan tai korvataan vähemmän vaarallisella käytetään yleisesti vaikuttavia keinoja ennen yksilöllisiä tekniikan ja muiden keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työhyvinvointi edellyttää em. lisäksi laaja-alaista alaista lähestymistä, jossa kehitetään fyysistä työympäristöä (tekniset ratkaisut, työvälineet, prosessi) johtamista (organisatoriset ratkaisut, työmenetelmät järjestelmät) ihmisten käyttäytymistä (asenteet, työtavat, henkilönsuojaukset) sosiaalista vuorovaikutusta (yksilöiden väliset rajapinnat). Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 19
TASO HYVÄ PERUSTASO Perusasioista huolehditaan ja lakeja noudatetaan 1-2 p Työhyvinvoinnin itsearviointimatriisi Anttonen & Räsänen 2009. Työhyvinvointi - uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Työympäristö ja toiminnan varmistaminen Tunnistettu terveyden ja turvallisuuden kannalta merkittävät ät osa-alueet ja niiden hallinta (vaaran arviointi) Yrityksellä on turvallisuussuunnitelma, jossa käsitellään toimenpiteet poikkeustilanteissa Suuronnettomuusriskit sekä muut hätä- ja poikkeustilanteen riskit on tunnistettu ja kartoitettu sekä vastuut kirjallisesti määritelty ja henkilöstö koulutettu Siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan Koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan sekä suojaimia hankitaan Työyhteisön toimivuus, johtaminen ja viestintä Työpaikalla järjestetään säännöllisiä palavereita Töhtiö Työyhteisön vuorovaikutus ikt ti toimiiii Ristiriidat työyhteisöissä ratkaistaan työpaikan arjessa Henkilöstön kohtelu on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Töiden sujuvuudesta keskustellaan yhdessä Työpaikalla on sovitut yhteiset pelisäännöt työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvän tiedon hankkimiseksi, käsittelemiseksi, dokumentoimiseksi ja välittämiseksi ja yhteistyöperiaate toteutuu Työhyvinvointitoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja mittausmenetelmät ovat sekä määrällisiä että laadullisia Työn organisointi Jokainen tuntee työnsä tavoitteet ja töthtää työtehtävänsää Työntekijän tarpeet otetaan huomioon työaikajärjestelyissä Työajan seuranta toimii ja tauotus on järjestetty työssä Toimintoja koskeva ohjeistus ja välttämättömät menettelytavat dokumentoinnin hallintaan ovat olemassa Yrityksessä tunnetaan toimialaa koskevan lainsäädännön vaatimusten perusteet ja tarkoitus EDISTYNYT Ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien Työilmapiiriä seurataan säännöllisesti ja se johtaa Omaan työhönsä voi vaikuttaa ja se arviointia tehdään parannuksiin tiedostetaan yleisesti TASO Yrityksessä on varauduttu hätä- ja poikkeustilanteisiin Työyhteisön kehitystoiminta on tavoitteellista ja yhteisiä Työssä voi hyödyntää tietojaan ja taitojaan Aktiivista ja säännöllisin 2-3 vuoden välein tehtävin harjoituksin ja pelisääntöjä noudatetaan Työn kehittämisessä hyödynnetään tavoitteellista suunnitelmaa päivitetään Työhön liittyvistä muutoksista tiedotetaan ja keskustellaan asiakaspalautetta Johto seuraa Työterveys- ja turvallisuusvaatimusten noudattamista ja on asettanut Yrityksellä on käytössään tehokas tiedottamisen malli oikeassa hyvissä ajoin työntekijöiden kanssa Työn määrä ja käytössä oleva aika ovat toimintaa ja suhteessa kehityshankkeita 3-4 p HUIPPUTASO Tavoitteellista toimintaa, joka on systemaattises ti suunniteltua ja arvioitua 5-6 p työterveys- ja -turvallisuuden minimivaatimukset i i t ja tiedottanut niistä yleisesti Työpaikalla suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti työturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, virheistä opitaan (0-tapaturmaa-ajattelu) (työterveys- ja turvallisuus) Tasa-arvonäkökulmasta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta huolehditaan Mahdollisen yksintyöskentelyn k t haittatekijät t tunnistetaan ja korjataan Käytössä systemaattinen työympäristön y Työtä ja työpaikan toimintatapoja kehitetään Työn organisoinnin kehittäminen tapahtuu terveellisyyden ja turvallisuuden laadunhallinta järjestelmällisesti, yhteistoiminnallisesti ja niistä tiedottaen yhteistoiminnallisesti (OHSAS 18001 tai vastaava) Muutosten toteutusta seurataan systemaattisella tavalla Muutoksia ennakoidaan hallitusti ja yhteisesti Turvallisuudesta huolehtiminen on yhteisesti Arviointien tuloksia käytetään johtamisjärjestelmän ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti hyväksytty periaate kehittämisen tukena Yksilöllisiin tarpeisiin perustuva työn ja muun Turvallisuustarkastukset ovat suunniteltuja ja Jokaisen vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet työssä on elämän tasapaino on tehty mahdolliseksi säännöllisiä, johto osallistuu tarkastuksiin varmistettu Työn sujuvuutta seurataan, häiriöt Muutoksia tehdään yhteisesti, organisoidusti ja Kehittämistoimille on yhteisesti hyväksytyt vakiintuneet tunnistetaan ja niihin puututaan järjestelmällisesti, henkilöstö sitoutetaan mallit työympäristön jatkuvaan kehittämiseen ja Johto käyttää henkilöstön tilaa koskevia tunnuslukuja uudistamiseen (esim. sairauspoissaolotietoja) suunnitelmallisesti Mika Liuhamo, Verrataan TTL omaa / 10.11.2010 toimintaa muihin yrityksiin Toimintaan liittyvistä muutoksista tiedotetaan ja 20 keskustellaan yhteisesti Työniloa ja innostuneisuutta kannustetaan
Lopuksi: Suunnittelusta sanottua The planning is more important than the plan. No plan ever survived the first contact with the enemy. Dwight D. Eisenhower, General Planning is everything; the plan is nothing. The process of planning is more important than the plan - the key is planning. Lee A. Peters, President ProjectLEADER Inc. Mika Liuhamo, TTL / 10.11.2010 21