Vammaispalveluhanke I, Etevan osahanke

Vammaispalveluhanke I, Etevan osahanke LOPPURAPORTTI 10/2010 8/2012 Etevan johtoryhmä 17.10.2012 Miia Koski Petra Parikka Kati Pakari Päivi Karvonen Oili Sauna-aho Carina Lusikka Terhi Koskentausta Päivi Karvonen 1

SISÄLTÖ 1 Tiivistelmä... 4 2 Etevan osahankkeen lähtökohdat... 5 2.1 Alueellisen kehittämistyön tausta... 5 2.1.1 Uutta näkökulmaa palvelusuunnitteluun ja -ohjaukseen... 5 2.1.2 Kehitysvammapsykiatriset kysymykset... 5 2.2 Etevan osahanke osana valtakunnallista kokonaisuutta... 6 2.3 Kaste-ohjelma raamittaa Vammaispalveluhanketta... 7 3 Etevan osahankkeen tavoite ja tarkoitus... 8 4 Etevan osahankkeen organisaatio... 8 4.1 Hankehenkilöstö... 8 4.2 Projektiryhmä... 8 4.3 Ohjausryhmä... 9 4.4 Asiakasohjausryhmä... 9 4.5 Palveluohjauksen ja -suunnittelun työryhmä... 10 5 Toteutus... 10 5.1 Hankkeen järjestämät tilaisuudet... 10 5.2 Palvelusuunnittelun ja -ohjauksen kehittäminen... 11 5.2.1 Espoon pilotti... 12 5.2.2 Nurmijärven pilotti... 12 5.2.3 Tuen tarpeen itsearviointi -lomake... 13 5.2.4 Vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelujen kehittäminen... 14 5.2.5 CASE Etevan Palveluratkaisut-yksikkö... 15 5.2.6 Tuen tarpeen arviointi... 16 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalli... 17 5.3.1 Kehitysvammapsykiatrian toimintamalli... 17 5.3.2 Konsultoiva sairaanhoitaja ja pilotti tukikeskusjakson järjestämisestä asiakkaan ympäristössä18 5.3.3 Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa... 23 5.3.4 Muu terveydenhuollon yhteistyö... 24 5.4 Työskentely valtakunnallisessa hanketiimissä... 25 5.5 Menot ja rahoitus... 26 7 Arviointi... 29 7.1 Itsearviointi... 29 7.2 Vertaisarviointi... 30 8 Työ jatkuu Vammaispalveluhanke II:ssa... 31 Lähteet Liitteet 2

Kuvat Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 10. Visio kehitysvammapsykiatrian toimintamallista Vammaispalveluhankkeen strategia Palvelusuunnittelun kehittäminen Etevan osahankkeessa Esimerkkisivu tuen tarpeen itsearviointi -lomakkeesta Palvelutorin neljä palvelukokonaisuutta Palveluratkaisut-yksikön työskentely kohti yksilökeskeistä työyhteisöä Palvelutarpeen arvioinnin vaiheet Etevassa Prosessikuvaus liikkuva tukikeskusjakso CASE1. Asiantuntijuus konsultoivassa työssä Taulukot Taulukko 1. Etevan osahankkeen toteutus suhteessa Kaste-ohjelmaan Taulukko 2. Koonti Etevan osahankkeen järjestämistä tilaisuuksista Taulukko 3. Yksilökeskeisen työyhteisön tunnuspiirteitä Taulukot 4-6 Tuotokset ja tulokset Taulukko 7 Itsearvioinnin SWOT-analyysi Taulukko 8 Vertaisarvioinnin yhteenveto 3

1 Tiivistelmä Taulukko 1. ETEVAN OSAHANKKEEN TOTEUTUS SUHTEESSA KASTE-OHJELMAAN KASTE-OHJELMA 2008-2011 Vahvistetaan asiakkaan asemaa tarvitaan ratkaisuja, joilla asiakkaan ääni tulee paremmin kuulluksi Uudistetaan palvelurakenteita esim. erikoissairaanhoidon osalta erityisen vaativien ja vaativien hoitojen keskittämistä alueellisesti. Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja On luotava lapsille ja lapsiperheille matalankynnyksen tukipalveluja. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja Tavoitteena on oikea-aikainen asiointi asiakkaan tarpeeseen parhaiten vastaavassa, tarvittaessa hänelle räätälöidyssä palvelussa. Parhaillaan asiakkaan käytettävissä on koko palvelukirjo niin, että hän kokee niistä muodostuvan yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään palveluohjauksen työmenetelmiä Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Henkilöstön osaamisen vahvistaminen VAMMAISPALVELU- HANKE Yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut Selkeä ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Selkeä ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Selkeä ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut Selkeä ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut Vammaisalalla työskentelee osaava henkilöstö ETEVAN OSAHANKE Nurmijärvi-pilotti: Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun kehittäminen - kuvat palvelusuunnittelun tukena Espoon pilotti: Tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelusuunnittelun kehittäminen pilottina espoolaiset aivovamman saaneet henkilöt palveluintegraattorimallin jatkokehittäminen (Hyvinkää- Riihimäki-Eteva - yhteistyö) Eteva-HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö Esitys, miten psykiatriset palvelut tulisi Etelä-Suomessa järjestää vammaisten lasten ja perheiden palveluohjauksen kehittäminen Hyvinkää-Riihimäki-Eteva -yhteistyönä. vammaisten lasten ja perheiden palveluohjauksen kehittäminen Hyvinkää-Riihimäki-Eteva - yhteistyönä. Eteva-HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö Yhteistyörakenteet terveydenhuollon kanssa Konsultoivan sairaanhoitajan työmalliehdotus Eteva kuntayhtymän tukikeskuksissa Liikkuvaa tukikeskuspalvelua - Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin. Prosessikuvaus. vammaisten lasten ja perheiden palveluohjauksen kehittäminen Hyvinkää-Riihimäki-Eteva - yhteistyönä. Osana pilotteja sekä tilaisuudet yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta, palveluohjauksesta ja kehitysvammapsykiatriasta 4

2 Etevan osahankkeen lähtökohdat 2.1 Alueellisen kehittämistyön tausta Etevan alueelliset kehittämistarpeet nousevat aikaisemmasta kehittämistyöstä sekä vammaispalvelujen toimintakentän muutoksista ja palvelurakenneuudistuksesta. Uudenlaisen palveluiden järjestämisen toimintamallin kehittäminen aloitettiin Eteva palveluintegraattoriksi - esiselvitys Kaste-hanketta varten -hankkeessa 4 11/2010. Vuosina 2006 2008 käynnissä olleessa Hothat-erityisosaamishankkeessa aloitettiin työ haasteellisten asiakkaiden palveluiden kehittämiselle. Toisaalta Etevan kehittämistyön tavoitteet peilaavat vahvasti vammaispalvelujen toimintakentässä puhuttavia asioita, kuten lainsäädännön kokonaisuudistusta, palvelurakenne- ja kuntauudistusta, laitoshajautusta, vammaisen henkilön yksilöllisiä valintoja ja tavoitteita, osallisuutta, yhdenvertaisuutta, taloudellista kestävyyttä sekä palveluiden ja tukitoimien saatavuutta ja laatua. Alueellisia lähtökohtia tarkastellessa tulee huomioida myös Paras-lain mukainen ratkaisu. Sen sijaan, että hallinnollisia järjestelyjä olisi toteutettu sairaanhoitopiirien kanssa, kaksi erityishuoltopiirin kuntayhtymää yhdistyivät 1.1.2009 Eteva kuntayhtymäksi. Tällä mallilla lähdettiin rakentamaan vahvaa pohjaa tulevaisuuden palveluiden järjestämiseksi. 2.1.1 Uutta näkökulmaa palvelusuunnitteluun ja -ohjaukseen Käynnissä olevan kunta- ja rakenneuudistuksen lisäksi tulee miettiä myös palvelutuotantotapojen uudistamista. Miten asioita voidaan tehdä toisin? Entä miten palvelujen ja tuen järjestämisessä toteutetaan entistä kohdennetumpia ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja? Palveluohjauksen ja -suunnittelun kehittämisen osalta pohdinta käynnistyi Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvityksessä 4 11/2010. Kahdeksan kuukauden mittaisessa hankkeessa käynnistyi tutustuminen palveluintegraattori-toimintamalliin. Toimintamallin perustaksi tehtiin laaja tiedonhaku ja lopputuloksena valmistui kuvaus palveluintegraattoritoimintamallin edellytyksistä vammaispalveluissa. Tiedon keräämisestä vastasi Nordic Healthcare Group Oy. Esiselvityksen tarkoituksena oli luoda perusta uudenlaiselle, entistä asiakaslähtöisemmälle, toimintamallille - palveluintegraattorille. Malli perustuu tilaajan (kunta) ja tuottajan (Eteva) välille organisoitavaan välittäjätoimintoon, joka yhdistää asiakkaat, tekijät ja tukiratkaisut. Välittäjätoiminnon kehittämisen tarkoituksena on palvelujen kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen sekä tuottaa osaavaa palvelutarpeen arviointia kuntien käyttöön. Esiselvityksen päätavoitteena oli arvioida em. välittäjätoiminnon soveltuvuus vammaispalveluihin. Päätavoitetta tukevat tavoitteet keskittyivät muun muassa palvelutarpeen arvioinnin menettelytapamalliin, eri organisaatioiden väliseen yhteistyömalliin, muiden maiden käytäntöjen tarkasteluun ja uusimpiin tapoihin järjestää palveluja (mm. palveluseteli, henkilökohtainen budjetti). Lopputulemana kertyi runsaasti tietoa toimintamallin perustaksi. Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvityshankkeen loppuraportti ja 7 liitettä ovat saatavissa osoitteesta: http://vammaispalveluhanke.eteva.fi/29 2.1.2 Kehitysvammapsykiatriset kysymykset Psykiatria kehitysvamma-alalla on melko uusi käsite. Kehitysvammaisten henkilöiden psyykkiset ilmiöt ovat helposti jääneet tunnistamatta, jos ne on tulkittu osaksi kehitysvammaisuutta. Tulkintaan tuo haasteensa se, että monesti kehitysvammaisen henkilön toimintakyky vaihtelee ja lisänä hankaloittavat muut taudit sekä monet lääkitykset. Psykiatrisia potilaita tutkitaan perinteisesti keskustelun avulla, kun taas kehitysvammapsykiatriassa tulisi korostaa neuropsykiatrista lähestymistapaa ongelmia arvioidessa ja hoidettaessa. Kehitysvammaisen henkilön psykiatrista arviointia vaikeuttaa kehitysvammaisuuteen liittyvät ymmärryskyvyn ja kommunikaation rajoitukset sekä ajattelun ja käyttäytymisen erityispiirteet. 5

Kehitysvammaisen henkilön hoito edellyttää asiakkaan erityisongelmiin perehtymistä, aikaa ja yhteistyökykyä. Kuitenkin koetaan, että kehitysvammahuollossa ei ole tarpeen olla omaa lääkärikuntaa, vaan lääkäripalvelut saataisiin perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta. Tässä kohtaa korostetaan koko terveydenhuollon verkostoa ja yhteistyön tekemistä (kuva 1). Tarvitaan ammattitaitoisia konsultoivia sairaanhoitajia kokonaisen asiakaskuvan välittäjänä, lähityössä toimivaa henkilöstöä jotka perehtyneet kehitysvammapsykiatriaan sekä kehitysvammaisen neurologisiin ongelmiin, asiakkaan lähipiiriin kuuluvat omaiset ja viranomaiset sekä konsultaatioapu perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon puolelta. Kuva 1. Visio kehitysvammapsykiatrian toimintamallista Osana verkostoa toimivat Etevan kolme tukikeskusta Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Keravalla sekä liikkuva tukikeskus. Ne tarjoavat asiakkaille kriisipalveluja, avun tarpeen selvittämistä, lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutusta. Mielenterveysasiakkaisiin sekä autististen henkilöiden asumiseen sekä kuntoutukseen erikoistuneita asumisyksiköitä on Etevalla 10 kpl. Toiminnan laatua näissä arvioidaan toimilupajärjestelmän avulla, jolla varmistetaan tarvittava tuki, pätevyyksien voimassaolo ja oikeus palvella vaativia asiakkaita. 2.2 Etevan osahanke osana valtakunnallista kokonaisuutta Eteva kuntayhtymän osahanke on osa Kaste-rahoitteista Vammaispalvelujen valtakunnallista kehittämishankketta 1.1.2010 31.10.2012. Kyseessä on yhdeksän toimijan hanke. Muut hankkeen toimijat ovat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Kårkulla Samkommun, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Vaalijalan kuntayhtymä. Eteva kuntayhtymä toimii hankkeen hallinnoijana. Suurhankkeen tehtävänä on edistää vammaispalvelujen uudistamista Kaste-ohjelman tavoitteisiin nivoutuen (kuva 2). Hankkeen tavoitteina ovat vammaispalvelujen selkeä palvelukokonaisuus, yksilölliset tukiratkaisut ja vammaisalan ammattitaitoinen henkilöstö. 6

Kuva 2. Vammaispalveluhankkeen strategia Jokainen hanketoimija toteuttaa kehittämistyötä alueellisista lähtökohdistaan, mutta hankkeen laajuuden vuoksi hankkeessa tehtävää kehittämistyötä rajattiin viiden kehittämisteeman alle. Hankkeessa tehtävä kehittämistyö kohdistuu palvelurakenteiden, palveluohjauksen ja - suunnittelun, yksilöllisen asumisen ja henkilökohtaisen avun kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen. Valtakunnallisessa hankkeessa kehittämistyötä toteutetaan alueellisesti, hankkeeseen osallistuvien toimijoiden välisesti ja koko hankkeen yhteisenä toimintana. 2.3 Kaste-ohjelma raamittaa Vammaispalveluhanketta Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste). Vuosien 2008 2011 Kaste-ohjelman tavoitteet ovat 1. osallisuuden lisääminen, 2. hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä 3. palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen. Ohjelma painottaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen velloessa tarvitaan niin rakenteiden, toimintatapojen kuin osaamisenkin uudelleen arviointia ja kehittämistyön käynnistämistä siltä pohjalta. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011, 3-4, 20) Sosiaali- ja terveysministeriö tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuuden hakea valtionavustusta kehittämistyöhön, joka edistää Kaste-ohjelman tavoitteita. Kolme yksittäistä toimijaa haki Kaste-rahoitusta vuonna 2008, mutta tuolloin yksittäiset vammaishankkeet eivät saaneet valtionavustusta. Tämän jälkeen käynnistyi laajapohjainen kehittämisyhteistyö, mistä sai alkunsa yhdeksän toimijan Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke. Vammaispalveluhankkeen tavoitteet jäsentyvät erityisesti Kaste-ohjelman tavoitteisiin osallisuus lisääntyy sekä palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat. 7

3 Etevan osahankkeen tavoite ja tarkoitus Kehittämistyötä läpileikkaavana tavoitteena on kehittää vammaispalveluja vammaisten ihmisten tarpeista lähteviksi. Tarkoitus on löytää vammaisia ihmisiä parhaiten palvelevia avun, tuen ja palvelun järjestämisen malleja. Etevan alueelliset tavoitteet jäsentyvät palveluohjauksen ja -suunnittelun sekä palvelurakenteiden kehittämisteemojen alle. Tavoitteina ovat 1. Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittäminen palveluintegraattoritoimintamallin avulla. Eteva palveluintegraattoriksi-esiselvitys Kaste-hanketta varten hankkeessa aloitetun työn jatkaminen Palvelusuunnittelun kumppaneiden välisen toimivan yhteistyön luominen ja tukea tarvitsevan henkilön kuulemisen varmistaminen Palveluohjauksen kokonaisprosessin kehittäminen pilottikunnissa Yksilökeskeisen ajattelutavan juurruttaminen palvelusuunnitteluun ja -tarpeen arviointiin 2. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palveluiden varmistamiseksi. Luoda sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalli Vahvistaa liikkuvia ja konsultatiivisia palveluja tukemaan asiakasta omassa ympäristössään Vahvistaa kehitysvammapsykiatrista osaamista 4 Etevan osahankkeen organisaatio 4.1 Hankehenkilöstö 4.2 Projektiryhmä Etevan osahankkeeseen henkilöstöresurssit ovat yksi päätoiminen ja yksi määräaikainen hanketyöntekijä. Miia Koski työskentelee osahankkeen kokoaikaisena kehittämissuunnittelijana. Tehtävänä on alueellisen kehittämistoiminnan suunnittelu, organisoiminen ja koordinointi sekä alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen. Projektityöntekijä-konsultoiva sairaanhoitaja Petra Parikka työskentelee hankkeessa määräajan 17.3. - 30.4.2011 ja 22.8.2011 30.4.2012. Hänen työpanoksensa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamallin kehittämiseen kehitysvammapsykiatrisissa kysymyksissä. Eteva kuntayhtymän toimitusjohtajan päätöksellä perustettiin sisäinen projektiryhmä, jota täydennettiin konsultoivilla sairaanhoitajilla. Projektiryhmä kokoontui 13 kertaa. Projektiryhmän jäsenet: Markku Lorentz Oili Sauna-aho Päivi Karvonen Terhi Koskentausta Pirjo Pohto Carina Lusikka Miia Koski Kati Pakari Päivi Karvonen Petra Parikka johtava lääkäri (pj.) asiantuntijapalvelujen päällikkö palvelupäällikkö apulaisylilääkäri, HYKS johtava sosiaalityöntekijä johtava sosiaalityöntekijä kehittämissuunnittelija (valmistelija) konsultoiva sairaanhoitaja konsultoiva sairaanhoitaja projektityöntekijä-konsultoiva sairaanhoitaja (siht.) 8

4.3 Ohjausryhmä Hankkeen toimiajalle perustettiin perheiden, vammaisjärjestöjen, kuntien, kuntien yhteistoiminta-alueiden, asiantuntijaorganisaatioiden, Eteva kuntayhtymän ja Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Ohjausryhmän tehtävinä olivat 1. Toiminnan sisällöllinen suuntaaminen; keskustelevana ja asiantuntijuutta lisäävänä elimenä tuoda sidosryhmien näkemys, kokemukset ja tarpeet projektin suuntaamiseen ja ohjaukseen. 2. Sopia periaatteellisista linjauksista ja esittää muutosehdotuksia suhteessa projektisuunnitelmaan. 3. Arvioida projektin toimintaa ja tuloksia 4. Ideoida ja auttaa projektin verkostoitumisessa ja tiedottaa tärkeimpien sidosryhmien ja projektin välillä sekä projektista sidosryhmille että sidosryhmiltä projektille Ohjausryhmän kokoonpano Varsinaiset jäsenet Jyrki Loijas Ritva Rouvinen Päivi Lähtinen Janne Parikka Arja Tolttila Marina Nygård Päivi Karvonen Päivi Hiltunen Petra Parikka perheiden edustaja, järjestötyöntekijä Jaatinen ry aluejohtaja, Suomen Kuurosokeat ry Me Itse ry vammaispalvelujen palvelupäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki sosiaalipalvelupäällikkö, KUUMA-kuntien sote-neuvottelukunnan jäsen (Mustijoen perusturva) johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki palvelupäällikkö, Eteva osaamiskeskuksen johtaja, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso projektityöntekijä, konsultoiva sairaanhoitaja, Vammaispalvelujen kehittämishanke (siht.) Miia Koski kehittämissuunnittelija, Vammaispalvelujen kehittämishanke (esittelijä) Varahenkilöt: Helena Suosalmi Marjatta Puromäki Sinikka Haanpää Katriina Sillman Eija Rintala Elina Lindström Terhi Koskentausta Kirsi Kuusinen-James Kehitysvammatuki 57 ry aluesihteeri, Suomen Kuurosokeat ry Me Itse ry sosiaaliohjaaja, Hämeenlinnan kaupunki perusturvajohtaja, KUUMA-kuntien sote-neuvottelukunnan jäsen (Mustijoen perusturva) johtava sosiaalityöntekijä, Espoo apulaisylilääkäri HYKS kehittämispäällikkö, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso 4.4 Asiakasohjausryhmä Hankkeelle perustettiin palvelun käyttäjistä koostuva asiakasohjausryhmä. Asiakasohjausryhmän tarkoituksena oli huomioida hanketyössä palvelun käyttäjien mielipiteet, kokemukset ja tarpeet. Asiakasohjausryhmä kokoontui 8 kertaa ajalla 5/2011 5/2012. Asiakasohjausryhmän kokoonpano Hilkka Lahtinen Jaana Osara Nora Krook Tommi Kivimäki Taru Timonen Miia Koski 9

Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään toimipisteen sosionomi-opiskelija Taru Timonen osallistui myös ryhmän työskentelyyn. Hän teki opintoihinsa liittyvän harjoittelun ja opinnäytetyönsä asiakasohjausryhmän toiminnasta. Opinnäytetyö asiakasohjausryhmästä osallisuuden muotona valmistuu loppuvuonna 2012. Asiakasohjausryhmän kokouksissa päädyttiin tekemään video palvelun käyttäjien äänen kuulumiseksi. Videon perustaksi valittiin Simon Duffyn teoria kansalaisuudesta. Duffyn mukaan kansalaisuus rakentuu kuudesta asiasta: itsemääräämisoikeudesta, elämänsuunnittelusta, yhteisön jäsenyydestä, aktiivisesta tuesta, kodista ja toimeentulosta. Asiakasohjausryhmän kokouksissa laadittiin haastattelukysymykset näiden teemojen ympärille. Videota varten toteutettiin 7 yksilöhaastattelua ja yksi neljän hengen ryhmähaastattelu. Päävastuu haastatteluista oli Taru Timosella, joka myös editoi videon. Kokemuksia osallisuudesta -video on saatavissa Vammaispalveluhankkeen www-sivuilta syksyn 2012 aikana. 4.5 Palveluohjauksen ja -suunnittelun työryhmä Etevan osahankkeen toinen kehittämisteema oli palvelusuunnittelu- ja ohjaus. Kehittämistyön toteuttamisen tueksi tarvitaan hankeorganisaation ulkopuolisia voimavaroja ja asiantuntemusta. Työryhmän tehtävänä oli Etevan osahankkeiden tavoitteiden suuntainen työskentely palvelusuunnittelun sekä tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittämisessä. Työryhmän jäseniä ovat: Katriina Sillman Mirjami Hagman Liisa Rahkonen Hanne Mustonen Taina Aalto Merja Hakala Maija Herajärvi Carina Lusikka Miia Koski Hämeenlinnan kaupunki Autismi- ja aspergerlitto ry Vaje ry, Hyvinkää Kehitysvammaisten tukiliitto Lopen kunta Me Itse ry Hattulan kunta Eteva kuntayhtymä Vammaispalveluhanke/Etevan osahanke 5 Toteutus Palveluohjauksen ja -suunnittelun työryhmä kokoontui 7 kertaa. Tapaamisissa käsiteltiin hankkeessa tehtävää työtä ja keskusteltiin yksilökeskeisestä työotteesta. Ryhmässä tuettiin myös kunnissa tehtävää työtä esimerkiksi käymällä läpi Hattulan kunnan palvelusuunnitelmalomake. 5.1 Hankkeen järjestämät tilaisuudet Etevan osahanke järjesti kuusi erilaista tilaisuutta. TILAISUUDEN NIMI TARKOITUS KOHDERYHMÄ OSALLISTUJAMÄÄRÄ Eteva palveluintegraattoriksi esiselvityksen lopputilaisuus 8.3.2011 Uudenlaisen toimintamallin esittely ja jatkoon suuntautuminen Etevan jäsenkuntien edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet 42 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu 5.5.2011 Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ideologian jakaminen Asiasta kiinnostuneet työntekijät ja palvelun käyttäjät 45 10

Palveluohjaus asiakaslähtöisyyden varmistajana 8.6.2011 Suuntaaminen kohti entistä asiakaslähtöisempää työskentelyä Asiasta kiinnostuneet palvelusuunnittelun parissa työskentelevät henkilöt 54 Asiaa aivovammasta -tilaisuus 24.10.2011 Syventää aivovammatietoutta, kuulla kuntoutujan näkökulma, tarkastella asiaa kunnan vammaispalvelujen näkökulmasta sekä tehdä tutuksi Aivovammaliitto ry:n ja Vammaispalveluhankkeen toimintaa Espoon toimijat pilotin 36 Psykiatriverkosto 8.3.2012 Kehitysvammapsykiatrisen osaamisverkoston luominen ja yhteistyömallin rakentaminen Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät- Hämeen alueella. Tilaisuus on suunnattu Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät- Hämeen alueen psykiatreille, jotka työssään kohtaavat kehitysvammaisia henkilöitä tai ovat asiasta kiinnostuneita. 32 Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut -seminaari 23.8.2012. (yhteistyössä Autismisäätiön, Helsingin kaupungin, HYKS:n, Ihmisoikeudet vammaisten arkeen - verkoston, Keski- Uudenmaan KVT ry:n, Rinnekoti-Säätiön ja Tikoteekin kanssa) Ottaa kantaa psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteisiin ja kehittämistarpeisiin, neuropsykiatrisen hoidon ja lääkehoidon erityispiirteisiin, esitellä ehdotus psykiatristen palvelujen järjestämismallista Etelä- Suomessa sekä käydä läpi hyviä käytänteitä, jotka tukevat kehitysvammaisen ja autismin kirjoon kuuluvan henkilön arkea. Tilaisuus on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja virkamiehille, palvelujen käyttäjille, omaisille ja alan työntekijöille. 105 Taulukko 2. Koonti Etevan osahankkeen järjestämistä tilaisuuksista 5.2 Palvelusuunnittelun ja -ohjauksen kehittäminen Palvelusuunnittelun ja -ohjauksen kehittämisteemassa työ keskittyi palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen ja asiakaslähtöisen työskentelyotteen varmistamiseen (Kuva 3). Työskentelyn käynnistämiseksi järjestettiin kaksi ns. KICK-OFF-tilaisuutta. Niiden tarkoituksena oli orientoida uudenlaisen ajattelu- ja työskentelytapaan. 11

ULKOINEN Palvelusuunnittelua kehitettiin kahdessa kuntapilotissa Espoon ja Nurmijärven kanssa. Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa jatkettiin Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvityksessä aloitettua työtä. Tiedän mitä tahdon! -hankkeen kanssa aloitettiin rakentamaan välinettä tuen ja avun tarpeen itsearviointiin. Sen lisäksi että kehittämistyötä tehtiin laajoissa ulkoisissa verkostoissa, käynnistettiin myös Etevan sisäisiä kehittämisprosesseja. Näitä olivat Palveluratkaisut-yksikön yksilökeskeisen työotteen vahvistamiseen tähtäävät toimet ja tuen tarpeen arvioinnin työpajat. SISÄINEN 5.2.1 Espoon pilotti 5.2.2 Nurmijärven pilotti Kuva 3 Palvelusuunnittelun kehittäminen Etevan osahankkeessa Osahankkeen kaikkien interventioiden tavoitteena oli suunnata kohti entistä osaavampaa tuen, avun ja palvelutarpeen arviointia ja sitä kautta entistä yksilöllisempiä tuki- ja palveluratkaisuja. Espoon pilotti toteutui maalis-joulukuussa 2011 Espoon kaupungin vammaispalveluiden, Eteva kuntayhtymän ja Aivovammaliitto ry:n yhteistyönä. Pilotin tarkoituksena oli ottaa entistä vahvemmin suuntaa tukeen ja apuun, joka on henkilön itsensä näköistä ja hänen todellisiin tarpeisiinsa perustuvaa. Tavoitteena oli kehittää tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessia. Pilotin kulmakivinä olivat yksilön tavoitteet, toimintakyky sekä tuen ja avun tarve. Pilotin loppukoonti diasarjana on saatavissa vammaispalveluhankkeen www-sivuilta. Etevan ja Nurmijärven kunnan yhteistyössä nostettiin keskiöön asiakkaan kuulemisen vahvistaminen palvelusuunnittelussa. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla palvelusuunnittelun paris- 12

sa työskentelevät sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja voivat paremmin kuulla asiakastaan. Mukana työryhmässä oli vaihtoehtoisiin kommunikointikeinoihin perehtynyt AAC-ohjaaja. Hän antoi ohjausta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön. Työskentely keskittyi kahteen asiaan: asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli sekä kuvat ja keskustelumatto käyttöön palvelusuunnitteluun. Asiakaspalaverin uuden toimintamallin ytimeksi nostettiin ennakkovalmistautuminen (erillinen prosessikuvaus). AAC-ohjaaja valmisti kuvamateriaalia palvelusuunnitelman läpikäymisen tueksi. Kuvamateriaalin perustana toimi Nurmijärven kunnan palvelusuunnitelmalomake. Työskentelyssä valmistui myös kuvallinen palvelusuunnitelmalomake. Kuvien ja keskustelumaton käyttöä harjoiteltiin ensin työryhmässä ja sitten aidoissa asiakaspalavereissa. Ensimmäiset kokemukset kuvien käytöstä palvelusuunnittelussa ovat hyvin positiivisia. Oma työ koetaan mielekkäämmäksi. Kuvien käyttö haastaa perehtymään asioihin syvemmin ja miettimään, miten asiat esitetään mahdollisimman selkeästi. Asiakkaan rooli vahvistui palaverissa ja ääni tuli paremmin kuuluviin. Suuri merkitys on myös ennakkovalmistautumisella, erityisesti sillä, minkälaista tukea henkilö siihen saa. Pilotin loppukoonti diasarjana ja muu materiaali on saatavissa Vammaispalveluhankkeen www-sivuilla. 5.2.3 Tuen tarpeen itsearviointi -lomake Etevan osahankkeessa tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Tästä konkreettisin on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliitto ry:n Tiedän mitä tahdon! - hankkeen kanssa tehty yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen lomake avun ja tuen tarpeen itsearviointiin. Väline, jonka kautta palvelun käyttäjä voi itse miettiä avun ja tuen tarpeitaan esimerkiksi palvelusuunnitelmaa varten. Lomake on saanut vaikutteita muun muassa yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (PCP) ideologiasta, Supports Intensity Scalesta (SIS) sekä In Controllin ja I Can:in materiaaleista. Lomakkeessa on neljä osiota: 1.Kuka minä olen?, 2. Kysymyksiä avun ja tuen tarpeista, 3. Kysymysten koontilomake ja 4. Minulle läheisen ihmisen kommentteja. Kuvassa 4 on esimerkkisivu osiosta 2. Kuva 4. Esimerkkisivu tuen tarpeen itsearviointi-lomakkeesta (kuva Papunet) 13

Keväällä 2012 valmistui testiversio lomakkeesta. Siihen haetaan käyttökokemuksia keväästä syksyyn 2012. Käyttökokemuksien keräämisen jälkeen lomake muokataan lopulliseen muotoonsa. Testiversion kuvituksessa käytettiin Papunetin kuvia. Virallisen lomakkeen kuvitus toteutui Orimattilan toimintakeskuksen ohjaajan toimesta. Julkaisumuodossa lomake on todennäköisesti alkuvuodesta 2013. 5.2.4 Vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelujen kehittäminen Vammaisten lasten ja heidän perheidensä palvelujen kehittäminen on jatkoa Vammaispalveluhanketta edeltäneelle Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvitykselle. Vammaispalveluhankkeen käynnistyttyä käytiin keskusteluja n. 13 kunnan tai kuntayhtymän kanssa, mitä palveluintegraattori-toimintamalli voisi olla vammaispalveluissa. Keskusteluissa Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa toimintamalli konkretisoitui vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluohjauksen kehittämiseen. Hankeyhteistyö käsiteltiin helmikuussa 2012 kummankin kunnan lautakunnissa. Toukokuussa hankkeen työryhmä oli koossa. Yhteisen näyn saavuttamiseksi ja tavoitteen asettelun tarkentamiseksi pidettiin 3 intensiivipäivää 4.5.2012, 31.5.2012 ja 22.8.2012. Kilpailutuksen kautta päivien vetäjäksi valittiin Nordic Healthcare Group Oy. Kehittämispäivien aikana kohderyhmä tarkentui vammaisiin lapsiin oppivelvollisuusikäisyyden loppuun saakka. Työnimeksi hanke sai Palvelutori vammaisten lasten ja perheiden tukena. Tavoite tarkentui niin, että vuoden kuluttua elokuussa 2013 on mallinnettu, missä ja miten toimii palvelutori vammaisten lasten ja perheiden tukena. Intensiivipäivien työskentelystä valmistui SWOT-analyysi uudenlaisesta toimintamallista, asiakaslähtöisyys palvelutorin toiminnassa -kaavio, määriteltiin ja luokiteltiin toimintamallin palveluita sekä muotoiltiin toimintamallin sisältöä. Työskentelyssä päädyttiin neljään palvelukokonaisuuteen (kuva 5). Kuva 5. Palvelutorin neljä palvelukokonaisuutta Visio toimintamallista on seuraava. Perhe ottaa yhteyttä palvelutoriin, joka toimii perheelle yhtenä asioimisväylänä. Palvelutori tarjoaa kaikille yhteydenottajille neuvontaa ja ohjausta (yleinen palveluohjaus) ja tekee eritasoisia palvelutarpeen arviointeja. Mikäli perheen tarvitsema tuki on suurta ja pidempikestoista, puhutaan intensiivisesti palveluohjauksesta. Työntekijä toimii perheen rinnalla kulkijana ja esimerkiksi tapaa useammin perhettä. Palvelutorin kautta perheen käytössä olevan palveluvalikon on mahdollista laajentua. Palvelutori kokoaa 14

erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia yhteen ja välittää palveluja. Palvelutori myös haastaa kokoamaansa palveluntuottajaverkostoa kehittämään vaihtoehtoisia avun, tuen ja palvelujen malleja perheille. Lyhyesti sanottuna Palvelutori - yhdistää asiakkaat, tekijät ja palvelut - vastaa tarpeiden ja ratkaisujen mahdollisimman asiakaslähtöisestä kohtaamisesta. Keskustelut toimintamallin ympärillä jatkuvat ja syventyvät Vammaispalveluhankkeen jatkokaudella 1.9.2012 31.8.2013. Hyvinkään, Riihimäen ja Etevan yhteistyönä kehitettävä toimintamalli on jatkohankkeen kehittämistyön kärki. 5.2.5 CASE Etevan Palveluratkaisut-yksikkö Aito asiakaslähtöinen työskentelyote ei ole vain asiakasrajapinnassa tapahtuvaa. Parhaimmillaan yksilökeskeinen työote läpileikkaa koko organisaation toimintaa. Osana Etevan sisäisiä kehittämisprosesseja käynnistyi Palveluratkaisut-yksikön toiminnan suuntaaminen kohti yksilökeskeistä työyhteisöä (taulukko 3). Palveluratkaisut-yksikkö on sisääntuloväylä Etevan palveluihin. Yksikön työntekijöinä on sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, fysioterapeutteja ja autismikuntoutusohjaajia. YKSILÖKESKEISEN TYÖYHTEISÖN TUNNUSPIIRTEITÄ (Kehitysvammaliiton koulutusmateriaali 20.4.2012 ja 15.5.2012, Hintsala) Pitää tärkeimpänä tavoitteenaan auttaa asiakkaitaan elämään omalla tyylillään ja osallistumaan lähiyhteisöön Arvostaa henkilökohtaista sitoutumista ja suhteitaan tukemiinsa ihmisiin Näkee itsensä ihmisten kanssa, ei heidän yläpuolella Arvioi itseään ja omia suorituksiaan eikä tukemiaan ihmisiä Panostaa lähiyhteisö-yhteyksien synnyttämiseen Kokeilee jatkuvasti uusia asioita ja arvioi paransiko uusi asia heidän tarjoamaansa tukea Taulukko 3. Yksilökeskeisen työyhteisön tunnuspiirteitä. Työskentelyotteen taustaideologia tulee yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta (YKS, Person-centred planning PCP). Lyhyesti sanottuna yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarkoittaa, että kaiken keskiössä on ihminen. Se tarkoittaa, että ihmistä autetaan ja tuetaan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa (aktiivinen tuki). Tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta henkilön elämässä. Yksilökeskeinen työote näkyy työyhteisön toiminnassa siten, että ajattelutapa viedään kaikille tasoille ja yksilökeskeisen suunnittelun välineet toimivat osana organisaatioiden kehittämistyötä. Palveluratkaisut-yksikön työskentely kohti yksilökeskeistä työyhteisöä etenee alla olevan kuvan 6 mukaisesti. Työskentelyn käynnistämiseksi Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta piti kaksi koulutuspäivää. Päivien välillä työstettiin välitehtäviä, esimerkiksi mietittiin oman asiakkaan tarvitseman tuen pohjalta yksikön perustehtävää. 15

Kuva 6. Palveluratkaisut-yksikön työskentely kohti yksilökeskeistä työyhteisöä Työskentely jatkuu Palveluratkaisut-yksikössä oman työn kehittämisenä, palaverikäytäntöjen uudistamisena sekä työn perustehtävän ja tavoitteiden säännöllisenä arviointina. Työntekijöiden on tarkoituksena osallistua syksyllä 2012 Review-koulutukseen, mikä on jatkoa Kehitysvammaliiton keväällä 2012 toteuttamille koulutuspäiville. Review-koulutuksessa käsitellään asiakaspalaverin muotoa, jossa yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineet ovat käytössä. 5.2.6 Tuen tarpeen arviointi Etevassa palvelutarpeen arviointi määritellään nelivaiheisena (kuva 7). Ensin määritellään henkilön omat tavoitteet (yksilökeskeinen suunnittelu). Kuva henkilöstä täydentyy toimintakyvyn tarkastelulla sekä tuen ja avun tarpeen arvioinnilla. Näistä rakentuu monipuolinen ja perusteltu kuva henkilöstä suunnitelman perustaksi. Osahankkeessa tehdyn työn tavoitteena oli vahvistaa kuvan mukaisen prosessin juurtumista käytännön työhön. Kuva 7. Palvelutarpeen arvioinnin vaiheet Etevassa 16

Tuen ja avun tarpeen arvioinnin osaamisen vahvistamiseksi toteutettiin Etevan sisäistä kehittämistyötä. Osahanke toimi sateenvarjona kolmelle työpajalle. Työpajojen keskiössä oli Supports Intensity Scale (SIS) - tuen intensiivisyyden arviointiväline. Työpajoissa tutustuttiin amerikkalaiseen tuen tarpeen arviointimenetelmään. Tarkoituksena oli madaltaa kynnystä ottaa SIS käyttöön omassa työssä. SIS on luonnollinen jatkumo yksilökeskeiselle elämänsuunnittelulle. SIS:n perustana on myönteinen näkemys ihmisen mahdollisuuksista osallistua erilaisiin toimintoihin. Kyseessä on sellaisen tuen määrittäminen (muoto, aika ja tiheys), jonka avulla henkilö suoriutuu onnistuneesti kyseessä olevasta asiasta. SIS on panostamisen arvoinen työkalu siksi, että sen tarkoituksena on tunnistaa ja luoda tukiratkaisuja, jotka auttavat vammaista ihmistä osallistumaan. Vain tällaisen ajattelun kautta pääsemme Valtakunnallisen hankkeen tavoitteeseen yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut. SIS:n käyttökelpoisuuden arvioimiseksi valmistui keväällä 2012 Anne Erosen ja Irene Piipposen tekemä opinnäytetyö Kohti omaa elämää - SIS-arviointi osana vammaisten palvelutarpeen arviointia. Opinnäytetyön tulosten perusteella SIS-arviointi on menetelmänä laaja ja perusteellinen selvittäessään asiakkaan tuen tarpeen intensiteettiä. Kuitenkin SIS-arvioinnin käyttö vaatii kehittämistä, kuten ohjeistuksen tarkentamista, asiakkaan dialogista kohtaamista, asenteiden muutosta asiakaslähtöisempään suuntaan ja puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien soveltamista SIS-arviointi tilanteessa. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä SIS-arvioinnin olevan käyttökelpoinen osana palvelutarpeen arviointia. 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalli 5.3.1 Kehitysvammapsykiatrian toimintamalli Hankkeen yhtenä tavoitteena oli uudistaa palvelurakenteita ja sovittaa yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja siten, että muodostuu selkeä ja tarkoituksenmukainen kehitysvammapsykiatrinen palvelukokonaisuus. Palvelujärjestelmää on kehitetty yhteistyössä Eteva kuntayhtymän sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HYKSsairaanhoitoalueen kesken. Kehitysvammapsykiatrisen palvelujärjestelmän luomisessa keskeisenä tavoitteena on ollut olemassa olevan vammaispalvelun osaamisen kytkeminen psykiatrian erikoissairaanhoitoon ja siten kehitysvammapsykiatrian saattaminen osaksi erikoissairaanhoitoa. Tähän liittyen Eteva ja HYKS solmivat kehitysvammapsykiatrian palvelujen järjestämistä koskevan yhteistyösopimuksen 1.1.2011. Sopimuksen perusteella erikoissairaanhoitotasoiset kehitysvammapsykiatriset palvelut järjestetään HYKS:n neuropsykiatrian poliklinikan yhteyteen perustettavan kehitysvammapsykiatrian yksikön kautta. Kehitysvammapsykiatrian yksikkö perustettiin 1.1.2011 HYKS:n neuropsykiatrian poliklinikan yhteyteen ja se on maan ensimmäinen yliopistollisen sairaalan kehitysvammapsykiatrian yksikkö. Alkuun kehitysvammapsykiatrian yksikköön perustettiin apulaisylilääkärin virka, ja vuonna 2012 perustettiin lisäksi osastonlääkärin virka. Apulaisylilääkärin työpanos kohdistuu HYKS:n ja Etevan välisen sopimuksen perusteella lähes kokonaan Etevan tukikeskuksiin, missä apulaisylilääkäri toimii konsultoivana psykiatrina. Apulaisylilääkärin päätoimipiste on Hämeenlinnan tukikeskuksessa. Osastonlääkärin tehtäviin tulee kuulumaan ensisijaisesti kehitysvammapsykiatristen konsultaatioiden antaminen perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Apulaisylilääkärin virka on ollut perustamisesta asti täytettynä, ja viranhaltijan rekrytointi osastonlääkärin virkaan on vielä kesken. Järjestelyn yhtenä vahvuutena on se, että se mahdollistaa erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen osaamisen ja ammattitaitoisen monialaisen kehitysvamma-asiantuntemuksen yhdistämisen. Toistaiseksi yhteistyö on tapahtunut lähinnä tukikeskustoiminnan yhteydessä, mutta jatkossa kehitysvammapsykiatrian yksikön resurssien lisääntyessä on tarkoitus kehittää toimintamalleja vammaispalvelujen avopalvelujen tukemiseksi sekä lisätä yhteistyötä yleispsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Toimintamallin laajentamiseksi tehdään yhteistyötä myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa.. Tavoitteena on luoda kehitysvammapsykiatrinen 17

osaamisverkosto ja rakentaa yhteistyömalli Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen aikana käynnistynyt HYKS:n ja Etevan välinen yhteistyö on käytännössä osoittautunut toimivaksi, ja yhteistyömallin puitteissa on pystytty rakentamaan toimivia käytäntöjä tukikeskusten asiakasprosesseihin. Käytäntöjen jalkauttamista avopalveluihin ja yhteistyötä palveluketjun muiden toimijoiden kanssa lähdetään toteuttamaan osastonlääkärin rekrytoinnin jälkeen. 5.3.2 Konsultoiva sairaanhoitaja ja pilotti tukikeskusjakson järjestämisestä asiakkaan ympäristössä Tausta Etevan osahankkeen psykiatrisen konsultoivan sairaanhoitajan rooli on ollut toimia arjen asiakasprosesseissa edistäen yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palveluiden varmistamiseksi. Työpanos kohdistui erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamallin kehittämiseen kehitysvammapsykiatrisissa kysymyksissä. Konsultoivia sairaanhoitajia on ollut Etevassa asumispalveluiden puolella vuodesta 2009. Tavoitteena on toimintayksiköiden hoitotyön laadun parantaminen asiakkaan yksilöllisyys huomioiden. Tarve tällaisille työntekijöille on noussut yksiköiden arjen asioiden kautta ja osoittanut tarpeellisuutensa monin tavoin. Työmallin kehittyminen ja sen laajentaminen ja verkottuminen Etevan erityispalveluihin kuuluviin tukikeskuksiin nähdään tarpeelliseksi kehitysvammapsykiatrian kehittymisen kannalta (viitaten kuvaan 1, visio kehitysvammapsykiatrian toimintamallista). Konsultoivan sairaanhoitajan työmallia on ansiokkaasti rakennettu perusterveydenhuollon saralla, mutta tarve vaativien asiakasryhmien kohdalla kehitysvammapsykiatriassa tarvitsisi askelia eteenpäin. Psykiatrisen konsultoivan sairaanhoitajan roolilla nähdään suuri merkitys asiakkaan ympärillä olevien henkilöiden yhteistyön rakentamisessa. Käytännön kokemukset ja mallit tuovat esille yhteistyön toimimattomuuden. Asiakas on se, joka siitä konkreettisesti kärsii, esimerkiksi jos hänen erityispiirteitään ei osata huomioida. Olennaisten hoitotietojen siirtymisessä on puutteita ja yhteistä asiakaskuvaa ei rakennu. Tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa merkittävää haittaa asiakkaalle kokonaiskuvan puuttuessa sen hetkiseltä hoitotaholta. Uusien toimintamallien löytämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tarvitaan kokemuksia, joiden pohjalta luoda yhteisiä käytäntöjä ja pohjaa yhteistyölle ja nähdä myös sen todelliset hyödyt asiakkaan näkökulmasta. Moninaiset asiakas- ja yhteistyöprosessit Projektin aikana konsultoivan sairaanhoitajan työnkuva on ollut melko avoin ja tavoitteet laajat. Työpanos haluttiin keskittää arjen asiakastyöhön saaden näkökulmaa sen kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Haasteena oli työn rajaus, sillä asiakastyö käsittää paljon erilaisia tilanteita ja jokainen asiakasprosessi tuntuu aina tärkeältä. Suuret muutokset ja prosessit, joita tavoitellaan etenevät hitaasti, mutta on osattava arvostaa vaikuttamista informoinnin, osallistamisen ja konsultoinnin tasolla. Yhteistyön tekemiseen tarvitaan tahtotilaa, jota voi olla nykypäivän kiireessä vaikea saavuttaa. Pääsääntöisesti projektin aikaiset asiakasprosessit nousivat Etevan tukikeskusten palvelupyyntöpalaverista, jossa käsitellään tukikeskukseen tulleet lähetteet ja palvelupyynnöt. Asiakkaat, jotka hyötyisivät omaan ympäristöön rakennetusta palvelusta (liikkuva tukikeskusjakso tai jalkautuva palvelu), poimittiin heti tarkasteluun, jotta eteneminen lähtisi käyntiin mahdollisimman nopeasti. Suoraan jalkautuviin tukikeskuspalveluihin saapui palvelupyyntöjä, mutta moni niistä jäi toteutumatta eri syistä, mm. yhteisen näkemyksen puute palvelun tarpeesta, palvelun maksajan puuttuminen. Myös projektiryhmässä tuotiin esille asiakascaseja, joissa nähtiin mahdollisuus saada näkemystä konsultoivan sairaanhoitajan työmallista hieman erilaisessa roolissa kuin liikkuvan tukikeskusjakson vetäjänä. 18

Erilaisia asiakasprosesseja oli useita, mm. konkreettisia palveluehdotuksia liikkuvasta tukikeskusjaksosta asiakkaan saattaen siirtämiseksi uuteen yksikköön, haastavan asiakkaan yksilöllisen päivätoiminnan rakentaminen ja työyhteisön tukeminen, yksittäisille asiakkaille kontaktin luominen psykiatrian poliklinikalle. Konsultoivan sairaanhoitajan projektiaika kuitenkin asetti haastetta sen rikkonaisuuden ja lyhytkestoisuuden vuoksi. Esimerkkinä on kaksi asiakasprosessia, jotka lähtivät projektin aikana etenemään, mutta toteutuivat vasta projektin jälkeen ja ovat parhaillaan keskeneräisiä. Näiden haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelu koostuu yhteisön tukemisesta ja toimintamallien arvioinnista asiakkaan uudessa ympäristössä pidemmällä aikavälillä. Ajankäytölliset haasteet nousivat pinnalle asiakastapaamisten välillä, koska välimatkat olivat pitkät. Kuvaus liikkuvan tukikeskuksen palveluprosessista (kuva 8) tehtiin saatuja kokemuksia hyödyntäen, mutta jäi tarkentumattomaksi kokemusten vähäisyyden vuoksi. Kokemukset prosessin vetäjän roolista toi esille erilaisia ammattivaatimuksia ja korosti oikeanlaisen asenteen tarpeellisuutta toimia roolissa yhteistyön virittäjänä ja asioiden tarkastelijana. Erilaisia arviointimenetelmiä muokattiin käytettäväksi moniammatillisen tiimin tapaamisissa, verkoston palautteen keräämiseksi. Näiden menetelmien käyttökokemuksia pyritään saamaan jatkossa lisää vastaavanlaisten asiakasprosessien kohdalla. Tukikeskusjakso asiakkaan omassa ympäristössä sisältää riskejä ja haasteita sekä hyötyjä eri näkökulmista kuten esimerkiksi perinteiset laitosjaksot. Pohjalle ei kerätty tutkimusaineistoa vaan hyödynnettiin arjen asiakastyön kautta saatuja palautteita ja ajatuksia eri tahoilta. Kuvassa 9 on kuvattu asiakkaan omassa ympäristössä tapahtuneen jakson eri elementit konkreettisesti. 19

Kuva 8. Prosessikuvaus liikkuva tukikeskusjakso 20

Kuva 9. CASE1. Moniammatillisuuden toteutuminen vaatii yhteistyötä organisaation sisällä että ulkopuolella Konsultoiva sairaanhoitaja oli mukana hoitopolkuneuvotteluissa Kanta-Hämeessä sekä Päijät- Hämeessä. Yhteistyön tiimoilta olisi ollut toivottavaa saada konkreettisia yhteistyövälineitä tai tapoja, joita toteuttaa käytännössä. Neuvottelujen tuloksena syntyneet päätökset olisi suotavaa saada etenemään sopimustasolle ja ohjautumaan oikeille henkilöille tai tahoille, jotta ne siirtyisivät arjen työhön toteutettavaksi. Yhteistyö psykiatrian poliklinikoiden kesken toimi eri käytäntein, mutta pysyvien mallien ja tapojen löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Yhteistyö psykiatrian poliklinikoiden kanssa toteutui siinä määrin, mitä Etevan palveluissa asuvien asiakkaiden vastaanottokäynnit toteutuivat, ja joissa konsultoiva sairaanhoitaja oli mukana. Tavoitteena käynneillä oli arvioida asiakkaan psyykkistä vointia ja rakentaa yhteistyömalleja hyödyntäen osaamistamme kummankin taholta. Haasteena yhteistyön onnistumisen kannalta nähdään henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Tiedon ja taidon levittäminen verkostossa kumpaankin suuntaan on ehdottoman tärkeää ja siihen pitäisi pyrkiä koko ajan rakentamaan uusia toimintatapoja eri organisaatioiden välille. Tämän toimeenpaneminen konkreettisella tasolla vaatii yhteistyösopimusten solmimista ja arviointia organisaatiotasolla aktiivisesti, jotta sitoutumista tapahtuu ja yhteistyön onnistumiseen alkaa syntyä luottamusta. Tahtotilaa yhteistyön kehittämiselle ja tarpeelle on nähty, mutta ruohonjuuritasolla mahdollisuudet vaikuttamiseen yksilötasolla koetaan melko rajallisiksi, esimerkkinä joustavan konsultaatioyhteyden muodostaminen erityisissä akuuttitilanteissa kahden organisaation välillä. Kehitysvammapsykiatristen asiakkaiden kanssa toimivien henkilöiden hoitamisessa moniammatillisuus korostuu. Asiakas tulee kohdata kokonaisvaltaisesti tarkastellen haasteita, joita saattaa olla monella eri elämänalueella. Kokonaisvaltainen asiakaskuva monesti jää hataraksi, sillä verkostot eivät kommunikoi riittävästi keskenään ja yhteistyön rakentaja monesti puuttuu. Yhteistyön rakentajalta vaaditaan asennetta ja motivaatiota rakentaa asiakkaan ympärille toimiva verkosto. Esimerkiksi toimintakentän tuntemus tuo erityisesti etua nähdä asioita laajemmin, mutta perehtyminen siihen vie aikaa. Käytännön kokemukset asiakasprosesseista ovat tuoneet konkreettisesti esille ohjaustaitojen vaatimuksia, tiimi- sekä verkostotyön ja substanssiosaamisen vaatimuksia. Näistä on rakennettu alla oleva kaavio havainnollistamaan asiantuntijuuden moninaisuutta. 21

Kuva 10. Asiantuntijuus konsultoivassa työssä Konsultoivan sairaanhoitajan työmallista tukikeskuksessa tehtiin esitys powerpoint-muodossa. Esitys sisältää Swot-analyysin, johon kerättiin ajatuksia tukikeskusten esimiehiltä ja hoitotyöntekijöiltä sekä osahankkeen projektiryhmältä, jossa edustajien erilaiset taustat toivat eri näkökulmia. Diasarjat Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa ja Konsultoivan sairaanhoitajan työmalliehdotus Etevan tukikeskuksissa ovat saatavissa vammaispalveluhankkeen www-sivuilla. Johtopäätöksiä kokemuksien kautta Psykiatrisen konsultoivan sairaanhoitajan rooli on herättänyt kiinnostusta. Yhteydenottoja on tullut liittyen sen työmalliin sekä jalkautuviin palveluihin. Helsingissä sairaanhoitajapäivillä 2012 oli esillä Etevan sairaanhoitajia ja konsultoivia sairaanhoitajia kertoen kehitysvammaalan moninaisuudesta ja mahdollisuuksista työntekijän näkökulmasta. Lopputuloksena voidaan sanoa kehitysvamma-alan olevan hyvin vieras sairaanhoidon näkökulmasta ja se koetaan haasteelliseksi. Sairaanhoitajapäivillä kerättiin ideataulua, jossa kysyttiin kävijöiltä ajatuksia hoitotyöstä kehitysvamma-alalla. Työtä kehitysvammaisten parissa kuvattiin monin sanoin, vaikka harvoilla oli omakohtaista kokemusta. Eniten esille nousi hyvänä ja huonona puolena työn haastavuus. Työ nähdään raskaana sekä fyysisesti että henkisesti ja se vaatii vastaajien mielestä pitkäjänteisyyttä. Toteamuksia kaikki eivät vain sovi alalle kuultiin useammasta suusta. Asiakkaiden aitous ja suoran palautteen saaminen koetaan työssä erityisen positiivisena. Monet vastaajat kokivat kehitysvammatyön olevan aliarvostettua ja liian tuntematonta. Tarvitaan paljon suvaitsevaisuutta ja työtä alan kehittämisessä. Sairaanhoitajien työtä Etevan asumispalveluissa, tukikeskuksissa sekä konsultoivassa työssä kuvattiin posterin avulla. Asiakas hyötyisi monesti palvelusta omassa ympäristössä, vaikka tilanne olisikin jo melko kriisiytynyt. Miten palvelujen kysynnän ja tarjonnan saa kohtaamaan taloudellisesti toteuttaen? Suurimpana ja olennaisena haasteena on koko verkoston mukaan saaminen toimimaan, sillä toimintatapa ei ole tavanomaisin. Se vaatii jokaisen asiakkaan ympärillä toimivan ihmisen motivaation. Psykiatrisen sairaanhoitajan rooli on herättänyt paljon keskustelua ja pohdintaa mm. Etevan tukikeskusten sairaanhoitajan roolin kehittämisestä ja tulevaisuuden kuvasta sekä tukikeskus- 22

ten kriisivalmiudesta. Esimerkkinä kriisivalmiuden toteutuminen vaatii päivystävän lääkärikontaktin järjestämistä, joka ei ole ollut toistaiseksi mahdollista nykyisillä resursseilla, ja yhteistyön tasolla erikoissairaanhoidon psykiatrian kanssa. Yhteistyön kehittämisen kohteita nousee perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja oman organisaation kohdalla monia. On tärkeää osata erottaa ne kohdat, joihin kykenemme vaikuttamaan yksilönä, ja ne jotka ovat suurempien linjojen tai päätösten takana. Etevassa mm. tukikeskusten ja muiden toimintayksiköiden yhteistyötä voidaan tarkastella ja kehittää, sillä asiakkaan koko verkostossa toimivien tahojen yhteistyö vaatii panostamista, jotta syntyy yhteinen asiakaskuva ja sitä kautta oikeanlaisten palveluiden saattaminen oikeille henkilöille. 5.3.3 Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa Tausta Laitoshoidon lakkauttamisen seurauksena Eteva kuntayhtymän asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon palvelut siirtyivät julkisen terveydenhoidon piiriin. Osa palveluista toimii hyvin ja joustavasti, osa vaatii yhteistyön kehittämistä ja yhteisistä käytännöistä sopimista. Laitostaustasta johtuen kehitysvammaiset henkilöt eivät ole olleet näkyvä ryhmä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Kehitysvammaisen henkilön erityispiirteiden kohtaaminen ja kommunikointi heidän kanssaan onkin haaste hoitohenkilökunnalle. Tämä vaatii edelleen suunnitelmallista yhteistyötä ja kehittämistä. Kehitysvammaisten henkilöiden terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ vaatii vielä kehittämistä. Säännölliset terveystarkastukset ja tutkimukset (esim. hammashoito ja papakokeet) kuuluvat myös kehitysvammaisille henkilöille. Yksilöllisiin asumisratkaisuihin siirryttäessä tarvitaan yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa jokaisen asiakkaan henkilökohtaisista tarpeista lähtien. Asiakkaille, lähityöntekijöille ja perheille suunnattu terveyskasvatus edistää asiakkaiden itsenäisyyttä ja hyvinvointia. Asumispalvelujen konsultoivat sairaanhoitajat linkkityöntekijöinä Eteva kuntayhtymässä perustettiin vuonna 2009 konsultoivien sairaanhoitajien toimia. Työnkuvaan kuuluu yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa asiakkaiden terveyden edistämiseksi. Hoitopoluista ja yhteisistä käytännöistä on neuvoteltu ja sovittu perusterveydenhuollon päättäjien kanssa. Tavoitteena on Etevan toimintayksiköiden hoitotyön laadun parantaminen ja asiakkaan yksilöllisen terveyden- ja sairaanhoidon toteutuminen. Esimerkkejä yhteistyöstä Heinolan yksikössä käy terveyskeskuslääkäri kerran kuukaudessa 2h/käyntikerta. Tällöin hoidetaan ei-kiireelliset lääkäriasiat kuten asukkaiden perussairauksien seurannat, tarvittavat lausunnot ja lähetteet. Hän hyväksyy ja allekirjoittaa myös yksikön lääkehoitoon liittyvät lupapaperit. Lisäksi on puolen tunnin puhelinaika kerran viikossa. Normaalilla terveyskeskusajanvarauksella hoidetaan päivystysluonteiset ja muut akuutit sairastumistapaukset. Hammashoito toimii normaalilla ajanvarauksella. Lisäksi asiakkaiden käytössä on kaikki Heinolan terveyskeskuksessa toimivat terveyskeskuspalvelut. Hollolan yksikön asiakkaat käyttävät pääasiassa Hollolan terveysaseman palveluita. Yksikön asiakkaat kuuluvat tietyn terveyskeskuslääkärin alueeseen, eli heillä on käytössä vastuulääkäri. Asiakkaiden käytössä on kaikki normaalit terveyskeskuspalvelut. Lahden yksiköissä käy Etevan ostopalveluna lääkäri kerran viikossa 2h/käyntikerta. Nämä ajat toimivat samalla myös puhelinaikoina. Lääkärinaika jaetaan tasapuolisesti kolmen yksikön kesken. Tällöin hoidetaan kaikki mahdolliset esiin tulevat lääkäriasiat. Tähän kuuluu asukkaiden perussairauksien seurannat, tarvittavat lausunnot ja lähetteet. Normaalilla terveyskeskusajanvarauksella hoidetaan päivystysluonteiset ja muut akuutit sairastumistapaukset sekä hammashoito. Lisäksi on käytettävissä sairaanhoitajan, fysioterapeutin, hoitotarvikejakelun ja laboratorion palvelut. Nastolan ja Orimattilan yksiköissä käy Etevan ostopalveluina lääkäri. Lääkäri käy kerran kuukaudessa jokaisessa viidessä yksikössä maksimissaan 3h/kerta. Tällöin hoidetaan kaikki 23

mahdolliset lääkäriasiat. Tähän kuuluu asukkaiden perussairauksien seurannat, tarvittavat lausunnot ja lähetteet. Normaalilla terveyskeskusajanvarauksella hoidetaan päivystysluonteiset ja muut akuutit sairastumistapaukset sekä hammashoito. Lisäksi on käytettävissä sairaanhoitajan, fysioterapeutin, hoitotarvikejakelun ja laboratorion palvelut. Tarvittaessa asiakkaat käyvät myös erikoislääkäreiden yksityisvastaanotoilla. Joissakin yksiköissä asiakkaat käyttävät myös yksityisten lääkärikeskusten muitakin palveluita, kuten laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Tarvittaessa asiakkaat saavat yksiköidensä lääkäreiltä lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Hattulan asumisyksikön neuvotteluissa oli perusterveydenhuollon edustajana Pihlajalinna Oy:n vastaava lääkäri ja asukkaiden hoitopolku on samanlainen kuin muillakin kunnilla ja myös tälle alueelle on suunnitteilla yhteistoimintasopimusta. Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen ja Eteva kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa on sovittu, että Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos järjestää omalääkärin. Hän käy asumisyksikössä kerran kuukaudessa, jolloin hoidetaan ei-akuutit lääkäriasiat, vuositarkastukset, kuntoutussuunnitelmat (yhteistyössä Eteva kuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa), lausunnot (yhteistyössä Eteva kuntayhtymän konsultoivan sairaanhoitajan tai yksikössä työskentelevän sairaanhoitajan kanssa), sekä tarvittaessa palvelupyynnöt Eteva kuntayhtymän asiantuntijapalveluun ja suojatoimenpide-luvissa konsultointi. Kerran viikossa lääkäri soittaa asumisyksikköön jolloin hoidetaan mm. laboratoriolähetteet ja -vastaukset. Akuutti sairaudenhoito toimii kunnan normaalin ajanvarauksen kautta. Oma lääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa asumisyksikön lääkehoitosuunnitelmaan sisältyvät henkilökuntaa koskevat luvat lääkehoidon toteuttamisesta. Janakkalan kunnan ja Eteva kuntayhtymän välille tehtiin yhteistoimintasopimus, jossa sopijoina oli Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ylilääkäri ja Eteva kuntayhtymän toimitusjohtaja. Hoitopolkuneuvotteluissa sovittiin, että terveyskeskus järjestää Etevan tiloihin lääkärin vastaanottopisteen, joka sisältää terveyskeskuksen verkkoyhteyden, tietokoneen ja siihen liittyvän tuen. Omalääkärinä toimii kotihoidon lääkäri tai hänen poissaolleessa hänen sijaisensa. Kotikäynti on kerran kuukaudessa. Lääkärille sovittiin myös puolen tunnin puhelinaika viikossa, jonka hoitaa yksikön sairaanhoitaja. Akuutit asiat hoidetaan normaalilla ajanvarauksella terveyskeskukseen. Lopen terveyskeskuksen kanssa hoitopoluksi sovittiin soittoaika terveysaseman sairaanhoitajalle kahdesti viikossa ja lääkärille kerran viikossa. Lääkäri käy asuntolassa kotikäynnillä kerran kuukaudessa. Terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan kotikäynnit tehdään asuntolan esimiehen pyynnöstä akuuteissa asioissa. Kehitysvammaisesta asiakkaasta kirjoitetaan tarvittaessa hoitotiivistelmä (terveyskatsaus), jonka tavoitteena on asiakkaan tietojen siirtäminen tuleville hoitotahoille. Siitä selviää esitiedot, aikaisemmat hoidot, nykytilanne ja lääkitystiedot sekä mahdolliset erityspiirteet ja - tarpeet. Hoitotiivistelmä lisää kehitysvammaisuuden tuntemusta ja hoidon jatkuvuutta. Kuntien mahdollisuus järjestää lääkäripalveluita kuntalaisilleen vaihtelee suuresti. Hoitopolkuneuvotteluja on käyty eri kuntien perusterveydenhuollon edustajien kanssa. Joissakin yksiköissä käy erillisellä sopimuksella lääkäreitä johtuen kuntien lääkäripulasta. Lääkäri vastaa yksikön asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta kokonaisvaltaisesti. Hänelle on sovittu puhelin- ja paperikonsultaatioaikoja sekä kotikäyntejä. 5.3.4 Muu terveydenhuollon yhteistyö 5.3.4.1 Hoitopolut Jotta voitaisiin varmistaa kehitysvammaisten asiakkaiden tarvitsemien palvelujen joustava saaminen, on Etevan alueella käynnistetty useita ns. hoitopolkujen määrittelyitä. Hoitopolut ovat olleet eri tyyppisiä eri alueilla ja myös niiden kattavuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erityishuollon palvelujen osalta on vaihdellut. Yleensä hoitopolkujen vetäjinä ovat toimineet erikoissairaanhoidon edustajat. 24

Kanta-Hämeen alueella on tehty yhdessä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaali- ja koulutoimen sekä Etevan yhteistyönä kehitysvammaisten lasten hoitopolku, joka on myös tällä hetkellä käytössä ja julkaistu sairaanhoitopiirin sivuilla. Samoin on julkaisua vaille valmiina on autismikirjon lasten ja nuorten hoitopolku sekä diagnosoinnin että kuntoutuksen osalta. Aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden osalta hoitopolkua on työstetty jo hyvin pitkälle, mutta lähinnä psykiatristen palvelujen osalta ei ole saatu ratkaistua kaikkia hoitovastuuja kustannusvastuukysymyksiä. Päijät-Hämeen alueella on ollut erikoissairaanhoidossa jo aiemmin tehty hoitopolku kehitysvammaisten henkilöiden osalta, jossa oli huomioitu lähinnä neurologiset kysymykset. Hankkeen aikana aloitettiin hoitopolun työstäminen niin, että siinä huomioitaisiin myös paremmin psykiatrinen hoito eri-ikäisten kohdalla ja siihen liittyvä työnjako. Uudenmaan alueella on oltu mukana Porvoon lastentautien järjestämässä alle kouluikäisten lasten hoitopolkutyöryhmässä, jossa työ on edelleen kesken. Samoin on kommentoitu Länsi- Uudenmaan nuorisopsykiatrian tekemää hoitopolkua. Kaiken kaikkiaan hoitopolkujen työstäminen on erittäin tärkeää, jotta vammaisten asiakkaiden palvelut järjestyvät joustavasti ja ilman väliinputoamista. Erityisen ongelmallista on psykiatristen palvelujen järjestäminen, mutta myös lääkinnällisen kuntoutussuunnitelmien osaava toteuttaminen on problemaattista. Vaikeutena on sekä vastuukysymykset että kuka vastaa palvelun kustannuksista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon eri tahojen välinen yhteistyö ja tietojen siirto vaatii myös muutoksia asenteissa niin organisaatio- kuin työntekijätasollakin, jotta yhteiskunnan resurssit olisivat järkevästi käytössä asiakkaan hyödyksi. 5.3.4.2 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmä Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) on toiminut yhteistyöryhmä, joka pyysi selvittämään, miten alueen kehitysvammaisten sekä autismikirjon henkilöiden psykiatrinen hoito ja erityisesti kriisitilanteet tulisi organisoida. Helsinkiä lukuun ottamatta alueen kunnat ovat Etevan omistajakuntia, mutta alueella kohderyhmän asiakkaille psykiatrinen hoito on hajallaan. Ongelmana koetaan erityisesti kriisiytyneet tilanteet ja niissä avun löytäminen nopeasti sekä asiakkaalle että lähiympäristölle. Yhteistyöryhmä perusti työryhmän, jonka tehtävä on tehdä ehdotus palvelujen järjestämisestä. Tähän liittyen on hankkeen ja Etevan toimesta tehty ehdotus palvelujen järjestämisestä, jota on edelleen työstetty 2012 ja työryhmä on lähiaikoina saamassa ehdotuksensa valmiiksi. Ajatuksena on keskittää vaativin osaaminen yhden toimijan haltuun eli lähinnä kriisitilanteet ja vaativimmat asiakastilanteet. Samoin yhä enemmän on noussut tärkeäksi myös ennaltaehkäisevä työ sekä kriisitilanteiden jälkeinen työskentely asiakkaan omassa lähiympäristössä, ns. jalkautuva työ. 5.4 Työskentely valtakunnallisessa hanketiimissä Edellä mainituissa kappaleissa kerrottiin Etevan osahankkeen alueellisesta kehittämistyötä. Valtakunnallisessa hankkeessa kehittämistyötä toteutettiin kuitenkin myös kaikkien 9 osahankkeen yhteisenä toimintana. Etevan osahankkeen kehittämissuunnittelija osallistui säännöllisiin hanketiimin tapaamisiin (noin neljä kertaa vuodessa) ja videoneuvotteluihin. Valtakunnallisesti organisoiduttiin myös kehittämisteemojen (s. 7) mukaisiin tiimeihin. Etevan osahanke osallistui palvelurakenteiden ja palveluohjauksen ja -suunnittelun tiimeihin. Lisäksi perustettiin asiakastiimi, jossa paneuduttiin palvelun käyttäjien ja sidosryhmien osallisuuden vahvistamiseen Vammaispalveluhankkeen kehittämistyössä. Etevan osahankkeen kehittämissuunnittelija toimi asiakastiimin vetäjänä. Asiakastiimin tuotoksina laadittiin jokaiselle osahankkeelle ja hankehallinnolle sidosryhmäkartat ja -taulukot. Tiimin tuotoksena valmistui myös diasarja Osallisuuden monet muodot Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa. Diasarja on saatavissa www-osoitteessa: http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/tiedostot/materiaaleja/peukkukysely.p df 25

Palveluohjauksen työryhmän tuotoksena valmistui Palveluohjaus-diasarja. Diasarja on saatavissa www-osoitteessa: (http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/tiedostot/extranet/kehittamistiimit/pa lveluohjaus-ja_suunnittelu/palveluohjaus_diasarja.pdf) Palvelurakenteiden tiimissä toteutettiin Webropol-kysely vammaisalan nykytarpeista ja tulevaisuudesta alan ammattilaisille. Etevan alueelta kyselyyn vastasi 47 henkilöä. Kyselyn vastauksista on erillinen koonti liitteessä 2. 5.5 Menot ja rahoitus Etevan osahankkeen menot ja rahoitus ajalta 1.10.2010 31.8.2012. Hankealue: Eteva Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Budjetti vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 2010-2012 yhteensä Henkilöstömenot 19 720,14 76 329,56 51 087,10 147 136,80 160 380,00 Palvelujen ostot yhteensä, josta 512,59 12 520,96 20 348,59 33 382,14 26 770,00 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 30,41 4 735,33 9 648,50 14 414,24 18 000,00 Painatukset ja ilmoitukset 0,00 167,00 316,25 483,25 420,00 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 5,50 883,91 1 501,71 2 391,12 700,00 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 416,68 5 615,13 3 837,01 9 868,82 5 000,00 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 60,00 530,38 590,38 500,00 Muut palvelujen ostot 0,00 589,21 5 045,12 5 634,33 2 150,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, josta 326,57 1 051,98 1 594,79 2 973,34 3 790,00 Kalusto- ja laitehankinnat 92,08 0,00 92,08 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 234,49 1 051,98 1 286,47 Vuokrat 515,00 5 916,69 4 686,00 11 117,69 19 080,00 Investointimenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 21 074,30 95 819,19 77 716,48 194 609,97 210 020,00 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset 1 963,15 1 963,15 - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 21 074,30 95 819,19 75 753,33 192 646,82 210 020,00 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 5 268,58 23 954,80 18 938,33 48 161,71 52 505,00 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 15 805,73 71 864,39 56 815,00 144 485,12 157 515,00 26

6 Tulokset ja tuotokset Palvelurakenteiden kehittämisteema Tuotokset Tulokset - Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa - Konsultoivan sairaanhoitajan työmalliehdotus Eteva kuntayhtymän tukikeskuksissa - Liikkuvaa tukikeskuspalvelua - Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin. Prosessikuvaus. - Etevan ehdotus psykiatrisen hoidon kehittämisestä erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville kehitysvammaisille ja autismin kirjoon kuuluville henkilöille pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmälle 30.5.2012 - Edetään Kaste-ohjelman mukaisesti eli vahvistettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä - Psykiatrisesti erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden hoitopolku - Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitopolku Kanta-Hämeessä - Kehitysvammaisten aikuisten hoitopolku Kanta-Hämeessä - Kanta-Hämeen autismihoitopolku - Porvoon alueen kehitysviiveisten lasten hoitopolku - Puitesopimus kehitysvammapsykiatristen palveluiden järjestämisestä HUS:n kanssa - HYKS:n kehitysvammapsykiatrian yksikön apulaisylilääkärin ja osastonlääkärin virkojen perustaminen - Phsotey on sitoutunut maksamaan puolet osastonlääkärin palkkakustannuksista - Psykiatriverkoston tapaaminen 8.3.12 - Perusterveydenhuollon hoitopolut; Janakkala, Hämeenlinna, Loppi, Hattula, Heinola - Kehitysvammapsykiatrisia palveluita tuotetaan yhteistyössä Etevan ja HYKS:n kesken - Käynnistetty psykiatriverkoston toiminta, seuraava tapaaminen 29.11.12. - Etevan palveluissa olevat asiakkaat saavat tarpeenmukaiset terveydenhuollon palvelut Taulukko 4 Tuotokset ja tulokset palvelurakenteiden kehittämisteemassa 27

Palveluohjauksen ja -suunnittelun kehittämisteema Tuotokset Tulokset - Kuvamateriaali palvelusuunnitelman läpikäymisen tueksi. - Kuvat käytössä palvelusuunnittelussa lähemmäs palvelun käyttäjän - Työskentelymalli palaverikäytäntöjen uudistaminen ja yksilökeskeinen suunta palvelusuunnittelussa (=Nurmijärvi-pilotti) omaa tapaa kommunikoida ja palvelun käyttäjän roolin vahvistumista - Pilotin loppukoonti ja arviointi diasarjat - Pilotti Espoossa, pilotin loppukoonti. - askel kohti henkilökohtaistettua tukea ja apua. Nykyisen käytännön kipupisteiden kuvaaminen - Tuen tarpeen itsearviointilomake (ei lopullisessa muodossa) - Uudenlaista työtapaa orientoivat tilaisuudet 5.5. (yksilökeskeinen elämänsuunnittelu) ja 8.6. (asiakaslähtöinen palveluohjaus) - Keskustelut jäsenkuntien kanssa esiselvityksen jälkeen palveluintegraattorimallista. - Toimintamallin alustava mallinnus. - 3 intensiivipäivää toimintamallin konkretisoimiseksi - Tuen tarpeen arvioinnin työpajat - palvelunkäyttäjä kohteesta aktiiviseksi (lomakkeen testaus) - Tuuletusta asenteille, suuntaa kohti entistä yksilökeskeisempää palvelusuunnittelua - Palveluintegraattoritoimintamallin konkretisoituminen vammaisten lasten ja perheiden palveluohjaukseen Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa. (lautakuntapäätökset ja kuntien rahallinen sitoutuminen) - Etevan sisäinen kehittämisprosessi vauhdittui Taulukko 5. Tuotokset ja tulokset palveluohjauksen ja -suunnittelun kehittämisteemassa Osaamisen vahvistamisen kehittämisteema Tuotokset Tulokset - Luonnos opintokokonaisuudesta (haastavat asiakastilanteet ja arviointiosaaminen) - Vuoropuhelua asian ympärillä Kanta- Hämeen keskussairaalan, Hämeen ammattikorkeakoulun, Eteva kuntayhtymä, Diakoniaammattikorkeakoulun kesken. Taulukko 6. Tuotokset ja tulokset osaamisen vahvistamisen kehittämisteemassa. 28

7 Arviointi 7.1 Itsearviointi Tiivistelmä-osuudessa (sivu 4) tarkastellaan Etevan osahankkeen toimia suhteessa Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen ja Kaste-ohjelman 2008-2011 tavoitteisiin. Voidaan todeta, että Etevan osahankkeessa toimittiin Kaste-ohjelman mukaisesti. Toimet tähtäsivät asiakkaan aseman ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä palvelurakenteiden uudistamiseen. Yhteistyössä Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa kehitetään matalankynnyksen tukipalveluja vammaisten lasten perheille. Palvelurakennetta uudistettiin kytkemällä kehitysvammapsykiatria osaksi erikoissairaanhoitoa HYKS:n ja Etevan yhteistyönä. Näiden toimien tavoitteena on sovittaa yhteen palvelutuotantoja ja -prosesseja. Perheiden palvelujen kehittämisessä on myös ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma. Kaste-ohjelman suuntaamana Etevan osahankkeessa tehtiin laajaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä prosessien ja toimintojen uudistamiseksi. Etevan osahankkeen itsearviointi toteutettiin Rohto-työssä kehitetyllä arviointi- ja raportointimallilla (erillinen dokumentti). Tavoitteina sosiaali- ja terveyden yhteistyön toimintamallin rakentaminen ja palveluohjauksen kokonaisprosessin kehittäminen Etevan toimialueella (väestöpohja 1,3 miljoonaa, 49 jäsenkuntaa) olivat suuria. Näitä tavoitteita kohti mentiin pienin askelin, yksittäisissä piloteissa. Voimavaroja osoitettiin sellaisiin kumppanuuksiin, joissa yhteistyö lähti luontevasti käyntiin. Alla olevassa taulukossa on koottuna itsearvioinnissa toteutettu analyysi osahankkeen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Vahvuudet Mikä meni hyvin/ mikä yllätti positiivisesti? Heikkoudet Mikä meni huonosti/ vaikeudet? Nurmijärvi-pilotti oli onnistunut, palvelusuunnittelun parissa työskentelevät saivat välineitä asiakkaan parempaan kuulemiseen yhteistyö järjestöjen kanssa Muutokset syntyvät hitaasti Sosiaali- ja terveydenhuollon välisiä raja-aitoja on vaikea kaataa. työryhmien jäsenten kokemukset, että hanke on ollut lähellä arkityötä Suuret tavoitteet olivat ajoittain vaikeita pilkkoa pienemmäksi verkostoituminen Tiedottamisen toteutuminen Mahdollisuudet Miten tulosta voi vielä parantaa, käytäntöjä levittää? Yksilökeskeinen ajattelu on saanut hyvän jalansijan palvelusuunnittelussa kehitysvammapsykiatristen palvelujen asianmukaisen järjestämisen tarve nähdään eri tahoilla hyvin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi asiaksi ja eri toimijoilla on nyt tahtotila tehdä asialle jotain. Uhat Mikä uhkaa ja miten varmistetaan ylläpito? henkilöstön sitoutuminen, vaihtuvuus taloudellinen niukkuus Nurmijärvi-pilotti on herättänyt laajaa kiinnostusta Taulukko 7. Itsearvioinnin SWOT-analyysi 29

7.2 Vertaisarviointi Valtakunnallisessa hankkeessa toteutettiin osahankkeiden kesken vertaisarviointi. Etevan osahankkeen vertaisarvioinnin toteuttivat Kolpeneen ja Kårkullan osahankkeet. Vertaisarviointi kiteytettiin alla olevaan SWOT-analyysiin. Analyysissa tarkasteltiin Etevan osahankkeen toimien vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä palvelurakenteiden että palvelusuunnittelun ja -ohjauksen kehittämisteemoista. Vahvuudet Palvelurakenteiden kehittäminen uudenlainen näkemys palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämiseen (HUS yhteistyö) tähtää todelliseen laitoksen purkamiseen myös erityisasiantuntijuuden osalta yhteistyökumppanit löydetty (verkostoryhmät, järjestöt, yhdistykset) Palveluohjaus toteutuneet pilotit konkreettinen tavoite SIS mukana myös muita vammaisryhmiä Mahdollisuudet Palvelurakenteiden kehittäminen Innovatiivinen palvelujen järjestäminen (kv-psykiatria,) mahdollistaa uudenlaisen palvelurakenteen sairaanhoitajan hoitotiivistelmät Monenlainen yhteistyö luo mahdollisuuksia kehittämistyöhön Palveluohjaus Heikkoudet Palvelurakenteiden kehittäminen laaja kehittämistyö hankkeen osuus? Organisaatioon perustuva toiminta (hyödyttää tosin myös asiakasta) sitoutumisen heikkous Palveluohjaus YKS epäselvä tilanne Uhkatekijät Palvelurakenteiden kehittäminen Kehittämistyön laaja alue; mitä hankkeen jälkeen? Hankkeen todellisen osuuden jääminen epäselväksi Ajankäyttö? Ehditäänkö hankkeen aikana? Mitä hankkeen jälkeen? Palveluohjaus yksilökeskeinen työtapa on mahdollista sovitut pilotit mahdollistavat YKSsuunnittelun palveluohjauksen perustaksi asiakasnäkökulman vahvistuminen palveluohjauksessa SIS kaste rahoituksella osittain kehitetty mikä on tulevaisuus? Ja kenen käyttöön se tulee? uuden arvioinnin käyttöön otto voi olla haasteellista Taulukko 8. Vertaisarvioinnin yhteenveto Vertaisarvioinnin yleinen palaute oli seuraava: Etevan osahankkeessa tehtävä kehittämistyö perustuu nykyaikaiseen vammaispoliittiseen ohjelmaan. Kehitysvammapsykiatrian, terveysselvitysten, liikkuvien tukikeskusten ym. kehittäminen tähtää todellisen laitosrakenteen purkamiseen ja sisältää uudenlaisen näkemyksen palvelujen kehittämiseen. Osahankkeen yleisenä haasteena on hankkeen osuus laajassa kehittämistyössä. Hankkeen osuus laajoissa kokonaisuuksissa voisi olla esillä konkreettisemmin. 30

8 Työ jatkuu Vammaispalveluhanke II:ssa Etevan osahankkeessa aloitettu työ jatkuu vuoden kestävässä jatkohankkeessa 1.9.2012 31.8.2013. Tavoitteena on syventää ensimmäisellä hankekaudella aloitettua työtä. Jatkohankkeen henkilöstöresurssit ovat kehittämissuunnittelija ja projektityöntekijä. Etevan jatkohankkeessa kehittämistyö keskittyy vammaisten lasten perheiden palveluohjauksen kehittämiseen Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa. Tavoitteena on, että jatkohankkeen lopussa toimintamalli on mallinnettu. Jatkohankkeessa aloittaa 1.9.2012 projektityöntekijä, jonka työpanos keskittyy 100 % Hyvinkää-Riihimäki-Eteva -hankkeeseen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat myös: - Kuvat palvelusuunnittelussa-pilotissa (Nurmijärvi) tehdyn työn juurruttaminen - Psykiatriverkoston tapaaminen 29.11.2012 - Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut -seminaari 22.11.2012 (samansisältöinen 23.8.2012 olleen seminaarin kanssa) - Opintokokonaisuuden suunnittelu jatkuu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kesken. - Tukikeskuksen konsultoivan sairaanhoitajan työmallin ja liikkuvan tukikeskuspalvelun jatkokehittäminen 31

Lähteet Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvitys Kaste-hanketta varten hanke 4 11/2010. Loppuraportti ja liitteet. http://vammaispalveluhanke.eteva.fi/29 Eronen, A. & Piipponen, I. 2012. Kohti omaa elämää - SIS-arviointi (Supports Intensity Scale) osana palvelutarpeen arviointia. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/tiedostot/osahankkeet/eteva/kohti_o maa_elamaa_piipponen_eronen_2.pdf Eteva yksilöllistä ja kehittyvää vammaispalvelua. Eteva kuntayhtymän toiminnan linjaus 2010-2020 pähkinänkuoressa. http://www.eteva.fi/blogit/eteva-ajankohtaista/hakemisto/materiaalit/eteva_linjaus_2010-2020_web.pdf Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE 2008 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö:helsinki. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1063225 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Etevan alueellinen hankesuunnitelma. http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/etevan_osahankkeen_hankesuunnite lma.pdf Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Hankesuunnitelma. http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/hankesuunnitelma_21.1.2010.pdf Yksilökeskeinen työote. Etevan Palveluratkaisut-.yksikön koulutuspäivät. Kehitysvammaliitto ry. Luentomateriaalit 20.4.2012 ja 15.5.2012. 32

Liitteet LIITE 1 ETEVAN OSAHANKKEEN SIDOSRYHMÄKARTTA 33

LIITE Vammaispalveluhankkeen kysely Uusimaa, Päijät- ja Kanta-Hämeen vastaukset 1. Maakunta Vastaajien määrä: 47 2. Ammattinimike Vastaajien määrä: 47 34

Avoimet vastaukset: muu, mikä? - johtava sosiaalityöntekijä - johtava sosiaalityöntekijä vammaispalvelut - kehitysvammapalvelujen ohjaaja - johtaja - vammaispalvelupäällikkö 3. Vammaisalan työkokemus Vastaajien määrä: 47 4. Miten ajattelet lainsäädännön uudistusten (vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisen) vaikuttavan palveluihin omasta näkökulmastasi? Vastaajien määrä: 46 35