1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on vaikea antaa, mutta kun osaat eri osa-alueiden perusasiat hyvin, pääset pitkälle. Panosta siis aluksi perusnimiin ja -ismeihin. Jos haluat ottaa varman päälle, oppikirjasta ja vihosta pitää lukea kaikki. Joskus on kysytty fenomenologiasta, joskus Sartresta, pari kertaa Wittgensteinista, joskus Epikuroksesta ties mistä seuraavalla kerralla. Muutaman historiallisesti keskeisen filosofin perusnäkemykset on syytä osata. Näitä ovat ainakin Sokrates, Platon, Aristoteles, Descartes, Locke, Hume ja Kant. Hieman tuoreemmista nimistä esiin nousevat muun muassa Marx, Hegel, Nietzsche, Wittgenstein, Sartre Näitä riittää. Tärkeää on asioiden ymmärtäminen, ei ulkoa opettelu. Filosofian kysymyksissä tehtävänanto kuuluukin usein: pohdi, arvioi, perustele, vertaa. Kysymyksillä mitataan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista filosofista ajattelua. Alkuperäisteosten lukemisesta ei ole juurikaan hyötyä ylioppilaskirjoituksissa. Hyödyllisempää on lukea jotain kokoomateosta, esim. filosofian historiaa tai eri oppikirjoja. Vanhoihin yo-kysymyksiin kannattaa ehdottomasti tutustua! Ne löytyvät netistä http://www.feto.fi, sieltä kohta filosofia ja ainereaali. Kysymysten yhteydessä on myös tietoa siitä, millaisia vastauksia kysymyksellä haetaan.
2 Mitä filosofia on? - Filosofian määritelmiä (filosofia alkaa ihmettelystä, on viisauden rakastamista, kaikkien tieteiden äiti, tieteen kielen looginen syntaksi ) ja filosofian osa-alueet - Filosofisen ajattelun erityispiirteet: kyseenalaistaminen, käsitteiden määrittely ja selventäminen, käsitysten johdonmukainen perusteleminen (problematisointi, eksplikointi, argumentointi) Metafysiikka 1. Monismi: olemassaolo perustuu yhteen substanssiin - materialismi - antiikin atomioppi (Demokritos) - mekanistinen materialismi (kausaalinen, deterministinen) vs. moderni fysikalismi (esim. kvanttifysiikan indeterminismi) - emergentti materialismi ( kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ) - dialektinen materialismi (Marx) - idealismi - objektiivinen idealismi (Platon, Hegel) - subjektiivinen idealismi (Berkeley) 2. Dualismi: olemassaolo perustuu kahteen substanssiin - substansseina yleensä aine ja henki (ruumis ja sielu): Descartes - Karteesiolaisen dualismin ongelmana kahden erilaisen substanssin vuorovaikutus (mind-body-ongelma) 3. Pluralismi: on olemassa useampi substanssi - antiikissa tuli, vesi, ilma, maa - Leibnizin monadit 4. Realismi vs. idealismi (antirealismi) - Metafyysisen realismin mukaan todellisuus on olemassa itsessään havainnoista riippumatta - Metafyysisen idealismin (tai antirealismin) mukaan tiedostava subjekti luo ainakin osan todellisuudesta - Kantin kaksi maailmaa: ilmiöt ja oliot sinänsä 5. Lisäksi - vapaa tahto, determinismi, indeterminismi - kausaalinen ja teleologinen selittäminen - metafysiikan kritiikki (Hume, looginen empirismi) - jumalatodistuksia
3 Tietoteoria 1. Klassinen tiedonmääritelmä: tieto on tosi ja hyvin perusteltu uskomus (Platon) - suhtautumistapoja tietoon: skeptisismi, relativismi, kriittisyys, dogmaattisuus 2. Rationalismi: järki tiedon lähteenä (Platon, Descartesin systemaattisen epäilyn menetelmä) 3. Empirismi: tieto syntyy havainnoista (Locken tabula rasa, Hume) 4. Kantin tietoteoria: empirismin ja rationalismin synteesi - Havainnonmuodot, ymmärryksen kategoriat, apriorinen ja aposteriorinen tieto, analyyttinen ja synteettinen tieto 5. Totuusteoriat - Korrespondenssiteoria - Koherenssiteoria - Pragmatistinen totuusteoria 6. Realismi vs. idealismi (antirealismi) - Tietoteoreettinen realismi: voimme saada todenmukaista tietoa maailmasta sellaisena kuin se on - Tietoteoreettinen idealismi: maailmasta saatava tieto on ainakin osittain riippuvaista tiedostavasta subjektista (esim. Kant) 7. Tieteenfilosofia - Tiede ennen kaikkea menetelmä hankkia luotettavaa tietoa, ei niinkään tiedon kokoelma - Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä (tieteen kriteerit) - Tieteellisten teorioiden luonne - Tieteellinen realismi: tiede on paras keino hankkia totuutta vastaavaa tietoa maailmasta - Instrumentalismi: tieteelliset teoriat jäsentävät todellisuutta, mutta eivät välttämättä kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se on; tieteen arvo on sen toimivuudessa - Tieteiden jaottelu ja tieteen tutkimusmenetelmät - Tieteen kehitys (Kuhn: tieteelliset vallankumoukset)
4 Etiikka 1. Mitä moraali on? - Moraaliarvostelmien erityispiirteet (mm. velvoittavuus, universaalisuus) - Moraalin suhde tapoihin ja lakeihin - Egoismi ja altruismi - Arvot (itseisarvot ja välinearvot) - Relativismi 2. Etiikan osa-alueet - Normatiivinen etiikka antaa ja perustelee moraalisääntöjä - Metaetiikka tutkii moraalin olemusta ja määrittelee moraalisia käsitteitä - Deskriptiivinen (eli kuvaileva) etiikka on moraalin empiiristä tutkimusta 3. Normatiivisen etiikan teorioita - Hyve-etiikka Huomattavin edustaja Aristoteles Hyve on opittavissa oleva, hyvä luonteenpiirre (kardinaalihyveet: oikeudenmukaisuus, rohkeus, viisaus ja kohtuullisuus) Hyvän elämän määrittely (myös esim. epikurolaisuus, stoalaisuus) - Seurausetiikka Utilitarismi: mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle Jeremy Bentham: hedonistinen utilitarismi (mielihyvän määrä ratkaisee) John Stuart Mill: laadullinen utilitarismi (mielihyvän laatu on otettava huomioon) - Deontologinen etiikka käsittelee velvollisuuksia ja oikeuksia Kantin velvollisuusetiikka: kategorinen imperatiivi (universalisointi ja ihmisarvon kunnioitus) oikeuksia painottava etiikka tyypillistä liberalistisille ajattelijoille (ihmisoikeudet) 4. Metaetiikka - Humen giljotiini: No ought from is, tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja - Suhtautumistapoja moraaliin ja arvoihin: objektivismi, subjektivismi, relativismi - Moraalin olemus: realismi, naturalismi, supernaturalismi, antirealismi - Moraalisen tiedon ongelma: emotivismi, kognitivismi
5 Yhteiskuntafilosofia 1. Peruskäsitteet: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, oikeudet - Oikeudenmukaisen yhteiskunnan määrittely yhteiskuntafilosofian perustehtävänä - Lähtökohtien tai mahdollisuuksien tasa-arvo, lopputuloksen tasa-arvo - Negatiivinen ja positiivinen vapaus (tai oikeus) - Kansalaisen ja yhteiskunnan suhde (oikeudet, velvollisuudet) 2. Yhteiskuntafilosofian teorioita - Platonin ja Aristoteleen käsitykset hyvästä yhteiskunnasta - Luonnontila ja yhteiskuntasopimus (Hobbes, Locke, Rousseau) - Marx: alarakenne (talous) määrää ylärakenteen (ideologiat, arvot, moraali) - Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria - Liberalismi, konservatismi, sosialismi, anarkismi - yhteiskuntautopiat ja -dystopiat 3. Yhteiskunnallinen valta - Vallan muotoja ja lajeja - Vallan oikeuttaminen ja oikeudenmukainen jakaantuminen - Millin vahinkoperiaate vs. paternalismi - Laki ja rankaisuvalta Edellä mainittujen lisäksi kannattaa tutustua nykyajan filosofian suuntauksiin (fenomenologia, analyyttinen filosofia, hermeneutiikka, looginen empirismi, pragmatismi). Samoin logiikan ja hyvän argumentaation perusasiat tulee hallita. Vastausohjeita Ennen kuin lähdet vastaamaan filosofian kysymyksiin, analysoi tehtävänanto tarkasti. Mitä oikein kysytään ja miten sitä pyydetään käsittelemään (vertaa, arvioi pohdi ym.)? Usein tehtäviin on ujutettu useampi kysymys, ja niistä kaikkiin on vastattava. Vastauksen pitää lähteä filosofiselta teoriapohjalta. Pelkät omat mielipiteet eivät tee filosofista vastausta. Filosofiset teoriat, ismit ja filosofien näkemykset ovat hyvän vastauksen perusta. Esimerkiksi Utilitarismin mukaan meidän tulisi... tai Humen mukaan kaiken tiedon pitää perustua...
6 Sujuva käsitteiden ja teorioiden käyttö todistaa asianhallinnasta ja kypsyydestä, mutta vältä itsetarkoituksellista namedroppingia ja erikoisterminologiaa (varsinkin jos et ole täysin varma käsitteistä). Huomioi myös, että käsiteltävän asian kannalta epäolennaisten näkemysten, teorioiden ja filosofien esittely vähentää pisteitä. Vastauksessa tulee esitellä ongelmaa eri näkökulmista ja liittää se johonkin filosofiseen traditioon: Kysymys on tyypillinen metafysiikalle Oma, perusteltu näkökulma ryydittää usein vastausta huippupisteisiin, mutta tällöin kyseessä ei varsinaisesti ole oma mielipide, vaan arvio käsiteltyjen teorioiden soveltuvuudesta tehtävän ongelmaan. Kyseessä on siis osittain filosofisten tietojen esittely, osittain aito pohdiskelu. Hyvät esimerkit ja vastaesimerkit osoittavat, että asia on ymmärretty. Oma näkemys pitää ilmaista, jos sitä suoraan kysytään. Vältä kuitenkin julistamista ja yksipuolisuutta! Sen sijaan perustele asiasi monipuolisesti, vaikka et asettuisikaan kannattamaan esittämiäsi käsityksiä. Neutraali tyyli vaikuttaa uskottavammalta kuin poleeminen ote. Ole erityisen varovainen huumorin ja varsinkin ironian sekä sarkasmin viljelyssä! Varminta olisi jättää huumorinkukka kokonaan poimimatta. Filosofia perustuu kysymisen taitoon, mutta vältä silti kysymyksiin nojaavaa kirjoitustyyliä. Älä ainakaan esitä kovin monta kysymystä peräperää, ellet yritä niihin esseessäsi vastata. Retorinen kysymys tyylikeinona on eri asia kuin varsinaisten vastausta vaativien kysymysten esittäminen! Yleisesti ottaen essee on vastausmuoto, jossa pitäisi päätyä jonkinlaiseen lopputulokseen. Filosofiassa lopputulos voi toki olla myös se, että yhtä ainoaa perusteltua ratkaisua ei löydy, mutta tämäkin on silloin hyvä mainita suoraan eikä jättää lukijan pääteltäväksi. Esseen tulee muistuttaa tyyliltään äidinkielen ainetta: kappalejaot, selkeää kerrontaa ja asiat jäsenneltyinä. Pitkä pötkö kaikkea teemaan liittyvää osoittaa, että asiaa ei ole oikein ymmärretty. Selkeästi ajateltu on selkeästi kirjoitettu.
7 Kypsän vastauksen tuntomerkit - Alussa selvitetään, mitä kysymyksessä esiintyvillä käsitteillä tarkoitetaan. - Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen. - Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita. Kiitettävä pistemäärä (5-6 p.) saadaan yleensä 2-5 sivun vastauksella. - Aihetta pohditaan monipuolisesti eri näkökulmista. - Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi. - Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen. - Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. - Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. - Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Filosofian ainereaali Kysymyksiä on kaikkiaan kymmenen, joista vastataan kuuteen. Kysymykset jakaantuvat kursseittain seuraavasti (HUOM. jako on ohjeellinen, käytännössä jako on liukuva.): Kysymys Kurssi 1. - 2. 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun 3. - 4. 2. Filosofinen etiikka 5. - 6. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia 7. - 8. 4. Yhteiskuntafilosofia 9. - 10 Jokerikysymyksiä (myös oppiainerajat ylittäviä) Kysymystyypit 1. Normaalit esseetehtävät. (Kaksi jokeritehtävää, jotka arvostellaan 0-9.) 2. Tehtävä, jossa on alakohtia, joista jokaiseen vastataan lyhyellä esseellä. 3. Aineistotehtävä: yhden tekstiaineiston pohjalta 1-2 tehtävää. 4. Dilemma. Esimerkki dilemmasta: Autojono ajaa ylinopeutta ja saa peräänsä poliisin, joka mittaa tutkalla jonon viimeisen auton ajavan 20 km/h yli sallitun nopeuden. Poliisi pysäyttää viimeisen auton ja sakottaa kuljettajaa, mutta jonon muut autot saavat jatkaa matkaansa rauhassa. Arvioi poliisin toimintaa moraalin ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vinkki vastauksen suunnitteluun: selvitä ensin itsellesi, mikä tekee tästä dilemman.
8 Muuta - Mukana voi olla 1-4 oppiainerajat ylittävää kysymystä. Jos muiden oppiaineiden tietojen käyttämistä edellytetään, osoita niin myös tekeväsi ( Psykologiassa behaviorismin mukaan..., Evoluutioteoria korostaa sopeutumista... ). - Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä voidaan edellyttää myös muiden kuin tutkintoaineiden näkökulmaa (musiikki, kuvataide, liikunta). - Tehtävien vaikeustaso vaihtelee. - a, b, c- tai a ja b -kohdat sisältävä tehtävä, pisteytys 0-2, 0-3 / kohta. HUOM: näihin on ehdottomasti vastattava kohta kohdalta, selvästi toisistaan erotelluilla vastauksilla kuhunkin kysymykseen (merkitse vastauksesi eri osat käyttäen kysymyksen kirjaimia). - Muista ehdottomasti käsitellä vastuksessasi aineistoa/sitaattia/kuvia, jos kysymys sitä edellyttää. Sitaatteihin/kuviin kannattaa viitata silloinkin, kun ne ovat lähinnä "inspiroimassa ajattelua" (mutta niihin ei kannata silloin hirttäytyä). - Kysymykset on laadittu vähintään puoli vuotta sitten, mutta niissä saattaa olla ennakoitu parhaillaan ajankohtaisia teemoja (esim. teemavuodet kuten "Lajien synty 150 vuotta & Darwin 200 vuotta", UNESCOn "Kansainvälinen tähtitieteen vuosi"). Tärppien kalasteluun ei silti kannata liiemmin ruutiaan polttaa. Ajankohtaisen keskustelun tunteminen on joka tapauksessa eduksi (varsinkin yhteiskuntafilosofian kysymyksissä). Hyvin yleinen luonnehdinta arviointikriteereistä 1 p. = ymmärtää mitä kysytään 2 p. = joitakin irrallisia faktoja/ajatuksia 3 p. = vastaa kysyttyyn 4-5 p. = erilaisia näkökulmia, hyviä esimerkkejä 6 p. = tyyliä ja rakennetta Internet Lukion filosofian oppikirjat Lukion filosofian www-sivusto FILO-W3 w3