YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT I. FM Kaisa Heinlahti

Transkriptio

1 YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT I FM Kaisa Heinlahti

2 YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT Aiheet: Luento-opiskelu ja muistiinpanojen tekeminen Tenttiin lukeminen ja sen vaiheet

3 OPISKELIJA OUTIN VALMISTAUTUMINEN TENTTIIN Periaate 1: Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Periaate 2: Etsi tenttikirjat hyvissä ajoin, noin kuukautta ennen tenttiä. Muista, että kysytyimpien tenttikirjojen laina-aika voi olla vain kaksi viikkoa. Periaate 3: Älä ala suinpäin lukea tenttiin ennen kuin olet alustavasti analysoinut tenttikirjoja ja vertaillut niitä toisiinsa. Periaate 4: Aseta tekstille aktiivisesti kysymyksiä lukemisen aikana. Periaate 5: Sovella tenttiin lukemiasi asioita arkielämän tilanteisiin.

4 Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Ensimmäinen luentokerta on erityisen tärkeä, koska silloin opettaja kertoo luentosarjan tavoitteet ja suoritustavat. Jos et pääse jollekin luentokerralle, pyydä muistiinpanot opiskelukaverilta, katso verkkomateriaaleja tai lue oheiskirjallisuutta.. Luennoilla ei tavallisesti kontrolloida läsnäoloa, mutta asioiden oppimisen ja tenttimisen kannalta säännöllinen luennoille osallistuminen on tärkeää.

5 Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Luennoilla luennoitsija puhuu määritellystä aihepiiristä, ja hän voi esittää luennon tueksi dioja, piirtoheitinkalvoja tai monisteita. Luennoitsijat ovat erilaisia, ja kullakin on oma tyylinsä luennoida. Joku voi näyttää paljon kalvoja ja jakaa materiaalia, toinen kertoo asiasta ilman oheismateriaalia. Vaikka luennoitsija jakaisi valmista materiaalia, sitä kannattaa itse täydentää omilla merkinnöillään.

6 Valmiit muistiinpanot eivät useinkaan riitä Esim. Onko filosofialla vaikutusta? Aristoteles: - kultainen keskitie - tottumus on toinen luonto Hegel --> Marx --> sosialismi J. Locke / J. Mill --> neoliberalismi logiikka --> tietokoneteollisuus Lähde: Kari Nevalainen, Luentorunko kurssille Johdatus filosofiaan,

7 Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Opiskelijat tekevät itselleen muistiinpanoja. Muistiinpanojen tekemisen tekniikkaa kannattaa myös hieman opetella, jotta saisi luennoilta ja merkinnöistään kaiken opin irti. Merkitse asiat omiksi kokonaisuuksikseen ja erota pää- ja alakohdat havainnollisesti, jotta voit helposti hahmottaa asioiden väliset suhteet ja hierarkian.

8 Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Havainnollisuuden ja ajansäästön vuoksi voit käyttää myös symboleja ja lyhenteitä: mistä seuraa, että... salaman kuva: kritiikkiä )( vastakohtana edelliselle vertaa aiempaan E1: esimerkkitapaus 1 P1: Ensimmäinen perustelu JP: johtopäätös OM: oikeudenmukaisuus

9 Filosofialle tyypillisiä luennon rakenteita Kronologia Sokrates, Platon, Aristoteles Systemaattinen jäsennys Filosofian osa-alueet: etiikka, tieto-oppi, yhteiskuntafilosofia Kysymys tai ongelma ja vastausyritykset Mikä on varman tiedon lähde? rationalistit: järki, empiristit: havainto Argumentti ja sen kritiikki A: Jumala on olemassa, koska se on täydellinen ja täydellisen olion käsitteeseen kuuluu myös olemassaolo. K: Olemassaolon johtaminen käsitteestä on kategoriavirhe.

10 Kuuntele luentoja aktiivisesti ja kommentoiden. Kirjoita riittävän väljästi, jotta voit myöhemmin tarvittaessa täydentää tietoja. Luentoa kuunnellessaan ei välttämättä ehdi - eikä tarvitse - kirjoittaa kokonaisia lauseita. Luentomuistiinpanoja voi tehdä monella tavalla, perinteisesti ranskalaisin viivoin tai ns. ajatuskarttana, joka on muistiinpanojen tekemistä visuaaliseen muotoon. Voit kirjata lyhyesti myös omia kysymyksiäsi ja pohdintojasi. Erota kuitenkin, mitkä asiat ovat luennoitsijan puheesta ja mikä on omaa pohdintaasi.

11 Etsi tenttikirjat hyvissä ajoin, noin kuukautta ennen tenttiä. Muista ilmoittautua tenttiin. Hanki tenttikirja ajoissa. Ks. Varaa riittävästi aikaa kirjojen lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Selvitä, missä tenttitilaisuus pidetään. Ks. Muista ottaa mukaan tenttiin kirjoitusvälineet sekä henkilöllisyystodistus.

12 Luentotentti Luentojen päätteeksi järjestetään yleensä kirjallinen kuulustelu (eli tentti) luennoilla käsitellyistä asioista. Luentojen lisäksi kuulustelussa voidaan esittää kysymyksiä myös opintojaksoon kuuluvista kirjoista. Luentojen sisällöt eivät yleensä ole samat kuin tentittävissä kirjoissa. Joissain tapauksissa luennoista voidaan myös kirjoittaa essee tai tehdä oppimistehtäviä - näistä annetaan ohjeet luennoilla.

13 Älä ala suinpäin lukea tenttiin ennen kuin olet alustavasti analysoinut tenttikirjoja ja vertaillut niitä toisiinsa. Miten kuvailisit itseäsi lukijana? Miten suhtaudun lukemiseen yleisesti? Mikä on ensireaktioni, kun saan jonkun lukutehtävän (kiinnostunut, utelias, penseä, pelokas jne.)? Onko lukemiseni nopeaa vai hidasta? Mikä minulle tuottaa iloa lukemisessa? Mikä minulle tuottaa vaikeuksia lukemisessa?

14 Millaista lukutaitoa yliopistossa tarvitaan? Pirjo Linnakylän (1990) mukaan lukutaidon tasoja on kolme: peruslukutaito toimiva lukutaito: lukeminen vaihtelee eri tekstilajien ja eri tilanteiden mukaan reflektiivinen ja vapauttava lukutaito: kykyä käyttää tekstejä siten, että saa selville tekstin merkityksen, osaa arvioida sisältöä kriittisesti ja kykenee käyttämään hankkimaansa tietoa valikoiden ja joustavasti omien tavoitteidensa mukaisesti. Tutkimukset paljastavat, että suomalaisilla olisi paljon opittavaa omien johtopäätösten ja kannanottojen luomisessa, kysymysten ja vastaväitteiden esittämisessä, seuraamusten esittämisessä ja ongelmien asettamisessa.

15 Millaista lukutaitoa yliopistossa tarvitaan? Yliopistossa luettavia tekstejä tulee siis lähestyä aktiivisesti, kriittisesti ja keskustelevasti. Omia lukutapoja ja omaa suhdetta lukemiseen yleensä olisi hyvä pohtia opintoja aloittaessaan. m

16 Aseta tekstille aktiivisesti kysymyksiä lukemisen aikana. Lukeminen on olennainen osa opiskelua, opiskeletpa millä tavalla tahansa. Lukemisen taidossa ei ole kyse pelkästään lukunopeudesta vaan myös taidosta valikoida ja omaksua keskeisiä tietoja. Lukemisen taitoon kuuluu myös kyky valita tilanteeseen sopiva lukutapa. Valintaan vaikuttavat luettavan tekstin vaikeusaste, osaamiselle asetettu tavoite ja myös käytettävissä oleva aika.

17 Aseta tekstille aktiivisesti kysymyksiä lukemisen aikana. Kun aloittaa tenttiin lukemisen, kannattaa jakaa käytettävissä oleva aika kirjojen kesken vaikeusasteen mukaan. Viikottaisin ja päivittäisen lukuaikataulun tekeminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa, varsinkin jos aikaa on niukasti käytettävissä. Luettavaa kirjaa ei useinkaan ole mielekästä lukea oikopäätä kannesta kanteen ensimmäiseltä sivulta alkaen. Lukeminen voidaan jakaa eri vaiheisiin: virittäytymiseen, silmäilyyn, läpilukuun ja kertaamiseen.

18 VIRITTÄYDY, SELAA JA SILMÄILE Lukemaan virittäytyminen tarkoittaa henkistä valmentautumista luettavaa oppimateriaalia kohtaan. Sisällysluettelon avulla saat nopeasti kokonaiskuvan kirjan aiheesta, näkökulmista ja oleellisista asioista. Kirjan alussa on usein johdanto tai esipuhe, joka esittelee lyhyesti kirjan tavoitteita tai sisältöä. Voit myös miettiä vaikkapa seuraavia kysymyksiä: Mitä tiedät tai ajattelet kirjan aiheesta ennestään? Mihin kysymyksiin toivoisit kirjan vastaavan? Miksi kirja oikeastaan on kirjoitettu - mihin kysymykseen tai kysymyksiin kirjoittajat etsivät vastauksia?

19 LUE, POHDI JA PURESKELE! Selailun jälkeen lue kirja kunnolla läpi. Pyri saamaan kokonaiskuva asioista ja lue laajoja kappaleita kerralla. Kaikkia asioita ei ehkä ymmärrä heti, mutta monesti ne selviävät eteenpäin lukemalla. Asioiden opettelu mekaanisesti toistamalla on harvoin tehokasta tai mielekästä. Mitä enemmän pohdit ja pureskelet kirjan asioita, sen paremmin ne myös muistat.

20 LUE, POHDI JA PURESKELE! Aktiiviseen tiedon käsittelyyn on monia keinoja: Alleviivaa tai merkitse tärkeimmät asiat marginaaliin pystyviivalla (vain kaikkein oleellisimmat asiat!) Kirjoita tiivistelmiä. Piirrä ajatuskarttoja Kopioi suurennettuna itsellesi kirjan sisällysluettelo ja täydennä sitä lukiessasi kuhunkin asiaan liittyvillä teorioilla, nimillä ja käsitteillä. "Keskustele" lukiessasi kirjan kanssa: kysy, väitä vastaan, keksi esimerkkejä ja sovelluksia. Selosta vaikea asia omin sanoin jollekin toiselle. Keskustele kirjan aiheista jonkun kanssa. Keksi itse tenttikysymyksiä ja suunnittele niihin vastaus.

21 KERTAA! Asioiden kertaaminen auttaa paitsi asioiden muistamisessa myös kokonaiskuvan jäsentämisessä. Opiskella ja kerrata voit muutenkin kuin vain kirjan ääressä: opiskeltavat asiat voivat pyöriä mielessäsi iltakävelyllä ja lehteä lukiessasi - se kertoo, että työstät asioita ja oppimista tapahtuu. Tenttitilaisuutta edeltävänä yönä kannattaa mieluummin nukkua kuin lukea aamunsarastukseen. Oppimiseen tarvitaan myös lepoa.

22 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ NIMENOMAAN FILOSOFIAN TENTTIIN LUKEMISESSA? Argumentit: Väite ja sen puolesta esitetyt perustelut Lukiessasi kiinnitä huomiota siihen, mitä kantaa ko. filosofi puolustaa ja millä perustein ja minkälaisilla argumenteilla kyseistä kantaa on kritisoitu Filosofiset käsitteet: mitkä ovat keskeiset tekstissä käytetyt käsitteet ja mitä ne tarkoittavat. Käytä myös sanastoa hyväksesi Muista selittää vastauksessasi käyttämäsi filosofiset käsitteet

23 MITEN LUKEA KLASSIKKOTEKSTIÄ? Kiinnitä huomiota keskeiseen filosofiseen sisältöön. Pohdi, mihin keskeisiin filosofisiin kiistoihin käsiteltävä klassikko liittyy. Käytä selityksiä hyväksesi. Niissä esitetään usein tiivistelmä keskeisistä filosofisista pointeista.

24 MITEN LUKEA ENGLANNINKIELISTÄ TEKSTIÄ? Ole tarkka filosofisten ja muiden teoreettisten käsitteiden kanssa. Voit hyvin ohittaa tekstissä olevia vieraita sanoja, jos kuitenkin ymmärrät tekstin pääajatuksen. Kaikkien tekstissä olevien filosofisten käsitteiden käännökset ja merkitykset tulee selvittää. Muistaa kääntää myös nimet. Plato on suomeksi Platon, St. Aquinas on Tuomas Akvinolainen jne.

25 Sovella tenttiin lukemiasi asioita arkielämän tilanteisiin. Esim. Anna lehdissä esitetyille ja tuttujesi esittämille näkemyksille nimiä. Pohdi, mitä itse voit tietää todella.

26 Antoisaa opiskelua!