Sivistyslautakunta 3.10.2012 55 LOVIISAN KAUPUNKI KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2018 VÄLIRAPORTTI
2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. TAVOITTEET 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET 6 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA 6 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET 14 LOVIISAN ALUERAKENNEMALLI 16 4. KEHITTÄMISMALLIT 18 5. KEHITTÄMISMALLIEN ARVIOINTIA 21 6. TYÖRYHMÄN EHDOTUS 22 KOULUVERKON KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 22 LYHYEN TÄHTÄIMEN TOIMENPITEET 23 PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSISTA 23 LIITTEET LIITE 1: KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET 2012-2018 25 LIITE 2: ESIMERKKILASKELMA 29
3 1. Johdanto Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tehtävänannon mukaan koulutuksen kehittämissuunnitelman lähtökohtana on päivittää vuoden 2006 kouluverkkoselvitys sekä selvittää mahdollisuudet toteuttaa koulutus yhtenäiskouluratkaisun mukaisesti koko opetussektorin virkarehtori- ja koulunjohtajajärjestelyt Kouluverkkoselvityksen ensimmäinen vaiheen loppuraportti, josta vastasi Ramboll Management Consulting Oy sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa, valmistui toukokuussa 2012. Selvityksen loppuraportti esiteltiin koulujen ja kaupungin henkilökunnalle 21.5., oppilaiden huoltajille 22.5. sekä luottamushenkilöille 23.5.2012. Loviisan kaupungin sivistyslautakunta totesi päätöksessään 30.5.2012, että loppuraportti on valmistunut, mutta sitä ei vielä tuoda lautakunnan hyväksyttäväksi, koska siihen on tehtävä tarkennuksia liittyen sekä sisältöön että puuttuviin laskelmiin. Kokouksessaan 19.6.2012 kouluverkkotyöryhmä totesi, että verkkoselvityksen johtopäätöksiä ja niiden perusteluja on aiheellisista tarkistaa ja arvioida uudelleen. Ohjaustyöryhmä päätti, että kouluverkkoselvityksen loppuraportin pohjalta ja käyttäen uusia taustatietoja laaditaan Loviisan kaupungille sivistyskeskuksen toimesta ja virkatyönä kouluverkon kehittämissuunnitelma niin, että siinä on otettu huomioon ne meneillään olevat valtakunnalliset ja paikalliset hankkeet, joilla on merkitystä kouluverkon kehittämissuunnitelmassa esitettäville ehdotuksille. Työryhmä totesi kokouksessaan 5.9.2012, että valtakunnallisten rakenneuudistusten (mm. kuntarakenne- ja valtionosuusuudistukset) johtuvien muutosten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelurakenteisiin on mahdotonta tässä vaiheessa vielä arvioida. Kouluverkkoselvityksen kannalta keskeiset Loviisan kaupungin kaupunkistrategiatyöhön liittyvät maankäyttö-, kaavoitus ja asuntopoliittiset ohjelmat ovat niin ikään vielä valmisteluvaiheessa. Ohjausryhmä katsoo, että kunnallisen palveluverkon on kyettävä vastaamaan kulloinkin eteen tuleviin haasteisiin. Siksi ja edellä mainituista epävarmuustekijöistä johtuen työryhmä antaa kouluverkon kehittämissuunnitelmasta tässä vaiheessa vain väliraportin, joka sisältää ehdotuksen kouluverkon kehittämisen periaatteiksi sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät ole sidoksissa avoimiin uudistusprosesseihin Työryhmä esittää jatkoaikaa kouluverkkoselvityksen jatkotyöstämiseen niin, että meneillään olevien rakenneuudistusten ja kaupungin strategiatyössä tehtävien linjausten vaikutukset voidaan huomioida. Selvitystyö pohjautuu opetushallituksen, tilastokeskuksen ja Loviisan kaupungin omiin tilastotietoihin ja -ennusteisiin. Kustannustarkastelussa on käytetty sekä opetushallituksen että kaupungin kustannustietoja.
Tämä Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma on tehty Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän toimesta. Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Nina Pere, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bo Lindfors, sivistyslautakunnan jäsen Lars Bäcklund, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, sivistysjohtaja Thomas Grönholm, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sekä tilapäällikkö Antti Kinnunen. 4
5 2. Tavoitteet Selvityksen avulla on tarkoitus antaa alueen päättäjille tietoja siitä, millaisia toimenpiteitä vaaditaan, että koulutuksen palveluverkko on laadullisesti hyvä sekä taloudellisesti tehokkaassa ja pedagogisesti toimivassa käytössä. Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kehittää koulutusta ja kouluverkkoa niin, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan turvata hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, taloudellisesti ja tilankäytöllisesti mahdollisimman hyvin toimiva kouluverkkokokonaisuus. Tavoitteeksi asetetaan kouluverkon kehittäminen niin, että koulujen ja opetusryhmien koot antavat oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta, opetussuunnitelman ja omien edellytystensä mukaista opetusta erityisopetus, oppilashuolto ja muut opetuksen tukipalvelut voidaan järjestää siten, että niiden laatu ja saatavuus on turvattu perusopetuksen kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan mahdollisuudet yhtenäiskoulutyyppisiin ratkaisuihin ja oppilaitosten virkarehtori-johtaja järjestelyjen tarkoituksenmukaisiin toteuttamismalleihin koulujen oppilaskohtaiset kustannukset pysyvät asetettujen tavoiterajojen puitteissa, kuitenkin niin, että koulutuspalvelujen alueellinen kattavuus, erityisesti reuna-alueilla, turvataan taloudellisuus ja tuottavuus, joka puoltaa suurempaa keskimääräistä yksikkökokoa, tilojen monikäyttöisyyttä sekä korkeaa tilojen käyttöastetta huomioidaan kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa siinä on huomioitu kaupungin maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa määritellyt kasvusuunnat ja alueet mahdollistetaan varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kirjastojen, liikuntatoimen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen niin, että palveluverkoista syntyy kaupunkilaisten näkökulmasta ehyt palvelukokonaisuus se mukautuu joustavasti kaupungin väestö- ja asutusrakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä tukee alueen vetovoimaa ja imagoa Lukiokoulutuksen osalta keskeinen erillistavoite on sen turvaaminen osana kaupungin koulutuspalvelukokonaisuutta ja kehittäminen niin, että se lisää lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja luo edellytykset oppilasmäärien kasvulle.
6 3. Lähtökohdat KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET Hallitus on päättänyt helmikuussa 2012 kuntarakenneuudistukselle tavoiteaikataulun. Sen mukaan rakennelaki astuisi voimaan toukokuussa 2013. Uusi kuntalaki hyväksyttäisiin saman vuoden syksyllä ja tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, kuten myös kuntauudistukseen liittyvä uusi valtionosuuslainsäädäntö. Loviisan kaupungille on kuntarakennetyöryhmä ehdottanut kahta vaihtoehtoista alueliitosmallia: ensisijaisesti liittymistä Porvoon ympärille rakentuvaan 74000 asukkaan suurkuntaan ja toissijaisesti Loviisan ja Lapinjärven muodostamaan 18500 asukkaan kuntaan. Loviisan kouluverkkoselvityksessä ehdotettaviin toimenpide-ehdotuksiin kuntarakenneuudistuksella tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia erityisesti toisen asteen koulutuksen osalta, mutta myös perusopetuksen järjestämistä joudutaan arvioimaan uudella tavalla. Mikäli valtionosuuslainsäädäntö, kuten yleisesti arvellaan, muuttaa opetustoimen rahoitusta, heijastuu se suoraan koko koulutuksen kenttään. Siksi kaikissa niissä kehittämistoimissa, joita paikallisesti esitetään, on pyrittävä ennakoimaan mahdolliset edessä olevat muutokset. Loviisan kaupungin strategiatyön linjaukset, joista ei ole kaikilta osin vielä tehty poliittisia päätöksiä, tulevat suuntaamaan myös kouluverkon kehittämistyötä. Erityisesti maankäyttö-, kaavoitus- ja asuntopoliittisten ohjelmat, jotka määrittelevät kaupungin kasvusuunnat ja -alueet, tulevat vaikuttamaan niihin ehdotuksiin, joita oppilaitosverkon kehittämiseksi tehdään. Parhaillaan valmistellaan asuntopoliittista ohjelmaa, jossa yhtenä keskeisenä perusteena tulee olemaan kaupunginvaltuuston helmikuussa 2011 hyväksymässä Loviisan aluerakennemalli 2025 -asiakirjassa hyväksytyt kehittämistavoitteet. KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Valtion säästöpäätökset Valtioneuvosto teki kevään 2012 kehysriihessä päätöksiä, jotka vaikuttavat kuntatalouteen sitä kiristävästi. Valtionosuuksia vähennetään alentamalla valtionosuusprosenttia asukaskohtaisesti tasasuuruisella määrällä. Vuonna 2013 vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna 2015. Sen lisäksi valtionosuutta oli jo aiemmin päätetty vähentää hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/asukas. Yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat 1 131 milj.euroa eli 211,51 euroa/asukas.
7 Loviisan kaupungille kompensaatiota valtionosuuksien alentamisesta ja muista säästöpäätöksistä tulee yhteisöveron korotetun jako-osuuden jatkaminen 5 %:lla vuosina 2014-15. Loviisalle se merkitsee kyseisinä vuosina lisätuloja 150 /asukas. Erikseen opetustoimeen kohdistuvia päätöksiä ovat hallitusohjelmassa sovitut lukiokoulutuksen säästöt (30 milj.) ja valtioneuvoston kehyspäätös, jonka mukaan ammatillisen peruskoulutuksen määräraha laskee vuoden 2012 tasosta 57 milj. vuoteen 2016 mennessä. Loviisan kaupungin taloudellinen tilanne Loviisan kaupungin talousarviota 2013 ja taloussuunnitelmaa 2014-2015 valmisteltaessa on selvinnyt, että talouden tasapainottaminen edellyttää muutoksia vallitsevaan menorakenteeseen. Kaavio: Talousarvion 2013 ja toimintasuunnitelmalaskelman 2013-2015 valmistelussa käytettävät laskelmat 12.9.2012 tilanteen mukaan. Lähde: Loviisan kaupunki Kaaviosta ilmenee, että sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Taloudellinen liikkumavara, jonka kaupungille antoi kuntaliitoksesta saadut porkkanarahat, on käytetty. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta.
8 Kaavio: Loviisan kaupungin toimintamenojen kehitys 2010-2015 laskentatilanteen 12.9.2012 mukaan. * Kaupunginhallituksen 14.5.2012 asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Samaan aikaan, kun toimintatulot ovat ennusteen mukaan pienenemässä toimintamenot kasvavat. Nousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 olisi kaupunginhallituksen asettaman raamibudjetoinnin mukaan 1,0 %. Hallintokuntien omissa talousarviovalmisteluissaan tekemien esitysten toteutuessa nousua tulisi olemaan 4,8 %. Kaavio: Loviisan kaupungin talouden ali-/ylijäämän kehitys 2010-2015 laskentatilanteen 12.9.2012 mukaan. * Kaupunginhallituksen 14.5.2012 asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Mikäli sopeuttamistoimenpiteitä ei kyetä tekemään tilikauden alijäämä on jo vuonna 2013 lähes miljoona euroa. Tarkasteltaessa nettomenojen kehitystä hallintokunnittain voidaan todeta, että perusturvan osalta sekä menojen kokonaismäärä että kasvu ovat suurimmat. Menot ovat yli kaksinkertaiset seuraavaksi suurimpaan hallintokuntaan, sivistyskeskukseen, nähden. Perusturvan osuus nettomenoista on vuoden 2012 talousarviossa 51 %, sivistyskeskuksen 26 %, teknisen keskuksen 13 % ja yleishallinnon 10 %.
9 Kaavio: Loviisan kaupungin nettomenojen kehitys 2010-2012 ja talousarvioraamin mukaan 2013. Lähde: Loviisan kaupunki Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä arvioitaessa, voidaan todeta, että verotulojen ennakoidaan nousevan hieman, kun taas valtionosuuksien taso pysyy ennalaan. Kaavio: Loviisan kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien kehitys 2010-2015 laskentatilanteen 12.9.2012 mukaan. * Kaupunginhallituksen 14.5.2012 asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Väestön ikääntyminen, joka Loviisassa on nopeampaa, kuin koko maassa keskimäärin, tulee myös muuttamaan kunnan menorakenteita. Ennustettavissa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus, joka jo nyt on yli 50 %, kaupungin nettomenoista tulee edelleen kasvamaan.
10 Koulutuskustannukset Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat Loviisassa valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vuoden 2010 kustannustietojen mukaan peruskoulun oppilaan opetus maksoi Loviisassa 907 euroa (11,8%) enemmän, kuin kunnissa keskimäärin. Kun perusopetuksessa vuonna 2010 oli Loviisassa 1510 oppilasta, se merkitsi noin 1,3 miljoonan euron kustannuserää. Kuvio: Perusopetuksen käyttökustannukset 2010-11 ilman sairaala- ja vammaisopetusta sekä pieniä hankkeita. * Vuoden 2011 luvut Loviisan osalta perustuvat tilinpäätöstietoihin, Lapinjärven, Porvoon ja valtakunnalliset vertailuluvut ovat laskettu vuoden 2010 kustannuksista korottamalla niitä 3 %:lla, joka on ollut keskimääräinen vuotuinen nousu. (Lähde: Opetushallituksen kustannusraportti K05Z6YOS 16.02.2012) Käyttökustannusten nousu Loviisassa on myös ollut muuta maata nopeampaa. Vuonna 2010 perusopetuksen menot olivat 13 % korkeammat kuin edellisenä vuotena ja seuraavana vuonna menot nousivat yli 5 %, kun nousu valtakunnallisesti on pysytellyt 3-4 prosentin tasolla. Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia kouluittain. Kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähemmäs kaksi sataa. Isoissa yksiköissä opetusryhmien muodostaminen tulee pääsääntöisesti taloudellisemmaksi.
11 Kuvio: Perusopetuksen koulukohtaiset kustannukset euroa per oppilas vuonna 2011. Lähde: Loviisan kaupunki Alakouluista korkeimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat Isnäsin ja Tesjoen molemmankielisissä kouluissa sekä Valkon koulussa. Taloudellisinta opetuksen järjestäminen on ollut Länsiharjun, Generalshagenin, Kyrkobyn, Sävträskin ja Koskenkylän molemmissa kouluissa. Perusopetuksen keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin Loviisan seudulla vaikuttanee mm. alueellisesti laaja kouluverkko, opetusryhmien koko ja erityisopetusta saavien oppilaiden määrä. Opetusryhmien keskikoot ovat Loviisassa valtakunnallisesti verrattuna pienet. Perusopetuksen alakouluissa Loviisassa on yhtä opetusryhmää kohti 3,6 oppilasta vähemmän, kuin koko maassa keskimäärin. Koko maa Loviisa Porvoo Kaikki ryhmät yhteensä 19,2 15,6 18,3 Opetus vuosiluokittain 20,2 17,1 19,1 Yhdysluokat 16,3 16,1 15,9 Esiopetus 14,1 9,6 20,0 Taulukko: Perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot 2010 vuosiluokilla 1-6. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus. Loviisassa on lukuvuotena 2012-2013 perusopetuksen luokilla 1-6 yhteensä 922 oppilasta. Jos oppilasmäärä jaetaan koko maan ryhmäkokojen keskiarvolla, saadaan ryhmien määräksi 52. Jaettaessa Loviisan keskimääräisellä ryhmäkoolla ryhmien määräksi tulee 59. Kun erotus kerrotaan alakoulujen keskimääräisellä viikkotuntimäärällä (22 tuntia), saadaan tulokseksi 154 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Loviisan alakouluissa samaa oppilasmäärää opettaa noin kuusi-seitsemän opettajaa enemmän, kuin koko maassa keskimäärin. Kun yhden opettajan palkka-
12 kustannukset työnantajakuluineen ovat noin 45 000 euroa vuodessa, kustannukset seitsemäs opettajasta ovat noin 315 000 euroa. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 erot ryhmien keskikokojen kohdalla eivät ole niin merkittävät, kuin alakoulujen osalta. Kuitenkin myös yläkoulujen ryhmissä Loviisassa 0,9 oppilasta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio: Perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot 2010 vuosiluokilla 7-9. Lähde: Opetusja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus. Lukuvuonna 2011-2012 oli Loviisan yläkouluissa yhteensä 463 oppilasta. Valtakunnallisen ryhmäkeskiarvon mukaan jaettuna heistä muodostuisi 27,1 ryhmää ja Loviisassa 28,6 yhtä viikkotuntia kohti. Erotus, joka on 1,5 ryhmää, kerrottuna kokonaisviikkotuntimäärällä antaa tulokseksi 45 vuosiviikkotuntia, joka opettajien määrässä merkitsee kahden opettajan palkkasummaa, joka on noin 100 000 euroa vuodessa. Lukiokoulutuksen vuotuiset käyttökustannukset ovat vuoden 2010 kustannustietojen mukaan lähes 30 prosenttia korkeammat, kuin kunnissa keskimäärin. Kun oppilaskohtainen kustannus kuntatasolla oli vuonna 2010 keskimäärin 6.800 euroa, Loviisassa opetus maksoi 8.800 euroa. Oppilasmäärällä kerrottuna vuotuiseksi kustannuseroksi saadaan 380.000 euroa. Käyttökustannusten keskimääräinen nousu Loviisassa on myös ollut muuta maata nopeampaa. Menot nousivat vuodesta 2009 opetushallituksen talousraportin mukaan yli 20 %, kun kuntatasolla nousu oli keskimäärin 3 %.
13 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2010 2011* 2 000 0 Lapinjärven kunta Loviisan kaupunki Porvoon kaupunki Kunta keskiarvo Kuvio: Lukiokoulutuksen käyttökustannukset 2010-11 ilman pieniä hankkeita. * Vuoden 2011 luvut Loviisan osalta perustuvat tilinpäätöstietoihin, Lapinjärven, Porvoon ja valtakunnalliset vertailuluvut ovat laskettu vuoden 2010 kustannuksista korottamalla niitä 3 %:lla, joka on ollut keskimääräinen vuotuinen nousu. (Lähde: Opetushallituksen kustannusraportti 21.12.2011 ja Loviisan kaupunki) Korkeat oppilaskohtaiset kulut ovat kaikkien pienten lukioiden ongelma. Ylläpitääkseen palvelutasoaan lukiot ovat pakotettuja pitämään yllä mahdollisimman laajaa kurssitarjontaa. Opetusta joudutaan antamaan hyvinkin pienille opetusryhmille, joka lisää kustannuksia voimakkaasti. Kouluinvestoinnit Loviisan kaupungin talousarviossa 2012-2014 ja sen investointisuunnitelmassa 2012-2018 on hyväksytty alla olevan taulukon mukaiset koulukohtaiset investointihankkeet vuoteen 2018 mennessä. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty pieniä, alle 100 000 euron kuluja: - Suomenkielinen koulukeskus, 2012, 8 540 000 - Koskenkylän koulu, 2015 10 600 000 - Lovisanejdens högstadium, 2017 8 700 000
14 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET Väestö ikääntyy Loviisan kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 15 552 henkilöä, josta miehiä 7758 ja naisia 7794 henkeä. Lasten ja nuorten osuus oli Loviisassa pienempi (15,2 %) kuin Porvoon seudulla (18,0%), Uudellamaalla (16,9 %) ja koko maassa (16,5%) keskimäärin. Alla olevassa kuviossa on esitetty Loviisan väestökehitys vuosina 1980-2011 sekä Tilastokeskuksen trendiennuste 2020-2040 ja Loviisan kaupungin väestötavoite 2020. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa Loviisassa 943 asukkaalla (+6,1 %) vuosina 2011-2020, 1 801 asukkaalla (11,3%) vuosina 2011-2030 ja 2 447 asukkaalla (+15,7 %) vuosina 2011-2040. Kuvio: Loviisan väestökehitys 1980-2011, Tilastokeskuksen väestöennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite. Lähde: Tilastokeskus ja Loviisan kaupunki. Loviisan ikärakenne painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän 65 vuotta täyttäneeseen väestöön. Vuosina 2011 2020 yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, eniten kasvaa 70-79-vuotiaiden määrä. Alle 60-vuotiaiden määrä puolestaan vähenee kaikissa ikäryhmissä, eniten vähenee 40-49-vuotiaiden määrä. Väestörakenteen muutos heikentää Loviisan huoltosuhdetta eli tulevaisuudessa työssäkäyvää väestöä kohti on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 29 % Loviisan väestöstä. Väestön ikääntyminen on yleinen kehitysilmiö, mutta Loviisassa ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin Porvoon seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin.
15 Oppilasmäärät pienenevät Lukuvuosi 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 Suomenkieliset 452 491 496 493 503 512 Ruotsinkieliset 454 450 422 406 400 366 Yhteensä 906 948 918 899 903 878 Taulukko: Oppilasennuste 2012-2018, alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet maaliskuu 2012, jotka perustuvat Väestörekisteristä saatuihin tietoihin Tarkasteltaessa perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilasmääriä Loviisassa vuosina 2012-2018 voidaan todeta, että ruotsinkielisellä puolella ennusteen mukaan oppilaiden määrä vähenee n. 110 oppilaalla vuoteen 2018. Suomenkielisellä puolella oppilasmäärä nousee ennusteen mukaan n. 55 oppilaalla vuoteen 2018. Kuvio: Oppilasennuste 2012-2018, alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet, maaliskuu 2012 Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä arvioitiin, että lukuvuonna 2011 2012 suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Oppilasennusteet vuoden 2006 raportissa ja toteutumat lukuvuodelle 2011 2012 on vertailtu seuraavassa taulukossa. Ennuste Toteutunut Erotus Suomenkieliset vuosiluokat 1-9 802 730-72 Ruotsinkieliset vuosiluokat 1-9 722 753 +31 Yhteensä 1524 1483-41 Taulukko: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna 2011-2012. Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki
16 Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän (72 oppilasta, n. 9 %) kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta suurempi (31 oppilasta, n. 4 %). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten perheiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun LOVIISAN ALUERAKENNEMALLI Loviisan helmikuussa 2011 hyväksytyssä aluerakennemallissa on käsitelty Loviisan keskeiset kehittämistavoitteet maankäytön kannalta. Aluerakennemallissa on tarkasteltu Loviisan asukasluvun kehitystä, ikärakenteen muutoksia, maankäytön valmiuksia ja maanomistusta sekä listattu näitä koskevat tavoitteet alueittain. Aluerakennemallissa on määritelty tavoitteet väestökehityksen ja asumisen, työpaikkakehityksen ja työpaikka-alueiden, liikenneverkkojen, energiantuotannon sekä peruspalveluiden osalta. Kuva 1. Loviisan aluerakennemalli 2025. Aluerakennemallin pohjalta tullaan valmisteilla olevassa asuntopoliittisessa ohjelmassa määrittelemään aluekohtaiset väestötavoitteet vuoteen 2020. Tavoiteltu muutos vuodesta 2009 on 1 451 henkilöä (noin +1 %/vuosi). Väestönkasvua odotetaan melko tasaisesti kaupungin kaikille olemassa oleville taajama- ja kyläalueille. Suurin väestönlisäys on oletettu kohdistuvan Loviisan kaupunkikeskukseen, Harmaakallion alueelle.
17 Väestö 2009 Väestö 2020* Muutos % Loviisa keskusta 6 710 7 380 670 10,0 Valko 1 163 1 250 87 7,5 Tesjoki 1 241 1450 209 16,8 Ruotsinpyhtää 1 336 1 340 4 0,3 Koskenkylä 1 691 2 000 309 18,3 Pernaja kk 691 720 29 4,2 Isnäs 689 750 61 8,9 Liljendal kk 1 180 1 250 70 5,9 Skinnarby 335 340 5 1,5 Kuggom 513 520 7 1,4 Loviisa yhteensä 15 549 17 000 1 451 9,3 Taulukko : Väestömäärä 2009 ja väestötavoite 2020 alueittain *Loviisan asuntopoliittisen ohjelman alueelliset väestötavoitteet 2020, luonnos Loviisan palveluverkon kehittämisen ja kuntatalouden haasteet tiivistetysti: Verotulot ja valtionosuudet kasvavat hitaammin, kuin palvelutuotannon menot Väestön ikääntymiskehitys voimistuu Väestömäärä nousee hitaasti ennusteiden mukaan 6-12 -vuotiaiden määrä vähenee 9 %:lla vuoteen 2018 mennessä Vanhusten- ja terveydenhoidon osuus kuntien menoista kasvaa
18 4. Kehittämismallit Meneillään oleva kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Valtionvarainministeriö: Kuntauudistusesite 11.9.2012 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä päätyi esittämään Loviisan kaupungille kahta kuntajakoselvitysmallia. Ensisijainen vaihtoehto on Porvoon ympärille koottava kuntakokonaisuus. Toissijainen vaihtoehto on Loviisasta ja Lapinjärvestä muodostettava uusi kunta. Loviisan kaupungin ja kouluverkkoselvityksen näkökulmasta kuntauudistus ja edessä olevat tulevaisuuden haasteet merkitsevät, että palvelurakenteita ja tapoja palvelujen järjestämiseen joudutaan arvioimaan uudella tavalla niin, että kaupungin rahoituspohja säilyy vakaana koulutusta ja kouluverkkoa pitää kehittää niin, että koulutuskustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla ilman, että opetuksen laatu ja tuloksellisuus kärsii Rakenneselvityksen pohjaksi ja arvioimiseksi on valittu kaksi vaihtoehtoista mallia kouluverkon kehittämiseen. Ensimmäisessä kuvataan tilannetta, missä kaikki jatkuu entisellään ja kouluverkko jatkaa toistaiseksi nykyisessä laajuudessaan. Toisessa mallissa kouluverkkoa muokataan vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa (lyhyen tähtäimen toimenpide-ehdotukset) valmistellaan ja toteutetaan ne muutokset, jotka eivät ole sidoksissa valtakunnallisiin rakennemuutoksiin. Toisessa vaiheessa (pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset) toteutetaan toimenpiteet, joiden valmistelussa voidaan huomioida Loviisan kaupungin omat, maankäyttöä, kaavoitusta ja asumista linjaavat päätökset. Molemmissa kehittämismalleissa pyritään samalla arvioimaan ja kuvaamaan kuntauudistuksen vaikutuksia Loviisan kouluverkkoon: miltä kouluverkkoratkaisut voisivat näyttää, jos Loviisan kaupunki muodostaa Porvoon seudun kuntien tai Lapinjärven kanssa uuden kunnan. VAIHTOEHTO 1: MIKÄÄN EI MUUTU Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään merkitsisi sitä, että Loviisassa 18 peruskoulun ja kahden lukion toiminta jatkuisi muuttumattomana. Ainoat muutokset tulisivat, kun investointiohjelmaan merkityt Koskenkylän koulun ja Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennukset rakennettaisiin korvaamaan niiden nykyisiä kiinteistöjä.
19 Oppilaiden ja huoltajien näkökulmasta tämä vaihtoehto saattaa ymmärrettävästi tuntua hyvältä ja turvalliselta. Oma tuttu lähikoulu pysyy ennallaan. Kuntatalouden ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta tilanne olisi monella tapaa ongelmallinen. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät ovat heikot ja oppilaskohtaiset kustannukset kuntien keskiarvoihin verrattuna korkeat. Lisäksi oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä vähenee Loviisassa jatkossakin. VAIHTOEHTO 2: ETENEMINEN VAIHEITTAIN Eteneminen kouluverkon kehittämisessä porrastetusti kahdessa eri vaiheessa on perusteltua tilanteessa, jossa tiedostetaan kehittämistarpeet, mutta on paljon sellaisia muutoksen alla olevia prosesseja, joista ei vielä tiedetä riittävästi. Tämän vaihtoehdon tavoitteena on aikaansaada Loviisaan kouluverkko, joka toimii valtakunnallisesti järkevällä kustannustasolla, mutta samalla turvataan opetuksen laatu ja palvelujen alueellinen saatavuus. Lyhyen tähtäimen toimenpiteet Ensimmäisessä vaiheessa päätetään verkkoselvityksen jatkotyössä huomioitavista periaatteista ja toteutetaan ne toimenpiteet, jotka eivät ole sidoksissa meneillään oleviin muutosprosesseihin. Kouluverkon kehittämisen periaatteista on tarkoituksenmukaista päättää niistä pedagogisista ja taloudellisista lähtökohdista ja reunaehdoista, joiden mukaisesti lopullisia, koko kaupungin opetusverkkoa koskevia toimenpide-ehdotuksia valmistellaan. Asiakokonaisuuksia, joista tarvitaan ohjeistusta, ovat esimerkiksi koulujen kokoon ja taloudellisuuteen liittyvät kysymykset. Sellaisia lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, joiden sidoksisuus kuntarakenneuudistuksen etenemiseen on pieni, ovat Loviisan kaupungin reuna-alueilla sijaitsevat pienet kouluyksiköt. Isnäsin suomen- ja ruotsinkieliset koulut sekä Teutjärven koulu ovat 2- opettajaisia 20-30 oppilaan yksiköitä. Koulut ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan kalliita ja toiminnallisesti liian pieniä, että niiden säilyttämistä erillisinä yksikköinä on vaikeaa perustella. Maantieteelliset etäisyydet muihin kaupungin kouluihin ovat kuitenkin niin suuret, että mahdollisuudet säilyttää koulutuspalvelut Isnäsissä ja Teutjärvellä muilla järjestelyillä on siksi aiheellista selvittää. Isnäsin koulujen osalta, joiden oppilaaksiottoalueisiin kuuluvat myös Kabböle ja Sarvsalö, yhden vaihtoehdon tarjoaa malli, jossa suomen- ja ruotsinkieliset yksiköt yhdistetään ensin hallinnollisesti ja sen jälkeen tutkitaan koulukokeiluna edellytyksiä luoda Isnäsin sellainen kaksikielinen alakouluyksikkö, jossa opetusta annetaan molemmilla kielillä. Kokeiluun liitetään alueen, jo nyt kaksikielisenä toimiva päivähoito. Kokeilu olisi määräaikainen. Toteuttamiseen on haettava lupa kouluviranomaisilta. Teutjärven alueen koulutuspalvelujen säilyttäminen edellyttää kuntien yhteistyötä. Kouvolan kaupungin alueella sijaiseva Ratulan koulu, joka sijaitsee vajaan 5 km:n päässä Teutjärven koulusta, on myös pieni kaksiopettajainen koulu, jonka olemassaolo on uhattuna. Yhdistämällä nämä kaksi yksikköä saataisiin muodostettua 4- opettajainen koulu, joka olisi riittävän suuri toiminnallinen kokonaisuus. Koskenkylään, joka väestöennusteiden mukaan on yksi voimakkaimmin kasvavista taajamista, on kaupungin investointiohjelman mukaisesti esitetty rakennettavaksi
20 2016-2017 uusi suomenkielinen koulu. Vanhaa oppilasmäärältään kasvavaa ja epäkäytännöllistä koulurakennusta, joka sijaitsee Koskenkylän taajaman ulkopuolella, ei kannata pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta kehittää, vaan rakentaa nykyaikainen koulurakennus. Uuden koulurakennuksen osalta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta lähistöllä olevan Agricolahallin ansiosta. Uudessa koulurakennuksessa voidaan huomioida uudet tilat myös ruotsinkieliselle opetukselle ja kirjastolle. Valtaosa nykyisistä koulukuljetustarpeista poistuisi keskeisemmän sijainnin ansiosta ja uusi Koskenkylän koulu toimisi aitona lähikouluna suurimmalle osalle oppilaista. Lovisanejdens högstadiumin peruskorjaustarve on tehtyjen selvitysten perusteella todettu olevan yli 85 %. Kaupungin investointiohjelmassa sen korvaavalle uudisrakennukselle on varattu määrärahat vuodelle 2017. Aiemmin tehty kustannusarvio on aiheellista päivittää, samoin kuin högstadiumin tilatarve oppilasennusteet huomioiden. Samassa yhteydessä tarjoutuu tilaisuus tarkastella keskustan muidenkin koulukiinteistöjen käyttöastetta ja pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja niin koulujen käytölle kuin sijoituspaikoille. Pitkän tähtäimen toimenpiteet Lähtökohtana on, että pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset rakentuvat niille päätöksille, joita kouluverkon kehittämisen tavoitteista ja päämääristä tehdään. Päätökset kaupungin asunto-ohjelmasta ja valituista kasvusuunnista ovat myös käytettävissä. Lisäksi siinä voidaan nykytilannetta paremmin jo huomioida kuntarakenne- ja valtionosuusuudistuksien vaikutukset. Asiakokonaisuuksia, joita lopullista kouluverkkoselvitystä laadittaessa tulee ottaa mukaan, ovat muun muassa: oppimisen ja opetuksen pedagogiset edellytykset koulutuksen taloudellisuus peruskouluverkon laajuus ja alueellinen kattavuus kouluyksiköiden maantieteelliset etäisyydet toisiinsa koulukyyditykset esikoulujen sijoitus toimenpiteet mahdollisten vapautuvien koulukiinteistöjen osalta lukiokoulutuksen kehittämisen vaihtoehtoiset mallit ammatillisen koulutuksen saavutettavuus kouluverkkoratkaisun yhteensovittaminen kuntarakenneuudistuksessa esitettyihin vaihtoehtoihin
21 5. Kehittämismallien arviointia Mikäli perusopetuksenkouluverkko pysyy nykyisellään, niin kuntatalouden ja palvelustrategian näkökulmasta voidaan arvioida, että kaupungin investointi- ja ylläpitokustannukset pysyvät korkeina laajan kouluverkon kalusto- ja opetusvälinehankinnat tulevat kalliiksi opetusryhmien kokoja, joilla on suurin taloudellinen vaikutus koulutuskustannuksiin, on vaikeaa suurentaa pienissä kouluyksiköissä koulukiinteistöjen varustaminen ja kehittäminen monialaisina kunnallisina palvelupisteinä vaikeutuu, kun taloudellisia voimavaroja ei voida kohdentaa tehokkaasti palveluverkon kehittäminen niin, että siinä huomioidaan kaupungin valitsemat alueelliset painopistealueet ja kasvusuunnat, saattaa vaikeutua Opetuksen ja oppimisen näkökulmasta pienissä kouluissa ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen laajuus ei yllä isompien yksiköiden tasolle, kun opetettavien oppiaineiden määrä lisääntyy suppeampi kouluverkko mahdollistaa laajaa oppilaitosverkkoa paremmin koulujen varustamisen niin, että ne tukevat opetusta oppilashuolto ja oppimisen tukitoimet ovat tehokkaammin järjestettävissä, jos koulujen määrää vähennetään suuret kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen suhteen johtajuusjärjestelmät, jotka edellyttävät nykyisin yhä laajempaa hallinnollista osaamista, ovat tehokkaammin järjestettävissä suurissa kouluyksiköissä
22 6. Työryhmän ehdotukset Johtuen useista valtakunnallisista vireillä olevista uudistuksista ja kaupungin strategiatyön keskeneräisyydestä kokonaisesitystä koulutuksen kehittämisestä ja Loviisan kouluverkon tavoitteellisesta laajuudesta ei mahdollista tässä vaiheessa tehdä. Työryhmä esittääkin kehittämistyölle jatkoaikaa niin, että lopullisessa kouluverkkoselvityksessä voidaan riittävästi huomioida meneillään olevien rakenneuudistusten vaikutukset. Käytettävissä olevien taustatietojen ja selvitysten perusteella työryhmän arvioi, että niiden pohjalta voidaan kuitenkin esittää tavoitteet ja linjaukset, joiden mukaan kouluverkkoa tulisi kehittää ehdotukset sellaisiksi lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi, jotka eivät ole sidoksissa meneillään ja valmisteilla oleviin muutosprosesseihin. Päätöksenteon valmistelu periaatelinjauksista ja lyhyen aikavälin toimenpiteistä tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Jatkotyössä, kun valmistellaan esitystä kouluverkon edelleen kehittämisestä, ne toimivat keskeisinä lähtökohtina. Työryhmä katsoo myös aiheelliseksi esittää kuvauksia niistä pitkän aikavälin kehittämismalleista ja -mahdollisuuksista, jotka työryhmän mielestä tulee selvittää ennen lopullisten toimenpide-ehdotuksien tekemistä. Työryhmän mielestä on syytä myös varautua mahdolliseen kaupungin taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja laatia suunnitelma, jolla opetustoimi voi sopeuttaa menotalouttaan lyhyellä aikavälillä. Kouluverkon kehittämistä koskevat tavoitteet Kouluverkkoa kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Periaate 1 Kouluyksikön minimikoko olisi jatkossa pääsääntöisesti x -opettajainen, vähintään x oppilaan koulu ellei yksittäisen, tätä pienemmän kouluyksikön kohdalla ole osoitettavissa erityisiä perusteita niiden säilyttämiselle. (Opettajien ja oppilaiden määrä tarkennetaan lopulliseen kouluverkon kehittämissuunnitelmaan.) Ensisijaisesti opetuksen ja oppimisen eli pedagoginen näkökul- Perustelu: ma! Kouluyksiköiden tulee kooltaan, tiloiltaan ja varustukseltaan olla sellaisia, että ne o mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja opetusmenetelmien monipuolisen käytön sekä kollegiaalisen ja ammatillisen yhteistyön o edesauttavat pätevän henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä
23 Periaate 2 Perusopetuksessa oppilaskohtaisten kustannusten koulukohtainen yläraja olisi yksittäisen koulun ja kaupungin koko perusopetusverkon kohdalla valtakunnallinen keskimääräinen kustannus euroa/oppilas + x %. Tavoitetason ylittyessä käynnistetään keskustelu kustannustason syistä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Perustelu: Resurssien tehokkaan käytön eli talouden näkökulma! Opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutetaan turvallisissa ja asianmukaisesti varustetuissa tiloissa järkevällä kustannustasolla Kouluverkon käyttöastetta nostetaan kehittämällä oppilaitoksista monitoimitiloja. Tavoitteena on mahdollistaa varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kirjastojen, liikuntatoimen, kansalaisopistojen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen niin, että palveluverkosta syntyy kaupunkilaisten näkökulmasta ehyt palvelukokonaisuus Lyhyen tähtäimen toimenpide-ehdotukset Työryhmä esittää, että Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointisuunnitelman mukaisesti uusi koulu, jossa on huomioitu kirjaston ja ruotsinkielisen opetuksen tarpeet Kaupungin investointisuunnitelmaan sisältyvän Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennusinvestoinnin suunnitteluun liittyen o päivitetään sekä LNH:n että kaupungin opetustoimen tilatarpeet keskustaajaman alueella muiden rakennusinvestoinnin aiemmat laskelmat o selvitetään eri vaihtoehdot keskustan koulukiinteistöjen käytölle käynnistetään toimenpide-ehdotusten valmistelu o Isnäsin kaksikielisen koulutusvaihtoehdon toteuttamiseksi, o Teutjärven koulutuspalvelujen säilyttämiseksi yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa ja o opetussektorin virkarehtori- ja koulunjohtajajärjestelyistä Lisäksi työryhmä esittää, että kaupungin talouden äkillisen kriisiytymisvaihtoehdon varalta laaditaan sivistyskeskuksen toimesta säästösuunnitelma, jossa säästöjä haetaan ensisijaisesti tuntikehyssäästöin ja kouluavustajien määrää vähentämällä. Kuvauksia pitkän tähtäimen toimenpidemahdollisuuksista Koko Loviisan kouluverkkoa koskevien yksilöityjen ja perusteltujen toimenpideehdotuksien tekeminen ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska ne ovat riippuvaisia yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä ja työryhmän esittämien kouluinvestointien toteutumisesta. Sen sijaan työryhmä pitää tarpeellisena, että kouluverkon ja koko opetuksen kehittämistä pohditaan ja mallinnetaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kautta.
24 Pohdintaan kouluverkkokokonaisuudesta suhteessa meneillään oleviin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin ja kaupungin taloudelliseen kantokykyyn on aiheellista ottaa mukaan uusia ajatuselementtejä. Lukiokoulutus Molempien lukioiden, mutta erityisesti suomenkielisen lukion, houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Myllyharjun lukio on kooltaan pieni, eikä se tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat seuraavat: Yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa Yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa Lukion ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähi-, etä- ja virtuaaliopetuksen kehittäminen yhdessä Lovisa Gymnasiumin ja kansalaisopistojen kanssa Lukioiden osalta tulee ensisijaisena ratkaisuna vakavasti harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä ja toimimista samassa kiinteistössä. Suomenkielisen lukion oppilaspohjan laajentaminen lyhyellä tähtäimellä edellyttää kuntayhteistyötä. Yhtenä keinona on käynnistää keskustelut Lapinjärven kunnan kanssa Porlammin ja Myllyharjun kouluyksiköiden yhdistämisestä. Lapinjärven ruotsinkieliset oppilaat ovat kuntien koulusopimuksen mukaisesti opiskelleet alakoulun jälkeen Lovisanejdens högstadiumissa ja Lovisa Gymnasiumissa. Perusopetus Perusopetuksen kiinteistöt ja niiden kehittämismahdollisuuksia on ajateltava ennakkoluulottomasti. Tarkasteluun on syytä ottaa niin Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennuksen rakennuspaikka, kuin se, mitä opetusta sinne sijoitetaan. Suomenkielisen koulukeskuksen uudisrakennuksen rakennustyöt ovat pian ajankohtaisia. Länsiharjun ja Harjuntaustan koulut saavat uudet tilat. Hankkeeseen liittyen sekin on hyvä pitää mielessä, että uudisrakennukseen jää jäljelle rakennusoikeutta yhden kerroksen verran.
25 LIITE 1: KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET VUOSINA 2012-2018 Isnäsin koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk 2012-2013 19 19 0 5 3 6 3 1 1 2013-2014 18 22 4 0 5 3 6 3 1 2014-2015 21 24 3 4 0 5 3 6 3 2015-2016 21 25 4 3 4 0 5 3 6 2016-2017 19 19 0 4 3 4 0 5 3 2017-2018 16 22 6 0 4 3 4 0 5 Keskimäärin 22 Koskenkylän koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2012-2013 93 114 21 19 25 10 16 17 6 2013-2014 108 127 19 21 19 25 10 16 17 2014-2015 110 132 22 19 21 19 25 10 16 2015-2016 116 134 18 22 19 21 19 25 10 2016-2017 124 147 23 18 22 19 21 19 25 2017-2018 122 141 19 23 18 22 19 21 19 Keskimäärin 133 Kirkonkylän koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2012-2013 43 50 7 4 7 6 9 8 9 2013-2014 41 49 8 7 4 7 6 9 8 2014-2015 41 46 5 8 7 4 7 6 9 2015-2016 37 42 5 5 8 7 4 7 6 2016-2017 36 44 8 5 5 8 7 4 7 2017-2018 37 41 4 8 5 5 8 7 4 Keskimäärin 45 Teutjärven koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2012-2013 26 29 3 3 6 3 5 6 3 2013-2014 26 32 6 3 3 6 3 5 6 2014-2015 26 31 5 6 3 3 6 3 5 2015-2016 26 28 2 5 6 3 3 6 3 2016-2017 25 27 2 2 5 6 3 3 6 2017-2018 21 25 4 2 2 5 6 3 3 Keskimäärin 29
26 Tesjoen koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk 2012-2013 48 58 10 15 9 0 6 14 4 2013-2014 54 70 16 10 15 9 0 6 14 2014-2015 56 66 10 16 10 15 9 0 6 2015-2016 60 71 11 10 16 10 15 9 0 2016-2017 71 83 12 11 10 16 10 15 9 2017-2018 74 79 5 12 11 10 16 10 15 Keskimäärin 71 Länsiharjun koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2012-2013 165 203 38 25 23 31 30 35 21 2013-2014 182 218 36 38 25 23 31 30 35 2014-2015 183 207 24 36 38 25 23 31 30 2015-2016 177 207 30 24 36 38 25 23 31 2016-2017 176 207 31 30 24 36 38 25 23 2017-2018 184 211 27 31 30 24 36 38 25 Keskimäärin 209 Valkon koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk 2012-2013 58 72 14 15 6 10 9 9 9 2013-2014 63 68 5 14 15 6 10 9 9 2014-2015 59 66 7 5 14 15 6 10 9 2015-2016 57 62 5 7 5 14 15 6 10 2016-2017 52 64 12 5 7 5 14 15 6 2017-2018 55 72 14 12 5 7 5 14 15 Keskimäärin 67 Suomenkieliset alakoulut yhteensä, ennuste 2012-2018 (maaliskuu 2012) Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2012-2013 452 545 93 86 79 66 78 90 53 2013-2014 491 585 94 93 86 79 66 78 90 2014-2015 496 572 76 94 93 86 79 66 78 2015-2016 493 568 75 76 94 93 86 79 66 2016-2017 503 591 88 75 76 94 93 86 79 2017-2018 512 591 79 88 75 76 94 93 86 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------
27 Forsby skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 73 87 14 14 13 11 14 9 12 2013-2014 75 78 3 14 14 13 11 14 9 2014-2015 69 76 7 3 14 14 13 11 14 2015-2016 62 72 10 7 3 14 14 13 11 2016-2017 61 74 13 10 7 3 14 14 13 2017-2018 61 72 11 13 10 7 3 14 14 Medeltal 77 Isnäs skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 17 22 5 2 4 1 3 4 3 2013-2014 19 22 3 5 2 4 1 3 4 2014-2015 18 20 2 3 5 2 4 1 3 2015-2016 17 18 1 2 3 5 2 4 1 2016-2017 17 19 2 1 2 3 5 2 4 2017-2018 15 18 3 2 1 2 3 5 2 Medeltal 20 Haddom skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 52 60 8 13 8 6 8 9 8 2013-2014 52 57 5 8 13 8 6 8 9 2014-2015 48 53 5 5 8 13 8 6 8 2015-2016 45 56 11 5 5 8 13 8 6 2016-2017 50 53 3 11 5 5 8 13 8 2017-2018 45 51 6 3 11 5 5 8 13 Medeltal 55 Kyrkoby skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 41 47 6 6 6 8 5 8 8 2013-2014 39 42 3 6 6 6 8 5 8 2014-2015 34 37 3 3 6 6 6 8 5 2015-2016 32 41 9 3 3 6 6 6 8 2016-2017 33 35 2 9 3 3 6 6 6 2017-2018 29 31 2 2 9 3 3 6 6 Medeltal 39 Tessjö skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 35 45 10 8 8 3 4 7 5 2013-2014 40 43 3 10 8 8 3 4 7 2014-2015 36 44 8 3 10 8 8 3 4 2015-2016 40 45 5 8 3 10 8 8 3 2016-2017 42 44 2 5 8 3 10 8 8 2017-2018 36 48 12 2 5 8 3 10 8 Medeltal 45
28 Sävträsk skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk 2012-2013 63 72 9 11 10 6 12 8 16 2013-2014 56 68 12 9 11 10 6 12 8 2014-2015 60 69 9 12 9 11 10 6 12 2015-2016 57 63 6 9 12 9 11 10 6 2016-2017 57 70 13 6 9 12 9 11 10 2017-2018 60 70 10 13 6 9 12 9 11 Medeltal 69 Generalshagens skola förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Läsåret 1-6 åk 2012-2013 173 201 28 24 32 32 23 30 32 2013-2014 169 187 18 28 24 32 32 23 30 2014-2015 157 176 19 18 28 24 32 32 23 2015-2016 153 172 19 19 18 28 24 32 32 2016-2017 140 152 12 19 19 18 28 24 32 2017-2018 120 144 24 12 19 19 18 28 24 Medeltal 172 Kaikki ruotsinkieliset alakoulut, ennuste 2012-2018 (maaliskuus 2012) Läsåret åk1-6 förskola- 6 förskola åk 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 2012-2013 454 534 80 78 81 67 69 75 84 2013-2014 450 497 47 80 78 81 67 69 75 2014-2015 422 475 53 47 80 78 81 67 69 2015-2016 406 467 61 53 47 80 78 81 67 2016-2017 400 447 47 61 53 47 80 78 81 2017-2018 366 434 68 47 61 53 47 80 78
29 LIITE 2: Esimerkkilaskelma kouluverkon muutoksista: Ruotsinpyhtää 2006 Ruotsinpyhtään kouluverkkoa voidaan kehittää monin eri vaihtoehdoin. Kaikissa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että lisätilojen rakentamista tarvittaisiin mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan. Jos lisärakentamiseen tai tilojen muokkaamiseen joudutaan, kohdennetaan toimenpiteet Kirkonkylän ja Tesjoen peruskouluihin. Syksyllä 2007 oppilasennusteen mukaan Ruotsinpyhtäällä on 20 suomenkielistä (Teutjärvi 3, Kirkonkylä 7 ja Tesjoki 10) ja 11 ruotsinkielistä (Tessjö 9 ja Virböle 2) esikouluikäistä lasta eli teoreettisesti laskien kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen esiopetusryhmää (13 oppilasta / ryhmä). Laskelmissa on kuitenkin lähdetty siitä, että vuonna 2011 suomenkieliset esiopetusryhmät sijaitsevat lähikouluperiaatteen mukaisesti Teutjärven koulussa, Kirkonkylän koulussa ja Tesjoen kouluissa (1 ryhmä kussakin) sekä ruotsinkielinen ryhmä Tessjön koulussa. Näissä kouluissa kaikissa on esiopetuksen käytössä myös liikunta- ja käsityönopetuksen tilat sekä ruokailutilat. Varsinaisen kouluverkkoratkaisun tueksi on oppilasennusteitten pohjalta tehty arviot koulujen perusopetusryhmien määrästä ja niiden koosta. Arviossa on lähdetty siitä, että yksittäisillä vuosiluokilla 1-2 ei muodostu yli 20 oppilaan eikä vuosiluokilla 3-6 yli 25 oppilaan perusopetusryhmiä. Opetusryhmän koostumukseen voi vaikuttaa kuitenkin myös mm. oppilaiden erityisen tuen tarve, opetusryhmään mahdollisesti integroidut erityisoppilaat tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat, joita ei ole tässä arvioissa voitu huomioida. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetuslain 30 :n 2 momentin mukaisesti opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Kehittämisvaihtoehdon taloudellisissa vaikutuksissa ei ole vähennetty perusopetusryhmien määrää nykyisestä 14:sta kuin kolmella, vaikka se joinakin lukuvuosina oppilasmäärien perusteella saattaisi olla mahdollista. Tämä sen vuoksi, että on otettu huomioon mahdollisuus integroida erityisoppilaita sekä jättää taloudellisia resursseja mahdollisesti tarvittaviin jakotunteihin. Laskelma osoittaa vaihtoehdon tuoman muutoksen nykytilanteeseen kunnan tasolla eikä ota kantaa resurssien sisäiseen kohdentamiseen. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia koulutoimen talouteen on arvioitu opetushenkilöstön, rehtoripalkkioiden ja kuljetusten sekä kiinteistöjen lämpö-, sähkö- ja sisäisenä vuokrana perityn kustannuksen osalta. Kiinteistökustannusten osalta on erikseen selvitettävä, mitä koulukäytöstä poistuville kiinteistölle tapahtuu, sillä mikäli kiinteistö jää kunnalle muuhun käyttöön, ei kunnan kannalta vastaavaa säästöä synny, vaikka koulutoimen näkökulmasta kustannukset vähenevät. Opetuksen muista tukipalveluista vaihtoehdossa on arvioitu siivoukseen ja oppilasruokailuun liittyvien henkilöstökustannusten muutos siten, ettei vastaanottaviin kouluihin tarvitse palkata näihin tehtäviin lisää henkilöstöä. Opetuksen kustannuksena on käytetty luokanopettajan keskimääräistä henkilöstökustannusta vuositasolla (37 700 euroa), muiden opetukseen liittyvien tarvike- ym. meno-
30 jen ei arvioida muuttuvan oleellisesti oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Koulunkäyntiavustajien määrä vähenee kahdella esitetyillä koulumuutoksilla. Pienten koulujen rehtoreille maksettavien palkkioiden suuruudeksi kaksiopettajaisessa koulussa on arvioitu vuositasolla 4 450 euroa. Opetusryhmien lisääntyessä vastaanottavissa kouluissa siellä toimivien rehtoreiden palkkiot puolestaan voivat nousta, joka on otettu huomioon laskelmissa. Vaihtoehtojen kustannusvaikutukset henkilöstömenojen osalta on arvioitu vähenevien opetusryhmien sekä koulukäytöstä poistuvien toimipisteiden mukaisesti. Koska perusopetuksen yksikköhinnan määräytymisperusteissa ei enää kouluverkolla ole vaikutusta Ruotsinpyhtään kunnalle, ei valtionosuuteen liittyviä laskelmia vaihtoehdoissa ole. Lyhyesti voi todeta, että merkittävin tekijä on oppilasmäärän kokonaismuutos ja oppilasrakenne eli erityisoppilaiden ja luokkien 7-10 oppilaiden määrä. Näihin tekijöihin kouluverkolla ei ole vaikutusta. Muutokset kuntien välisissä nykyisissä sopimuksissa erityisoppilaista ja yläluokkien oppilaiden vastaanottamisessa vaikuttavat sen sijaan rahoitukseen. Tässä selvityksessä on oletettu nykyisten käytänteiden jatkuvan. Uutena lisäyksenä yli kuntarajojen ulottuvassa yhteistyössä voidaan lähikouluperiaatetta noudattaen huomioida mahdollisuudet sijoittaa Saaristotien varrella asuvat ruotsinpyhtääläiset alakoulujen oppilaat Loviisan kaupungin ala-asteille. Kehittämisvaihtoehto Haavisto-Joensuun koulun oppilaat siirretään Teutjärven kouluun (vähennys 2 por) ja Virbölen koulun oppilaat Tessjön kouluun (vähennys 2 por). Laskelmissa on mukana ainoastaan ruotsinpyhtääläiset oppilaat. Elimäen kunnan alueelta Haavisto-Joensuun koulussa peruskoulua käyvien oppilaiden oletetaan siirtyvän oman kuntansa peruskouluihin. Syksyllä 2007 näiden koulujen oppilasmäärät vuosiluokittain olisi seuraavat: 0. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht. Teutjärvi 3 6 5 4 2 5 7 32 Tessjö 13 8 8 11 7 9 10 66 Yhdysluokkiin järjestettyinä oppilasmäärät olisivat seuraavat: 0. 1.-2. 3. 4. 5. 6. Yht. Teutjärvi 14 18 32 Tessjö 13 16 18 19 66 Esikoululaiset sijoitettaisiin niin, että Teutjärven kolme esikouluikäistä sijoitettaan alkuopetusryhmään, jolloin ryhmän kooksi tulisi 14 oppilasta. Ryhmälle osoitetaan lisäresurssina yksi ylimääräinen kouluavustajan toimi. Tessjön koulussa esikoululaisista muodostetaan oma ryhmänsä. Muutoksen seurauksena Tessjön kouluun tulisi yksi perusopetusryhmä lisää, joten niiden määrä vähenisi lähtötilanteeseen verrattuna kolmella. Lisätilojen tarve olisi yksi opetustila, joka on suunniteltu rakennettavaksi koulun yläkertaan. Saaristotien varrella asuvien oppilaiden sijoittaminen Länsiharjun kouluun (suomenkieliset) ja Generalhagenin kouluun (ruotsinkieliset) Loviisaan, jolloin oppilaiden koulumatka myös lyhenisi, voi vaikuttaa jonkin verran ryhmäkokoja pienentävästi Tesjoen kouluissa. Vaikka kaikki oppilaat jatkaisivat koulunkäyntiään Tesjoen koulukeskuksessa, uusien oppilasryhmien koko olisi edelleenkin pedagogisesti varsin hyvä.
31 Taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat: Opetuksen henkilöstömenojen vähennys* 3 x 37 700-113 100 Rehtoripalkkioiden vähennys 2 x 4 450-8 900 Koulunkäyntiavustajien vähennys 2 x 16 800-33 600 Kiinteistökustannusten muutos -28 800 Siivous -41 000 Valtionosuusvähennykset (elimäkeläiset) 35 000 Kuljetuskustannusten muutos 26 100 Yhteensä -164 300 * = opetushallituksen laskelmissaan käyttämä arvio