LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012

Transkriptio

1 Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Tiivistelmä Raportin lukuohjeet Oppilasmäärät ja kasvuennusteet 2 2. Nykytilan kuvaus Kouluverkko kokonaisuutena Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä Kouluverkon ideaalitila Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi Yhteenveto Johtopäätökset ja Toimenpidesuositukset Peruskoulut Lukiot Esiopetus Muita kehittämisehdotuksia Toimenpide-ehdotukset aikajanalla 19

3 LIITTEET Liite 1: Nykyisten ja optimoitujen koulujen matkatuotokset Liite 2: Uuden kouluverkon oppilasmääräennusteet vuonna 2018 Liite 3: Koulukohtaiset arviointikriteerit ja indikaattorit Liite 4: Koulukohtaiset kriteerit, VALKON KOULU Liite 5: Koulukohtaiset kriteerit, TEUTJÄRVen KOULU Liite 6: Koulukohtaiset kriteerit, TESJOEN KOULU Liite 7: Koulukohtaiset kriteerit, KOSKENKYLÄN KOULU Liite 8: Koulukohtaiset kriteerit, KIRKONKYLÄN KOULU Liite 9: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄSIN KOULU Liite 10: Koulukohtaiset kriteerit, HARJUNTAUSTAN KOULU Liite 11: Koulukohtaiset kriteerit, LÄNSIHARJUN KOULU Liite 12: Koulukohtaiset kriteerit, FORSBY SKOLA Liite 13: Koulukohtaiset kriteerit, GENERALSHAGENS SKOLA Liite 14: Koulukohtaiset kriteerit, HADDOM SKOLA Liite 15: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄS SKOLA Liite 16: Koulukohtaiset kriteerit, KYRKOBY SKOLA Liite 17: Koulukohtaiset kriteerit, PARKSKOLAN Liite 18: Koulukohtaiset kriteerit, SÄVTRÄSK SKOLA Liite 19: Koulukohtaiset kriteerit, TESSJÖ SKOLA Liite 20: KUSTANNUKSET

4 JOHDANTO 1.1 Tiivistelmä Tämä Loviisan kouluverkkoselvitys on tehty tammi-huhtikuun välisenä aikana Ramboll Management Consulting Oy:n toimesta Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa. Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Nina Pere, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bo Lindfors, sivistyslautakunnan jäsen Lars Bäcklund, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, sivistysjohtaja Thomas Grönholm, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sekä tilapäällikkö Antti Kinnunen. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kunnan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kouluverkon kehittämiseksi siten, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, tilankäytöllisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen kouluverkko. Selvitys on siten luonteeltaan monitahonäkökulmainen. Tämä kouluverkkoselvityksen tarkastelu keskittyy erityisesti alakouluverkon tarkasteluun. Kouluverkon laadullisessa tarkastelussa sekä johtopäätöksissä käsitellään myös yläkouluja, lukioita sekä erityiskoulujen kehittämistarpeita. Kouluverkkoselvityksen aineistoina on käytetty kouluille ja oppilaiden vanhemmille suunnattua sähköistä kyselyä, nykyisten ja tulevien oppilaiden asuinpaikkatietoja, Loviisan kaavoitus- ka kasvuennusteita, koulukohtaisia kustannustietoja, koulurakennusten kunto- ja tilatietoja sekä koulukohtaisia tietoja perusopetuksen laatukriteereiden toteutumisesta. Selvityksessä on hyödynnetty menetelminä mm. paikkatietopohjaisia optimointeja eri näkökulmista, laadullista analyysiä ja arviointia, itsearviointia, tilastollisia menetelmiä, ryhmäkeskusteluja ja fasilitointia. Kouluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset Kouluverkkoselvityksen tulokset ja suositukset muutoksista vuoteen 2018 mennessä ovat tiivistetysti seuraavat: Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti uusi suomenkielinen koulu, jossa huomioidaan myös kirjaston ja ruotsinkielisen perusopetuksen tarvitsemat lisätilat Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Sävträskin alakouluihin Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Forsbyn alakouluihin Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin siinä aikataulussa kun lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagesin ja Parkskolanin oppilasmääriä Koulutuspalvelujen säilyminen Isnäsissä ja mahdollisesti myös Tesjoella pyritään turvaamaan yhdistämällä Isnäsin koulu ja Isnäs skola hallinnollisesti kaksikieliseksi yksiköksi lukuvuosina sekä Tesjoen koulu ja Tesjö skola lukuvuosina Teutjärven koulun jatko pyritään ensimmäisessä vaiheessa turvaamaan käynnistämällä ylikunnallinen yhteistyökokeilu Kouvolan kaupungin Ratulan koulun (Elimäki) kanssa Lukiokoulutuksen säilyminen ja kehittymisedellytykset pyritään turvaamaan muodostamalla Loviisaan ensimmäisessä vaiheessa hallinnollisesti kaksikielinen lukio ja selvittämällä tiiviimmät yhteistyömahdollisuudet Lapinjärven Porlammin lukion (mahdollinen kuntaliitos), muiden itäisimmän Uudenmaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Kaupungin molempien lukioiden, mutta erityisesti Myllyharjun lukion houkuttelevuutta tulee myös parantaa merkittävästi. Esikoulut sijoitetaan koulujen yhteyteen syksyyn 2017 mennessä Erillisinä hankekokonaisuuksina:

5 1-2 Selvitetään, miten koulujen johtamista voidaan kehittää aktiivisesti parin koulun osalta aluerehtorimallin käyttöönotolla sekä punnitsemalla johtamisjärjestelmän ja johtokuntien roolia osana poliittista johtamista Sijaisopettajien pooli käynnistetään vaiheittain kokeiluna 1.2 Raportin lukuohjeet Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Selvityksen tulokset ja suositukset ovat kokonaisuus, jotka toteuttamalla Loviisan kouluverkko kokonaisuutena kehittyy tilankäytön sekä pedagogisten ja toiminnallisten vaikutusten näkökulmasta. Mikäli jokin keskeinen suositus jätetään toteuttamatta, tulisi sen vaikutukset suhteessa muihin suosituksiin tarkastella erikseen ja päivittää muu osa kouluverkkoselvitystä tämä muutos huomioiden. Opettajat ja koulujen henkilökunta Selvitys tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Koulujen kehittämisen kannalta näiden huomiointi koulun itsearvioinnissa sekä muissa kehittämistoimenpiteissä auttaa kouluja kehittymään toimintaansa määrätietoisesti. Oppilaiden huoltajat ja Loviisalaiset perheet Selvitys edustaa nykyaikaista julkisten palvelujen avointa kehittämiskulttuuria, jossa avataan kehittämisen suuntaviivoja ennen päätösten tekemistä. Selvitys ei ole luonteeltaan ranking-lista koulujen paremmuudesta, vaan tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä koulukohtaisista kehittämistarpeista jatkossa. Vanhemmat voivat tuoda oman panoksensa mukaan koulujen kehittämiseen ja toimia halutessaan rakentavasti Loviisan kouluverkon kehittämisessä. 1.3 Oppilasmäärät ja kasvuennusteet Tässä raportissa tehtävät ennusteet oppilasmäärien kehityksestä perustuvat Loviisan kaupungin valmistella olevan strategian mukaisiin tavoitteisiin ja arvioihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä Loviisan kaupungin laatimat ennusteet, että valtakunnalliset SotkaNETistä otetut tilastot. Molempien ennusteiden mukaan sekä Loviisan väestö että peruskouluikäisten määrä tulee kasvamaan maltillisesti tulevien vuosien aikana. Kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna 2018 vuosiluokkien 1-9 oppilaita on Loviisassa 1 613, joka vastaa noin 9,5 % koko väestöstä Väestö/väestöennuste vuotiaat, % väestöstä 9,6 9,5 9,3 9,0 8,6 Vuosiluokkien 1-9 ennuste Taulukko 1: Väestö- ja oppilasmääräennusteet Loviisan kaupungissa. Lähteet: SotkaNet 2 ja Loviisan kaupunki 1 Loviisan kaupungin valmisteilla olevan strategian mukainen tavoite 2 Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja. SOTKAnetin tiedot perustuvat THL:n ja muiden sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja ylläpitävien tahojen keräämiin tietoihin.

6 1-3 Vuoden 2018 lukeman taustalla on Loviisan alueellinen jaottelu, joka perustuu Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin. Tarkempi ikäluokittainen ja aluekohtainen jaottelu on esitetty alla. Sen mukaan peruskouluikäiset, 7-15-vuotiaat muodostavat noin 10 % Loviisan kaupungin tulevasta väestönkasvusta. Keskusta, Määrlahti ja Harmaakallio Väestönkasvusta Asukasta vl.1-6 vl.7-9 vl % Tesjoki 29 % Koskenkylä 9 % Yhteensä 100 % Taulukko 2: Väestönkasvu alueittain sekä vaikutus vuosiluokkien 1-9 oppilasmääriin. Lähde: Loviisan kaupunki Koulukohtaiset oppilasennusteet perustuvat väestötiedoista saatuihin vuosien syntyvyystietoihin sekä Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin (liite 2). Ennusteiden mukaan vuonna 2018 ruotsinkielisissä alakouluissa olisi yhteensä 336 ja suomenkielisissä alakouluissa 543 oppilasta 3. Suomenkielisen yläkoulun oppilasennuste on 271 ja ruotsinkielisen yläkoulun 201 oppilasta. Ennusteessa ei ole huomioitu suomenkielisten oppilaiden siirtymää ruotsinkielisiin kouluihin, joka tulee väistämättä vaikuttamaan aikanaan oppilasmäärien toteutumiin. Yhteensä vuosiluokkien 1-9 oppilasennusta on siten 1351 oppilasta. On huomioitava, että tämä syntyvyystietojen pohjalta laskettu ennuste on 262 oppilasta vähemmän, kuin aiemmin esitelty 1613 oppilaan ennuste. Toteutuessaan 1351 oppilasta vastaisi 7,9% Loviisan tavoittelemasta asukkaan väestöpohjasta. Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä 4 arvioitiin, että lukuvuonna suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Oppilasennusteet vuoden 2006 raportissa ja toteutumat lukuvuodelle on vertailtu seuraavassa taulukossa. Suomenkieliset vuosiluokat 1-9 Ruotsinkieliset vuosiluokat 1-9 Ennuste Toteutunut Ero Yhteensä Taulukko 3: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän (72 oppilasta) kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta suurempi (31 oppilasta). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten per- 3 Sisältää Ratulan koulun 32 oppilasta. 4 Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla Loviisan kaupunki, Lapinjärven kunta, Liljendalin kunta, Myrskylän kunta, Pernajan kunta ja Ruotsinpyhtään kunta.

7 1-4 heiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun. Keskimääräinen halukkuus omaan lukioon eli 9-luokkalaiset, jotka valitsevat joko Lovisa Gymnasiumin tai Myllyharjun lukion on laskettu keskiarvona kymmenen lukuvuoden väliseltä ajalta (2002/ /12). Lovisa Gymnasiumin keskiarvo on 46,2% ja Myllyharjun lukion 33,7%.

8 NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Kouluverkko kokonaisuutena Tämän kouluverkkoselvityksen tarkasteltuun kouluverkkoon kuuluu yhteensä 18 peruskoulua ja kaksi lukiota. Puolet kouluista on suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset Suomenkieliset Alakoulut Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Isnäs skola och förskola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Isnäsin koulu ja esikoulu Kirkonkylän koulu Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu Tesjoen koulu Teutjärven koulu ja esikoulu Valkon koulu Erityiskoulut Parkskolan Harjuntaustan koulu Yläkoulut Lovisanejdens högstadium Myllyharjun koulu Lukiot Lovisa gymnasium Myllyharjun lukio Edellisen kouluverkkoselvityksen 5 perusteella kouluyksikön minimikooksi määriteltiin kolme opettajaa tai 40 oppilasta. Tällä hetkellä kolme suomenkielistä koulua (Kirkonkylä, Teutjärvi, Isnäs) ja kaksi ruotsinkielistä koulua (Isnäs, Tessjö) eivät täytä näitä vaatimuksia. Tällä hetkellä Loviisan 18 koulusta suurimpia ovat yläkoulut. Alakoulut ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä. Suomenkielisistä kouluista oppilasmäärällä mitattuna pienin on Isnäsin koulu, jossa on 27 oppilasta sekä Isnäs skola, jossa oppilaita on 25. Teutjärven koulussa oppilaita on 33. Koulu Luokka-aste Yhteensä Ruotsinkieliset alakoulut Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Isnäs skola och förskola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Suomenkieliset alakoulut Isnäsin koulu ja esikoulu Kirkonkylän koulu Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu Tesjoen koulu Teutjärven koulu ja esikoulu Valkon koulu Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006.

9 1-6 Erityiskoulut Parkskolan Harjuntaustan koulu Yläkoulut Lovisanejdens högstadium Myllyharjun koulu Yhteensä Taulukko 1: Oppilaslukumäärät lukuvuonna , lähde: Loviisan kaupunki Ruotsinkielisistä kouluista erityisesti Tessjön ja Haddomin koulut olivat tilatarkastelun perusteella huonoimmassa kunnossa. Tilatarkastelu perustuu Loviisan kaupungin aiempaan tilaselvitykseen sekä sen osana tätä hanketta toteutettuun päivitykseen (Loviisan omana työnä). Osana tämän selvityksen puitteissa luotua kriteeristöä on tarkasteltu kunkin koulun teknistä kuntoa sekä palvelutasoa. Koulukohtaiset tulokset sekä Loviisan kaupungin tilapalveluiden kokoamat koulukohtaiset tekniset tiedot ovat tämän selvityksen liitteinä Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä Tässä selvityksessä haluttiin antaa mahdollisuus jokaiselle koululle olla mukana pohtimassa oppimisen edellytyksiä ja oppimisympäristöä sekä tulevaisuutta. Kouluvierailujen tuotoksena syntyi koulukohtainen sivun mittainen raportti, jossa erityisesti koulun laadullisia kriteerejä optimisedellytyksille pohdittiin. Raporttiin on lisätty havainnollistamisen lisäämiseksi kriteerien tulkintaa liikennevaloina. Kyseiset koulukohtaiset raportit ovat tämän selvityksen liitteinä. Tunnelma koulukierroksilla oli pääosin innostunut ja utelias ja keskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Opettajat ja opetushenkilöstö halusivat olla mukana kertomassa näkemyksiään oppimisesta ja opettamisesta Loviisassa. Saatua määrällistä aineistoa on tässä selvityksessä käytetty päätöksenteon tukena. Annetuissa luvuissa on toimintaympäristön muutosten tai esimerkiksi muuton seurauksena mahdollista virhemarginaalia. Tällaiset marginaaliset oppilasmäärien muutokset eivät kuitenkaan keskeisesti vaikuta tämän selvityksen lopussa muotoiltuihin toimenpidesuosituksiin. 2.2 Kouluverkon ideaalitila 2018 Ideaalin kouluverkon tunnuspiirteet, jotka luovat edellytykset menestyksekkäälle oppimiselle ja hyvälle kasvulle ovat: Turvallinen oppimisympäristö ja koulumatka Sopiva sijainti, joka mahdollistaa myös ympäristön hyödyntämisen Riittävät opetusresurssit ja ammattitaitoa tukevat opetustilat Kustannustehokkuus ja laatu tasapainossa Koulut toimivat yhteisöjen muinakin tapaamispaikkoina ja tiloja hyödynnetään monipuolisesti Kouluverkossa panostetaan myös säilytettäviksi päätettyjen koulujen olosuhteisiin niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, esimerkiksi monipalvelupisteinä Kollegiaalinen tuki, pätevä opetushenkilö ja vuosiluokkatasoinen turvallinen opetus. Ideaalitilasta voidaan johtaa realistisia tavoitteita siten, että mahdollisimman moni ideaalitilanteen kuvauksista toteutuisi. Taitava tavoitteenasetanta sisältää monitahonäkökulman, tasapainon ja optimoinnin. Harvoin syntyy kouluverkko, jossa kaikki näkökulmat voidaan saavuttaa. Monitahonäkökulmalla tarkoitamme tilannetta, jossa on yhtäaikaisesti tasapainotettu omistajan näkökulmaa, asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmaa, alueellista ja paikallista näkökulmaa sekä toimijan näkökulmaa. Näiden keskinäinen tasapainottelu on tämänkin selvityksen ytimessä, jolloin pelkästään määrällisen tiedon tuomia yksioikoisia ratkaisuja ei ole.

10 Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi Jotta kouluverkon tavoitteet voidaan saavuttaa, on kehittämistä arvioitu seuraavien kriteereiden avulla. Kukin kriteeri saa koulukohtaisissa liitteenä olevissa korteissa liikennevalovärin kunkin kriteerin muodostamien indikaattoreiden perusteella. Seuraavassa on avattu tarkemmin arviointikriteereitä ja niiden sisältämiä indikaattoreita ja niiden määräytymisperusteita. Kunkin koulun jokainen arviointitulos on esitetty tämän selvityksen liitteissä. Opetuksen ja oppimisen laatu Kouluverkon kehittämisestä tulee arvioida Opetusministeriön kehittämien opetuksen laatukriteereiden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kouluyksiköissä voidaan opetus tarjota mahdollisimman pitkälti vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Liian usean vuosiluokan yhdistäminen opetusryhmäksi voidaan nähdä pedagogisena riskinä, jossa erityisesti vanhemmat oppilaat joutuvat mukautuvaan nuorempien oppilaiden tieto- ja taitotasoon. Lisäksi ikätasoon nähden liian itsenäisen työn määrä sekä odottamisen aika kasvaa. Yhdysluokat toimivat hyvin kun oppilaat ovat erityisen lahjakkaita, kuitenkin kun opetusryhmissä on paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, voi yhdistelmäluokkamalli jopa syrjäyttää. Opetuksen laatuun keskeisesti vaikuttava asia on mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä tukipalveluiden saantiin. Opetuksen eriyttämisen mahdollisuudet käsitellään tarkemmin rakennusten ja tilojen yhteydessä. Voidaan myös perustellusti kyseenalaistaa, onko koulu oppilaiden työskentely-ympäristö vai päivähoitopaikka. Tällöin koulun perustehtävän tuntemus ja oppimis-/opetustehtävän arvostus ja tietoisuus sen rajoitteista ovat merkittäviä. Koulukohtaisissa korteissa Hyvän oppimisen edellytyksiä on tarkasteltu kolmen eri indikaattorin kautta. 1) Yhdysluokat 1 = yhdysluokkia (3 tai enemmän luokka-asteita) 3 = yhdysluokissa enintään 2 luokka-astetta 5= vähintään yksi "täysi" vuosiluokka, jonka lisäksi voi olla yhdysluokkia 2) Pätevien opettajien osuus kaikista opettajista 1 = alle 75 % 3 = % 5 = yli 90 % 3) Oppilaiden lukumäärä 1 = alle 40 oppilasta 3 = oppilasta 5 = Yli 100 oppilasta 4) Eriyttämistilat 1 = ei käytännössä lainkaan 3 = mahdollista soveltaen (esim. isot luokat ja auloja) 5 = erinomainen, erilliset tilat Opetustilojen ja varustelun laatua tarkasteltiin yllä esitetyn kriteeristön mukaisesti sekä yhdysluokkien olemassaoloa ja laajuutta, opettajien pätevyyttä, koulun kokoa sekä eriyttämistilojen olemassaoloa arvioiden. Parhaan arvosanan (5/3) saivat käytännössä suuret koulut, kuten Generalshagens, lukiot ja yläasteet sekä Sävträsk. Kaikkia vertailutietoja tietoja ei ollut saatavilla tä-

11 1-8 män raportin kirjoittamishetkellä kaikkien koulujen osalta, joten esimerkiksi Harjuntaustan koulun arvosana perustuu ainoastaan opettajien pätevyyteen sekä eriyttämistilojen puutteeseen. 6 Henkilöstön kehittäminen Kouluyksikköjen tulisi mahdollistaa opettajien ja koko henkilöstön koulutus ja kehittyminen. Lähtökohtaisesti mitä useampiopettajaisesta koulusta on kyse, sen paremmat edellytykset ovat täydennyskoulutukselle ja johtamisosaamiselle. Suuremmat yksiköt helpottavat yleensä myös pätevän henkilöstön saantia ja varmistavat pysyvyyttä. Koulu on henkilöstön kehittämisen näkökulmasta erityinen yksikkö. Opettajan koulutukseen lähteminen vaatii aina sijaisen. 1) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. a. Itsearviointi asteikolla 1-5 2) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. a. Itsearviointi asteikolla 1-5 Henkilöstön kehittämisen kriteeri muodostui kahdesta sähköisen kyselyn avulla kerätystä indikaattorista. Sähköisessä kyselyssä koulujen rehtorit sekä johtokunnat antoivat arvionsa henkilöstön kehittämiskyvykkyydestä. Käytännössä kaikki koulut saivat itsearvioinnissa melko hyvät arviot. Koulurakennus ja tilat Koulurakennusten kunnolla ja tiloilla on merkittävä vaikutus oppimiseen, sekä työssä ja koulussa viihtymiseen. Opetuksen eriyttäminen ja erityisaineiden (liikunta, käsityöt, taideaineet, sekä fysiikka/kemia) opettamiseen tarkoitettujen tilojen olemassaolo vaikuttaa näiden aineiden opetuksen laatuun eli käytännössä opetussuunnitelmien toteutumiseen. Toinen merkittävä näkökulma rakennuksiin liittyen on kustannusnäkökulma. Kouluverkkoa tulisi osaltaan tarkastella myös kustannusten kautta, jotta rakennusten ylläpidon kustannukset eivät näyttele liian suurta osaa koulutuksen kokonaiskustannuksista. Vuoden 2006 selvityksessä opetuksen osuutta kokonaismenoista tavoiteltiin nousemaan 70 %:iin. Loviisan kaupungin investointisuunnitelmissa on hyväksytty alla olevan taulukon mukaiset koulukohtaiset investointihankkeet vuoteen 2018 mennessä. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty pieniä, alle euron kuluja. Keskimäärin investointeja kertyy per vuosi noin 5 miljoonaa euroa. SKKK Harjuntaustan koulu Länsiharjun koulu Myllyharjun koulu TA TS TS Pidem. ajan suun Sisältö Uudis-/ korjausrakennus, sali Koskenkylän koulu Uusi koulurakennus Lovisa Gymnasium 580 Sadev.viemär. +salaojat+akustointi Lovisanejdens högstadium 300 Sisätilojen peruskorj. 6 Länsiharjun ja Harjuntaustan kouluissa toimitaan tällä hetkellä korjaustöiden vuoksi tilaelementeissä. Tästä syystä koulurakennusten osalta ei ollut saatavilla kaikkia em. tietoja ja arvioita.

12 1-9 Lovisanejdens högstadium hanke Sävträsk skola 350 Veistosali+ keskuskeittiö Valkon koulu 320 Ilmastointi Yhteensä t t Taulukko 2: Koulurakennuksiin kohdistuvat investointisuunnitelmat (1000 ) Lähde: Loviisan kaupunki Koulurakennuksen ja tilojen arvosana muodostuu sekä Loviisan kaupungin olemassa olevista koulujen yleisarviossa olevista arvioista tilojen teknisestä kunnosta sekä palvelutasosta, että siitä, onko koululla olemassa liikunta- ja teknisen työn tilat. Tilatietoja ei ollut saatavilla kaikkien koulujen osalta mm. käynnissä olevien kunnostustöiden ja niihin liittyvien parakkijärjestelyiden vuoksi. 1) Tekninen kunto a. Arvio kunnosta asteikolla 1-5 2) Palvelutaso a. Arvio palvelutasosta asteikolla 1-5 3) Teknisen työn tila 1 = ei 5= on 4) Liikuntatila 1 = ei 5 = on Paikallisuus ja yhteisöllisyys Erityisesti pienillä kyläkouluilla on merkitystä elinvoimaisten kylien yhteisöllisyyden tukemisessa. Tällaisia kouluja tulisi voida käyttää kyliä palvelevina toimintakeskuksina yli hallinnonalarajojen. Yhteisöllisyyden merkitys tulee tiedostaa, mutta sen merkitystä ei saa korostaa liikaa, koska koulun ja opetuksen ensisijaisen tehtävänä on opetussuunnitelmien toteuttaminen. Valitettavan usein koulutiloja ei todellisuudessa käytetä iltaisin tai viikonloppuisin. Loviisassa sisäisten vuokrien toimintamallin keskeneräisyys on myös estänyt koulutilojen aktiivista käyttöä. 1) Koulun rooli alueen vapaa-ajan toiminnassa 1 = ei merkittävä 3 = kohtalainen 5 = tärkeä Paikallisuudesta ja yhteisöllisyydestä pisteitä jaettiin niille alakouluille, joilla on merkittävä rooli oman kyläyhteisönsä tapaamispaikkana ja monitoimitilana. Lukioille ja yläasteille ko. pisteitä ei jaettu. Käytännössä yhteisöllisyydestä sai pisteitä esimerkiksi kyläyhteisön aktiivisena toimintatilana toimiva Kyrkoby skola. Sijainti ja taloudellisuus Sijainnin ja taloudellisuuden tarkastelussa tarkastellaan sekä koulun oppilasmäärällä jaettuja kustannuksia, että koulun nykyisen sijainnin oikeellisuutta paikkatieto-optimointiohjelmalla

13 1-10 tehdyn tarkastelun kautta. Käytännössä nykyiset koulut sijoittuvat paikkatieto-ohjelmalla toteutettujen analyysien mukaan lähelle parasta mahdollista sijaintia. Sijainti Jäljempänä oleviin kuviin on sijoitettu alakoulut minimoimalla koulukohtaista matkatuotosta. Matkatuotoksella tarkoitetaan kuhunkin kouluun kulkevien oppilaiden yhteenlaskettua koulumatkaa tieverkkoa pitkin. Ruotsin- ja suomenkielisille kouluille on laadittu erilliset skenaariot, sillä käytännössä nykymallissa Loviisassa ei ole olemassa hallinnollisesti kaksikielisiä kouluja. Oppilasmäärissä on huomioitu sekä vuoteen 2011 mennessä syntyneet, että väestönkasvusuunnitelman mukaiset oppilasmäärät. Paikkatietoanalyysissä ei ole asetettu koulumatkan maksimipituutta tai minimioppilasmäärää per koulu, mutta koulujen lukumäärä pidettiin nykytilaa vastaavana eli 7+7 alakoulua. Käytännössä sekä suomen- että ruotsinkieliset koulut sijoittuivat hyvin lähelle nykyisiä sijaintejaan. Ainoastaan Haddom skola sekä Teutjärven/Kirkonkylän ja Koskenkylän koulut poikkesivat jonkin verran optimaalisista sijainneistaan. Värilliset alueet kartalla kuvaavat nykyisten koulujen palvelualueita.

14 1-11 Kuvio 3: Ruotsinkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman asettamat koulut Ruotsinkielisistä kouluista ainoastaan Haddom skola sijoittuu hiukan etäämmälle nykyisestä sijainnistaan. Optimoitujen koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 4,2 kilometristä 3,5 kilometriin.

15 1-12 Kuvio 4: Suomenkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman asettamat koulut Suomenkielisistä kouluista valtaosa sijoittuu paikoille, joihin myös paikkatieto-optimointi sijoittaisi ne. Kuitenkin koillisessa sijaitsevat kaksi koulua (Kirkonkylän koulu sekä Teutjärven koulu) optimointi korvaisi yhdellä, näiden kahden koulun väliin sijoittuvalla koululla. Sitä vastoin läntisessä Loviisassa optimointi tuottaisi ruotsinkielisiä kouluja vastaavat sijainnit Koskenkylään (Forsby) ja Pernajaan (Kyrkoby). Huomionarvoinen seikka optimoidun Koskenkylän koulun osalta oli oppilaskohtaisen mediaanimatkatuotoksen lyheneminen 9,4 kilometristä 3,1 kilometriin. Kaikkien suomenkielisten koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 3,6 kilometristä 3,1 kilometriin.

16 Isnäs skola och förskola Isnäsin koulu ja esikoulu Teutjärven koulu ja esikoulu Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Kirkonkylän koulu Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu Tesjoen koulu Valkon koulu 1-13 Taloudellisuus Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia (pois lukien kuljetuskustannukset) kouluittain. Käytännössä kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Korkeimmat kustannukset ovat erityiskouluista, joissa toiminta ja siten myös kustannukset poikkeavat muista kouluista. Lisäksi yksikkökoot ovat melko pieniä. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähemmäs kaksi sataa. Taloudellisuuden kriteeristöä luotaessa parhaan mahdollisen arvosanan (3/3) saivat ne koulua, joiden oppilaskohtaiset kustannukset kuuluivat alhaisimpaan kolmannekseen. (kts. liite 20). Peruskoulujen kustannukset euroa/oppilas Sekä esikoulu että koulu Alakoulu Euroa / oppilas Koko maan keskiarvo Koulukuljetukset euroa/oppilas Loviisan koulujen keskiarvo Kuvio 5: Euromääräiset kustannukset per oppilas oppilaiden lukumäärän mukaan. Lähde: Loviisan kaupunki Kokonaistaloudellisuutta on tarkasteltu siis kahden indikaattorin kautta, sekä paikkatietoanalyysin, että yleisen kustannustason mukaan. Yläasteet ja lukiot (merkitty tähdellä) eivät saaneet pisteitä paikkatietoanalyysistä, sillä ne eivät olleet mukana analyysissä. 1) Sijainti paikkatietoanalyysin mukaan 1 = kaukana 3 = lähes oikeassa paikassa 5 = erinomainen

17 1-14 2) Kustannukset euroa per oppilas, pl. koulukuljetukset 1 = Kustannukset ylimmässä kolmanneksessa 3 = Kustannukset alimman ja ylimmän kolmanneksen välissä 5 = Kustannukset alimmassa kolmanneksessa 2.4 Yhteenveto Laaditun kriteeristön perusteella annettujen pisteiden valossa koulujen välille ei saada suuriakaan eroja. Tähän ovat osaltaan syynä myös osittain puutteelliset tiedot, jotka liittyvät kouluverkon käynnissä oleviin uudistuksiin mm. suomenkielisen koulukeskuksen osalta. Tarkastelussa olleiden alakoulujen osalta parhaat pisteet sai Forsby sekä heikoimmat Harjuntaustan ja Koskenkylän koulut. Käytännössä alla oleva yhteenvetotaulukko ei kuitenkaan ole yksiselitteinen peruste päätöksenteolle. Sen sijaan se antaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Alla olevassa taulukon painotetuissa yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua sekä koulurakennus ja tilat sarakkeiden pisteitä kaksinkertaisella painoarvolla. Koulu Opetuksen ja oppimisen laatu Henkilöstö n kehittämi nen Koulurakennus ja tilat Paikallisuus ja yhteisölli syys Sijainti ja taloudellisuus Painotetut yhteispisteet Ruotsinkieliset alakoulut Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Isnäs skola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Suomenkieliset alakoulut Isnäsin koulu Kirkonkylän koulu* Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu* Tesjoen koulu Teutjärven koulu Valkon koulu Erityiskoulut Parkskolan* Harjuntaustan koulu* Yläkoulut ja lukiot Lovisanejdens högstadium Myllyharjun koulu ja lukio Lovisa Gymnasium Taulukko 6: Koulukohtaiset pisteytykset (Yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua sekä koulurakennusta ja tiloja kaksinkertaisella painoarvolla)

18 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yllä esitettyihin kriteereihin sekä liitteenä olevien koulukohtaisten muistioihin ja sähköisen kyselyn tuloksiin perustuen ehdotamme kouluverkkoon tehtäväksi alla esitettyjä muutoksia. Muutosten on tarkoitus vahvistaa nykyistä kouluverkostoa siten, että sen kaikki palat täyttävät nykyiset kouluille asetettavat menestyksekkään oppimisen minimivaatimukset. Säästöjä haetaan erityisesti tilakustannuksia karsimalla. Kouluverkon kehittämiseen liittyvät suositukset eivät aiheuta irtisanomisia. 3.1 Peruskoulut Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti uusi suomenkielinen koulu. Oppilasmäärältään kasvavaa ja epäkäytännöllistä koulurakennusta ei kannata pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta kehittää, vaan rakentaa nykyaikainen koulurakennus. Uuden koulurakennuksen osalta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta lähistöllä olevan Agricolahallin ansiosta. Uudessa koulurakennuksessa tulee huomioida uudet tilat myös ruotsinkieliselle opetukselle (kts. Kyrkoby skola) ja kirjastolle. Nykyisen koulurakennuksen kehittämistä ei nähdä perusteltuna syrjäisen sijainnin ja epäkäytännöllisten tilojen osalta. Koskenkylän koulun optimaaliseksi sijaintipaikaksi osoittautui Koskenkylän taajama, kun huomioidaan kaupungin tulevat kaavoitussuunnitelmat. Valtaosa nykyisistä koulukuljetustarpeista poistuisi keskeisemmän sijainnin ansiosta ja uusi Koskenkylän koulu toimisi aitona lähikouluna suurimmalle osalle oppilaista. Nykyisen rakennuksen osittain epäkäytännölliset tilat olisivat haaste mahdollisessa koulurakennuksen laajentamisessa. Suurimman puutteen korjaaminen, eli liikuntasalin rakentaminen ei riittäisi. Koulurakennuksesta puuttuvat nykyisellään kunnolliset opetusta tukevat jako/eriytystilat sekä riittävän suuri opettajainhuone sosiaalitiloineen. Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja sen oppilaat siirretään Sävträskin sekä Generalshagensin kouluihin. Haddomin koulun oppilasmäärä jää ennusteen mukaan tulevaisuudessa alle tavoitellun 40 oppilaan. Alue ei ole myöskään Loviisan kasvualueita, jolloin odotettavissa ei ole kasvavia oppilasmääriä. Nykyisen koulurakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko. Vapautuviin Haddomin koulun tiloihin voidaan siirtää alueen päiväkoti. Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja sen oppilaat siirretään Generalshagensiin sekä Forsbyn kouluihin Kyrkobyn koulun oppilasmäärät jäävät ennusteen mukaan tulevaisuudessa reilusti alle tavoitellun 40 oppilaan. Nykyisen rakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa koulurakennuksena vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko. Kyrkobyn koulun tilanne voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen vielä syksyllä 2014, jotta tiedot ovat käytössä Koskenkylän rakennushankkeen kanssa samanaikaisesti. Jos Kyrkoby halutaan säilyttää, se voisi profiloitua vaihtoehtokouluna. Näkemyksemme mukaan Kyrkoby on yhteisöllisyydeltään ja pedagogisilta valmiuksiltaan erittäin vahva. Kyrkobyn säilymisen edellytyksenä pidetään sen pedagogisten edellytysten vahvistamista, mikä edellyttää esimerkiksi liikuntasalin rakentamista. Kyrkoby on yhteisöllisyydeltään selkeästi muista erottuva kyläkeskus ja koulun tiloja käytetään aktiivisesti myös muina kuin kouluaikoina. Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin, siinä aikataulussa kuin lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagensin oppilasmääriä.

19 1-16 Parkskolanista tulee siirtää oppilaita muihin kouluihin Parkskolanin ja Generalshagensin oppilasmäärän kasvaessa liian suureksi muiden koulujen lakkautusten vuoksi. Generalshagens ja Parkskolan toimivat tällä hetkellä samoissa tiloissa. Kokeilu hallinnollisesti kaksikielisistä kouluista Kaksikielisten koulujen perustaminen on haaste, mutta Loviisassa se on kokeilemisen arvoinen asia. Kaksikielisillä kouluilla ei todennäköisesti saavuteta kustannussäästöjä, mutta ne pyrkivät turvaaman muutaman pienen koulun tulevaisuuden ja mahdollistavat koulutuspalveluiden saatavuuden ja voi olla tärkeä esimerkki eteläisten ja muiden kuntien kehittämisessä. Tässä tapauksessa voidaan harkita myös kielikylpyratkaisua. Kaksikielisiä kouluja voisi selvityksen perusteella kokeilla Isnäsissä ja mahdollisesti jatkossa Tesjoella. Hyvien kokemusten myötä kaksikielisyyden teema voidaan huomioida myös Koskenkylän uuden koulurakennuksen suunnittelussa. Keskeistä kaksikielisten koulujen kokeilussa ovat: 1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kaksikielisten koulujen kokeilun aloittamista. Myös kartoittavan taustakyselyn tekeminen ennen kokeilun aloittamista on suositeltavaa. 2) Koulujen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista. 3) Kokeilun määräaikaisuus (esim. kolme lukuvuotta: , ja ), jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu. Kokeilulle kannattaa hakea lisärahoitusta. 4) Kaksikielisyyden kokeiluun liittyy myös opettajien ja koulunjohtajan rekrytointi, jotka pystyvät työskentelemään molemmilla kielillä. Isnäsin osalta koulut jatkaisivat toimimista erillisissä koulurakennuksissa, koska kaikki oppilaat eivät mahdu yhteen rakennukseen. Käytännössä hallinnollinen yhdistäminen toisi vain hyvin maltillisia säätöjä, kun molemmilla kouluilla olisi yhteinen rehtori. Oppilasmäärä jäisi yhdistämisestä huolimatta alhaiseksi ja useiden ikäluokkien yhdysluokkia jouduttaisiin ylläpitämään myös jatkossa. Ennusteen mukaisilla oppilasmäärillä Isnäsin koulut eivät pysty tulevaisuudessakaan tarjoamaan eri-ikäisille oppilaille laadukasta opetusta järkevillä kustannuksilla. Kaksikielisen koulun pedagogisten valmiuksien vahvistamiseksi voisi olla järkevää siten, että alaluokat 1-4 säilyisivät Isnäsissä ja esimerkiksi 5-6 luokat siirtyvät Forsbyn ja Koskenkylän kouluihin. Mikäli kaksikielisellä koulukokeilulla Isnäsissä ei päästä asetettuihin tavoitteisiin, tulee molemmat Isnäsin koulut lakkauttaa ja oppilaat siirtää Forsbyn ja Koskenkylän kouluihin. Esiopetuksen jatkaminen Isnäsissä voisi olla perusteltua, mutta vaatisi aikanaan erillisen tarkastelun. Tesjoella tulisi kehittää nykyistä suomenkielistä koulurakennusta ja pyrkiä sijoittamaan kaikki oppilaat siihen. Ruotsinkielinen koulurakennus jäisi päiväkodin ja esikoulun käyttöön. Tämä ratkaisu edellyttänee Tesjoen koulun laajentamista opetus- ja eriyttämistilojen osalta. Samalla tulee kehittää myös Tesjoen koulujen ja päiväkodin pihapiiristä turvallinen ja toimiva kokonaisuus, joka samalla tukee kaksikielisyyden ja kielikylpymäisyyden tavoitetta. Tesjoen koulu ja Tessjö skola ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan ylimmässä kolmanneksessa. Oppilasmääriltään ne täyttävät elinovoimaisen koulujen tunnusmerkit, semminkin kun Loviisan kasvusuunnitelman kasvattavat myös Tesjoen väestöä. Tesjoki sijaitsee myös harmittavan lähellä keskustan kouluja, jolloin voisi olla perusteltua palvella myös Tesjoen asukkaita keskustan koulujen kautta.

20 1-17 Mikäli Tesjoella ei päästä kaksikieliselle koululle määriteltyihin tavoitteisiin, ehdotamme Tessjö skolan lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista lähinnä Generalshagensiin. Tesjoen alueelle jäisi tällöin suomenkielinen alakoulu sekä mahdollisesti esikoulut molemmilla kielillä. Kokeilu Teutjärven ja Ratulan (Kouvola) koulujen välisestä yhteistyöstä Teutjärven koulu itsessään on liian pieni säilytettäväksi erillisenä kouluna. Tapa, jolla Teutjärven koulun elinaikaa voitaisiin jatkaa, olisi yhteistyön käynnistäminen läheisen Ratulan koulun kanssa. Molemmat koulut ovat kohtuullisessa kunnossa ja niistä löytyvät esim. tarvittavat teknisen työn ja liikuntatilat, mutta ne ovat vain 2-opettajaisia kouluja. Tämä aiheuttaa pedagogisia haasteita, kun neljä vuosiluokkaa on yhdessä luokassa opetettavana. Vuoden 2018 kouluverkkokuvauksessa on Ratulan ja Teutjärven ennustetut oppilasmäärät yhdistetty, jotta nähdään kuinka suuri yhdistettynä kouluyksikkönä siitä kokonaisuutena muodostuisi. Loviisan tulee käynnistää neuvottelut Kouvolan kanssa seuraavanlaisen yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi. Teutajärven ja Ratulan koulujen oppilaaksiottoalue tulisi olla yksi yhtenäinen alue, joka on sekä Kouvolan että Loviisan alueella. Tältä alueelta muodostuu yksi vuosiluokka, jota opetetaan jommassakummassa koulussa. Esim. v kaikki 1-luokan aloittavat menevät Teutjärven kouluun ja vastaavasti luokka alkaa Ratulan koulussa. Oppilas kävisi koko alakoulunsa siinä koulussa, jossa on aloittanut. Toinen vaihtoehto on, että koulut erikoistuisivat siten, että toinen huolehtii aina 1-3 luokkien opetuksesta ja toinen 4-6 luokista. Suurin haaste on kuntien välinen sopiminen uudentyyppisestä koulujen välisestä yhteistyöstä. Jos kunnista löytyy tahtotila tällaisen kokeilun toteuttamiseen, on toinen haaste oppilaiden vanhempien suhtautuminen. Ennen kokeilun aloittamista tulisi selvittää ovatko vanhemmat valmiita siihen, että oman lapsen koulu alkaa naapurikunnan puolella? Vanhempien suhtautumiseen voi vaikuttaa myös, jos toinen lapsista kävisi Ratulan ja toinen Teutjärven koulua. Jos vanhemmat päätyvätkin siihen, että anovat lapsen sijoittamista toiseen kouluun (Loviisassa Kirkonkylä ja Kouvolassa Kartanon koulu) ei yhteisestä koulupiiristä saada vastaavaa synergiahyötyä. Keskeistä koulujen yhteistyön kokeilussa ovat: 1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kokeilun aloittamista ja kartoitusselvityksen tekeminen. Alustava tunnustelu kuntien tahtotiloista tulisi tehdä jo syksyn 2012 aikana. 2) Koulujen yhteistyön toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista. Kokeilulle kannattaa hakea ulkopuolista rahoitusta. 3) Kokeilun määräaikaisuus (esim ), jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu. Mikäli yhteistyö kokeilua ei päästä käynnistämään tai kokeilu ei tuota sille asetettuja tavoitteita, tulee Teutjärven koulu lakkauttaa ja oppilaat siirtää Kirkonkylän kouluun. Tässä vaihtoehdossa esikoulun sijoittuminen tulee vielä arvioida erikseen. 3.2 Lukiot Suomenkielisen lukion houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Nykyään monet valitsevat jo muun, kuin Myllyharjun lukion, eikä sinne ole imua. Loviisan lukio on kooltaan pieni, eikä se tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat seuraavat: Yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa

21 1-18 Yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa Lukion ja ammatillisen koulutuksen välisen yhteistyön tarkastelu Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lukioiden osalta voidaan harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä. Lisäksi suositellaan yhteistyömallien kartoittamista Lapinjärven kunnan Porlammin lukion sekä Porvoon kaupungin lukioiden välillä. Lukioikäisten kanssa kaksikielinen kokeilu voi onnistua kielen kehityksen näkökulmasta alakouluikäisiä paremmin. 3.3 Esiopetus Esiopetus tulee sijoittaa pääsääntöisesti koulujen yhteyteen, mikä on vallitseva suuntaus myös valtakunnan tasolla. Ehdotetaan laadittavaksi mallinnus, jossa tarkastellaan mahdollisuutta siirtää esikoulutoiminta koko kaupungin alueella fyysisesti koulujen yhteyteen ja hallinnollisesti sivistystoimen alaisuuteen. Koska toimenpide-ehdotukset sisältävät kokeiluja, tulee esiopetuksen järjestämiseen liittyvät muutokset kiinnittää joustavasti näiden toteutusten yhteyteen. Muutoksissa on erityistä huomiota kiinnitettävää aamu- ja iltapäivähoitomahdollisuuksiin. 3.4 Muita kehittämisehdotuksia Aluerehtorimalli Kerätyn aineiston mukaan koulujen nykyisten rehtoreiden mahdollisuudet panostaa koulujen kehittämiseen tai esimiestyöhön ovat vähäiset ja johtamisresurssit ovat Loviisassa merkittävästi maan keskiarvoa alhaisemmat. Aluerehtorimallissa useammalla koululla on yksi yhteinen rehtori, jonka lisäksi kussakin koulussa on vähintään yksi opettajien lähiesimiehenä ja pedagogisena kehittäjän toimiva tiimiesimies. Aluerehtorin tehtäviin kuuluu pääasiassa hallinnollisena esimiehenä toimiminen sekä juridinen osaaminen. Aluerehtorimallin hyviä puolia ovat nykyistä paremmat urakehitysnäkymät, johtajuuden arvostuksen ja vaikuttavuuden parantaminen sekä uuden lastensuojelulain asettamien, lasten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten täyttäminen. Aluerehtorimallin tavoitteena on ammattimaistaa koulujen johtamista sekä luoda johtamiskulttuuri, jossa johtamisen kehittäminen on yksinkertaisempaa ja tavoitteellisempaa. Aluerehtorimalliin siirtyminen vaatisi hallintosäännön uudistamista ja suosittelemmekin aluerehtorimalliin liittyvien yksityiskohtien hienojakoisempaa tarkastelua sekä kustannus-hyöty - analyysin toteuttamista. Kyseinen malli ja sen selvitys kannattaa toteuttaa kouluverkkouudistuksesta erillisenä selvityksenä. Malli koskisi noin 2-3 aluerehtoria ja noin 4-6 koulua. Sijaispoolin käynnistäminen Tällä hetkellä kukin Loviisan kouluista rekrytoi sijaisia kukin omalla tavallaan omista verkostoistaan. Sijaispoolin ajatuksena olisi koota Loviisassa toimivat sijaiset yhteen sijaispooliin, jolloin esimerkiksi sairastuneen opettajan tilalle sijaisen hankkiminen toteutettaisiin keskitetysti. Sijaispoolin tarkoituksena on vähentää sijaisten hankkimiseen tällä hetkellä yksittäisiltä kouluilta kuluvaa aikaa ja koota alueen parhaat sijaiset yhteen. Sijaispoolin käytännön toteutukseen liittyvät vastuut ja työnjako tulee vielä täsmentää kaupungin omana työnä. Sijaispoolilla varmistetaan pätevien opettajien houkutteleminen Loviisaan. Sijainen voi olla myös vakituinen sijainen, vakituisessa työsuhteessa. Sijaispoolin muodostaminen toimii myös ennakoivana työn tulevaa eläköitymistä vastaan, josta on hyviä kokemuksia muista kunnista.

22 1-19 Johtamisjärjestelmän avaaminen ja johtokunnan rakenteen arviointi Nykyisen johtamisjärjestelmän rakenteen katsotaan vääristävän johtamista ja heikentävän rehtorin asemaa ja johtamisvastuuta. Ehdotetaan johtamisjärjestelmän tarkempaa avaamista ja tarkastelua. Osana johtamisjärjestelmän avaamista suositellaan myös suoran demokratian keinojen lisäämisen mahdollisuuksien tarkastelua. 3.5 Toimenpide-ehdotukset aikajanalla Kuvio 7: ROAD MAP; Keskeiset toimenpide-ehdotukset aikajanalla Seuraavalla kuvalla on pyritty havainnollistamaan vuoden 2018 Loviisan kouluverkkoa alakoulujen osalta, mikäli toimenpide-ehdotusten ensisijaiset vaihtoehdot toteutuvat. Kartalla on sekä koulujen sijainnit, että ennustetut oppilaiden asuinpaikat. On huomattava, että osa kartalle sijoitetuista ruotsinkielisistä oppilaista on peittynyt suomenkielisten oppilaiden alle. Tämä johtuu tietojärjestelmän esitysteknisistä rajoitteista.

23 Kuvio 8: Mallinnus mahdollisesta tulevasta kouluverkosta 1-20

24 1-21 LIITE 1: NYKYISTEN JA OPTIMOITUJEN KOULUJEN MATKATUOTOKSET Alakoulujen sijaintien optimoinnissa lähtökohtana on ollut tieverkkoa pitkin tapahtuvan kokonaismatkatuotoksen minimointi. Matkatuotos lasketaan siten, että jokainen oppilas kulkee kerran asuinpaikastaan koululle ja takaisin. Matkatuotos yhteensä kuvaa yhden päivän aikana koulumatkoista syntyneet kilometrit. Keskimääräinen ja mediaani matkatuotos tarkoittavat yksittäisen oppilaan edestakaista koulumatkaa kilometreinä. Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Alakoululaiset Alakoulu Matkatuotos yht., km saavutettavuus-alueella ( ) Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Generalshagens skola ,0 4,0 Savträsk skola, Liljendal ,2 7,5 Forsby skola ,0 4,3 Kyrkoby skola ,7 1,9 Haddom skola ,5 3,8 Isnäs skola 25* 243 9,3 3,3 Tessjö skola ,1 6,1 Yhteensä* ,7 4,2 *1 oppilas sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven Kapellby skolan palvelualueille. Ko. oppilaan matka Lapinjärvelle on mukana Yhteensä -rivillä. Taulukko 4: Ruotsinkielisen kouluverkon nykytilanne Nimi Oppilaat 2018 Matkatuotos yht., km Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Lovisa Centrum ,7 3,4 Savträsk ,8 5,1 Forsby ,1 4,0 Kyrkoby ,8 1,9 Haddom ,8 8,4 Isnäs ,8 3,5 Tessjö ,4 3,0 Yhteensä ,7 3,5 Taulukko 5: Optimoidut ruotsinkieliset koulut

25 1-22 Alakoululaiset Nimi Matkatuotos yht., km saavutettavuus-alueella ( ) Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Länsiharjun koulu ,5 2,8 Koskenkylän koulu ,4 9,4 Valkon koulu ,5 1,2 Tesjoen koulu ,2 1,8 Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää ,7 3,1 Teutjärven koulu, Ruotsinkylä ,7 11,1 Isnäsin koulu ,7 3,5 Yhteensä* ,5 3,6 *18 oppilasta sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven ja Ilolan koulujen palvelualueille. Ko. oppilaiden matkat Lapinjärvelle ja Ilolaan ovat mukana Yhteensä-rivillä. Taulukko 6: Suomenkielisen kouluverkon nykytilanne Keskimääräi- Nimi Matkatuotos Oppilaat 2018 yht., km nen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Loviisa Keskusta ,6 3,5 Koskenkylä ,8 3,1 Valko ,5 1,5 Tesjoki ,8 2,8 Ruotsinpyhtää Pohjoinen (=Kirkonkylän ja Teutjärven yhdistynyt koulu) ,5 7,7 Pernaja (=uusi koulu) ,4 1,1 Isnäs ,3 1,8 Yhteensä ,9 3,1 Taulukko 7: Optimoidut suomenkieliset koulut

26 1-1 LIITE 2: UUDEN KOULUVERKON OPPILASMÄÄRÄENNUSTEET VUONNA 2018 On huomioitava, että tästä alla oleviin taulukoihin ei ole laskettu oppilasennuste erityiskouluille. Nykyisistä vuosiluokista 5-10% tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan ja on sijoitettuna erityiskouluun. Jatkossa näiden tukea tarvitsevien oppilaiden määrän oletetaan kasvavan. Syntymävuosi Koulu Vuosiluokka yhteensä - Generalshagens skola (syntyvyys) Generalshagens skola (kasvusuunnitelmat) Generalshagens skola yhteensä Forsby skola (syntyvyys) Forsby skola (kasvusuunnitelmat) Forsby skola yhteensä Savträsk skola, Liljendal Isnäs skola Tessjö skola (syntyvyys) Tessjö skola (kasvusuunnitelmat) Tessjö skola yhteensä Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä Lovisanejdens högstadium (syntyvyys) Lovisanejdens högstadium (kasvusuunnitelmat) Lovisanejdens högstadium yhteensä Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä 537

27 1-2 Syntymävuosi Koulu Vuosiluokka yhteensä - Länsiharjun koulu (syntyvyys) Länsiharjun koulu (kasvusuunnitelmat) Länsiharjun koulu yhteensä Koskenkylän koulu (syntyvyys) Koskenkylän koulu (kasvusuunnitelmat) Koskenkylän koulu yhteensä Valkon koulu Isnäsin koulu Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää Teutjärven koulu (Loviisan alueen syntyvyys) Teutjärven koulu (Ratulan alueen syntyvyys) Teutjärven/Ratulan koulut yhteensä Tesjoen koulu (syntyvyys) Tesjoen koulu (kasvusuunnitelmat) Tesjoien koulu yhteensä Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä Myllyharjun koulu (syntyvyys) Myllyharjun koulus (kasvusuunnitelmat) Myllyharjun koulu yhteensä Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä 814

28 1-1 LIITE 3: KOULUKOHTAISET ARVIOINTIKRITEERIT JA INDIKAATTORIT Arviointikriteeri: Opetuksen ja oppimisen laatu Henkilöstön kehittäminen Koulurakennus ja tilat Paikallisuus ja yhteisöllisyys Sijainti ja taloudellisuus Koulu Kustannukset euroa per oppilas, pl. koulukuljetukset Forsby Generalshagens Haddom Harjuntaustan koulu Isnäs skola Isnäsin koulu Kirkonkylä Koskenkylän koulu Kyrkoby Lovisa Gymn. Opettajien pätevyys Oppilaita yli/alle 40 Indikaattori Yhdysluokat Eriyttämistilat Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tekninen kunto Palvelutaso Teknisen työn tila Liikuntatila Keskeinen rooli alueen vapaa-ajan toiminnassa Sijainti paikkatietoanalyysin mukaan ,0 3, ,0 4, ,7 4, ,0 4, ,5 4, ,5 4, ,3 3, ,3 3, ,0 4, ,8 3,

29 1-2 Lovisanejdens högstadium Länsiharjun koulu Myllyharjun koulu ja lukio Parkskolan Sävträsk Tesjoki Tessjö skola Teutjärvi Valkon koulu 5 5 3,7 3, ,0 2, ,5 3, ,0 3, ,5 3, ,0 3, ,5 4, ,0 2, ,5 3, = yhdysluokkia (3 tai enemmän luokkaasteita) 3 = yhdysluokissa (max. 2 luokkaastetta) 5 = vähintään yksi "täysi" vuosiluokka, jonka lisäksi voi olla yhdysluokkia 1 = alle 75% 1 = alle 40 oppilasta 3 = 75-90% 3 = oppilasta 5 = yli 90 % 5 = Yli 100 oppilasta 1 = ei käytännössä lainkaan 3 = mahdollista soveltaen (esim. isot luokat ja auloja) 5 = erinomainen, erilliset tilat Itsearviointi asteikolla 1-5 Arvio teknisestä kunnosta, 1-5 Arvio palvelutasosta, = ei 1 = ei 1 = ei merkittävä 5 = on 5 = on 3 = kohtalainen 1=kaukana 3=lähes oikeassa paikassa 1 = Kustannukset ylimmässä kolmanneksessa 3 = Kustannukset alimman ja ylimmän kolmanneksen välissä 5 = tärkeä 5=erinomainen 5 = Kustannukset alimmassa kolmanneksessa

30 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 1-1 LIITE 4: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, VALKON KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Kiertävää kanslistia toivotaan Koulun johtamiseen liittyviä tehtäviä lähes yhtä paljon kuin virkarehtoreilla ja kuitenkin on myös oma opetettava luokka Populus teettää paljon työtä Sijaisten saaminen vaikeaa Opetussuunnitelman toteuttaminen Tilat eivät ole este opetussuunnitelman toteutumiselle Opetusjärjestelyt Teknisen työn tila ja liikunta toteutuu monitoimitalossa Musa/tekstiilityö voisivat olla myös erillisessä tilassa eikä ruokalassa; yläkerrassa tilaa, jos sen saisi koulun käyttöön Fys/kem: varustelu kohtuullinen Kaikki rakennuksen tilat haluttaisiin koulun käyttöön (Kansalaisopiston kudontapiiri häiritsee jonkin verran, kolke kuuluu selkeästi esikoulutilaan) Fyysinen oppimisympäristö Oppimis-ympäristön turvallisuus Esiopetuksen tilat ahtaat, mutta sijainti koulun yhteydessä on hyvä asia (synergiaetua) Välineitä toivotaan lisää (älytaulut, läppärit, jne) Tukiopetusresursseja ei riittävästi Terveydenhuoltaja käy vain 1krt/kk!! Kuraattori 2.vkon välein Psykologi oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa (1krt/kk) Korjaukset toteutuvat viiveellä Lumieste pääoven lipassa puuttuu

31 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 2-2 LIITE 5: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TEUTJÄRVEN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Avoin ilmapiiri, tieto kulkee, viikoittaiset palaverit Opetussuunnitelman toteuttaminen Koulutilat ovat riittävät: Teknisen työn tila yläkerrassa fysiikka/kemia ok musiikki ok (bassokitara puuttuu) kuvaamataito toteutuu normaaliluokassa Toiminnassa painottuu ympäristötieto Opetusjärjestelyt Jakotuntien toteuttaminen on mahdollista. Sijaisuudet hyvin järjestetty, kylältä löytyy potentiaalisia sijaisuuden tekijöitä. Esikoululaiset mukana 1-2:n luokassa. Matikka/äidinkieli usein eriytetty. Oppilashuoltoryhmä toimii ja tukenut koulua hyvin (esim. pedadogisten arviointien tekemisessä) Fyysinen oppimisympäristö Alaluokan sisäilmamittaus osoitti liian pienen ilmanvaihdon. (korvat menee lukkoon) Oppimis-ympäristön turvallisuus Hidasta kunnossapitoa esim. ikkunan rikkoutuessa, välkkyvä lamppu, kierrätysastioita toivotaan (nyt kerätään vain sekajäte).

32 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 4-3 LIITE 6: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TESJOEN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Pieni koulu, johtamiseen ei oikein ehdi keskittymään, johtamista tehdään huvikseen Aluerehtori ei tunnu mielekkäältä, haluttaisiin esimiehen olevan aina läsnä. Populuksen käyttö keskeistä (kiertävä kanslisti olisi ratkaisu) eli kansliapalvelut tärkeää. Opetussuunnitelman toteuttaminen Fysiikka/kemia jää uupumaan Tietotekniikka myös yksi haaste Tekninen ja liikuntatila on (ruotsinkielinen käyttää myös) Musiikki/kuvis: ok Fysiikka/kemia: keskitetty 5-6 luokkiin Aiemmin kun tuntikehys ei riittänyt, on saatettu jäädä suunnitelmista, mutta nyt on tilanne toinen. Opetusjärjestelyt Eriyttämismahdollisuudet paranevat kesällä tehtävän remontin jälkeen. Esiopetuksen sijoittumista kouluun pidetään parempana vaihtoehtona, myös vanhemmat tätä mieltä. Varastotilaa tarvitaan lisää Mahdollisuutena yhteistyö ruotsinkielisen koulussa Fyysinen oppimisympäristö Valtatien turvallisuus paranee moottoritien tulon myötä. Oppilashuoltoryhmä kerran kuussa (on riittävästi) Psykologi on ehkä liian kuormitettu Terveydenhoitaja joka toinen viikko Oppimis-ympäristön turvallisuus Pihan turvallisuuden parantaminen: jäinen mäki, eskarien läsnäolo vaatisi muutoksia (nyt käytetään pk:n pihaa) (Tavoitteena kaikkien kolmen rakennuksen yhteinen pihasuunnitelma: pk/suomenk./ruotsink.)

33 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 5-4 LIITE 7: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KOSKENKYLÄN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Aluerehtorimalli nähdään mahdollisuutena, mutta kouluissa tarvitaan myös läsnäolevaa rehtoria Kiertävä kanslisti olisi myös ok Henkilökunnan tilat puutteelliset (sosiaalitilat, wc) opettajanhuoneeseen ei kaikki mahdu Opetussuunnitelman toteuttaminen Erityisopetus toimii Opetusjärjestelyt Liikuntasali puuttuu Agricola hallissa 7krt/v, uinnit 4krt/v Ruokala puuttuu Teknisen työn tila on, mutta voisi olla nykyaikaisempi Kuvataidevarustus ok Tekstiilityö on ongelma Eriyttämiselle ei tiloja (pienopetustilat puuttuvat, viereistä rakennusta hankala käyttää opetukseen Fyysinen oppimisympäristö Oppimis-ympäristön turvallisuus Ilmanvaihto on ongelma, ilma loppuu, osalla henkilöstöä oireita Toivomuksia: lentopalloverkko ja pituushyppypaikka, talviliikuntapaikka: luistelukenttä (puuttuu kokonaan) ja hiihtolatu Sosiaalitoimi ei tue oppilashuoltoa (pari ongelmatapausta ollut syksyllä ja keväällä) Koulukuljetusten odotusajat ovat pitkiä Korjaus ja kunnossapito on koettu positiivisena Pedagoginen ja hallinnollinen tuki ollut hyvää

34 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 6-5 LIITE 8: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KIRKONKYLÄN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Aluerehtorimalli ei tunnu mielekkäältä, rehtori pitää olla paikan päällä. Johtamiseen on riittävästi aikaa. Johtokunnan puheenjohtaja on haaste. Opetussuunnitelman toteuttaminen Fysiikka/kemia on haaste. Tekniseen työhön tarvittaisiin enemmän ryhmäjakoja. Opetusjärjestelyt Hyödynnetään pikkukoulua, käytäviä ja tulevaisuudessa ruokalaa. Esikoulu toimii päiväkodin yhteydessä hyvin, yhteistyö toimii erittäin hyvin. (srk hoitaa ip-kerhon) Fyysinen oppimisympäristö Yksi opetuksessa käytettävä pientila poistuu remontin yhteydessä. Oppimis-ympäristön turvallisuus Kunnossapito tuntuu järjestelmällisemmältä, kuin aiemmin. Turvallisuuspuutteita: Puulattiat (tulee tikkuja), ikkunanpokat

35 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 7-6 LIITE 9: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, ISNÄSIN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Opetushenkilöstö priorisoi kaksikielistä koulua Ei aluerehtorimallille, tarvitaan paikan päällä oleva ihminen Opetussuunnitelman toteuttaminen Kyllä saavutetaan (liikunta vaatii joustavuutta ja luovuutta) Ei liikuntatilaa (Potentiaali: Solbackan nuorisoseuran talon sali Ruotsinkielisen kanssa yhteinen tekninen tila (suomenkielisessä koulussa) fysiikka/kemia on haaste musiikki ok kuvis luokissa tekstiilityö: ompelukoneita liian vähän Opetusjärjestelyt Eriyttäminen mahdollista suurin piirtein. Esiopetus on pääasiassa mukana opetuksessa, nykytila on hyvä. Fyysinen oppimisympäristö Toivotaan satsausta viihtyvyyden parantamiseen (esim. seinien maalaus, pientä pintaremonttia.) Oppimis-ympäristön turvallisuus Talonmies on hyvä, mutta varamies puuttuu. Turvallisuuspuutteita: Vesirännit poikki

36 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 8-7 LIITE 10: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, HARJUNTAUSTAN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Erityiskoululla pitäisi olla oma rehtori (ei apulaisrehtori) Erityiskoulun rehtori tekee paljon hallinnollisia päätöksiä Opetussuunnitelman toteuttaminen Vahvuus omassa koulussa Opetusjärjestelyt Eskari toimii koulun tiloissa Resurssiopettaja on enemmän liikuteltavissa Fyysinen oppimisympäristö Eriyttämistilojen puute vaivaa Aidat ovat ankeat Oppimis-ympäristön turvallisuus Uuden koulun rakentamisvaihe huolettaa (ääni ja melusaaste) Suojatie Harjulle olisi tärkeä (parantaa oppimisympäristön turvallisuutta) Generalshagens skolan: parakki aitaus TOL-opetus

37 OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU RAKENTEIDEN LAATU 9-8 LIITE 11: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, LÄNSIHARJUN KOULU Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta Johtaminen Aika ei riitä johtamiseen Populus työllistää paljon, toiveena hallinnollisen taakan keventäminen Kansliapalveluja tarvitaan Opetussuunnitelman toteuttaminen Liikunta: telinevoimistelu ja palloilu ovat haaste Tekstiilityö: haaste Kuvis: erillinen luokka, mutta myös omissa luokissa Fys/kem: vesipisteiden puute rajoittaa Musiikkiluokka on erikseen vieressä Säilytystiloja liian vähän Opetusjärjestelyt Eriyttäminen ei toimi, yhdysluokalla erityinen haaste Erityisopetus 24h/vko toimii nyt, mutta vain 16h/vko jää länsiharjuun (jatko huolettaa tulevaa hallinnointi) Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain Fyysinen oppimisympäristö Sisäilmanvaihto toimii Parakeissa oppimistulokset ovat jopa parantuneet Kehittämiskohteet: piha, eriyttämisen tilat, kenkätelineet Oppimis-ympäristön turvallisuus Lattian turvallisuus (oven kiinnittäminen ei kuulunut kenellekään, vahtimestaria kaivattaisiin) Kiinteistönhuolto, siivous (huonontunut kilpailutuksen jälkeen) ja lumenpudotus on hidasta (kestänyt 2 vkoa)!

38 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET 10-9 LIITE 12: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, FORSBY SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Områdesrektor och pedagogist ledarskap, ev. dela på det administrativa (kanslist) och pedagogiska ledarskapet Väl grundad förändring, bör motiveras väl Juridiska och administrativa kunskaper behövs av ledaren. Inre arbets kierto, kontinuitet ändå bland lärarna. Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen?fysik och kemiutrummen (realistiskt?)behövs ev. i samnband med handarbetssalen som bör förses med lavoar/diskbord. Den kunde då också fungera som bildkonstsal ( ). Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Vad är minimikriterier för att man kalla ett hus en skola? En skola är av lämplig skola då man inte behöver ha sammansatta klasser och klasser som överstiger 20 elever Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial) Vi är nu inte helt låsta, vi har möjlighet att dela grupper ifall timresursen det medger Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Kan vara nära men skall vara en egen lärare/grupp. Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Nedslitna utrymmen bör saneras, lavoarer osv till klassrummen. Gårdsplanen dräneras;klätterställning. Parkeringen bör ses över. Skolbyggnaderna bör målas, byggnaderna är visitkort för ev. nya invånare. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Kommer det mera elever kunde bostaden tas i bruk. Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Snö på taket borde åtgärdas/säkerhetsrisk, snöhögarnas placering/ inte under elledning, sandningen är av stor betydelse eftersom elever/lärare bör förflytta sig mellan byggnaderna. Upplever ni de nuvarande utrymmen som trygga? Ja

39 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET LIITE 13: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, GENERALSHAGENS SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap Rektorn ska inte utföra kansliarbete utan istället skall skolan ges tillräckligt med resurs för kanslisten och således frigörs tid för utvecklingsarbete o.dyl. för rektor Ledningsgrupp/team Varje skola borde ha en egen rektor Tillräckligt stor nedsättning av usk för både rektor och biträdande rektor för rektorsuppgifter (exempelvis I form av en pedagogisk och administrativ rektor) Skapa strukturer för specialundervisningen Sammanslagning av Parkskolan och Generalshagens skola, specialklasser ska kvarstå. Dubbeladministration för att de finns två skolor nu. En lärare sköter alla vikariearrangemang I både Parken, eftisen och Gene t.ex. nedsättning av usk. Inte områdesrektor-modell Mentor I varje skola. Bildningscentralen resurser och möjligheter för lärare från olika skolor att samarbete långsiktig planering Kommentarer Stöd med uppfostransarbete och pedagogik. Hur att stöda lärare, utbildning/fortbildning, regelbundna möten, lärarnas välmående. Opartisk, egen linje utåt. Hålla egnas sida, att manblir hörd. o Timo/TH kunde besöka Förverkligande av läroplanen Grupprum saknas!!!!!! Osynlig gräns mellan park o gene för tillfället. Kompanjonlärarskap. För sträng läseordning p.g.a. få lektioner i smågruppen för tillfället Sammanslagning av Park och Gene möjliggör en vettigare användning av resurs, lättare att inkludera åt båda hållen, gemensamt personalrum vilket möjliggör att ett personalrum kunde tas I bruk som delningsutrymme Undervisningsarrangemang Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Ganska bra! Dokumentkamera, interaktiva tavlor, projektor skulle behövas. Parkskolans åk 7-9 till LNH; lugnare på gårdsplanen och I korridorer, stöder åk 7-9 elevernas sociala utveckling samt frigör utrymme Grupprum saknas. Sammanslagning av Parkskolan och Gene skulle ge mycket bättre och smidigare möjligheter att differentiera. Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? I skolan. Kunde förskolebarnen stanna på eftermiddagen här på skolan? Kunde Parkens åk 7,8 och9 flytta över till LNH för att frigöra utrymme för förskolorna.

40 11-11 Musiksalens golv görs jämt (nu i bredatrappsteg) det fasta arbetsbordet flyttas bort/nytt ställe Lukten i elevvårdsutrymmena Ljudisolerade dörrar och väggar till elevvårdsutrymmena Inomhusluftens kvalitet utreds; luften tar slut i vissa klassrum Akustikplattorna saknas, lovades att de kommer till sommaren. Gymnastiksalen, omklädningsrummet (opraktiskt med genomgång i pojkarnas omklädningsrum) renoveras; farligt p.g.a. fönsterbräden och värmeelement låsbara skåp för hela personalen saknas stor diskbänk till fysiksalen Utrymme för föräldrasamtal saknas Den fysiska inlärningsmiljön Gårdsplanen Trafikarrangemangen med en liknande svängplats på andra sidan huset som den som byggdes I höstas Personalens parkeringsplats Belysningen på gården på vintern Gårdsplanen kunde göras trevligare med t.ex. sandlåda, flera gungor o.s.v. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? En LÅNGSIKTIG PLANERING av verksamheten i fastigheten viktig Trapputgångar snyggas upp Hiss Fönster bytas ut / tätas Kloaklukten utredas och åtgärdas Matsalen är sliten Tillbyggnad önskas med ändamålsenliga utrymmen Tryggheten i inlärningsmiljön Se föregående Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Trappor I musikklassen är en säkerhetsrisk bilar som svänger in på skolgården under raster och eftis Värmeelementen och fönsterbräden I GY-salen är farliga Slöjdsalens säkerhet (riskkartering gjord) Stuprännorna sönder Rappningen faller ner Vattenäckagen vintertid

41 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET LIITE 14: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, HADDOM SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap Pedagogiska linjer enligt läroplanen, administrativa ledarskap kunde också vara samarbete? Gemensam kanslist (känner programmen; primus osv.)? Att kansliarbetet kunde vara mindre för att utveckla pedagogiken mera. Roligt att bolla tillsammans ( tidbrist). Mera tid för utvecklingssamtal och handledning, pedagogiska diskussioner tillsammans I kollegiet eller andra enheters personal. Stöda lärarbyte för ex. en dag Jobba för att den fysiska miljön hålls i skick och att underhåll och årsreparationer blir gjorda. Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Sportplan, skidspår, rinken, liten gymnastiksal, omväxlande miljö, myren, å, skog, lantgårdar, företag, Axxell utrymmen nära. Goda kontakter till lokala aktörer, utbyte av nytta Eleverna övar också företagsamhet genom att delta i Hem och skola- utskottets verksamhet Goda möjligheter till uteundervisning/praktisk undervisning. Textilutrymmena i lägenheten, samt ibland delade grupper. Möjlighet att utnyttja Agricolahallen, skidspårena vid Idrottspaviljongen. Slöjdsal ( i jumppasal) fattas. ADB-utrustning i klasser och de flesta i åk 5-6. Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Ja. Skolan har inte filmkamera, men kan ordnas genom temaveckor. Miljövänlig skola - Grön Flagg ger stora möjligheter, kontakter utåt. Satsningar på utvecklingen av elevvården och stödandet av barn med behov av särskilt stöd har gjorts Har en dokumentkamera. Inte så bra ljudanläggning med högtalare, instrument (ukulelen finns). Johan ordnar (blåsintrument) på våren. Specialläraren och skolgångsbiträdet kan gå skilt och jobba med enskild elev. Delade klasser i språk ger möjligheter till intensiv övning. Flexibilitet kring grupper, utrymmen och undervisningsarrangemang är vardag i skolan Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Kuggom daghem har ändamålsenliga utrymmen, material och utrustning lämpliga för förskolan. Förskolan kan förverkligas i skolan om det finns bra utrymmen men förskolan bör ha lite distans och inte tvingas in i samma lektionsrytm som skolan. Nu är samarbetet gott då förskolan besöker skolan regelbundet. Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön Slöjdsalen bort från jumpasalen. Ett ordentligt förvaringsutrymme för material inne. Delningsutrummen? Stora klassrum möjliggör mångsidigt utnyttjande av utrymmet (en lärare). Fysik och kemiutrymme i åk 5-6 klassrum. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Trafikarrangemang; cykelväg. Slöjdsal. 2/5. Lång lista väntar. Ingen sopar t.ex. trapporna. Belysning på gården ok. MÖGELFRI SKOLA!

42 12-13 Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Jo. Behörig personal som kan ta fram sina egna undervisnigsstyrkor skapar trygghet i skolan. Eleverna känner sig trygga då de känner varandra. Föräldrarna vågar ta saker till tals. En trygg stark byskola vars verksamhetsområde utökades då Hommansby skola drogs in KiVa skola programmet används i mobbningsförebyggande syfte

43 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET LIITE 15: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, ISNÄS SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Vara in i de andra klasserna och vara medveten av helhet. Samarbete med tex. skolbyrån och tekniska. Bra samarbete med gårskarlen. Månatliga heminfon till föräldrarna. Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen? Det flesta ok, slöjden är inte helt ok (saknas vissa maskiner; svarv, pelarborrmaskin), Jumppa (jumppasal saknas därmed också duschmöjligheter) music ok (vissa instrument finns), Positiva aspekter: närheten till naturen (havet, skogen, friluftsliv, allemansrätt...), bra förutsättningar för utegymnastik (sportplan, simstrand, orientering, skidspår, skridskoplan...), tillräckliga utrymmen/klasser för delningar och smågruppsundervisning Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Jo, men inte slöjd och jumppa till 100% Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial). Bra, många olika rum. Avskärmat med en vägg/hylla. Ändrar lätt dagsprogramm och kan vara flexibel. Skolan är välutrustad enligt elevantalet (datorer, videokanon, tv + dvd...) Skolmaterialet är uppdaterat. Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Den får gärna vara i skolan, men då måste det vara en förskolelärare med dem. Det får inte bli en förvaringsplats. På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Skolan har luftiga stora klassrum. 2-3 tekniska poäng, väggytorna borde förnyas. Tillräckligt med olika rum. ( kunde rymmas 18 barn till.) Golven är förnyade. Idrottssal fattas. Skidbanan, sportplan och skridskobanan är nära. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Utrymmena kunde användas av andra aktörer på kvällstid, problemet är hyran, små föreningars möten är inte möjliga. Maten är bra!! Klätterställning och andra utesaker saknas Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Gårdskarlen är bra. Snöskottningen från taket borde skötas bättre. Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Ja. 10 elever (40 %) får skolskjuts. De flesta skolskjutsberättigade eleverna kommer från Sarvsalö och Kabböle. De flesta övriga elever har en trygg skolväg. Övrigt: Fungerande samarbete med finska skolan, bägge skolorna är öppna för olika lösningar. Nu sker bl a simhallsresor, utfärder, agricolahallsbesök tillsammans.

44 13-15 Isnäs en mycket levande by med många aktiva invånare. Skolan har en fungerande gemensam föräldraförening tillsammans med den finska skolan. Pga de små undervisningsgrupperna har lärarna en större möjlighet att se till de enskilda eleverna och deras behov.

45 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET LIITE 16: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KYRKOBY SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön Hemskt mycket jobb med administrativt arbete och pappersarbete Samtalssamverkan/växelverkan är bra, teamarbete Ha mera tid för skolutveckling Utbildning inom ledarskap Tid för reflektioner tid för ledarens eget välmående och ork. Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen? Jumpan och jumpasal. Agricolahallen används 3 gånger/vår eller höst.men vi kan förverkliga alla aktiviteter inom gymnastiken som kan göras utomhus, typ, skidning, skrinning, volleyboll, boboll, fotboll utomhus lekar m.m. Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Nästan i allt. Samarbete med åldringshemmet,. osv. Vi har under många år samarbetat med åldringshemmet Hemgården, åk 6 läser dagstidningar, böcker och annat 1 h / veckan. Alla skolans elever uppträder på åldringshemmet med olika tema framträdanden. Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial)ganska bra, olika utrymmen. Delar klasser. Secialläraren kommer och enligt behov flyttar undervisningsgrupper på sig. Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Inte i skolan. Det ryms inte. Beror på många saker. Förskolans elever behöver få vara små och inte starta I skolan för tidigt. På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Vinden i skick. Gården i skick. Gärna ca kvadrat skola till! Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Väggen mellan två klassrum( nu dörren emellan) fixas. Vinden i skick. Ytorna uppsnyggas på vinden, ett litet jobb, billigt att utföra men skulle göra mycket för trivsel och annat. Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Det finns inte gårdkarl, han har så mycket att göra visar sig ibland. Reparationer sköts inte tillräckligt effektivt. Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Jo.

46 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET LIITE 17: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, PARKSKOLAN Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Utmaningar: - rektor har ej tid för skolutveckling - vikariearrangemangen tar mycket av rektorns tid - behov av regelbunden arbetshandledning för assistenter - tid för pedagogiskt ledarskap Förslag på lösning: Förverkligande av läroplanen Ledningsgrupp/team med både assistent och lärare för Parkskolan, ej gemensam med Gene. Regelbundna eftermiddagar då assistenterna får prata av sig. Regelbunden arbetshandledning för hela personalen. För hela staden gemensam pedagogisk mentor, handledare eller koordinator En person sköter alla vikariearrangemang I både Gene och Parken. En anställd assistentvikarie I huset. En vikariepool. Introduktionsdag för vikarier Utmaningar: differentierings- och delningsutrmmen saknas förvaringsutrymmen saknas Lösningar: Undervisningsarrangemang Museet och turistbyrån tömmer källarutrymmena, som tas I bruk som Genes och Parkens förvaringsutrymme. Först då lediga utrymmen finns I huset kan en förskolgrupp flytta till Gene/Parken. Renovering av GY-sal (värmeelementen, fönsterbräden, målning). Två små grupprum byggs (med skjutdörr) I Genes bibliotek. Kan en kombinerad bildkonst- och träslöjdssal byggas I nuvarande slöjdsal (skivor på hyvelbänkarna)??? Utreda möjligheterna till var delningsutrymmen med skjutdörr kunde byggas. STORT BEHOV av delningsutrymme (både för enskild elev och mindre grupper) Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial) Hurdana strukturer borde vi ha som helhet i staden för elever i behov av stöd. Tillräcklig kompetens hos personalen (bård erfarenhet och teori) och möjlighet till handledning för personalen. Strukturerna (vilka olika typer av klasser som ska finnas allmän, special, smågrupp, för elever med känslomässiga och sociala svårigheter) borde slås fast innan beslut om utrymmen och fastigheter fattas. Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Båda går, men ett enhetligt system för förskolan.

47 15-18 Den fysiska inlärningsmiljön På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Akustikplattor i alla klassrum Konstig lukt i hälsovårdarens nuvarande utrymmen, bör utredas. Väggar och dörrar till elevvårdsutrymmen borde ljudisoleras. Målsättning är en projektor, dokumentkamera och fungerande dator samt fungerande nät I alla klassrum. Gemensamt materialrum för Gene och Parken där det också finns tillgång till kopieringsapparat och arbetsbord. Utreda möjligheter att inkludera vissa elever I Genes grupper då det är ändamålsenligt. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Tillbyggnad, där eventuellt även MI kunde placeras. Tekniskas program på reparationer borde uppgöras och följas. Handikappanpassat och hiss till nuvarande fastighet. Tryggheten i inlärningsmiljön Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Man kan skicka 6 gånger och ingen svarar. Servicekultur. Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Bilar som kör över gården är en säkerhetsrisk. Gårdsbelysning saknas. Biltrafik på skolgården (även under rast och under eftis). Nu bärs rullstolar och elever i trapporna. Körarrangemangen (likadan rundel på andra sidan skolhuset som gjordes nu på hösten samt parkering med värmestolparför personalen) kunde göras tryggare Kortsystemet för kvällsanvändarna är en stor räkerhetsrisk. Ledarna låser upp ytterdörren och vem som helst kan ta sig in.

48 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVALITET 0-19 LIITE 18: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, SÄVTRÄSK SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön På vilket sätt borde skolan ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Borde tänka på framtiden och pedagogiska saker inte bara om praktiska saker. Man kunde dra administrativa sidan annanstans och sedan utveckla mera pedagogiska metoder inom skolan Ge respons för ledaren. Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen? Ganska bra utrymmen och omgivning, kompakt ( 2/5 tekniskt skick, inneluften i tiderna, toaletterna är hemska och ytorna., lås och handtag, ) ADB- salen är stökig och funkar inte som den ska (datorer). Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Jo. Kärra för tv. Video, dvd etc.) Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial) Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Bra att förskolan är i skolan. Enda som är inte bra när de skall efter skolan till daghemmet (de stör?). Eftermiddagsverksamheten kunde vara bättre (personal/barngruppen). Känner människorna i förhand. Vi är en skola för alla. Vi har flera integrerade elever i skolan och som stöd för inlärningen har vi skolgångsbiträden. Vi försöker jobba med aktuella teman, t.ex. KiVa-skola, Grön Flagg. Vi är mycket flexibla och kan anpassa oss efter vad olika situationer kräver. Vi integrerar skolan i samhället och i närmiljön. T.ex. besök till brandkåren, Tänk på varandra den andra i andra, diktcafé. Varje lärare och skolgångsbiträde har som uppgift att stödja elevernas personliga utveckling och förebygga uppkomsten av problem. På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Nya bord till handarbetssalen, nya bord till matsalen. Frysboxarna bort från matsalen. Sällan kvällsaktiviteter. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Trådlösa datasystem. Rullstolen borde alltid kunna komma in, skenor. En soffa skulle vara bra att ha där elever kunde vila om de t.ex. stött sig eller mår dåligt och väntar på de skall upphämtas. Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Mats kommer nog (när man berömmer). ( 4/5) Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Att städa efter veckoslutet före (ölflaskor) måndagen och eleverna kommer. Nu finns det kameror, bra. Jo.

49 VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN STRUKTURELL KVA- LITET LIITE 19: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TESSJÖ SKOLA Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet Ledarskap På vilket sätt borde skolan ledarskap stöda förverkligandet av den grundläggande uppgiften? Förverkligande av läroplanen Undervisningsarrangemang Johanna har tagit fast i föräldrakontakten. Delegera mera. Brist på tiden. Ännu bättre gemensam medvetenhet. Liten är stark, alla elever blir sedda. Gemensam kanslist kunde vara möjligt Bra öppenhet nuförtiden Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen? Specialutrymmen fattas ( jumpasal, slöjdsal, ) vilket i för sig ger möjlighet till kreativa lösningar som t ex användningen av skolgård och natur i undervsningen. Vi använder gymnastiksal och slöjdsal i Tesjoen koulu. Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Klassrummen lämpar sig väl för undervisning, ljusa och luftiga utrymmen. Simundervisningen blir dyr och är svår att förverkliga. Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial) Den fysiska inlärningsmiljön Tryggheten i inlärningsmiljön Genom att använda sysal, kansli eller matsal, hjälp av assistent. Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Förskolan fungerar bra i skolans utrymmen, eleverna redan vana med inlärningsmiljön då de börjar i åk 1. Men förskolebarn bör inte integreras i åk 1-2. På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt? Möjligheten att använda närmiljön i olika ämnen under alla årstider. Eleverna är mycket ute. Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? 9,8 m2, i mitten av helheten ( 4,3 m2 = Ubs) skolelever 39 + förskolelever 9 lå , 10 lå Skolhusets skick = 3/5 ( kloak, taket) Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Vaktmästeriet kunde förbättras, (sandning av hala gångar, snösopning av trappor, byte av lysrör etc.) Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga?

50 18-21 LIITE 20: KUSTANNUKSET Kustannustiedot perustuvat kirjanpitotilanteeseen ja ovat vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Kustannuksiin sisältyvät kaikki opetukseen liittyvät ja kouluille suoraan kohdistetut kustannukset: henkilöstön palkkakustannukset sivukuluineen, opettajien koulutuskustannukset oppikirjat, koulutarvikkeet (myös teknisen työn, käsityön ja opetuskeittiöiden tarvikkeet), opetusvälineet, kalusto, ruokailu- ja siivouskustannukset sisäiset ATK-kustannukset oppilaskuljetukset koulun ja kodin välillä sekä muut kuljetukset kiinteistökustannukset johtokuntien kokouskustannukset oppilasvakuutusmaksut. Kustannuksiin eivät sisälly: koulujen osuudet kaupungin sisäisistä menoista kuten, osuudet talous- ja henkilöstöhallinnosta, vahtimestaripalveluista, puhelinvaihteesta, viestinnästä ja arkistosta.