Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus Terveyden edistämisen/geriatrin näkökulma ikäihmisten kaatumisten ehkäisyyn Pärjääksie? Kesto- hankkeen päätösseminaari 16.11.2011 Rovaniemi Aluehallintoylilääkäri Marjatta Kihniä Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 16.11..2011 1
Miten aluehallintovirasto voi vaikuttaa alueensa turvallisuuteen? Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus (Laki aluehallintovirastoista 2 ) Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla Turvallisuusnäkökulma huomioitava m. seuraavissa aluehallintoviraston tehtävissä: Kunnallisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien lupien myöntäminen Julkisten ja yksityisten palvelujen valvonta (lain edellyttämä taso) Perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen (esim. kantelujen käsittely, epäkohtailmoitukset) Valtakunnalliset valvontaohjelmat ja selvitykset 2
Terveydenhuoltolaki 3, terveyden edistämisen määritelmä Terveydenhuollossa tapaturmien ehkäisy on osa kansanterveystyön/ perusterveydenhuollon terveyden edistämistä (KTL 1 ). Terveydenhuoltolaissa tarkoitetaan terveyden edistämisellä yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on: terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen mielenterveyden vahvistaminen väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen suunnitelmallinen voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla 3
Terveydenhuoltolaki 8, laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava. (STM asetus 341/2011, 15.4.2011) 4
Terveydenhuoltolaki 20, iäkkäiden neuvontapalvelut Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvonta-palveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. 5
Kansallisia ohjelmia, suosituksia ja selvityksiä Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen (STM 2007:25) Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007 2012 (Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana, STM 2006:24) Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 (Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä, STM 2009:3) - Vaaratapahtumien raportointimenettely (THL opas 4/2009) - Potilasturvallisuusopas (THL, opas 15/ 2011) Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Turvallinen elämä ikääntyneille (Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2011), toimeenpano tapahtuu osana Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -hanketta - Arjen turvaa yhteistyöllä (SM julkaisuja 23/2011): Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuuden toimintamalliksi - Arjen turvaa kunnissa - hankesuunnitelma 2012-14 (Lapin aluehallintovirasto) Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (Opetus- ja kulttuuriministeriön julk. 2011: 30), Voimaa vanhuuteen - hanke mukana laadinnassa 6
Tapaturmien ehkäisy kunnissa Tapaturmien ehkäisytyö jakautuu kunnissa kaikille hallinnonaloille Painotuksessa tulee näkyä eri ministeriöiden valtakunnallisten ohjelmien painotukset Kunnan terveydenhuollossa tapaturmien ehkäisy on osa kansanterveystyötä/perusterveydenhuoltoa (KTL 1 : terveyden edistäminen) Terveyden edistämisestä säädetään tarkemmin terveydenhuoltolaissa 7
Tapaturmista yleensä Tilastokeskus,kuolemansyyt v. 2009, 22.2.2011 Vuonna 2009 tapaturmaisesti kuoli yhteensä 2 903 henkilöä, 1 986 miestä ja 917 naista. (n. 6 % kaikista kuolemista).tapaturmakuolemia ovat muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Tapaturmat ovat Suomen ikääntyneillä naisilla 5. ja miehillä 6. yleisin kuolinsyy. Sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen, joissa kuoli yhteensä 1 188 henkilöä. 57 prosenttia kuolleista oli miehiä. Yli kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista aiheutui kaatumisista tai putoamisista. Seuraavaksi yleisimmät tapaturmakuolemien syyt olivat alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Alkoholimyrkytykseen kuoli 473 henkilöä, joista 80 prosenttia oli miehiä. Lääkemyrkytyksiin kuoli 349 henkilöä, joista miehiä oli 70 prosenttia. Suurin osa näistä kuolemista kohtasi työikäisiä. Kuljetustapaturmissa kuoli 311 henkilöä. Kaikista kuolemaan johtaneista kaatumisista valtaosa eli 80 prosenttia sattui yli 65- vuotiaille. Kaatumiset ja putoamiset ovat myös heillä suurin tapaturmakuolemien aiheuttaja. 8
Tapaturmaisesti kuolleet 65 vuotta täyttäneet miehet 2009 Tilastokeskus,kuolemansyyt v. 2009 Miehet 65 + - 2/3 kaatuminen tai putoaminen kuolemansyynä 9
Tapaturmaisesti kuolleet 65 vuotta täyttäneet naiset 2009 Tilastokeskus,kuolemansyyt v. 2009 Naiset 65 + Yli 3/4 tapaturmaisesti kuolleesta yli 65-v. naisesta syynä oli kaatuminen tai putoaminen 10
Tapaturmissa kuolleet Lapissa (Tapaturmakatsaus 2011, Lapin Pelastusalue) 11
Tapaturmista edelleen Iäkkäillä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus on n. 3/4 kaikista tapaturmista. Avoterveydenhuollossa 70 prosenttia tapaturmista aiheutuvista käynneistä johtuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmista Suurin osa sairaalahoitoa vaativista tapaturmista on kaatumisia Pelkästään lonkkamurtumien vuosittaiset kokonaishoitokustannukset on arvioitu n. 130 miljoonaksi euroksi.. Lonkkamurtuman välittömät hoitokustannukset ovat 18626 /potilas v. 2009 1/3 murtuman saaneista päätyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, hinta: 45822 / ensimm. vuosi, v. 2009 12
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007 2012 (Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana, STM:n julkaisu 2006:24) 13
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen Lapissa Lapin aluehallintoviraston tapaturmakartoitus 2011 Maalis-huhtikuussa 2011 jokaisesta sairaalan / terveyskeskuksen päivystyksessä hoidetusta koti- ja vapaa-ajan tapaturmapotilaasta täytettiin oma tapaturmakyselylomake LPSHP 14. 27.3.2011, LSHP 21.3. 3.4.2011 Kartoitus osa terveyden edistämisen ja päihdehaittojen ehkäisyn hanketta. Tarkoitus: kerätä ajankohtaista tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden taustatekijöistä, jotta kunnat voivat hyödyntää tietoa tapaturmien ehkäisytyössä, tilastollisessa seurannassa ja väestön informoinnissa. Erityisesti tavoitteena oli tukea kuntia kuolemaan johtavien ja suurta hoidontarvetta aiheuttavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyössä. Kyselyn tulokset on viety kuntiin vuoden 2011 aikana toteutettavilla Lapin aluehallintoviraston kuntakäynneillä. Laaditaan tapaturmakatsaus kyselyn tulosten pohjalta. 14
Tapaturmakartoituksen tuloksia Täytettyjä tapaturmakyselylomakkeita: 245 kpl LPSHP: 55 LSHP: 190 Sukupuolijakauma: miehiä: 57 %, naisia: 43 % Ikäjakauma: - alle 18-vuotiaita 53 (21,6%) - työikäisiä 143 (58,4%), joista 60-64-vuotiaita 22 henkilöä - yli 65-vuotiaita 35 (14,3%) - 14 henkilön ikää ei ilmoitettu (5,7 %) Yli 65-vuotiaiden sukupuolijakauma: miehiä: 48,6 %,naisia: 51,4 % Valtaosa hoidetuista suomalaisia vain 12 ulkomaalaista (5 %), Lapin ulkopuolelta 47 (19 %) yli 65-vuotiaista kaikki suomalaisia Tulotapa päivystykseen: Lähes 70 % omalla kyydillä yli 65v: 57 % 20 % ambulanssilla yli 65v: 31,5% Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 16.11..2011 15
Yli 65- vuotiaiden tapaturmista Yhteensä 35 tapaturmaa Kotitapaturmia 60 % Urheilu- ja liikuntatapaturmia 23 % (Hiihto, kävely) Liikennetapaturmia 3 % (liikenneonnettomuus potkukelkalla) Tapaturmia hoitokodissa tai palveluasumisyksikössä 3 % Muita 11 % Tärkeimmät syyt: Kaatuminen 65 %, liukastuminen 17 %, putoaminen 6 %, kone- tai laiteonnettomuus 3 % Paikka: Koti- tai kotipiha 51,4 %, katu/tie 31,5 %, hiihtolatu 11,4 %, asumisyksikkö 5,7 %) 16
Vamman tyyppi ja sijainti yli 65- vuotiailla Vamman tyyppi Murtuma/luun katkeaminen 30,5 % Haava 25 % Venähdys/nyrjähdys 22 % Ruhje 17 % Sijainti Päävamma 5.5% Alaraajavamma 36 % Yläraajavamma 26 % Pään/kaulan alueen vamma 20 % Rintakehävamma 8 % Selkävamma 5 % Silmävamma 2.5 % Muita vammoja 2.5% 17
Jatkohoitopaikka yli 65- vuotiailla Koti tai asumispalveluyksikkö 57 % Keskussairaalan päivystys 14 % Keskussairaalan vuodeosasto 11 % Terveyskeskuksen vuodeosasto 11 % OYS päivystys 3 % Muuta Kaikista potilaista vain 10 % puhallutettiin koko Lapissa tulos: 0.0 3.7 promillea puhallutetuista 45 % oli humalassa yli 65-vuotiaista 1 puhallutettiin (tulos: 2.77) 18
Tapaturmakartoituksen tuloksia: Hoitaneen henkilökunnan mukaan tapaturma olisi ollut estettävissä noin 50 % tapauksista: esim. kaatumiset hiekoituksella, välttämällä hyppyreitä (laskettelu, lumilautailu, moottorikelkkailu), varovaisuudella, huolellisuudella, alkoholia ja muita päihteitä vähentämällä, pienemmällä vauhdilla ja ennakoinnilla. Yli 65-vuotiaiden kohdalla tapaturma olisi ollut estettävissä 46 % tapauksista: apuvälineet, hiekkaa, hoitaja mukana?, varovaisuus, lapioinut lumen katolta eri tavalla, ettei olisi pudonnut sieltä, liukuesteet kenkiin, hitaampi vauhti, portaiden puhdistus, alkoholinkäytön vähentäminen 19
Minkä takia iäkkäät joutuvat päivystykseen Iäkäs päivystyspotilas (PPSHP ohjeita terveydenhuollon henkilökunnalle) Brittiläisen geriatrisen akuuttisairaalan potilaista (keskimäärin 83 vuotiaita, 60 % naisia) 95% oli tullut sairaalaan jostain seuraavista syistä ( 8 ässää ): 1. Sepsis (44 %) 2. Stumble (kaatuminen, 29 %) 3. Sore (kipu, 27 %) 4. Shortness of breath (hengenahdistus, 21 %) 4. Stupor (sekavuus, 16 %) 6. Stroke (aivoverenkiertohäiriö, 8 %) 7. Side-effect (lääkehaitat, 7 %) 8. Stuck (liikevaikeus, 7 %) Näiden osin kuvailevien syiden takana vaikuttivat usein elinjärjestelmien pettäminen, näistä tärkeimpinä aivot (62 %), sydän ja verenkiertoelimet (61 %) sekä tukiranka (54 %)%) 20
Kaatuneiden / kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden tutkiminen (PPSHP hoitoketjuohje 19.2.2010) 1. Esitiedot painon tahdoton aleneminen, ravitsemustila unihäiriöt, inkontinenssi nestetasapainon häiriöt, kuuma ilmanala kaatumisen yhteys lääkkeiden ottoon Käytössä olevat lääkkeet suuren kaatumisvaaran aiheuttajat: bentsodiatsepiinit muut unilääkkeet psykoosilääkkeet masennuslääkkeet epilepsialääkkeet neljää tai useampaa lääkevalmistetta käyttävien kaatumisriski on lisääntynyt päihteet 21
Näkökyky Verenpaine ortostaattinen koe: verenpaine maaten, välittömästi seisomaan noustua ja kahden minuutin seisomisen jälkeen Sydän- ja verenkiertoelimistö sydämen rytmihäiriöt (Ekg ja tarvittaessa vuorokausinauhoitus ja karotispoukaman hieronta) Neurologinen tutkimus kognitio: MMSE heikentynyt proprioseptiikka Tasapainon hallinta, kävely ja lihasvoima potilaan oma tunne heikentyneestä tasapainon hallinnasta Berg s Balance Scale -tasapainotesti Get up and Go -testi (ks. «http://www.tyks.fi/fi/to-mi-kansio»1) 2. 22
Tuki- ja liikuntaelimistö nivelten liikkeet, erityisesti alaraajat ja kaularanka jalkaterien deformiteetit Psyykkiset tekijät kaatumisen pelko jatkuva uupumisen tunne Verikokeet pieni verenkuva, S-B12 ja TSH (jos MCV korkea), S-D-vitamiini (jos ulkoilu vähäistä), verensokeri, S-GT (jos epäilyä alkoholin suurkäytöstä) Kodin ulkoiset vaaratekijät www.gernet.fi/ - > ohjeet-> tarkastuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi ( jo v. 1999,kotitapaturmien ehkäisykampanjaan liittyvä) 3. 23
Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy/riskin vähentäminen (The Lancet Neurology, Vol 10, syyskuu 2011) Seitsemän tärkeintä Alzheimerin taudin riskitekijää, joihin voidaan vaikuttaa Sokeritauti Verenpainetauti (keski-iällä alkava) Ylipaino Depressio (USA/länsimaat: 2. suurin merkitys) Liikunnan puute (USA/länsimaat : suurin merkitys) Tupakointi ( suurin merkitys maailmanlaajuisesti), verenkiertoper. Vaikutus) Alhainen koulutustaso/ henkinen inaktiviteetti Johtopäätös Yli puoleen Alzheimerin tautitapauksista voitaisiin vaikuttaa eo. riskejä vähentämällä ja niihin puuttuminen vaikuttaisi todennäköisesti myös ennaltaehkäisevästi muidenkin dementioiden ilmaantumiseen 24
Kaatumisten/ tapaturmien ehkäisy Hyvän psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito Liikkuminen mahdollisuuksien rajoissa Lihasvoimaharjoitukset Perussairauksien hyvä hoitotasapaino Kaatumistaipumusta aiheuttavien lääkkeiden välttäminen Ravitsemuksesta huolehtiminen Alkoholin kohtuukäyttö Ympäristöjärjestelyt Osteoporoosin esto Huom! Riskien tunnistamisesta suurempi hyöty kuin esim. osteoporoosilääkityksestä 16.11..2011 25 Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat