Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden sisäisten alueellisten erojen tarkastelua Ongelmalähiöistä lähiöongelmaan Selektiivinen muuttoliike ja huono-osaisuuden tarttuminen segregaation taustalla tarkastelua empiirisen aineiston valossa Sosiaalityö ja segregaatio
Lahti suhteessa muihin kaupunkeihin Vertailussa Suomen 10 suurinta kaupunkia
Työttömyysaste suurissa kaupungeissa 2001 (SuomiCD, Tilastokeskus) Vantaa Turku Tampere Pori Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Helsinki Espoo 6 7 9 14 14 14 15 15 16 19 0 5 10 15 20 Työttömyysaste
Vantaa Turku Tampere Pori Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Helsinki Espoo Valtionveronalaistet keskitulot/asukas 2001(SuomiCD, Tilastokeskus) 18789 17529 19581 17966 17949 19727 17980 22497 24982 29442 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Euroa
Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus suurissa kaupungeissa 2001 (SuomiCD, Tilastokeskus) Vantaa 65 Turku 66 Tampere 69 Pori 62 Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Helsinki Espoo 62 69 71 73 73 74 55 60 65 70 75 %
Lahden sisäiset alueelliset erot Tarkastelu asuinaluetasolla Etsitty vihjeitä alueiden välisistä eroista, ei kattava kuvaus Valittu postinumeroalueita, jotka rajoiltaan ovat (lähes) yhteneviä asuinalueen rajojen kanssa jotka edustavat sekä kerrostaloalueita että omakotialueita joilla yhteensä asuu noin kolmasosaa Lahden asukkaista joiden joukossa on maineeltaan erilaisia asuinalueita
Työttömyysaste 2001 (SuomiCD, Tilastokeskus) Lahti Saksala Renkomäki-Ämmälä Metsäkangas Liipola Laune-Nikkilä Kunnas-Hiekkanummi Kivistönmäki Keski-Lahti Kasakkamäki Jalkaranta 7 8 10 11 16 14 14 13 16 15 27 0 5 10 15 20 25 30 %
Työttömyyasteen erot Vuonna 1997 korkeimman työttömyysasteen alueen (Liipola 31 %) ja matalimman työttömyysasteen alueen (Jalkaranta 11 %) ero 20 prosenttiyksikköä Vuonna 2001 Liipolan (27 %) ja Jalkarannan (7 %) ero edelleen 20 prosenttiyksikköä
Lahti Saksala Renkomäki-Ämmälä Metsäkangas Liipola Laune-Nikkilä Kunnas-Hiekkanummi Kivistönmäki Keski-Lahti Kasakkamäki Jalkaranta Asukkaiden keskitulot 2001 (SuomiCD, Tilastokeskus) 14 297 17966 17291 17873 16276 19207 19363 17805 19785 18531 35470 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 euroa
Erot asukkaiden keskituloissa Vuonna 1997 matalimman tulotason alueen (Liipola 70 458 mk) keskitulot olivat 46 prosenttia korkeimman tulotason alueen (Jalkaranta 152 306 mk) tuloista Vuonna 2001 Liipolan (14 297 ) asukkaiden keskitulot olivat 40 prosenttia Jalkarannan (35 470 ) keskituloista
Työväestötalouksien osuus 2000 (SuomiCD, Tilastokeskus) Lahti Saksala Renkomäki-Ämmälä Metsäkangas Liipola Laune-Nikkilä Kunnas-Hiekkanummi Kivistönmäki Keski-Lahti Kasakkamäki Jalkaranta 7 14 23 26 28 28 29 31 31 35 35 0 5 10 15 20 25 30 35 40 %
Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 18 vuotta täyttäneistä 2001 (SuomiCD, Tilastokeskus) Lahti Saksala Renkomäki-Ämmälä Metsäkangas Liipola Laune-Nikkilä Kunnas-Hiekkanummi Kivistönmäki Keski-Lahti Kasakkamäki Jalkaranta 53 54 62 60 68 60 64 67 63 66 75 0 10 20 30 40 50 60 70 80 %
Lahden sisäiset erot: yhteenvetoa Työttömyys, pienituloisuus ja alhainen koulutustaso tyypillisiä piirteitä Lahdelle Nämä ovat kuitenkin työttömyysastetta lukuunottamatta jakautuneet tarkastelluilla alueille suhteellisen tasaisesti Lahden sisällä, jonkin verran näkyvissä kasautumista Hyväosaisuus näyttäisi kasautuvan huonoosaisuutta selkeämmin Keskusta-asumisella ei näyttäisi olevan erityistä statusta tällä aluetasolla tarkasteltuna
Alueellinen erilaistuminen lähiökysymyksenä: Ongelmalähiöt ja lähiöongelma Lähiöt Suomessa Nopea kaupungistuminen rakennemuutoksen ja lähiörakentamisen myötä, kulttuurisella tasolla hitaampi prosessi Lähiöistä tuli kaupunkiin muuttajien epätoivon ja juurettomuuden symboli (ks. Ilmonen 1994)
Lähiökeskustelussa näkökulmina: Asukkaiden sosiaaliset ongelmat Lähiöiden rapistuminen Asuinalueiden välisten erojen kasvu Segregaation synty muuton seurauksena Segregaation synty huono-osaisuuden tarttumisen seurauksena
Selektiivinen muuttoliike segergaation taustalla: tärkeitä tekijöitä ovat.. Asuinalueen ulkoiset merkit Asuntojen kunto Ympäristön siisteys Asuinalueen maine Kysymyksessä sosiaalisesti rakennetut mielikuvat Mielikuvien pysyvä luonne (vaikka mielikuvan perusteena olevat tekijät muuttuisivatkin) Informaatiosuodatin (ks. Salmela 1988) NIMBY-ilmiö?
Asuinalueen maine ja asukkaiden kokemus esimerkkinä Liipola Asukkaat arvioivat muiden liipolalaisten arvostavan eniten Liipolaa, vähiten heidän mukaansa Liipolaa arvostavat tiedotusvälineet ja lahtelaiset yleensä Poismuuttoaikeet liittyivät vahvimmin tyytymättömyyteen omaan asuntoon ja lähiympäristöön (lisäksi järjestysongelmat taustalla) potentiaalisissa muuttoaikeissa taustalla myös maine Ongelmina ostarin ympärille keskittyvä juopottelu ja porukointi Oma arvostus suurta, tärkeinä asioina luonto, liikuntamahdollisuudet, hyvät palvelut sekä liikenneyhteydet jos nämä kunnossa, ongelmatkaan eivät johda poismuuttoon
Huono-osaisuuden tarttuminen Implisiittinen oletus naapurustovaikutuksia koskevassa keskustelussa (epäsosiaalisen käyttäytymisen muuttuminen enemmistön normiksi) Edellyttäisi tiivistä sosiaalista elämää ja kiinnittymistä asuinalueeseen Yleisesti ottaen alueeseen kiinnittyminen ja merkitykselliset sosiaaliset suhteet vähäisiä poikkeuksena työttömät ja ikääntyneet
Sosiaalinen segregaatio ja sosiaalityö Elämän perusrakenteet eivät kiinnity tiiviisti asuinalueisiin Poikkisektoraalisella asuinaluetyöllä kuitenkin paikkansa Yhteisöjen tukeminen - pienten hyvinvointitavoitteiden näkökulma Edellytyksiä työttömyystyölle ja gerontologiselle sosiaalityölle (työttömillä ja ikääntyneillä sekä emotionaalinen että fyysinen kiinnittyminen asuinalueeseen)
Keskustelua Miten alueellista erilaistumista voidaan ehkäistä Lahden kaupunkiseudulla? Minkälaisia vaikutuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksella tulee olemaan?