LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 3/2011 Lisätietoja: Pauli Mero puh. (03) LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011 JOHDANTO Tässä tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön ja Tilastokeskuksen vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja ( ) sekä Hämeen ELY keskuksen keräämiä tietoja (huhtikuun lopun tiedot ) työttömyyden eri osa alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. ELY keskuksen ja Tilastokeskuksen eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta antavat luotettavan kuvan työttömyyden rakenteesta ja muutoksesta. Lisää tilastotietoa Lahden kaupungin sähköisestä tilastokirja Tildasta Muut julkaisut

2 Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

3 SISÄLTÖ 1. Lahden työttömyysaste alenee hitaasti kohti laman edeltävää tasoa 1.1. Ennuste Lahden työttömyyden kehityksestä 1.2.Työttömyyden kehitys Lahdessa Työttömyys ikäluokan, sukupuolen ja työttömyyden keston mukaan 3. Työttömyys koulutusasteen mukaan 4.Työttömyys ammattiryhmittäin ja koulutusasteen mukaan 5. Työttömyys alueittain 6. Ulkomaan kansalaisten työttömyys 7.Työttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.1. Nuorisotyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.2. Pitkäaikaistyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa 7.3. Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa YHTEENVETO

4 1. Lahden työttömyysaste alenee hitaasti kohti laman edeltävää tasoa Syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun. Vuodesta 2004 lähtien työttömyysaste oli laskenut Lahdessa melko tasaisesti, ollen jo lähellä 10 %:a huhtikuussa 2008.Vuoden 2010 huhtikuussa työttömyysaste oli jälleen vuoden 2004 tasolla 14,7 %, huhtikuussa 2011 jo alle vuoden 2006 tason 13,2 %. Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste on alentunut 1,5 prosenttiyksikköä, lähes 800 työttömällä. 30 Lahden työttömyysaste (huhtikuun lopun tieto) 26,7 25 % ,8 13,6 11,8 10,6 13,7 14,7 13, Lahden työttömien määrä (huhtikuun lopun tieto) henkilöä

5 Kuukausittaisesta vaihtelusta näkyy työttömyysasteen 2,5 % hyppäys marras tammikuussa lähelle 14 %. Työttömyysasteen nousupiikki ei palautunut ja työttömyysaste nousi osin kausivaihtelusta johtuen heinäkuussa ,6 % ja vuodenvaihteessa huippulukemiin 16,7 %:n. Pelättyä työttömyysasteen jämähtämistä yli 16 %:n ei kuitenkaan tapahtunut ja vuodenvaihteessa työttömyysaste oli kaksi prosenttiyksikköä vuoden takaista alempi. ssa 2011 Lahden työttömyysaste oli 12,8 %, mutta nousee kesän aikana yli 14 %:n oppilaitoksista valmistuvien tullessa työmarkkinoille. Lahden työttömyysaste kuukausittain % ,3 13,8 15,6 16,7 14,3 15,9 13,6 14,7 12,

6 1.1 Ennuste Lahden työttömyyden kehityksestä 1990 luvun ja 2008 alkaneen laman työttömyysasteen kehitystrendit muistuttavat melko paljon toisiaan marraskuusta 1992/2008 lähtien, sillä erotuksella että työttömyysasteiden ero on ollut noin 9 12 prosenttiyksikköä. Vuosi sitten allekirjoittaneen laatimassa työttömyyden ennusteessa (Lahden työttömyys 2010, kesäkuu) kehityslinjojen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Ennuste on melko hyvin seurannut työttömyysasteen todellista kehitystä vuoden aikana ja se on ulotettu kuviossa vuoden 2013 loppuun asti. Jos ennustettu skenaario toteutuu Lahden työttömyysaste palautuu lamaa edeltävälle (2008) tasolle vasta vuoden 2013 aikana. Ennuste on kuitenkin vain suuntaa antava ja voi poiketa huomattavasti todellisesta työttömyyden kehityksestä. Lahden työttömyysasteen kehitys , ja kehityslinjojen erotus sekä ennuste Lahden työttömyysasteen kehitys Lahden työttömyysasteen kehitys erotus 12 % ennuste % ,3 toteutunut huhtikuu ,2 ennuste; 12, / / / / / /2013

7 1.2 Työttömyyden kehitys Lahdessa Syksyllä 2008 alkanut lama koetteli pääasiassa miesten työllisyyttä. Miesten osuus työttömistä kasvoi vajaasta 50 %:sta 60 %:iin maaliskuuhun 2009 mennessä. Naiset ovat myös työllistyneet miehiä nopeammin oppilaitoksista valmistumisen jälkeen syksyllä 2009 ja Nuorisotyöttömien osuus oli korkeimmillaan kesällä 2009 ja 2010, kun uuden työvoiman rekrytoinnin väheni monilla toimialoilla. Pitkäaikaistyöttömien osuus väheni vuoden 2009 aikana muun työttömyyden kasvaessa, mutta lähti kasvuun vuosi laman alkamisesta, ja on jo korkeammalla tasolla kuin vuonna ,0 Työttömyyden rakenne Lahdessa ,0 57,9 50,0 40,0 42,1 Miehet % Naiset % 30,0 31,2 20,0 10,0 16,7 13,2 11,6 0,0 % Alle 25 vuotiaat % Pitkäaikaistyöttömät % Työttömyysaste %

8 Työttömien määrä oli korkeimmillaan Lahdessa joulukuussa 2009 jolloin työttömänä oli yli 8100 työtöntä, edellisen laman ennätys on vuoden 1993 joulukuulta reilu työtöntä. Työttömien määrä on laskenut yli 1600 henkilöllä huippulukemista ja on edelleen laskussa, vaikka kausivaihtelut hetkellisesti työttömien määrää nostaisivatkin. Työttömien miesten määrä on vähentynyt yli 1000 henkilöllä tammikuusta 2010, mutta työttömänä on yhä 1200 miestä enemmän kuin syksyllä Naisia on vastaavasti vain muutama sata henkilöä enemmän työttömänä kuin ennen laman alkua. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti nousuun syksyllä 2009 ja jatkui vuoden 2010 loppuun. Alkuvuoden 2011 pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä laskussa, mutta vieläkin yli vuoden työttömänä olleita on noin 2000 henkilöä. Nuorisotyöttömien määrän huippu osui kesään 2010 jolloin lähes 1200 alle 25 vuotiasta oli työttömänä. Työttömien määrän kehitys Lahdessa Työttömät yht Miehet Naiset Alle 25 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät

9 2. Työttömyys ikäluokan, sukupuolen ja työttömyyden keston mukaan Sekä miesten että naisten työttömien määrä kasvoi eniten alle 35 vuotiaiden ikäluokissa. Näissä ikäluokissa työttömien määrä myös vähentyi eniten Ikäluokan vuotiaiden työttömien väheneminen ja yli 60 vuotiaiden määrän kasvu johtuu suurelta osin työttömien ikääntymisestä. Lahden työttömien määrän muutos ja ikäluokittain (huhtikuun lopun tiedot) alle 25v v v v v Yli 60v muutos muutos Työttömien määrän muutos sukupuolen ja ikäluokan mukaan (huhtikuun lopun tieto) henkilöä Työttömien määrän muutos sukupuolen ja ikäluokan mukaan (huhtikuun lopun tieto) henkilöä alle 25v alle 25v v v v v v v v v v v v v v Yli 60v v Yli 60v muutos miehet muutos naiset muutos miehet muutos naiset

10 Työttömien ikärakenne nuorentui 2008 laman seurauksena hetkellisesti 2009 ja 2010, mutta vuonna 2011 alle 35 vuotiaiden työttömien osuus on enää 30 %:n kaikista työttömistä. Yli 60 vuotiaiden työttömien määrän kaksinkertaistuminen vuodesta 2005 johtuu työttömyyseläkeläisten määrän kasvun ohella 90 luvun laman hännän hitaasta poistumisesta työttömyystilastoista. Lahden työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet ikäluokittain (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 25v 25 34v 35 44v 45 54v 55 59v Yli 60v

11 Työttömyys kasvoi luonnollisesti eniten alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa. Vuoteen 2011 tultaessa uusien työttömien (alle vuoden työttömyysjakso) määrä on laskenut, mutta pitempien työttömyysjaksojen osuus vastaavasti kasvanut. Lahden työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet työttömyyden keston mukaan (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 1v.tyött. jakso Yli 1v. ja alle 2v. tyött. jakso Yli 2v. ja alle 4v. tyött. jakso 4 v. tyött. jakso tai pidempi

12 Pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä huolestuttavaa on sen muuttuminen rakenteelliseksi työttömyydeksi. 90 luvun laman pitkäaikaistyöttömyyden vähitellen poistuessa, 2008 alkanut lama on synnyttämässä uutta pitkäaikaistyöttömien ryhmää. Tämä näkyy työttömyysjaksojen pitenemisenä, selvimmin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrän kasvuna*. Lahden pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet työttömyyden keston mukaan (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yli 1v.tyött. jakso Yli 2v.tyött. jakso Yli 3v.tyött. jakso Yli 4v.tyött. jakso Yli 5v.tyött. jakso

13 Alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt kaikissa ikäluokissa vuodesta 2010, eniten vuotiaiden ikäluokassa. Ikähaitarin toisessa päässä, yli 60 vuotiaiden, alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt vuodessa yli 100 henkilöllä. Tämä merkitsee mm. että uusia työttömyyseläkeputkeen siirrettyjä/siirtyneitä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä 30 % on jo yli 60 vuotiaita, mikä osaltaan vähentää työttömyyttä tulevaisuudessa. Toisaalta orastava rakennetyöttömyys ilmenee nuoremmissa (alle 54 vuotiaat) ikäluokissa, joissa on yhä 400 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin huhtikuussa Alle vuoden työttömänä olleiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet ikäluokittain 2008, 2010 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2008 Alle 1v.tyött Alle 1v.tyött Alle 1v.tyött henkilöä pitkäaikaistyöttömät pitkäaikaistyöttömät pitkäaikaistyöttömät Alle 25v 25 34v 35 44v 45 54v 55 59v Yli 60v

14 3. Työttömyys koulutusasteen mukaan 2008 alkanut lama koetteli eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita, joiden osuus kaikista työttömistä on jo lähes 50 %. Työttömien määrä on laskenut vuoden aikana kaikissa koulutusasteissa, mutta keskiasteen suorittaneita työttömiä on yhä lähes 800 henkilöä enemmän kuin vuonna Työttömyys painottuu tulevaisuudessa enemmän keski ja korkea asteen tutkinnon suorittaneiden ongelmaksi yleisen koulutustason noustessa ja yhä useamman perusasteen tutkinnon suorittaneen eläköityessä Työttömien määrä koulutusasteen mukaan (huhtikuun lopun tiedot) Työttömien % osuudet koulutusasteen mukaan (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ,3 42,6 18, ,7 42,4 18, perusaste keskiaste korkea aste ,4 40,3 38,0 44,3 43,6 46,5 15,3 16,1 15, ,9 47,7 15, ,8 48,2 16, perusaste keskiaste korkea aste

15 Miesten työttömyyden kasvu vuodesta 2008 painottui perus ja keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin, naisilla keski ja korkea asteen tutkinnon omaaville. Vuodesta 2010 perus ja keskiasteen suorittaneiden työttömien miesten määrä on vähentynyt suunnilleen saman verran. Naisista perusasteen suorittaneiden työttömien naisten määrä on vähentynyt vuodessa eniten ja heitä on jo vähemmän kuin ennen laman alkua vuonna Työttömät koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2008, 2010 ja 2011 % (huhtikuun lopun tiedot) % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Työttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2008, 2010 ja 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mies 42,4 42,9 14, Mies Nainen 38,2 44,2 17, Nainen henkilöä Mies 39,1 48,7 12, Mies Nainen 33,9 46,3 19, Nainen henkilöä Mies Nainen 38,0 32,8 48,6 47,8 19,4 13, Mies Nainen Perusaste Keskiaste Korkea aste Perusaste Keskiaste Korkea aste

16 Työttömien määrä on vähentynyt vuodessa eniten alle 35 vuotiaiden keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten ryhmässä. Perusasteen suorittaneiden työttömyyden aleneminen on jakautunut tasaisemmin kaikkiin ikäluokkiin, vain naisten korkea asteen työttömyys on alentunut hiukan. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan ikäryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) Alle25v Alle25v Alle25v v v v v v v v v v v v v 1 10 Yli 60v Yli 60v 9 38 Yli 60v 1 15 Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen

17 4.Työttömyys ammattiryhmittäin ja koulutusasteen mukaan Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattiryhmissä vuodesta 2010, eniten luokittelemattomissa ammattiryhmissä ja rakennusalalla. Teollisuudesta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut tuskallisen hidasta Lahden työttömien määrä ammattiryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) Työttömien määrän muutos ammatiryhmittäin (huhtikuun lopun tiedot) Ammattiryhmää ei luokiteltu Ammattiryhmää ei luokiteltu 131 Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne 7 37 henkilöä Palvelutyö Rakennus ja kaivosala Teollisuus Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Palvelutyö Terveydenhuolto ja sosiaaliala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus ja kaivosala Teollisuus Terveydenhuolto ja sosiaaliala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ 23

18 Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä on vähentynyt vuodesta 2010 eniten ammattiryhmiin luokittelemattomien ryhmässä, keskiasteen suorittaneiden rakennusalalla ja korkea asteen suorittaneiden hallinto, toimisto ja IT alalla. Työttömien määrän muutos ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan (huhtikuun lopun tiedot) Ammattiryhmää ei luokiteltu Hallinto ja toimistotyö, IT alan työ Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne Maa ja metsätaloustyö, kalastusala Palvelutyö Perusaste Keskiaste Korkea aste Rakennus ja kaivosala Teollisuus Terveydenhuolto ja sosiaaliala 11 4 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ

19 5. Työttömyys alueittain Alueittain työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vaivaa eniten keskustan alueita, Liipolaa ja Mukkulaa. Työttömien määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lähes kaikilla postinumeroalueilla kun taas pitkäaikaistyöttömien määrä on vastaavasti kasvanut. Paavola Keskusta Liipola Mukkula Kärpänen Möysä Kiveriö Hennala Kivistönmäki Myllypohja Tonttila Laune Metsäkangas Jalkaranta Saksala Ahtiala Riihelä Renkomäki Kunnas Metsämaa Kasakkamäki Pirttiharju Okeroinen Lahden työttömien määrä postinumeroalueittan 2011 ja muutos (huhtikuun lopun tiedot) Henkilöä Työttömät 2011 Muutos Paavola Keskusta Liipola Mukkula Kärpänen Möysä Kiveriö Hennala Kivistönmäki Myllypohja Tonttila Laune Metsäkangas Jalkaranta Saksala Ahtiala Riihelä Renkomäki Kunnas Metsämaa Kasakkamäki Pirttiharju Okeroinen Lahden pitkäaikaistyöttömien määrä postinumeroalueittan 2011 ja muutos (huhtikuun lopun tiedot) henkilöä Pitkäaikaistyöttömät 2011 Muutos

20 6. Ulkomaan kansalaisten työttömyys Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hiukan vuodesta 2010, mikä johtuu osaltaan ulkomaan kansalaisten kokonaismäärän kasvusta. Ulkomaan kansalaisten työttömyys painottuu enemmän vuotiaisiin verrattuna Suomen kansalaisten työttömyyteen, mutta nuorisotyöttömiä ja vuotiaita on vastaavasti suhteellisesti työttömistä vähemmän. Ulkomaan kansalaisten työttömien määrä (huhtikuun lopun tiedot) Ulkomaan ja Suomen kansalaisten työttömien ikärakenne Lahdessa 2011 (huhtikuun lopun tiedot) , ,0 14,0 12, Sarja1 % osuus 10,0 8,0 6,0 4,0 Työttömät ulkomaan kansalaiset Työttömät Suomen kansalaiset ,0 0,0 alle 25v 25 29v 30 34v 35 39v 40 44v 45 49v 50 54v 55 59v yli 60v

21 7.Työttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Huom. Kouvolan ja Jyväskylän työttömyystiedoissa esiintyvät nuoriso ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärien nopea kasvu vuodenvaihteessa johtuu kuntaliitoksista Suurimmista kaupungeista Lahden työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 2011 Joensuun ohella korkein, 13,2 %. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta työttömyysaste on yhä yli 10 % kaikissa suurissa kaupungeissa. 18 Työttömyysaste 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) % Työttömyysaste 2008 (huhtik.) Työttömyysaste 2009 (huhtik.) Työttömyysaste 2010(huhtik.) Työttömyysaste 2011(huhtik.) Espoo 4 5,4 6 5,2 Helsinki 5,6 6,9 7,7 7,3 Joensuu 13 16,4 14,3 13,2 Jyväskylä 11,2 12,2 12,6 11,8 Kouvola 10,9 10,9 11,4 11 Kuopio 9,3 11,4 11,2 10,2 Lahti 10,6 13,7 14,7 13,2 Oulu 10,6 12,9 12,8 12,2 Pori 10,6 11,9 12,1 12,3 Tampere 9,5 12,8 13,8 12,6 Turku 8,4 10,4 12,9 12 Vantaa 5,9 7,6 8,5 8

22 sta työttömyysaste nousi eniten Turussa, Tampereella ja Lahdessa, yli 4 prosenttiyksikköä. sta 2010 huhtikuuhun 2011 työttömyysaste vastaavasti laski eniten Lahdessa (1,5 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (1,2 prosenttiyksikköä), vain Porissa työttömyysaste kohosi. Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun tiedot) Espoo 0,8 1,4 0,6 Helsinki 0,4 1,3 0,8 Joensuu 1,1 2,1 3,4 Jyväskylä 0,8 1 0,4 Kouvola 0,4 0 0,5 Kuopio 1 0,2 2,1 Lahti 1,5 3,1 1 Oulu 0,6 0,1 2,3 Pori 1,3 0,2 0,2 Tampere 1,2 3,3 1 Turku 0,9 2 2,5 Vantaa 0,5 1,7 0,9 muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu

23 7.1. Nuorisotyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Nuorisotyöttömyys on laskussa suurimmissa kaupungeissa. Alle 25 vuotiaiden osuus kaikista työttömistä on pääkaupunkiseudun jälkeen matalin Lahdessa ja Turussa. Selvästi korkein nuorisotyöttömien osuus on Oulussa ja Jyväskylässä. 20,0 Nuorisotyöttömien (alle 25 vuotiaat) osuus työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 2500 Nuorisotyöttömien (alle 25 vuotiaat) määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 4,0 Alle 25 vuotiaiden osuus 2008 Alle 25 vuotiaiden osuus 2009 Alle 25 vuotiaiden osuus 2010 Alle 25 vuotiaiden osuus Alle 25 vuotiaiden määrä 2008 Alle 25 vuotiaiden määrä 2009 Alle 25 vuotiaiden määrä 2010 Alle 25 vuotiaiden määrä 2011

24 Nuorisotyöttömien suhteellinen osuus on vähentynyt eniten Joensuussa ja lukumäärä eniten Tampereella. Helsingissä, Kouvolassa ja Oulussa nuorisotyöttömyyden aleneva kehitys on ollut hitainta. Lahdessa nuorisotyöttömien suhteellinen osuus on vähentynyt 1,5 prosenttiyksikköä (199 henkilöä) vuoden aikana. Alle 25 vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrällinen kasvu kuvaa selkeämmän kehitystä kuin % osuus, joka antaa monesti harhaanjohtavan kuvan nuorten työttömyyden kehityksestä, varsinkin nopeissa työttömyyden muutoksissa. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Nuorisotyöttömien % osuuden muutos kaikista työttömistä (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 0,9 1,1 3,2 3,0 2,0 0,9 1,3 1,3 0,6 1,1 0,5 0,3 0,1 2,0 2,1 1,5 1,2 1,9 0,9 0,0 muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu ,9 0,7 3,3 3,1 2,9 3,5 0,4 4,8 4,5 4,8 0,4 0,3 0,4 0,1 1,2 0,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Nuorisotyöttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu

25 7.2. Pitkäaikaistyöttömyys 12 suurimmassa kaupungissa Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin Tampereella, Turussa ja Lahdessa, yli 30 % kaikista työttömistä. Matalin pitkäaikaistyöttömien osuus on Espoossa ja Joensuussa. % Pitkäaikaistyöttömien % osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 0 Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömyysjakso) määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa

26 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä kasvoi eniten Turussa (13,2 pros. yksikköä), Tampereella (10,6 pros. yksikköä) ja Lahdessa (9,2 pros. yksikköä). Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut selvästi eniten vuodesta 2009 Helsingissä (2070 h.), Turussa (1645 h.) ja Tampereella (1400 h.). Lahdessa laman uusia pitkäaikaistyöttömiä on yli 500 henkilöä. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Pitkäaikaistyöttömien osuuden muutos kaikista työttömistä (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 10,4 10,0 11,0 8,2 8,7 6,9 7,1 6,4 5,2 4,9 3,4 2,9 muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu % 1,9 1,4 0,8 3,4 2,7 3,2 2,8 4,7 4,4 4,4 1,7 5,6 6,8 5,5 3,3 6,5 1,2 4,0 4,4 3,8 6,4 2,2 5,0 6,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa ja (huhtikuun lopun tiedot) henkilöä muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu

27 7.3. Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa Lama käänsi muutamassa vuodessa työttömyyden miesten ja miesvoittoisten alojen ongelmaksi. Miesten osuuden hurja kasvu työttömistä on kuitenkin kääntynyt tasa arvoisempaan suuntaan osassa suurimmista kaupungeista. Teollisten työpaikkojen (mm. laivanrakennus, paperi) menetykset ovat kuitenkin yhä nostaneet miesten osuutta työttömistä Porissa, Turussa, Oulussa ja Kouvolassa. Uusia työpaikkoja on vastaavasti syntynyt naisvaltaisille palvelualoille. Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Työttömyys sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 2011 (huhtikuun lopun tiedot) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41,5 41,3 40,2 42,1 37,9 39,4 42,2 38,6 41,6 42,7 38,3 40, Naiset 2011 Miehet 58,5 58,7 59,8 57,9 62,1 60,6 57,9 61,4 58,4 57,3 61,8 59,4 Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Miesten osuuden muutos työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (prosenttiyksikköä) (huhtikuun lopun tiedot) 6,0 4,0 2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 3,4 1,0 1,3 1,0 0,3 0,8 1,5 1,4 2,8 3,7 4,8 5,1 4,3 6,1 8,2 7,5 7,2 6,4 8,0 9,3 0,6 0,5 0,6 muutos muutos ,1

28 YHTEENVETO Syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen lama käänsi Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui vuoden 2009 lopussa työttömyysasteen noustessa 16,7 %:n (yli 8100 työtöntä). Kesällä 2010 työttömyysaste vielä nousi kausivaihtelun vauhdittamana lähes 16 %:n, mutta työttömyyden aleneva kehitys oli jo alkanut. n lopussa 2011 työttömyysaste oli Lahdessa 12,8 %, mutta noussee yli 14 %:n oppilaitoksista valmistuneiden tullessa työmarkkinoille. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan lamaa edeltävälle tasolle, 10 %:n tuntumaan vasta vuonna Niin Lahdessa kuin muissakin suurimmissa kaupungeista laman nosti miesten osuuden työttömistä 60 %:n tuntumaan. Työttömien miesten määrä on vähentynyt Lahdessa yli 1000 henkilöllä tammikuusta 2010, mutta työttömänä on yhä 1200 miestä enemmän kuin syksyllä Naisia on vastaavasti vain muutama sata henkilöä enemmän työttömänä kuin ennen lamaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti nousuun Lahdessa syksyllä 2009 ja jatkui vuoden 2010 loppuun. Alkuvuoden 2011 pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä laskussa, mutta vieläkin yli vuoden työttömänä olleita on lähes 2000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä huolestuttavaa on sen muuttuminen rakenteelliseksi työttömyydeksi. 90 luvun laman pitkäaikaistyöttömyyden vähitellen poistuessa tilastoissa, 2008 alkanut lama on synnyttämässä uutta pitkäaikaistyöttömien (noin 500 hengen) ryhmää. Nuorisotyöttömyys oli korkeimmillaan Lahdessa kesällä 2010, jolloin lähes 1200 alle 25 vuotiasta oli työttömänä. ssa 2011 nuorisotyöttömiä oli 750 henkilöä, noin 250 henkilöä enemmän kuin huhtikuussa Nuorisotyöttömien suhteellinen osuus työttömistä on vähentynyt Lahdessa vuoden aikana nopeasti ja on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun jälkeen matalin suurimmista kaupungeista. Lama koetteli eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita, joiden osuus kaikista työttömistä on jo lähes 50 %. Työttömien määrä on laskenut vuoden aikana kaikissa koulutusasteissa, mutta keskiasteen suorittaneita työttömiä on yhä lähes 800 henkilöä enemmän kuin vuonna Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattiryhmissä vuodesta 2010, eniten luokittelemattomissa ammattiryhmissä ja rakennusalalla. Teollisuudesta työttömäksi jääneiden työllistyminen on ollut tuskallisen hidasta.