9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen monttu. Montun pohjoisseinämassa on näkyvissä kapea rikkikiisuuntunut kvartsijuoni (n. 0,2 m @). Kivilajina on graniittiutunut kvartsimaasalpäliuske. Seinamass3 on myös loivasti länteen kaatuva antikliini. Poimuakseli suuntautuu etelaan kaateen ollessa (0-10 ). Kerroksellisuus on pohjois-etelä -suuntainen kaatuen itään 30-40 :lla. -'F Tehdyt työt 1977 Geofysikaalinen hakumittaus (matalaj~k~oslin~ram ja protonimägnetometri (liitteet la) Winkie-kairaus (8 kpl reikiä (liitteet 2) Geologinen kartoitus valittömasski ympäristössä (liite 3) Potentiaalimittaus (liite lb) *a4 t k.ik?b.? 2 Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn)... -. Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! i Tulokset Kesällä 1977 suoritetussa geofysikaal.isessa hakumittauksessa saadut anomaliat kairattiin Suomen Malmi Oy:n Winkie-kairauckaluat:o11aI reikia oli 8 kpl (taulukko 1). Taulukko 1. Inkoo, Lågnäsin kairareiät koordinaatit X Y suunta kaltev. syvyys 0 0 m 50 II II 60 11 II II et yht. Inkoo-2:ssa, jossa oli parhain malmil~vistys, oli 4,82 rn:a matkalla Zn-pi'toisuus 6,79 % ja 15,25 m:n niztkalla 3,25 % ja Cu-pitoisuus 0,16 %. Luvut ovat analyysiv3lilla painotettuja keskiarvoja. Tämän lisgksi Inkc,o- 1:ssa tavattiin 2,3 n:n matkalla sinkkiv2ilketta, pitoisuudeksi tuli 1,74 5.
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Taulukossa 2 on ana1ysoituje.n alkuaineiden pitoisuuksiec geometriset keskiarvot, hajonriat seka aariarvot. Koko analysoidun materiaalin Zn-pitoisuutta on pidettävä anomaalisena. Kairabksissa todenna~öisesti lavistettii~ ainoastaan malmimineralisoitumaa ja tahan "huntuna" liittyvää vyöhykettä. Cu-pitoisuuksista suurin osa on anomaalisia. ~auiukossa 3 on edellä mainittujen 1avistysten lisäksi muiden selvästi anomaalisten lavistysten kivilajit, analyysivälin pituus sekä eri alkuaineiden pitoisuudet. Taulukko 2. Analysoitujen alkuaineiden'pitoisuuksien geometriset keskiarvot, hajonnat sekä aariarvot (N - 102) Alkuaine 2 (mg/kg) s Y ~an~e* (mg/kg) Jatkotutkimuksis ta Malmimineralisaation sivukivina'ovat SPIBTL, BTL, PG, KVJ seka KVMSL, johon liittyy satunnaisesti, spinellia, kordieriittia ja antofylliittia. Spinelli on vihreaa gahniittia. Malmimineralisaatio esiintyy usein kapelna 5-10 cm:n levyisina kompakteina juonina pegmatiittien ja kvartsijuonien yhteydessa. Lisäksi malmimineral.isaatiota tavataan SP1BTL:n yhteydessa, jota voidaan pitää malmin todellisena sivukivena. Tällöin mineralisaatio noudattaa kivilajien kerroksellisuutta, kun taas kompakteina juonina esiintyvana se on selvasti sivukiviä leikkaava. SPI BTL:ta tavattiin ainoastaan Inkoo-l:ssa, -2:ssa, -3:ssa seka Inkoo-4:ssä. Tehdyt geofysikaalis~~nittaukset : slingram, protoniniagnetoinet'raus seka ~otent.iaalimittaus puhuvat pienen mineralisoituneen pesakkeen puolesta. Kairauksissa hakumittauslinjalla kp 4-5 tavattiin rnineralisoitunut vyöhyke. Merkkejä siitä oli vielä kp 8-7:ssa (Inkoc-4), muttu muissa parhaimmat osueet ovat mobiloituneita, kapeita malmijuonia. Xuitenkin kaikki analysoidut Zn-pitoisuudet ovat anomaalisia. Ympäristön qeologisessa kartoituksessa ei tavattu muita malmbutumisen nerkkeja kuin ruostetta. 2 Kui.tenkin, koska tutkimusalue on vain n. 200 x 150 m, on malmi.mirieralisaation 1ahj.ymparistc jaaiiyt "uvoi~neksi" Tämän johdosta, koska alueella on selviä nialmiut.unicen merkkeja, ehdot.an jatkotut.kimuksiksi n. 2 kml:n suuruisen alueen systemaattista geofysi%aal.ista mitbaasta ja tata seuraavaa anomaliakairausta.
Q OUTOKUMPU OY 0. K MAL~~INETSINTA Taulukko 3. Inkoo, Lagnäsin kairauksissa tavattujen parhaiden lavistysten pitoisuudet ja pituudet Reiän Kivi- Anal. Cu Zn Pb Ag S n:o laji välin mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % pit.m IN-1 KVMSL, KL 2,50 1 268 12 800 180 1 2,55 It SPIBTL 1,45 1 437 21 300 367 2 4,47 II KV J o17 1 540 22 700 344 2 4,3i II PG 0,75 3 930 21 100 704 6 5,oC IN-2 KVMSL, KL 4,03 1 539 17 700 1 1.64 4 7,45 11 II 0,87 1 136 64 000 1 082 4 9,56 II II 2,20 1 016 7 300 964 2 2,33 II 11 0,55 922 7 000 942 2 2,33 11 II 0,95 905 -. 6 900 866 2 2,18 II PG 0,32 1 34-9 20 600 251 2-1 8,ZO 11 KVMSL, KL 1,5 1 309 20 200 241 8,LE 11 SPIBTL 1,18 2 260 32 OCO 219 3 YQ? F 5,2C II II 115 3 070 139 000 121 4' 19,U II II 013-3 - 040.. 138 000 110 L 18,9 II SPIATFK 0,8 1 590 7 900 607 2 3,43 II KVMSL, KL 1,05 2 220 16 300 471 3 4,25 IN-3 PG 0,35 4 390 8 500 36 4 4,lO II BTL 0,15 4 900 37 900 53 7 10,7 II KVMSL, KL 1,38 1 581 10 600 33 2 3,15 IN-4 SPIBTL 118 1 247 3 660 1 050 12 5,83 II KVMSL, KL 1,2 79 3 2 140 577 6 1198 II KGIIJ, GRA 0,6 838 47 600 105 2 9,8E + PG IN-5 KGN, SPI 1,7 2 650 4 910 73 5 3,28 II II 110 1 949 11 900 73 3 5,58 Geofysikaalisten anomalioiden voimakkuutta tulee loiva kerroksellisuus heikentämään. Ulla Latvalahti
Suunta Kaltev. INK00 1 57.9007 3.253: 270' 50, INKOO 2 57.90n 3.2a0 INK00 3 57.905 3.342 INK00 6 57.969, 3.399 INK00 7 58.009 3.236 Vesiankvarn INK00 8 57.85:? 3. 280