1-2011 www.keva.fi Puolueet & työeläkejärjestelmä Valtiokonttorin asiat sujuvasti Kevaan K-P Mäki-Lohiluoma on kunnan mies keva Esittelyssä: täyden palvelun talo Keva på svenska s. 27 Polvi pakotti teatteriin Muurarin sairauslomat loppuivat uudessa työssä.
pääkirjoitus sisältö Pysyvä muutos Kannen kuva Mikko Nikkinen kuvasi Vesa Hulkkosen. julkinen sektori on ollut muutoksen kourissa, ja muutoksen tuulet tuntuvat vain voimistuvan. Kartalta on poistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin sata kuntaa. Kunnan virkamiehet palvelevat yhä useammin myös naapurikuntansa asukkaita, ja yhä useampi työntekijä on kunnan omistaman yhtiön palveluksessa. Valtio on voimakkaasti organisoinut uudelleen virastojaan. Osa virastoista on saanut uuden kotipaikan ja jopa ministeriöitäkin laitettiin vajaa neljä vuotta sitten uuteen uskoon. Muutos ei ole enää vain satunnaisesti tapahtuvaa, vaan siitä on tullut pysyvä ilmiö myös julkiselle sektorille. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Töiden muuttuessa osaamistaan voi kehittää. Päätoimittaja Tero Manninen, tero.manninen@keva.fi, p. 020 614 2688, Unioninkatu 43, PL 425, 00101 Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, 00140 Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, susanna.cygnel@fondamenta.fi Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN 1455-4720, verkkojulkaisu ISSN 1979-5107 Työntekijälle muutos ei välttämättä ole mieluista, mutta tuo kuitenkin eteen uusia mahdollisuuksia. Töiden muuttuessa omaa osaamistaan voi kehittää, ja samalla voi saada uusia työtovereita tai uusia näkökulmia työhön. Julkisen sektorin työntekijät eivät ole yleisesti kokeneetkaan muutosta uhkaavana. Viimeisten selvitysten mukaan työtyytyväisyys olisi paranemaan päin. Työturvallisuuskeskuksen työolobarometrin mukaan työelämän laatu ja työolot ovat kohentuneet kunnissa. Tämä ilmenee työpaikoilla lähiesimiestyön kehittymisenä, rakentavana suhtautumisena muutosehdotuksiin ja keskusteluun tavoitteista. Valtiokonttorin mukaan muutosmyllerryksestä huolimatta valtion henkilöstön keskimääräinen työhyvinvointi ei ole laskenut, vaan se on ollut jopa hienoisessa nousussa. Esimiestyö ja yhteistyö työtovereiden kesken on kehittynyt myönteisesti. Myönteisyydestä huolimatta haasteita on. Yhä useampaa painaa kiire. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus koetaan usein yhä raskaampana ja osa on kokenut jopa asiakasväkivaltaakin. Työn ja työolojen muutos ovat haasteita myös meille, julkista sektoria palvelevalle eläkelaitokselle. Miten saamme parannettua yhä edelleen työhyvinvointia, jotta työssä jaksettaisiin ja työkyvyttömyyseläkkeiden tarve olisi mahdollisimman vähäistä? Miten tuemme työnantajia ja työterveyshuoltoa, jotta työhön liittyvät ongelmat saadaan ratkottua? Työhön liittyvät kysymykset tulevat vahvasti esille strategiassamme, joka uudistui viime syksynä. Puhumme Kevassa työssä jatkamisesta ja sen tukemisesta. Haluamme tarjota jäsenyhteisöillemme kumppanuutta työhvyinvoinnin kehittämiseksi, toimimme työterveyshuollon kanssa yhteistyössä, tarjoamme ammatillista kuntoutusta sekä tutkimme ja kehitämme työelämää. Yhdessä kuntien kanssa olemme edistäneet työntekijöiden alentuneen työkyvyn hyödyntämistä. Siitä kertoo se, että työkyvyttömyyseläkkeistä yhä useampi on osatyökyvyttömyyseläke. Omalta osaltamme olemme päässeet myös muutoksen aalloille. Vuoden vaihteessa aloitimme uutena organisaationa ja nimemme on Keva. Palvelemme lakisääteisesti lähes koko julkisen sektorin henkilöstöä ja eläkkeensaajia. Toivotankin niin uusille kuin vanhoillekin lukijoille avartavia lukukokemuksia lehtemme parissa. PS. Osaa lukijoista lähestymme lähiaikoina lukijatutkimuksella, jotta Keva-lehti palvelisi teitä entistä paremmin. Tero Manninen Päätoimittaja Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset keva-lehti@keva.fi 12 VAIKUTTAJA Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki- Lohiluoman mielestä oikeudenmukaisuus kunnissa syntyy erilaisuudesta. Variaatiota tarvitaan. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Ulkopuolinen. 6 Otteita. Kevan sijoitukset tuottivat hyvin. Luottamuksen puute ja ennakkoluulot ovat osatyökykyisen ihmisen työllistymisen esteitä. Neljä viidestä ammatillisesta kuntoutusta palaa työelämään. Joustavasti eläkkeelle -tilaisuudet jatkuivat. Jäsenyhteisöksi liittyminen. 22 Keva. Mitä Kevassa itse asiassa tapahtuu? 24 Elämää arjessa. Sari Rautiala on yksi viidestä naispalomiehestä Suomessa. 26 Kommuunisti miettii nettiä. 27 Keva på svenska. Ledaren. Pensionsärendena för statens personkunder överfördes smidigt till Keva. Enligt Kommunförbundets verkställande direktör Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma behöver saker och ting inte vara på samma sätt i alla kommuner. I Villmanstrand omplaceras anställda och uppgifter omorganiseras så att personalen ska orka arbeta längre. Undersökning: De anställda gillar en aktiv arbetsgivare. 16 REPORTAASI Lappeenranta järjestelee henkilöstöä ja tehtäviä työurien pidentämiseksi. Vesa Hulkkosenkin hommat jatkuvat mukavasti polviongelmista huolimatta. Palstat 6 Luottamuksella. Puolueet valottavat kantansa Suomen työeläkejärjestelmän tilasta ja sen kehittämisestä. 9 Näin sen teimme. Valtion henkilöstön eläkeasiat siirrettiin sujuvasti Kevaan. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo, miten paljon varhainen eläkkeelle jääminen tiputtaa eläkettä. 11 Tutkitusti. Aktiivinen työnantaja on henkilöstön mieleen. 2 Keva 1-11 1-11 Keva 3
suomen kuvia Ulkopuolinen Helsingin tuomiokirkon portailla istuvien kaverusten välillä vallitsi kuvaushetkellä sanaton kemia. Sää on juuri tarpeeksi lämmin ulkona istuskeluun, ja heidän kasvoiltaan paljastuu jotain intiimimpää kuin mihin täällä pohjolassa on kylmän talven mittaan tottunut. Ohi kävelevä nainen jää täysin ulkopuoliseksi ja irralliseksi hän ei ole oikeastaan tässä edes läsnä, vaan puhelimellaan yhteydessä johonkin muualle. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin. 4 Keva 1-11 1-11 Keva 5
otteita otteita luottamuksell a Työelämän laatu ratkaisee Työurat pidentyvät puolueiden mielestä työelämän laatua parantamalla. Keva-lehti kysyi puolueiden mielipiteitä Suomen työeläkejärjestelmän tilasta ja sen kehittämisestä. Teksti: Juha Jaakkola Näin kysyttiin: 1. Miten suomalaisten työuria pidennetään? 2. Miten yhteiskunnan eri toimijat (kuten työnantajat, työntekijät, kuntien päättäjät) sitoutetaan työurien pidentämiseen? 3. Miten houkutellaan työvoimaa kuntatyöhön? 4. Mitä ajattelette kuntien yhtiöittämisja ulkoistamishankkeista? 5. Montako kuntaa Suomessa on vuonna 2020? 6. Millainen on suomalaisten eläketurva nyt ja tulevaisuudessa? Katso vastaukset kokonaisuudessaan: www.keva.fi Keskusta 1. Työuria pidennetään nopeuttamalla opintoihin pääsyä ja työelämään siirtymistä. Työelämän viihtyvyys, työn hallinta, työn joustavuus työntekijän elämäntilanteen mukaan, tasa-arvo, hyvä johtamiskulttuuri ja hyvät työelämätaidot parantavat työssä jaksamista. 2. Kun kaikki hyväksyvät yhteiset tavoitteet eli etuuksien turvaamisen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen, syntyy yhteinen tahtotila. 3. Kuntien on tarjottava entistä paremmat puitteet tehdä työtä, jolloin työn johtaminen, organisointi ja työolot ovat keskeisessä asemassa. 4. Keskustalle palvelujen tuottaminen ja järjestäminen eivät ole ideologinen kysymys. Yhtä oikeaa mallia ei ole. 5. Kuntien lukumäärä vähenee vapaaehtoisilla liitoilla, mutta keskustelu kuntien lukumäärästä on toisarvoista. 6. Jos työuria pystytään pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta, meillä on kykyä maksaa myös tulevien sukupolvien eläkkeet. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Timo Laaninen. Kokoomus 1. Nopeuttamalla opintoja ja paremmalla työelämällä. Keskeistä on ennakoiva työterveyshuolto sekä mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niihin reagoiminen. 2. Se tarkoittaa terveempiä työntekijöitä, parempaa työilmapiiriä ja sujuvampia työskentelytapoja, eikä yksin mekaanista eläkeiän nostoa, joten siihen on helpompi sitoutua. 3. Erityisesti nuorille on tärkeää, että työ vastaa omaa arvomaailmaa ja että sen tavoitteisiin voi sitoutua. 4. Yhtiöittäminen tai palveluiden kilpailuttaminen ei saa olla itseisarvo. 5. Vähemmän, mutta nykyistä enemmän vakaan talouden kuntia. 6. Suomen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä luo vahvan pohjan eläketurvalle myös tulevaisuudessa. Kysymyksiin vastasi kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Petteri Orpo. Perussuomalaiset 1. Työurat eivät pitene, jos työolot eivät parane. On panostettava sellaisiin työkuntoa edistäviin toimiin, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan työssään edes nykyiseen eläkeikään saakka. 2. Ks. edellinen vastaus. 3. Palkka ei ole pääasia, vaan inhimilliset työolot. 4. Peruspalveluita ei tule merkittävästi yksityistää tai ulkoistaa. Monilla pienemmillä paikkakunnilla markkinat eivät edes toimi niin hyvin, että kustannuksia säästyisi. 5. Noin 200 230 kuntaa. 6. Eläkevarat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti edistäen suomalaista työtä ja yrittämistä. Oikein toimien huolta tulevaisuuden eläketurvasta ei ole. Kysymyksiin vastasi pääsihteeri Jussi Niinistö. Ruotsalainen kansanpuolue 1. Opiskeluajat pitää saada lyhennettyä ja eläkeikää nostettua, muttei lainsäädännöllä. Työntekijöille pitää taata yksilöllisiä mahdollisuuksia pidentää ammattiuraansa esimerkiksi tarjoamalla heille osa-aikaeläkettä ja poistamalla lakisääteisen eläkeiän yläraja. 2. Pitää käynnistää valtion ja kuntien sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteinen ohjelma, joka tähtää työurien pidentämiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen työpaikoilla. 3. Kuntatyötä pitää kehittää käyttäen esimerkiksi motivaatiota lisääviä palkitsemisjärjestelmiä ja kielilisiä. 4. Hallitusti tehdyt yhtiöittämis- ja ulkoistamishankkeet voivat olla järkeviä. Kunnan vastuu palveluista ei kuitenkaan poistu, vaikka toimintoja ulkoistetaan. 5. On turhaa ennustaa lukumäärää. Haluamme tulevaisuudessa nähdä toimivan yhteiskuntarakenteen koko maassa. 6. Tänä päivänä suhteellisen hyvä. Haluamme kuitenkin varmistaa työperäisellä maahanmuutolla, että Suomessa on tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Kysymyksiin vastasi kehityspäällikkö Fredrik Guseff. Vasemmistoliitto 1. Ikääntyneiden pysymistä työmarkkinoilla pidentävät varmuus työpaikan säilymisestä, vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä sekä hyvä johtaminen. Nuorten pääsyä työmarkkinoille on helpotettava, tarvitaan nuorisotakuu. 2. Hallitusohjelmassa on sovittava työelämän laatua parantavista toimista. Erityisesti tulee puuttua ennen aikaisen eläkkeelle jäämisen syihin. Työnantajien asenteiden täytyy muuttua. 3. On parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä sisältöön sekä luoda mahdollisuuksia ammatilliseen jatkokoulutukseen. 4. Kuntien palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti omana työnä. 5. Noin 150 200. 6. Kansaneläkkeiden ja kaikkein pienimpien työeläkkeiden taso huolestuttaa. Myös pätkätöitä tekevien ja työkyvyttömyyden takia ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläketurva on heikko ja vaatii parannuksia. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Sirpa Puhakka. Vihreät 1. Työuria pidennetään helpottamalla nuorten opintoihin pääsyä. Työssä jaksaminen paranee, kun työaikaa säädetään työntekijän tarpeen mukaan, ammattia vaihdetaan joustavasti ja työn sisältöä kehitetään vanhemmille työntekijöille sopivaksi. 2. Työnantajien, työntekijöiden ja kuntapäättäjien on helppo sitoutua tähän tavoitteeseen, koska se on keino huolehtia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalveluista ja yritysten kyvystä saada riittävästi työntekijöitä. 3. Kuntatyön houkuttelevuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kuntien työntekijöiden itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. 4. Yhtiöittäminen tai ulkoistaminen voi joskus toimia. Kunnan oman työn kehittäminen on tarpeen joka tapauksessa, koska jatkossakin valtaosa työstä tehdään kuntien omana tuotantona. 5. Merkittävästi vähemmän kuin nyt. 6. Hallituksen toteuttama takuueläke paransi eläketurvan pahinta ongelmaa nostamalla pienimpiä eläkkeitä. Muutoin suomalaisten eläketurva on kohtuullisen hyvä ja kattava. Järjestelmää täytyy uudistaa yhteistyössä ja huolella, koska luottamus on yksi sen keskeisistä piirteistä. Kysymyksiin vastasi puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Sosiaalidemokraatit 1. Jokaiselle nuorelle on taattava työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen on sujuttava. Valinnanvapautta työelämässä on kehitettävä. Työnantajia on kannustettava ikääntyvän työvoiman työssä pitämiseen. 2. Työelämän laadun pitää kannustaa jaksamaan pidempään. 3. Asianmukaisen palkkauksen lisäksi työskentelyoloja kehittäen. Pätkä- ja silpputyön teettämistä on määrätietoisesti vähennettävä. 4. Kuntien itse tuottamien palveluiden pitää olla aina kilpailukykyisiä. Ulkoistamisessa on varmistettava riittävät ja oikeudenmukaiset eläkeratkaisut niin työntekijöille kuin kunnille. 5. Noin 150 200. 6. Työllisyyden parantaminen takaa eläketurvan. Eläkejärjestelmämme on sukupolvien välinen sopimus. Kysymyksiin vastasi poliittisen osaston päällikkö Esa Suominen. Suomen Kristillisdemokraatit 1. Työvoiman ulkopuolella olevat osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajat ja työttömät muodostavat yhdessä valtavan voimavaran. Tarvitsemme jokaista. 2. Kansalaisten työkyvyn ylläpitämiseen on satsattava nykyistä merkittävästi enemmän. 3. Työhyvinvointi syntyy työn mielekkäästä sisällöstä, sopivasta vaativuudesta, työntekijän vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksista, kannustavasta työilmapiiristä ja hyvästä johtamisesta. 4. Kunnat voivat aiempaa laajemmin hyödyntää palveluiden tuotannossa yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tuottavuuden mittauksessa on kuitenkin arvioitava palveluiden hyvinvointivaikutuksia, laatua ja kustannuksia kokonaisuutena. 5. 200 250 6. Suomalainen eläketurva on kohtuullisen kestävällä perustalla. Työurien pidentäminen ja vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Peter Östman. 6 Keva 1-11 1-11 Keva 7
otteita otteita Kevan sijoitukset tuottivat hyvin Kevan sijoitukset viime vuonna tuottivat 12,3 prosenttia, mikä on huomattavasti yli pitkän ajan keskiarvon. Sijoitusten markkinaarvo oli vuoden lopussa 28,8 miljardia euroa. Parhaiten tuottivat pörssiosakkeet, 20 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli 6,3 prosenttia. Nämä kaksi omaisuuslajia muodostavat Kevan sijoitusten markkina-arvosta yli 85 prosenttia. Kevalla on lisäksi sijoituksia muun muassa kiinteistöissä ja pääomarahastoissa. Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan takana on sijoittajan kannalta kiinnostava vuosi, jota leimasivat etenkin kehittyneiden maiden velkaongelmat. Vuotta 2011 hän ennustaa varsin haastavaksi, sillä osakemarkkinoilla on takana jo kaksi hyvää vuotta ja korkomarkkinoilta on aikaisempaa vaikeampaa saada tuottoja. kevää tehdä valtavat järjestelmäuudistukset yksin. Keva oli jo pitkällä oman järjestelmänsä kehittämisessä, joten voimat päätettiin yhdistää. Siirtoon tarvittiin kuitenkin lakimuutos. Valtiovarainministeriössä ja eduskunnassa asia nähtiin nimenomaan tuottavuushankkeena. Molemmissa eläkejärjestelmissä on odotettavissa yhteensä yli 10 miljoonan euron vuosisäästöt tietojärjestelmäkustannuksissa, Kevan tehokkaammissa prosesseissa ja tukipalvelujen tehostamisessa, luettelee Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus. Kuva aino huovio Jäsenyhteisöksi liittyminen Kevan jäsenyhteisöjä ovat kaikki maamme kunnat ja kuntayhtymät. Jäsenyhteisöksi voi myös hakea vapaaehtoisesti. Se on mahdollista kunnallisille yhdistyksille sekä kuntien tai kuntayhtymien määräysvallassa oleville osakeyhtiöille ja säätiöille. Jos yhdistys, osakeyhtiö tai säätiö liittyy Kevan jäsenyhteisöksi, sillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenyhteisöillä. Liittyminen on vaihtoehto työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutuksen ottamiselle. Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä yhdistys, jossa on jäseninä vain kuntia, kuntayhtymiä tai niiden muodostamia yhdistyksiä. Samoin osakeyhtiö, jossa Kevan jäsenyhteisöt omistava kaikki osakkeet, voivat liittyä ilman rajoituksia Kevan jäsenyhteisöksi. Osakeyhtiö tai säätiö, jossa kunnilla tai kuntayhtymillä on määräys valta voivat niin ikään liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Määräysvalta katsotaan olevan olemassa, jos kunnat tai kuntayhtymät omistavat enemmistön osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai niillä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö osakeyhtiön tai säätiön hallituksen jäsenistä. Kunnan määräämisvallassa liittyvältä osakeyhtiöltä ja säätiöltä edellytetään lisäksi, että sen avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja. Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty esimerkiksi perusopetuksen ja lasten päivähoidon järjestäminen, sairaanhoito, vesihuolto ja kaavoitus. Lailla säädettyjä tehtäviä palvelevia ovat muun muassa toisen asteen koulutus ja kulttuuripalvelut, joita yksittäinen kunta ei ole velvollinen niitä järjestämään mutta jotka on hoidettava säädetysti. Kunnan määräysvallassa oleva uusi osakeyhtiö ja säätiö voi liittyä myös Kevan jäsenyhteisöksi toimialaan katsomatta, jos sen palvelukseen tulevista työntekijöitä enemmän kuin puolet on välittömästi ennen osakeyhtiön tai säätiön palvelukseen siirtymistä kuulunut kunnallisen eläkelain soveltamisalan piiriin. Jäsenyhteisöksi haetaan Kevan hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Lisätietoja jäsenyhteisöksi liittymisestä löydät Kevan kotisivuilta www.keva.fi osiosta työnantajille ja siellä kohdassa jäsenyhteisönä Kevassa. Lisätietoja liittymisestä saat myös soittamalla Kevaan Anne Perälehto- Virkkalalle p. 020 6142 309 tai lähettämällä sähköpostia anne.peralehtovirkkala@keva.fi. Esteenä luottamuksen puute ja ennakkoluulot Suurimpia esteitä osatyökykyisten työllistymiselle ovat ennakkoluulot sekä luottamuksen ja tiedon puute, toteaa Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä. Lehdon mielestä osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain, jos työmarkkinat luottavat osatyökykyisten työpanoksen tarpeellisuuteen. Selvitysmies Lehdon mukaan valtion, työmarkkinajärjestöjen, kuntien ja järjestöjen on sitouduttava pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen uudistustyöhön osatyökykyisten työllistämiseksi. Osatyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan työmarkkinoille olisi tarjolla hyvin erilaista osaamista ja kokemusta. Arvioiden mukaan noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. Työryhmien reseptejä työssä jatkamiseen Valtiosihteeri Eeva Kuuskosken johtaman työryhmän mukaan pitkittyvän työkyvyttömyyden ehkäisy tehostuisi, jos 90 päivän sairausloman jälkeen sairauspäivärahan maksamisen ehtona olisi työterveyshuollon lausunto. Työterveyslääkärin arvion lisäksi lausunnossa olisi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteinen selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työterveyshuoltotyöryhmän tehtävänä oli valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johdolla laatia ehdotuksia muun muassa työterveyshuollon kehittämisestä. Työterveyshuollolle toivotaan nykyistä vahvempaa asemaa työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä: työterveyshuollon täytyisi koordinoida tarpeellisia toimia työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Työmarkkinaosapuolet arvioivat Jukka Rantalan ja Jukka Ahtelan työryhmien selvitysten pohjalta, mitä johtopäätöksiä eläkepolitiikan kehittämiseksi on tehtävissä. Järjestöt etsivät ratkaisua, jolla työurat pitenisivät, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvattaisiin ja riittävä eläketurva varmistettaisiin. Arvio jatkotyöskentelystä ja sen suuntaviivoista annetaan hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Kevan luvut KuEL-työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 17,4 %. Vuotta aiemmin hylkäyspäätöksiä oli 19,8 %. näin sen teimme Keva hoitaa nyt lähes koko julkisen sektorin eläkeasioita. Palvelu vain paranee, toteavat Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus (oik.) ja varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto. Hyvää palvelua kaikille valtion eläkkeet maksettiin ensimmäisen kerran Kevan maksujärjestelmällä 20. 1.2011. Eläkeasioiden lisäksi Kevaan siirtyi 140 henkilöä Valtiokonttorin palveluksesta. Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi organisaatio. Sekä valtiokonttorilaiset että kevalaiset saivat hakea kutakin virkaa. Kuntien ja valtion eläkkeet käsitellään samoissa eläkelajeittain jaetuissa yksiköissä. Vuoden 2012 alusta kaikki siirtyvät yhteiseen uuteen Kasper-tietojärjestelmään. Aloite valtion eläkeasioiden siirtämisestä Kevaan tuli jo kolmisen vuotta sitten Valtiokonttorista. Alettiin pohtia, onko jokaisen eläkeorganisaation jär Valtion ja kuntien rahat pidetään visusti erillään. Tavoitteena on palvella kaikkia asiakkaita mahdollisimman hyvin. Sekä valtion että kunnan eläkeasiat on säädetty lailla Kevan vastuulle, joten kumpiakaan ei voida asettaa toissijaiseen asemaan. Valtion eläkeasiakkaiden palvelu kuitenkin paranee. Poistimme heti alkuun Valtiokonttorin käytössä olleet asiakas- ja puhelinpalvelun rajatut kellonajat ja palvelemme koko aukioloaikamme. Annamme myös eläkkeiden arviolaskelmia asiakkaiden niitä tarvitessa. Vuoden 2012 aikana pyritään saamaan valtion eläkeasiakkaiden käyttöön Kevan sähköiset verkkopalvelut eläkeotteita ja arviolaskelmia varten, Kevan varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto kertoo. Myös käsittelyaikojen lyhentämistä tavoitellaan. Työkyvyttömyyseläkepäätökset pystymme tekemään kaikille samassa ajassa. Vanhuuseläkkeissä olemme kunnallisella puolella niin paljon nopeampia, ettemme vielä tänä vuonna pääse samaan valtion eläkkeiden kanssa. Uskomme pystyvämme lyhentämään vanhuuseläkkeiden käsittelyaikoja jo tänä vuonna hieman ja lähivuosina merkittävästi, Lehto- Kannisto toteaa. Tehtävien siirto ei vaikuta valtion ja kuntien eläketurvan rahoitukseen. Valtion eläkkeet rahoitetaan edelleen valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Valtion ja kuntien rahat pidetään visusti erillään. Keva vastaa edelleen vain kuntaeläkkeiden rahoituksesta, Ailus toteaa. Teksti Katariina Krabbe / kuva Aino Huovio Hyödyt pähkinänkuoressa tietojärjestelmäinvestointien kustannukset jaetaan suuremmat volyymit merkitsevät säästöjä molemmille järjestelmille parempaa palvelua valtion eläkeasiakkaille käsittelyajat lyhenevät 8 Keva 1-11 1-11 Keva 9
otteita otteita Kuva taavetti alin Työkokeilu on yleisimmin käytetty ammatillisen kuntoutumisen muoto. Työkokeilu johdatti vantaalainen Pippa Ikosen takaisin työelämään. Fyysisesti raskas työ vanhusten hoitajana vaihtui kanslistin hommiin. Neljä viidestä kuntoutetusta takaisin työelämään Ammatillinen kuntoutus, eli työkokeilu tai uudelleenkoulutus, parantaa merkittävästi mahdollisuutta palata työelämään. Kuntoutuksen läpikäyneistä kuntien työntekijöistä palasi työelämään viime vuonna peräti 81 prosenttia. Suurin yksittäinen kuntoutujaikäryhmä on 50 54-vuotiaat. Kevan ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat työhön paluussa työeläkesektorin parhaimmat, ja teemme työtä erittäin kustannustehokkaasti, kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos Kevasta sanoo. Tehokkuus ja laadukkuus perustuvat siihen, että yksi ja sama Kevan kuntoutusasiantuntija hoitaa tietyn maakunnan alueelta tulevat aloitteet. Yhteistyö kuntatyöntekijöiden ja kuntatyönantajien kanssa sujuu saumattomasti ja tietoisuus ammatillisesta kuntoutuksesta on selkeästi lisääntynyt, Palmroos huomauttaa. Kuntatyönantajat myös tietävät varhe-maksuista selkeästi enemmän kuin ennen ja ymmärtävät, ettei ammatillinen kuntoutus aiheuta maksua. Joustavasti eläkkeelle Keva osallistui alkuvuodesta Työeläkevakuuttajat TELA ry:n järjestämiin Joustavasti eläkkeelle -tiedotustilaisuuksiin, jotka on tarkoitettu 1951 1953 syntyneille kunnan, valtion tai kirkon palveluksessa työskenteleville henkilöille. Vuoden 2011 tilaisuudet, yhteensä 51 luentoa Pohjois-Suomen alueella pidettiin 24.1. 3.3.2011 eri paikkakunnilla. Tilaisuuksia on järjestetty seitsemän vuoden ajan joka toinen vuosi Etelä-Suomessa ja joka toinen vuosi Pohjois-Suomen alueella. Keva on luennoinut tilaisuuksissa kunnallisesta eläketurvasta. Vuoden alusta valtion eläkeasiat siirtyivät Kevan hoidettaviksi kirkon esimerkkiä seuraten, joten tänä vuonna luennoitiin myös valtion ja kirkon eläketurvasta. Vuonna 2005 työeläkelainsäädännössä tuli voimaan uudistuksia ja muutoksia, joten tarvetta eläketiedottamiseen oli ja saadun palautteen perusteella yhä on, kertoo kouluttaja Birgitta Moisala Kevasta. Osallistuitko Joustavasti eläkkeelle -tilaisuuteen? Anna palautetta osoitteessa www.tela.fi.joustavastielakkeelle ja auta meitä kehittämään eläkeinfotilaisuuksia edelleen! miten on? Aikaisemmin eläkkeelle Olen ollut kaupungin palveluksessa yli 30 vuotta. Oma eläkeikäni on vähän yli 64 vuotta, jonka täytän kesällä 2012. Mieheni on ollut eläkkeellä yli kaksi vuotta ja minunkin tekisi mieleni lopettaa työt jo vähän aiemmin. Täytän tänä keväänä 63 vuotta. Paljonko eläkkeeni pienenee, jos jäisin eläkkeelle jo ensi syksynä? kerro mielipiteesi Eläkkeenne muodostuu kolmesta palasesta: ennen vuotta 1995 karttuneesta, vuosina 1995 2004 karttuneesta ja vuodesta 2005 lähtien karttuneesta. Vuoden 1994 loppuun eläkettä karttui 2,2 % jokaista palvelusvuotta kohti. Tämän karttuman saaminen on kuitenkin sidottu siihen, että jatkatte työssä omaan eläkeikäänne saakka. Jos jäätte eläkkeelle ennen omaa eläkeikäänne, eläke pienenee siten, että ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeenne lasketaankin 1,8 %:n karttuman mukaan. Pienennys on siis 0,4 % palvelusvuotta kohti. Vuosien 1995 2004 eläkekarttuma on 1,5 % palvelusvuotta kohti 55 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 2 % palvelusvuotta kohti. Vuodesta 2005 lähtien eläke karttuu kunkin vuoden ansioista iän mukaan määräytyvällä prosentilla. 1940-luvulla syntyneelle eläkettä karttuu 2 % 63 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 4,5 % vuosiansioista. Jos lopetatte työt ensi syksynä, eläkkeen karttuminen loppuu siihen. Miten paljon menetätte, riippuu siitä, kuinka paljon ennen omaa eläkeikäänne lopetatte työt. Jos palkkanne on esim. 2500 e/kk, yhden kuukauden työssäolo 63 iän jälkeen kartuttaa eläkettä vajaalla 9 eurolla, puolen vuoden työssäolo runsaalla 50 eurolla ja vuoden työssäolo runsaalla 100 eurolla. Kevan internet-sivulla www.keva.fi on eläkelaskuri, jonka avulla voitte vertailla eri vaihtoehtoja. Voitte itse syöttää laskuriin erilaisia eläkkeen alkamispäivämääriä, joille laskuri antaa eläkearvion. Laskurista näette myös sen eron, kuinka paljon eläkkeenne pienenee verrattuna siihen vaihtoehtoon, että jatkattekin omaan eläkeikään saakka. Laskuriin kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa keva-lehti@keva.fi. Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. Kiitos! tutkitusti Työnantajan aktiivisuus koukuttaa mitä kiinnostuneempi työnantaja on työurien jatkamisesta, sitä useampi kuntatyöntekijä aikoo jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti. Pelkkä kiinnostus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös suunnitelmallisia toimia, esimerkiksi terveystarkastuksia, säännöllisiä hyvinvointikyselyjä ja ammatillista kuntoutusta. Aina parempi, jos työnantaja vielä tarkkailee, miten kaikki nämä toimet ovat työpaikalla vaikuttaneet ja pitää myös sairauspoissaolot seurannassa. Työnantajan asenteella on siis väliä. Asenne käy ilmi vaikkapa tuen antamisessa: osataanko tukea niitä, joiden työkyky on alentunut tai niitä, jotka haluavat palata eläkkeeltä työhön? Mitä taitavammin tuetaan, sitä pitempään väki aikoo pysyä työelämässä. Havainnot tuovat uutta tietoa keskusteluun työurien pidentämisestä. Työnantajan työssä jaksamista tukevan toiminnan vaikutusta on tarkasteltu varsin vähän suomalaisessa eläketutkimuksessa, tutkija Toni Pekka toteaa. Tutkija Pekka muistuttaa, että monet muutkin tekijät kuin työnantajan toimet selittävät varhaista eläkkeelle siirtymistä tai aikeita tehdä niin. Jo ennestään tiedetään, että parisuhde, haastava elämäntilanne, pienet tulot, terveysongelmat ja kuormittava työ saavat työntekijän harkitsemaan eläkkeelle vetäytymistä jo ennen vanhuuseläkeikää. Toisaalta yksineläjät, korkeasti koulutetut ja työnsä mielekkääksi kokevat henkilöt viihtyvät työelämässä pitempään. Kaikki hyötyvät, jos kuntatyöntekijät jaksavat tehdä töitä vanhuuseläkeikään saakka. Huoltosuhde pysyy paremmin tasapainossa, työntekijä itse pysyy vireessä ja siirtää osaamistaan nuoremmille, peruspalvelut pystytään turvaamaan ja työnantaja välttyy lisäkustannuksilta, joita seuraa varhaiseläkkeelle siirtymisestä. Avain on nyt kuntien päättäjien käsissä. Avain on nyt kuntien päättäjien käsissä. Keskeistä on, että kuntaorganisaatioiden poliittiset päättäjät ymmärtävät myös strategisessa mielessä, miten tärkeätä on työhyvinvointi ja työurien pidentäminen, Toni Pekka sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävää rahoitusta toiminnalle, joka tukee työssä jatkamista. Tekemistä on muillakin. Henkilöstöhallinnon tehtävä on ohjata voimavarat oikein. Lähiesimiesten tulee seurata yksikkönsä hyvinvointia ja työterveyshuollon on ennaltaehkäistävä entistä aktiivisemmin. Teksti Pirkko Koivu / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Keitä ne ovat ne työssä jatkajat? -tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät kunta-alalla edistävät ja mitkä estävät työssä jatkamista. Kohteina oli 45 64-vuotiaita kuntatyöntekijöitä. Artikkeli on osa Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö 2010-tutkimushanketta, jossa seurattiin noin 5 000 kuntatyöntekijän työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jatkamisen suunnitelmia vuosina 2003 2009. 10 Keva 1-11 1-11 Keva 11
vaikuttaja Oikeudenmukaisuus ei ole sitä, että kaikilla kunnilla asiat ovat tismalleen samalla tavalla. Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä variaatioita tarvitaan. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuvat Aino Huovio Kunnan mies Kuntahallintoa on paikkailtu laastarilla, mutta nyt pitäisi pitäisi tehdä täydellinen diagnoosi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. unatiilisen kuntatalon ovi käy tiuhaan, kun vierailijoita ja seminaarin kävijöitä menee ja tulee. Kymmenen vuotta talossa ahertanut Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on ala-aulan vartijallekin jo pelkkä Koopee. Hän palasi varatoimitusjohtajaksi taloon vuonna 2005 ja on ollut toimitusjohtaja viime vuodesta. Sitran kehitysjohtajan pesti viisi vuotta aiemmin sisälsi sekin innovaatioiden ja kehittämisideoiden eteenpäin viemistä. Enemmän tai vähemmän olen koko työurani tehnyt erityyppisiä hallinnon ja toiminnan keittämisasioita joko Suomessa tai Euroopassa. Kuntaliiton miehen kanssa puhutaan kunnista. Mikähän siinä on, kun kuntaihmiset haukkuvat valtiota ja valtiohallinnossa karsastetaan kuntia vai onko nahistelu pelkkää puhetta? Kyllä meillä on yhteinen julkinen talous ja kummankin pitää yhdessä kantaa huoli taloudellisesta tilanteesta. Ei voi ajatella, että toinen on kunnossa ja toinen retuperällä. Valtion täytyy kantaa huolta kuntataloudesta ja kuntien julkisesta kokonaistaloudesta. Yhdessä huolehditaan kestävyysvajeesta, Mäki- Lohiluoma toppuuttelee ja jatkaa: Voi sanoa leikkisästi, että valtio yrittää katsoa kuntien perään, mutta asettaa rajoja toimille, joita kunnat tekevät. Me koemme, että valtio on tekemässä uusia avauksia meidän kukkarollamme. Pitäisi aina katsoa, onko kunnilla realistiset mahdollisuudet toteuttaa uusia velvoitteita. Tästä siis kinataan, mutta Mäki-Lohiluoma myöntää, että hyvä tahto on vuosikymmenten aikana kasvanut. Kunnallisen itsehallinnon arvo muodostuu Mäki-Lohiluoman mukaan kahdesta asiasta. Kuntien tapa tuottaa palveluja kestää kansainvälisen vertailun erilaisten mallien kanssa. Meillä on oikeudenmukaisin ja näyttää olevan myös kokonaistehokkain tapa tehdä asioita. Arvo syntyy myös siitä, että on riittävästi verorahoitteista osuutta ja varoja allokoidaan, mutta lopullisesti resurssit jaetaan paikallisella tasolla. Pai 12 Keva 1-11 1-11 Keva 13
vaikuttaja kallinen päätöksenteko antaa mahdollisuuden tehdä kansalaisten kannalta oikeita ratkaisuja. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma keskustelee pohjoismaisten kollegoidensa kanssa usein vallalla olevasta ajattelusta, jonka mukaan kaikki asiat pitää olla samalla tavalla koko maassa. Hänen mielestään kunnan itsehallinnon näkökulmasta oikeudenmukaisuus muodostuu erilaisuudesta että on mahdollisuus varioida palveluita tarpeiden mukaisesti. Valtuustolla täytyy olla mahdollisuus ohjata toimintaa. Oikeudenmukaisuutena pidetään sitä, että kaikkialla ovat asiat juuri samalla tavalla. Itse en usko tätä. Sellainen johtaa helposti osittain optimoituihin järjestelmiin, eivätkä palvelut kohdistu oikein. Kuntalaki on uudistuksen alla. Toimintaympäristö muuttuu ja globaalin talouden heilahtelut tuntuvat eri tavoin kuntien verotuloissa. Olisiko yhtenäisen kuntalain aika ohi? Yhtenäistä hallintoa tarvitaan, mutta sektorikohtaisten palveluiden tuottamisessa voi olla variaatioita, kunhan loppuasiakas saa hyvän palvelun. Tämän täytyy olla joustava. Liian yksityiskohtaiset määräykset johtavat kalliisiin ja epätarkoituksenmukaisiin palveluihin. Kunnissa on jo kirjavia tapoja tuottaa palveluja. Mäki-Lohiluoma sanoo olleensa joskus huolissaan siitä, että on vain yksi tapa. Nyt häntä huolettaa: on niin monta tapaa, ettei välttämättä hallita koko järjestelmää. Palveluiden sisällön ja toimintatapojen ohjaus täytyy säilyttää kunnilla. Ongelmia ei kannata ulkoistaa. Ne eivät sillä poistu. Jos kunta ulkoistaa jotakin, sen on tarkkaan mietittävä, mikä osa tuotteistettuna ja paketoituna sopii ulkoistettavaksi, Mäki-Lohiluoma painottaa. Hän korostaa myös, että lasketaan kokonaiskustannukset: mitä ulkoistaminen tarkoittaa esimerkiksi kuntien eläkejärjestelmälle. Toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma teroittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueissa täytyy säilyä demokraattinen vaikutusmahdollisuus niin, ettei synny moniportaisia hallinnollisia rakenteita. Suoralla vaalilla valitulla valtuustolla täytyy olla mahdollisuus ohjata toimintaa. Joka viides palkansaaja on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Tätä valtiovarainministeri Jyrki Katainen jokin aika sitten ihmetteli ääneen. Mäki- Lohiluoman mielestä ei ole kovinkaan suurta eroa sillä, onko palvelun tuottaja verorahoitteinen yksityinen taho vai verorahoitteinen kuntataho. Ei ole väliä, vaikka supistettaisiin kuntien työntekijöiden määrää ja lisättäisiin yksityisen puolen lukua. Kaikki on silti julkisen talouden rahoittamaa, hän huomauttaa. Kuntaliiton vuosi sitten käynnistämällä Uusi kunta 2017 -hankkeella halutaan nostaa kunnat kanveesista. Tarkoitus on etsiä sellainen kuntarakenne ja malli, joka kestää seuraavat vuosikymmenet. Mäki-Lohiluoman mukaan tähän asti kuntahallintoa on paikkailtu laastarilla, ja nyt pitäisi tehdä täydellinen diagnoosi. Mietittävänä on esimerkiksi sellainen peruskysymys, mikä on poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen välinen suhde. Pohdimme vakavasti myös Tanskan mallia, jossa kunta on asiakasrajapinta kaikkiin julkisiin palveluihin. Tanskassa ihminen tulee kunnan toimistoon ja sen kautta hänen asiansa jakautuvat eri toimijoille, koskipa se työtä, opintoja tai sosiaali- ja terveyspalveluja. Erikseen ei ole kuntien ja valtion viranomaisia, joita kuntalaisen täytyy kohdata. Kuntaliiton toimitusjohtajaltakin kysytään joka käänteessä kuntien sopivaa lukumäärää. Sen verran hän raottaa, että ensi kunnallisvaaleissa valitaan valtuustot alle 300 kuntaan. Riippuu, mitkä tulevat olemaan kunnan tehtävät. Jos ne supistuvat, voi olla enemmän kuntia. Jos tehtävät laajenevat, lähennytään yhteistoimintamallia, jossa on 100 150 toiminnallista kokonaisuutta, hän aprikoi. Kuntaliitto on esittänyt, että vahvistuvat kunnat voisivat ottaa vastuulleen enemmän verotusoikeutta, esimerkiksi osuus pääomaverosta ja jäteverosta. Noin 60 prosenttia kuntien rahoista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Joka tapauksessa poliittisen johdon pitäisi pian päättää, mikä on kunnan tehtävä tässä yhteiskunnassa. Sivupersoona Jääkiekkokaukalon reunalla Uteliaisuus ja kiinnostus uusiin asioihin on vienyt minua moniin tutkimushankkeisiin. Lisensiaattityön tein Åbo Akademille, mutta tutkimuksia tein myös Belgiassa Leuvenin yliopistossa. En kuitenkaan jatkanut tutkimusta, kun poikamme syntyi 1994 ja halusin olla hänen elämässään läsnä mahdollisimman paljon. Niinpä vapaa-aika on mennyt viimeiset kymmenen vuotta jääkiekkokaukalon reunalla. Vanhemmathan yleensä luovat mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa tukien ja tehden paljon talkootyötä. Hienoa onkin, jos siitä muodostuu elämän kestävä suhde liikuntaan ja oman kunnon ylläpitämiseen. Itse hiihdän ja pelaan sulkapalloa. Kuka: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Mikä: Kuntaliiton toimitusjohtaja Syntynyt: Kauhajoella 1962 Koulutus: valtiotieteen lisensiaatti Pohdimme vakavasti myös Tanskan-mallia, jossa kunta on asiakasrajapinta kaikkiin julkisiin palveluihin. 14 Keva 1-11 1-11 Keva 15
vesa Hulkkonen työskenteli yli 20 vuotta muurarina, kunnes hänen elämänsä mullistui viitisen vuotta sitten: polvi ei enää kestänyt kiipeilyä ja konttaamista kovilla alustoilla. Laatoitin paljon lattioita, ja siinähän ollaan aina polvillaan, Hulkkonen kertoo. Lääkärin mielestä konttaaminen oli pahin mahdollinen työasento. Vähän väliä jouduin jäämään sairaslomalle, kun kivut yltyivät koviksi ja oikea jalka ikään kuin hävisi alta, Hulkkonen kertoo. Polvi tähystettiinkin kertaalleen, mutta kivut palasivat parissa vuodessa. Hulkkonen oli jälleen kerran työskennellyt kontillaan koko päivän, kun kaupungin pääluottamusmies sattui poikkeamaan työmaalla. Hän katseli ihmeissään, kun hyväkuntoiselta näyttävä muurari kampesi vaivalloisesti ylös ja ontui ovelle seinästä kiinni pidellen. Pääluottamusmies kysyi saman tien Hulkkoselta, oliko tämä harkinnut ammatin vaihtoa. Hulkkonen oli tuolloin 44-vuotias, eikä hänellä ollut aikomustakaan jäädä kokopäivätoimiseksi koti-isäksi. Muutaman päivän kuluttua pääluottamusmies ilmoitti, ettei kaupungin talonrakennusosastolta löydy vaihtoehtoista työtä. Sen sijaan kaupunginteatreportaasi Mieluummin uuteen työhön kuin varhais eläkkeelle Lappeenrannan kaupunki ylläpitää henkilöstön jaksamista järjestelemällä uudelleen sekä tehtäviä että tekijöitä. Teksti Ulla Ylönen / Kuvat Mikko Nikkinen Vesa Hulkkonen oli hankkinut peruskoulun jälkeen levyseppähitsaajan koulutuksen, mikä osoittautui vihdoin tarpeelliseksi. 16 Keva 1-11 1-11 Keva 17
reportaasi Työhyvinvointiohjelma ja tuottavuusohjelma ovat käyttökelpoisia työkaluja rekrytoinnissa, vt. henkilöstöjohtaja Päivi Ahonen toteaa. Varhaiseläkeperusteisten maksujen hurja nousu herätti Lappeenrannan virkamiehet ja päättäjät miettimään muita ratkaisuja. teri etsi lavastamoon metallimiestä. Hulkkosen rakennusalan työkokemus sopisi tehtävään erinomaisesti, mutta hitsaustaitojakin pitäisi olla. Valinta ei jäänyt siitäkään kiinni, sillä Hulkkonen on koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja. Pääluottamusmies neuvotteli teatterin talouspäällikön kanssa Hulkkoselle sopimuksen, ja muutaman viikon kuluttua Hulkkonen aloitti uudessa työssä neljän kuukauden koeajalla. Sitä ennen en ollut käynyt teatterissa kertaakaan, Hulkkonen paljastaa. Nykyisin hän käy katsomassa jokaisen produktion ja seuraa katsomosta tarkkaan, miten lavastamossa toteutetut rakennelmat näyttämöllä toimivat. Hulkkosen työsuhde teatterilla vakinaistettiin vuonna 2006. Ero rakennuspuolen tutusta työporukasta oli hänestä vaikeinta. Ammattiliitto pysyi entisenä, mutta palkka putosi noin 100 euroa kuukaudessa. Siitä huolimatta Hulkkonen on varsin tyytyväinen ratkaisuun, jonka ansiosta sairaspäiviä on tuskin ollenkaan ja työura jatkuu parhaassa tapauksessa eläkeikään saakka. Lappeenrannan kaupunki pyrkii sijoittamaan työkykynsä tai jaksamisensa kanssa kamppailevia työntekijöitä uusiin tehtäviin aina, kun se suinkin on mahdollista. Uudelleen sijoittaminen on parempi vaihtoehto kuin varhaiseläke. Se on myös työntekijän kannalta parempi vaihtoehto ja tulee veronmaksajillekin edullisemmaksi. Kun henkilö jää varhaiseläkkeelle, hänen töitään ei yleensä voi jättää tekemättä, vaan niitä hoitamaan on palkattava uusi työntekijä. Palkan lisäksi työnantajan maksettavaksi tulevat varhaiseläkemaksut seuraavilta 36 kuukaudelta. Uudelleen sijoittamisella tavoitellaan paitsi työntekijän työuran jatkumista myös varhaiseläkkeiden aiheuttamien kustannuksien pienentämistä. Lappeenrannan varhaiseläkeperusteiset maksut ovat viidessä vuodessa lähes viisinkertaistuneet. Maksettavaa on tullut lisää keskimäärin 200 000 euroa vuodessa. Viime vuonna varhaiseläkeperusteisiin maksuihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa. Se herätti miettimään, mitä voisimme tehdä toisin. Euromääräistä säästötavoitetta ei ole vielä kirjattu, vaan tällä hetkellä etsimme varhaiseläkkeelle muita vaihtoehtoja, kertoo vs. henkilöstöjohtaja Päivi Ahonen. Henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjattu työhyvinvointiohjelma on Ahosen mukaan hyvä työkalu. Sitä sovelletaan yhdessä kaupungin tuottavuusohjelman kanssa. Tuottavuusohjelmalla puolestaan haetaan tehokkuutta ja säästöjä kaupungin toimintoihin. Lappeenrannassa ajatellaan, että hyvinvoiva henkilöstö on myös tuottavaa, sanoo Ahonen. Työntekijöitä muun muassa kannustetaan liikkumaan ja pitämään huolta henkisestä sekä fyysisestä kunnostaan jakamalla näille kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Työhyvinvointiohjelman täytäntöönpanoon on tänä vuonna varattu 110 000 euroa. Ahonen myöntää, että sairauspoissaolojen määrän vähentäminen, työurien pidentäminen häntäpäästä ja ikääntyvän henkilökunnan työhyvinvoinnin edistäminen on vaativa yhtälö. Tuottavuusohjelma ohjaa myös rekrytointia, jossa niin ikään noudatetaan tiukkaa linjaa. Selvitämme hyvissä ajoin, voidaanko eläkkeelle jäävän työntekijän tehtävät yhdistää muihin tehtäviin työprosesseja uudistamalla, otetaanko avuksi tietotekniikka vai tarvitaanko vapautuvaa tehtävää nykymuotoisena enää lainkaan, sanoo Ahonen. Jos tarvitaan, haemme uutta työntekijää talon sisältä, ennen kuin laitamme paikan julkiseen hakuun, Ahonen kertoo. On tietenkin tehtäviä, joissa tätä harkintaa ei voida käyttää. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa laki määrittelee ryhmäkoot, joita kohden on oltava tietty määrä henkilökuntaa. Onnistuneita työntekijöiden uudelleensijoituksia on Lappeenrannassa tehty kymmenkunta. Uutta, omaa ammattitaitoa vastaavaa työtä, etsitään yleensä silloin, kun työn fyysinen rasittavuus on käynyt ylivoimaiseksi. Toimialoista vaativimpia on pelastustoimi. Harva palomies jaksaa ammatissaan vanhuuseläkeikään asti eli 63 68-vuotiaaksi, sanoo Lappeenrannan kaupungin työsuojeluvaltuutettu Asko Kokkola. Se, minkä verran uudelleen sijoitettu työntekijä on valmis tinkimään palkastaan, onkin sitten kinkkisempi juttu. Toimisto- ja päivätöihin siirtyvän palomiehen palkka laskee ilman muuta, sanoo Kokkola. Myös monien tehtävien henkinen rasittavuus on lisääntynyt, kun vanhoista ja uusista velvollisuuksista koetetaan selvitä koko ajan vähemmällä väellä. Mitä varhaiseläkkeet ovat? Varhaiseläkkeitä, joista työnantaja joutuu maksamaan varhaiseläkemenoperusteista maksua, ovat: työkyvyttömyyseläke (yleisin) kuntoutustuki (määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke) työttömyyseläke (koskee vain ennen 1950 syntyneitä) yksilöllinen varhaiseläke (poistumassa, uusiin ei ole enää oikeutettuja) Lisäksi varhaiseläkkeisiin luetaan seuraavat eläkkeet, joista työnantajalle ei koidu varhaiseläkemenoperusteista maksua: osatyökyvyttömyyseläke (henkilöille, joilla on alentunut työkyky) osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke) osa-aikaeläke (minimi-ikä 58 vuotta) varhennettu vanhuuseläke (pienentää eläkkeen saajan eläkettä pysyvästi) Kuntatyönantajille on tietoa eläkelajeista ja niiden vaikutuksista eläkemaksuihin keva.fi:ssä kohdassa Työnantajille > Eläkemaksut. Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen aiheuttaa aina jännitteitä ja muutoksia, työsuojeluvaltuutettu Asko Kokkola kertoo. Kaikki kaupunkiyhtiöt Kevan asiakkaita Lappeenrannassa päätettiin jo 1990-luvulla, että sekä olemassa olevat että tulevat kaupunkiyhtiöt velvoitetaan vakuuttamaan henkilökuntansa Kevassa. Periaate on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymiin konserniohjeisiin, eikä yksikään kaupunkiyhtiö ole kilpailevien vakuutuslaitosten houkuttelevista tarjouksista huolimatta siitä lipsunut. Onhan se selvää, että mitä enemmän on maksajia, sitä turvallisempi on aikanaan eläkkeelle jäävien tulevaisuus, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Miettinen. 18 Keva 1-11 1-11 Keva 19
reportaasi Kokkola kertoo nuorehkosta ruuanlaiton ammattilaisesta, joka paloi loppuun esimiestyössä, mutta palasi Kevan ammatillisena kuntoutuksena toteutetun työkokeilun avulla takaisin oman alansa töihin. Kokkolan mukaan huonosti voivat työyhteisöt ovat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta hankalimpia tapauksia. Esimiehet ovat työyhteisöissä avainasemassa. Puutumme ongelmiin järjestämällä esimiehille muun muassa ihmissuhdetaitoja vahvistavaa koulutusta, kertoo Kokkola. Lappeenrannassa viime vuosina toteutetut organisaatiouudistukset ja toimintojen yhtiöittämiset ovat lisänneet jännitteitä työpaikoilla. Kun työnantaja ei enää olekaan kaupunki, vaan kaupunkiyhtiö, muuttuvat myös työsuhteiden ehdot, kertoo Kokkola. Kyllähän uudistukset vaikuttavat työilmapiiriin niin pitkään, kunnes asioista on sovittu. Lappeenrannan kaupungin palveluksesta on viime vuosina siirtynyt noin 2 000 työntekijää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja uusien kaupunkiyhtiöiden ja palkkalistoille. Jäljellä olevan henkilöstön määrää on tarkoitus vähentää vielä sadalla vuoteen 2012 mennessä. Vähennykset kohdistuvat pääasiassa hallinnollisissa tehtävissä toimivaan henkilökuntaan. Kuluvan vuoden aikana Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia sähköisiä asiointimuotoja ja keskitetään yhteen pisteeseen kaupungin asiakaspalvelukeskukseen mahdollisimman paljon eri toimialojen palveluja. Lappeenrannan organisaatio on kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mukaan viritetty hyvään iskuun. Yhtiöittämiset on yhtiöitetty, ja muutoksia päästiin hyödyntämään jo viime vuonna. Suurin yksittäinen muutos on ollut maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Talous- ja tietohallintoyhtiö Saita Oy ja ruokahuollosta ja puhtaudesta vastaava Saimaan Tukipalvelut Oy kasvavat maakunnallisiksi organisaatioiksi, kertoo Miettinen. Miettisen mielestä yhtiömuoto sopii kaupunkikonsernin tietyille toimialoille paremmin kuin perinteinen lautakuntavetoinen malli. Yhtiömuoto antaa itsenäisyyden ja mahdollisuuden nopeisiin ratkaisuihin, perustelee Miettinen. Kokemukset aiemmin yhtiöitettyjen Lappeenrannan Energia Oy:n, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n, Lappeenrannan Vesi Oy:n sekä elinkeinopalveluyhtiöitten toiminnasta ovat myönteisiä. Kaupunkiyhtiöitä on kuitenkin ajoittain arvosteltu siitä, että päätöksenteko karkaa veronmaksajien ulottumattomiin. Arvostelijat unohtavat, että esimerkiksi sähkön ja veden hinnoista päättää lopulta kaupunginvaltuusto, sanoo Miettinen. Kaupunkiyhtiöitä perustettaessa henkilökunta on ollut edustettuna sopimusneuvotteluissa alusta asti ja ratkaisut on tehty henkilöstön kanssa yhteisymmärryksessä. Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt ovat Kevan asiakkaita ja tulevat pysymäänkin, kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo. Ei minusta alle viisikymppisenä olisi ollut eläkeukoksi, Vesa Hulkkonen pohtii. Yli 20 vuotta muurarina työskennellyt mies sai uuden työpaikan teatterin lavastamosta. Näin Lappeenrannan henkilökunta hupeni Organisaatiouudistukset ja yhtiöittämiset ovat vähentäneet kaupungin työntekijämäärää noin 2 000:lla. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa on 2 437 työntekijää, joista vakinaisia on 1 774. Vielä vuonna 2008 Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli 3 960 työntekijää. Työntekijämäärä on vähentynyt hallinnollisten ratkaisujen takia. Lappeenrannan kaupungin taloushallinnon ja tietotekniikan henkilökunta on syksystä 2009 lähtien ollut Saimaan talous ja tieto Oy:n palkkalistoilla. Saita Oy huolehtii Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän taloushallinnon ja tietotekniikan palveluista. Lappeenrannan kaupunki ja Eksote omistavat yhtiön puoliksi. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhteensä 1 669 henkilöä - siirtyivät puolestaan 1.1.2010 maakunnallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelukseen. Eksote tuottaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelut Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnille. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ruoka-, puh tausja tekstiilipalveluista vastaa Saimaan tukipalvelut Oy. Yrityksen omistavat Lappeenrannan kaupunki (67 %), Eksote (29 %) ja Imatran kaupunki (4 %). Lappeenrannan kaupungin palveluksesta Saimaan tukipalvelujen palkkalistoille siirtyi 482 työntekijää. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa ei enää ole maatalouslomittajia, vaan he (30 henkilöä) kuuluvat nykyisin Savitaipaleen kunnan henkilökuntaan. 20 Keva 1-11 1-11 Keva 21
keva Salkunhoitaja Anette Eriksson tekee rahastoanalyysiä. Talo palvelua pullollaan Kevassa tapahtuu päivittäin paljon, kun 540 kevalaista huolehtii kuntaalan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista. Otimme selvää, mitä talon osastoilla oikein tehdään. Teksti Liisa Joensuu / Kuvat Aino Huovio Kuntoutusasiantuntija Susanne Holmström selvittää kuntatyöntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssään sairauden jälkeenkin. Eläkeasiantuntija Liisa Vuorenmaa neuvoo kirkon ja kuntien asiakkaita. Kevan aulan asiakasneuvontapisteessä tervehtii eläkeasiantuntija Mirja Mustonen, joka työskentelee myös puhelinpalvelussa. Hän näkee niin kunnan kuin kirkonkin asiakkaita. Vastaan kysymyksiin valtion eläkkeistä. Ihmiset haluavat tietää eläkeiästä, sairaseläkkeen määrästä ja eläkkeen karttumisesta. Olen tekemisissä niin opettajien kuin virastojenkin ihmisten kanssa ja selvitän heille, miten eläketurva muodostuu. Usein tulemme siihen tulokseen, että kannattaa jatkaa työntekoa vielä 63 ikävuoden jälkeenkin, Mustonen kertoo. Asiakasneuvontayksikössä työskentelee toki paljon muitakin, kuten eläkeasiantuntija Liisa Vuorenmaa, jonka työhön kuuluu kirkon ja kuntien työntekijöiden neuvominen. Vuorenmaalla on ollut sähköpostiviikko. Paljon pyydetään eläkerekisteriotteita ja kysytään eläkeikään liittyviä asioita. Asiakkaat ovat sairaanhoitajia, pappeja, diakonissoja ja haudankaivajia. Tänään sairaalan sielunhoitaja kysyi työkyvyttömyysehdoista. Kaikille eläkettään odottaville tärkeä yksikkö on eläkkeiden maksuyksikkö, jossa maksetaan kunnan, valtion ja kirkon työntekijöiden eläkkeet sekä kuntoutusrahat. Valtiokonttorista Kevaan tullut palvelupäällikkö Satu Kousa vastaa asiakkaiden ja sidosryhmien tiedusteluihin. Pöydällä odottaa iso pino eläkeratkaisuja. Panen niitä kovalla vauhdilla maksuun. Uudessa järjestelmässä on ollut alkuhankaluuksia, joten maksuunpanoista on tullut paljon puheluja ja meilejä vastattaviksi. Ratkaisuasiantuntija Susann Wecksten ahkeroi työkyvyttömyyseläkeosastolla eläkehakemusten ja arvioinnin parissa. Kun saan työkyvyttömyyshakemuksen sähköisesti näytölleni, valmistelen sen asiantuntijalääkärin kannanottoa varten. Lääketieteellisen arvioinnin jälkeen hakemus palautuu minulle. Työkyvyttömyyseläkehakemusta ratkaistaessa arvioidaan Tänään sairaalan sielunhoitaja kysyi työ kyvyttömyysehdoista. eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky, hakijan työtehtävien vaatimukset, työssä suoriutuminen sekä mahdollisuudet toipua työkykyiseksi hoidon ja kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläkeosastolla arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky alentunut. Ratkaisuasiantuntija ja asiantuntijalääkäri päättävät työkyvyttömyyseläkkeestä. Kuntoutusasiantuntija Susanne Holmström vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen osastolta selvittää työssä jatkamisen mahdollisuuksia, kun työntekijää uhkaa työkyvyttömyys sairauden takia. Olin juuri yhteydessä työterveyshoitajaan, joka soitti asiakkaan työhönpaluusuunnitelmasta. Asiakas palaa työhön pitkän sairasloman jälkeen työkokeilun kautta. Olen yhdyshenkilö asiakkaan, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja tarvittaessa työkyvyttömyyseläkeosaston välillä, Holmström kertoo. Vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen osastolla työskentelee myös asiantuntijalääkäreitä. Työnantajapalvelut on myös työurien pidentämisen ja työhyvinvoinnin asialla. Kouluttajat Minna Koskela ja Jutta Jylhä tuntevat eläkesäännökset. He auttavat kuntatyönantajia hoitamaan hyvin eläkeasioitaan sekä pitävät eläketiedotustilaisuuksia, koulutuksia ja seminaareja. Olemme tänään valmistelleet luentomateriaalia perehtyen viimeisimpiin työeläkejärjestelmän tietoihin, koska lähdemme pitämään luentoa Tampereelle: 60 ihmistä tulee kuulemaan eläketurvastaan organisaatiomuutostilanteessa, Koskela kertoo. Tietohallintopäällikkö Paula Sivunen johtaa Kevan tietohallinnossa eläkejärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavaa yksikköä. Tällä hetkellä hänen keskeisin työtehtä Kouluttajat Jutta Jylhä ja Minna Koskela lähtevät asiakaskäynnille. vänsä on vastata laskentapalveluprojektista, joka liittyy eläkeasioiden käsittelyn järjestelmäuudistukseen. Tietohallinnossa kehitetään ja ylläpidetään Kevan toimintaa tukevia tietojärjestelmiä. Näinä aikoina meitä työllistää Kasper-järjestelmäuudistus, joka nopeuttaa julkisen alan eläkeasioiden käsittelyä. Asiakkaalle uudistus näkyy nopeampina käsittelyaikoina ja monipuolisina sähköisen asioinnin palveluina. Tilastomatemaatikko Jussi Mattilan tehtäviin kuuluvat erilaiset aktuaaritehtävät ja tilastoasiat. Hän on laskenut Kevan budjetin eläkemenoennusteen vuodelle 2011 ja eläkemenoarvioita eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa varten. Eläkemeno on edelleen nousussa, sillä eläköityminen on yhä vilkasta, Mattila kiteyttää. Mattilan yksikkö, aktuaari- ja tilastopalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita sekä Kevan sisäisiin että ulkoisiin tarpeisiin. Kevan jäsenyhteisöt saavat henkilöstönsä eläköitymistilastoja ja -ennusteita. Tutkimus ja työelämän kehittäminen -toiminnossa suurennuslasin alla ovat työssä jatkaminen ja sen tukeminen sekä työelämän olojen parantaminen. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forman työpäivät koostuvat kokouksista, esitelmistä sekä kirjoitus- ja suunnittelutöistä. Suurin osa työajasta kuluu työssä jatkamista tukevan toiminnan parissa. Teen yhteistyötä monien kevalaisten kanssa. Tänään aamulla perehdytin Kevan uutta ylilääkäriä työssäjatkamisen asioihin. Päivän töihin on kuulunut valmistautuminen huomiseen kunta-alan poliittisen johdon seminaariin, joka pidetään Tampereella. Sain myös idean kolumniin ja sovin sen julkaisemisesta seuraavassa Kuntalehdessä, Forma kertoo. salkunhoitaja Anette Eriksson toimii korkosalkunhoitajana ulkoistettujen arvopaperisijoitusten yksikössä, joka sijoittaa ulkopuolisten omaisuudenhoitajien korko- ja osakerahastoihin. Tänään olen tehnyt rahastoanalyysiä, koska osastolla on rahastohaku päällä. Kevalla on USA:n yrityslainamarkkinoilla jo rahastoja, mutta niille haetaan lisävahvistusta. Olen käynyt läpi 44 rahaston listaa ja tehnyt analyysejä. Eriksonin yksikkö kuuluu sijoitustoimintoon, jonka tehtävänä on sijoittaa eläkerahaston varat tuottavasti ja turvallisesti, jotta tulevaisuudessa eläkemaksut eivät kasvaisi kohtuuttomiksi. 22 Keva 1-11 1-11 Keva 23
elämää arjessa Yksi jätkistä Sari Rautiala on ammatiltaan palomies, yksi viidestä palomiesnaisesta Suomessa. Työn fyysinen rasittavuus sopii hänelle mainiosti, mutta työskentely eläkeikään asti tuntuu haastavalta. Teksti Susanna Cygnel / Kuva Aino huovio Palomiehenkin sydämen syke nousee ja veri alkaa kohista suonissa. vantaankosken paloasemalla on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Hälytyksiä ei ole tullut, vaikka olisi voinut: yleensä vuorokauteen mahtuu toistakymmentä tehtävää. Palomiehet lähtevät liikkeelle, jos on sattunut auto-onnettomuus, tulipalo tai vesivahinko. Paljon vähemmästäkin heitä pyydetään paikalle, esimerkiksi kissan jäätyä puuhun ja kattilan kärähdettyä pohjaan. Hälytyksiä on laidasta laitaan sekä laadultaan että vakavuudeltaan. Sellaiset ovat pahimpia, joissa ihmisillä on hengenvaara ja lapsia on uhreina. Joskus tuntuu, että hälytys on tehty liian heppoisin perustein, Sari Rautiala, 37, toteaa. Kun hälytys sitten tulee, lamput syttyvät ja kaiuttimista alkaa kuulua hälytyskeskuksen kuvausta onnettomuudesta. Jos on oletettavissa, että tilanne on paha, palomiehenkin sydämen syke kasvaa ja veri alkaa kohista suonissa. On minuutti aikaa lähteä. Siitä syntyy pieni jännitystila, mutta ei minua ikinä varsinaisesti pelota lähteä keikalle. Rautialan työvuoro kestää yhden vuorokauden, johon mahtuu hälytysten lisäksi varusteiden huoltamista, koulutusta, fyysistä treeniä, lepoa ja ajan tappamista. Teemme täällä palolaitoksella mitä esimies milloinkin käskee. Harjoittelumme työpäivän aikana on esimiehen vastuulla. Tänä aamuna esimerkiksi harjoittelimme köysipelastusta. Iltapäivisin meillä on pakollista liikuntaa ja yleensä pelaamme sählyä viereisellä koululla. Kahden isoveljen koulima Sari halusi nuorena poliisiksi, mutta näkö ei ollut riittävän hyvä. Palomiehen ammatti tuntui kiinnostavalta kakkosvaihtoehdolta, joten hän haki pelastusopistoon Kuopioon kirjoitettuaan ylioppilaaksi. Ikänsä urheillut tyttö tiesi selvänsä fyysisistä testeistä eli penkkipunnerruksesta, istumaannousuista, leuanvedosta ja jalkakyykystä. Kilomäärät ja toistomäärävaatimukset olivat 60-kiloisella Rautialalla samat kuin kaksi kertaa isommilla miehillä. Samat testit tehdään joka vuosi ja niistä on selvittävä voidakseen jatkaa palomiehenä. Fyysisiä testejä seurasi henkisen soveltuvuuden selvittäminen. Läpäistyään kaikki testit Rautiala aloitti puolentoista vuoden opinnot. Hän valmistui palomieheksi vuonna 1995, ensimmäisenä naisena Suomessa. Asia huomioitiin oikein mediassakin tapaus ylsi paikallislehtiin ja kansallisiin tvuutisiin. Mutta niin vain maan ensimmäinen palomiesnainen valmistui kortistoon ja joutui elättämään itsensä kaupan kassana. Sairaankuljettajan töitäkin hän teki jonkin verran. Onneksi oman alan töitä löytyi vuoden päästä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Rautiala on palomiesyhteisössään ainoa nainen, mutta on aina hyväksytty joukkoon: hän tekee sen minkä mieskin. Nuoret Palomies Sari Rautialan työ on vaarallista, sillä palomiehet joutuvat menevät sinne, mistä muut pakenevat. Ihan ensin pitää huolehtia omasta ja parin turvallisuudesta. palomiehet nielevät nopeasti epäluulonsa huomatessaan, että Rautiala peittoaa heidät fyysisissä testeissä. Rautiala hymähtää, sillä fyysinen kunto on turvallisuusasia eikä syy paukutella henkseleitä. Jokaisen pitää pystyä suoriutumaan tehtävistään tapaturma- tai palopaikalla sukupuoleen ja kokoon katsomatta. Palomiehen työstä selviämiseen yksinkertaisesti vain tarvitaan joskus voimaa ja kestävyyttä. Tämä on fyysisesti raskasta kenelle tahansa, sillä savusukellusvarusteet painavat noin 50 kiloa. On oltava valmis kantamaan ihmisiä ulos palavasta talosta, ja se kannettava ihminen voi olla oma pari. Minun parini on tällä hetkellä 120-kiloinen mies, ja aina välillä harjoittelen kantamalla häntä. Rautiala uskoo, että nainen tuo miehiseen ammattiin vaihtoehtoista näkökulmaa ja jonkinlaista pehmeyttä. Joskus uhrit haluavat kohdata onnettomuuspaikalla juuri naisen. Toiset keikat ovat henkisesti niin raskaita, että palomiesten on hyvä käydä niitä läpi jonkun kanssa. Rautialalla henkinen jälkihoito oli aiheellista esimerkiksi Jokelan ampumisvälikohtauksen jälkeen. Työrytmi on säännöllinen: yksi vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Joka kolmas työvuoro on sairaankuljettajana, sillä myös siihen työhön palomiehet on koulutettu. Työpäivät alkavat aamuyhdeksältä ja päättyvät seuraavana aamuna samaan aikaan. Sarin aviomies työskentelee myös Vantaankosken paloasemalla eri vuorossa, joten he näkevät toisensa vuoron vaihdossa. Vapaapäivien ansiosta yhteistäkin aikaan jää. Pariskunnalla on 9- ja 11-vuotiaat lapset, jotka tietysti joutuvat sopeutumaan siihen, että äiti tai isä on pitkään kerralla pois. Toisaalta, jompikumpi vanhemmista on yleensä aina kotona. Palomiesten eläkeasiat ovat kovasti tapetilla. Työn raskauden huomioon ottaen Sarista tuntuu hurjalta, että pitäisi vielä 60-vuotiaana heilua savusukeltajan varusteet niskassa ihmisiä ja rakennuksia pelastamassa. Viisikymppisenä ehkä vielä, mutta ei enää silloin, kun useimmat naiset ovat jo isoäitejä. Ohjaan vapaa-aikanani jumppia, ja kaikenlainen liikunta on tärkeä osa elämääni myös työn ulkopuolella. Ehkä sieltä löytyy ammatti sitten eläkeikää odotellessa, jos tätä ei pysty enää tekemään. 24 Keva 1-11 1-11 Keva 25
kommuunisti Keva på svenska 28 Ledaren Sä laitoit minut nettiin miten pärjäisimme ilman verkkoasiointia ja internetiä? En usko, että mitenkään. Kommuunistinkin mielestä on vaan niin näppärää maksaa laskut, varata liput konserttiin ja ladata uusimmat kipaleet internetin ihmeellisestä maailmasta onneksi internetistä ei tullut vain tiedon valtatie! Verkkoasiointi on meille kaikille arkipäivää ja verkkoon pääsyn mahdollistava väline kulkee hyvin usein mukanamme taskussa tai laukussa. Verkko on siis paikka, jossa asiointi tapahtuu nopeasti, ajasta ja paikasta riippumatta. Sen me kaikki olemme sisäistäneet. Kevakin näyttää markkinoivan hanakasti verkossa asioinnin etuja. Kevan asiakkaat voivat hakea eläkettään sähköisesti vaikkapa kesämökkinsä laiturilla istuessaan. Kuntatyönantajat voivat lisäksi tarkistaa maksamiensa eläkemaksujensa perusteet asiointipalvelusta, tosin harvemmin varmaankaan laiturin päästä. Kevan sivuilta huomasin, että verkkopalveluista suosituin on eläkehakemuspalvelu, jota käytettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon. Kunta-alan eläkkeelle siirtyneistä lähes kolme neljästä haki vanhuuseläkettään sähköisesti. Keva on kertonut, että sähköisten eläkehakemusten osuutta on tarkoitus entisestään lisätä, jotta eläkepäätökset valmistuvat entistä vikkelämmin. Toimivuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Verkkomaailma on nimittäin armoton, nopea ja paljas. Asiakkaan luottamusta palvelun toimivuudesta ei voi pettää. Onko Keva mukana sosiaalisessa mediassa, kysyi eräs kuntajohtaja, joka mietti sosiaalisen median käyttävyyttä oman kuntansa toiminnassa. Lieneekö mielessä ollut Kelan Kerttu tai TELAmies-blogi. (Kiitos muuten heille hyvistä neuvoista perheen tuista ja työeläkealan kuulumisista matkan varrelta.) Ei näytä olevan, ainakaan vielä, oli vastaukseni. Jäin kuitenkin itsekseni pohtimaan asiaa. Mitä hyötyä siitä on Kevalle tai ylipäänsä julkisen sektorin asiakkaille? Sosiaalinen media on tietysti parhaimmillaan avannut kansalaisille aivan uudenlaisen ikkunan maailmaan, ja sen kautta on lähtenyt liikkeelle jo vallankumouskin. Kuntia ja valtion viranomaisia löytyy enenevissä määrin sosiaalisen median foorumeilta. Sosiaalista mediaa varmaan voisi hyödyntää organisaatiossa, joka palvelee pitkälti toista miljoonaa asiakasta. Päätinpä kysellä asiaa sosiaalisen median asiantuntijoilta. Sain vastaukseksi, että on hyvä muistaa, että sosiaalinen media ei ole itsetarkoitus ja tapa toimia kannattaa miettiä tarkkaan. Sosiaalinen media on myös armoton riippumatta siitä, 26 Keva 1-11 Sosiaalisen median kautta on lähtenyt liikkeelle jo vallankumouskin. onko siellä vai ei. Yritys voi yhtäkkiä huomata olevansa boikottilistalla, jos yksittäinen asiakas on saanut huonoa palvelua. Huono maine kantaa kauas mutta hyvä ei, koska kaikkien pitäisi lähtökohtaisesti olla hyviä. Luulenpa kuitenkin, verkkoasiointi ja sosiaalinen media monine mahdollisuuksineen eivät korvaa kasvokkain tapahtuvan asioinnin merkitystä. Tämän taitaa moni muukin allekirjoittaa. Onhan kasvokkain mukava asioida ja eikös sanattoman viestinnän kautta välity 80 90 prosenttia viestistä. Haluavatko kaikki olla mukana tässä teknologiaan pohjautuvassa palvelukulttuurissa? Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Halusimmepa tai emme, verkko ja sen kautta muodostuvat yhteisöt on se alusta, jonka kautta yhä useampi palvelujen tarjoaja lähestyy meitä eri rooleissa. Ja yhä useammin nämä palvelujen tarjoajat tietävät meistä kuluttajina yllättävän paljon. Palvelu on valmiiksi räätälöity. Kysymys kuuluu, klikkaanko auki ja luovutan itseni virtuaalimaailman vietäväksi. Kommuunisti tykkää? Anna Kommuunistille palautetta: kommuunisti@keva.fi Kommuunisti on innovatiivinen taustavaikuttaja, joka ei kumartele kuvia. Hän tuntee julkisen puolen työeläkejärjestelmän kuin omat taskunsa ja kokee velvollisuudekseen kyseenalaistaa. Kuvitus lotta nieminen Bild aino huovio 28 Pensionsärendena för statens personkunder överfördes smidigt till Keva. 29 Enligt Kommunförbundets verkställande direktör Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma behöver saker och ting inte vara på samma sätt i alla kommuner. 30 I Villmanstrand omplaceras anställda och uppgifter omorganiseras så att personalen ska orka arbeta längre. 31 Undersökning: De anställda gillar en aktiv arbetsgivare. 1-11 Keva 27
keva på svenska Ledaren Bestående förändring Den offentliga sektorn har varit utsatt för förändringens grepp och förändringens vindar förefaller bara att öka i styrka. På kommunsektorn har ett hundratal kommuner försvunnit från kartan under de senaste decennierna. Kommunens tjänstemän betjänar allt oftare även grannkommunernas invånare, och allt fler arbetstagare är anställda i bolag som ägs av kommunen. Staten har kraftigt omorganiserat sina ämbetsverk. En del av ämbetsverken har fått en ny hemort och t.o.m. ministerier undergick genomgripande förändringar för knappt fyra år sedan. Talesättet om den offentliga sektorns smala men långa bröd håller på att ifrågasättas. Förändringen är inte längre endast något som sker sporadiskt utan den har blivit ett bestående fenomen också för den offentliga sektorn. För arbetstagaren är förändringen inte nödvändigtvis välkommen. Förändringen medför dock nya möjligheter. När arbetena förändras kan man utveckla sin egen kompetens, samtidigt kan man få nya arbetskamrater eller nya synvinklar på arbetet. De anställda inom den offentliga sektorn har inte heller allmänt sett upplevt God service till alla Statens pensioner betalades för första gången via Kevas betalningssystem 20.1.2011. Utöver pensionsärendena flyttade 140 personer från Statskontoret till Keva. Initiativet till överföringen av statens pensionsärenden till Keva kom från Statskontoret redan för tre år sedan. Man började fundera över om det är förnuftigt att varje pensionsorganisation ensam gör de enorma systemrevideringarna. Keva hade redan hunnit långt med att utveckla sitt eget system, så man beslöt att förena krafterna. Det behövdes dock en lagändring för överföringen. Inom bägge pensionssystemen är årliga inbesparingar på totalt över 10 miljoner euro att vänta när det gäller datasystemkostnader, i Kevas effektivare processer och i en effektivering av stödtjänster, uppräknar Kevas verkställande direktör Merja Ailus. förändringen som ett hot. Enligt de senaste utredningarna verkar arbetstillfredsställelsen att förbättras. Enligt Arbetarskyddscentralens arbetslivsbarometer har arbetslivets kvalitet och arbetsförhållandena blivit bättre. Detta framgår på arbetsplatserna av att den närmaste chefens arbete utvecklats och av ett konstruktivare förhållningssätt till ändringsförslag och diskussioner om mål. Enligt Statskontoret har personalens genomsnittliga arbetshälsa trots förändringsvillervallan inte nedgått, i stället har den rentav stigit något. Chefsarbetet och samarbetet mellan arbetskamraterna har utvecklats positivt. Trots den positiva inställningen finns det utmaningar. Allt flera lider av stress, arbetets psykiska och fysiska belastning upplevs ofta som allt tyngre och en del har rentav upplevt våld från kundernas sida. Förändringarna i arbetet och arbetsförhållandena utgör utmaningar också för oss i egenskap av den pensionsanstalt som betjänar den offentliga sektorn. Hur ska vi fortsättningsvis kunna förbättra arbetshälsan så att folk ska orka stanna kvar i arbete och behovet av invalidpensioner ska vara så litet som möjligt? Hur ska vi stöda arbetsgivarna och företagshälsovården så att problemen i anslutning till arbetet ska kunna lösas? I vår strategi som reviderades senaste höst framträder de arbetsrelaterade frågorna kraftigt. I Keva talar vi om fortsatt förvärvsarbete och hur det ska främjas. Vi vill erbjuda våra medlemssamfund kompanjonskap för att utveckla arbetshälsan, vi samarbetar med företagshälsovården, vi erbjuder yrkesinriktad rehabilitering samt forskar i och utvecklar arbetslivet. Tillsammans med kommunerna har vi främjat utnyttjandet av de anställdas minskade arbetsförmåga. Ett tecken på detta är att allt fler invalidpensioner är delinvalidpensioner. För vår egen del har vi också surfat på förändringens vågor. Vid årsskiftet började vi som en ny organisation och vårt namn blev Keva. Vi betjänar lagstadgat nästan hela den offentliga sektorns personal och pensionstagare. Jag önskar både våra nya och gamla läsare berikande läsestunder. P.S. Vi kommer att närma oss en del av läsarna genom en läsarundersökning så att också tidningen Keva allt bättre ska kunna betjäna er. Tero Manninen Chefredaktör Målet är att betjäna alla kunder så bra som möjligt. Både statens och kommunens pensionsärenden har genom lagstiftningen överförts på Kevas ansvar, så ingendera kan ställas i en sekundär position. Betjäningen av statens pensionskunder förbättras dock. Vi slopade genast de begränsade klockslagen för kund- och telefontjänst som Statskontoret hade och vi betjänar under hela vår öppettid. Vi ger också pensionsberäkningar när kunderna behöver sådana, berättar Kevas vice verkställande direktör Eija Lehto-Kannisto. Vi eftersträvar också att förkorta handläggningstiderna. Text Katariina Krabbe / bild Aino Huovio Kommunens man Rättvisa är inte att saker och ting är exakt lika i alla kommuner. Enligt Kommunförbundets verkställande direktör Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma behövs variationer. Dörren till kommunhuset i röd tegel svänger i rask takt då besökare och seminariedeltagare kommer och går. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma som i tio års tid knogat på i huset är för väktaren i entréhallen redan endast KP. Han kom tillbaka till huset som vice verkställande direktör år 2005 och har varit verkställande direktör sedan i fjol. I anställningen som utvecklingsdirektör vid Sitra fem år tidigare ingick också att föra fram innovationer och utvecklingsidéer. Mer eller mindre har jag under hela min arbetskarriär jobbat med olika slags utvecklingsfrågor när det gäller förvaltning och verksamhet, antingen i Finland eller på den europeiska kontinenten. Med Kommunförbundets man pratar man om kommunerna. Vad månne det beror på att kommunfolket skäller på staten och att man inom statsförvaltningen ställer sig avogt till kommunerna eller är gnabbet endast tomt prat? Visst har vi en gemensam offentlig ekonomi och båda måste tillsammans ha omsorg om den ekonomiska situationen. Man kan inte tänka sig att den ena är i skick och den andra är vanskött. Staten måste se till kommunekonomin och kommunernas offentliga totala ekonomi. Tillsammans sköter vi underskottet i bärkraften, lugnar Mäki-Lohiluoma. Den kommunala självstyrelsens värde består enligt Mäki-Lohiluoma av två faktorer. Kommunernas sätt att producera tjänster står sig i internationell jämförelse med olika slags mallar. Vårt sätt att göra saker är det mest rättvisa och förefaller också att vara mest totaleffektivt. Värdet uppstår även av att det finns en tillräcklig skattefinansierad andel och att medlen allokeras, men att resurserna slutligen fördelas på lokal nivå. Det lokala beslutsfattandet ger en möjlighet att fatta de ur medborgarnas synvinkel rätta besluten. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma diskuterar ofta med sina nordiska kolleger det rådande tänkesättet enligt vilket alla saker ska vara på samma sätt i hela landet. Enligt hans uppfattning formas rättvisan, sett ur självstyrelsens synvinkel, av olikhet att det är möjligt att variera tjänsterna enligt behov. Som rättvisa betraktas att saker och ting är precis på samma sätt överallt. Själv tror jag inte på detta. Sådant leder lätt till delvis optimerade system och tjänsterna riktas inte rätt. Kommunlagen håller på att revideras. Omvärlden förändras och svängningarna i den globala ekonomin känns på olika sätt i kommunernas skatteintäkter. Månne tiden för en gemensam kommunallag är förbi? En gemensam förvaltning behövs, men det kan finnas variationer när det gäller att producera sektorvisa tjänster, bara kunden i slutändan får god service. Denna måste vara flexibel. För detaljerade bestämmelser leder till dyra och oändamålsenliga tjänster. Kommunerna har redan brokiga sätt att producera tjänster. Mäki-Lohiluoma säger att han ibland har varit bekymrad över att det endast finns ett enda sätt. Nu är han bekymrad över att det finns så många olika sätt att man inte nödvändigtvis behärskar hela systemet. Styrningen av tjänsternas innehåll och verksamhetssätt måste kvarstå hos kommunerna. Det lönar sig inte att lägga ut problem. De försvinner inte genom detta. Om kommunen lägger ut någonting, måste den noggrant fundera över vilken del som produktifierad och paketerad lämpar sig för att läggas ut. Kommunförbundet startade för ett år sedan projektet Ny kommun 2017 genom vilket man vill lyfta upp de golvade kommunerna. Syftet är att försöka finna en sådan kommunstruktur och mall som håller under de följande decennierna. Enligt Mäki-Lohiluoma har kommunförvaltningen hittills lappats ihop med plåster och nu borde man ställa en fullständig diagnos. Man borde till exempel ställa en sådan grundfråga som att vad är förhållandet mellan politisk ledning och tjänstemannaledning. Text Helinä Hirvikorpi / Bild Aino Huovio 28 Keva 1-11 1-11 Keva 29
keva på svenska lönen måste arbetsgivaren betala förtidspensionsavgifter för de följande 36 månaderna. Genom omplacering eftersträvar man förutom en fortsättning på den anställdas arbetskarriär även en minskning av de kostnader som förtidspensionerna ger upphov till. Villmanstrands förtidspensionsbaserade avgifter har under fem år närapå femdubblats. I snitt har det blivit ytterligare 200 000 euro att betala per år. I fjol användes för förtidspensionsbaserade avgifter 1,4 miljoner euro. Det fick oss att tänka på vad vi kunde göra annorlunda. Något sparmål i euro har ännu inte bokförts, för närvarande letar vi efter andra alternativ till förtidspensioner, berättar t.f. personaldirektör Päivi Ahonen. Ahonen medger att en minskning av antalet sjukskrivningar, en förlängning av arbetskarriärerna i slutändan samt att främja den åldrande personalens arbetshälsa är en krävande ekvation. Produktionsprogrammet styr även rekryteringen, där man likaså följer en stram linje. Vi utreder i god tid ifall uppgifterna för en anställd som går i pension kan kombineras med andra uppgifter genom att förnya arbetsprocesserna, ifall datatekniken kan tas till hjälp eller om uppgiften som blir ledig överhuvudtaget behövs i sin nuvarande form, säger Ahonen. Om den behövs, försöker vi rekrytera internt, innan vi offentligt lediganslår platsen, omtalar Ahonen. Ett tiotal framgångsrika omplaceringar av anställda har gjorts i Villmanstrand. Ett nytt arbete som motsvarar den egna yrkeskompetensen söks i allmänhet först när arbetets fysiska belastning har blivit övermäktig. Räddningsväsendet är en av de mest krävande branscherna. Få brandmän orkar i sitt yrke till pensionsåldern, dvs. tills de är 63 68 år, säger arbetarskyddsfullmäktige Asko Kokkola vid Villmanstrands stad. Text Ulla Ylönen / Bild Mikko Nikkinen Hellre ett nytt arbete än förtidspension Villmanstrands stad som kraftigt bolagiserat sina funktioner upprätthåller personalens ork genom att omorganisera både uppgifter och anställda. Vesa Hulkkonen arbetade över 20 år som murare tills hans liv vändes upp och ner för fem år sedan: knäet höll inte längre för klättrande och krypande på hårda underlag. Allt som oftast blev jag tvungen att sjukskriva mig när smärtorna blev outhärdliga och den högra foten liksom vek sig, berättar Hulkkonen. Knäet titthålsopererades en gång, men smärtorna kom tillbaka inom några år. Hulkkonen hade igen en gång arbetat på knä hela dagen när stadens huvudförtroendeman råkade göra en avstickare till arbetsplatsen. Han tittade förvånat på hur muraren som föreföll att vara i gott skick med möda hasade upp sig och haltade mot dörren genom att ta stöd av väggen. Huvudförtroendemannen frågade med detsamma Hulkkonen om han övervägt att byta yrke. Hulkkonen var då 44 år och hade inte alls för avsikt att bli hemmapappa på heltid. Efter några dagar meddelade huvudförtroendemannen att det inte fanns alternativt arbete på stadens husbyggnadsavdelning. Däremot sökte stadsteatern en metallarbetare för dekorationsateljén. Hulkkonens arbetserfarenhet från byggnadsbranschen vore ypperlig för uppgiften, men svetsarfärdigheter behövdes också. Valet föll inte på detta, eftersom Hulkkonen till sin utbildning är plåtslagare-svetsare. Huvudförtroendemannen förhandlade fram ett avtal för Hulkkonen med teaterns ekonomichef och efter några veckor började Hulkkonen sitt nya arbete med en prövotid på fyra månader. Anställningen blev ordinarie år 2006. Villmanstrands stad strävar efter att placera anställda som kämpar med sin arbetsförmåga eller ork i nya uppgifter alltid då det bara är möjligt. Omplacering är ett bättre alternativ än förtidspension. Det är också ur den anställdas synpunkt ett bättre alternativ och blir även förmånligare för skattebetalarna. Då en person går i förtidspension kan hans eller hennes arbete i allmänhet inte lämnas ogjort, utan man måste anställa en ny person för att utföra det. Förutom Arbetsgivarens aktivitet framkallar beroende Ju mer intresserad arbetsgivaren är av att förlänga arbetskarriärerna, desto fler kommunanställda ämnar fortsätta i arbetslivet fram till pensionsåldern. Detta framgår av Kevas undersökning Keitä ne ovat ne työssä jatkajat? där man utreder vilka faktorer som främjar och vilka som hindrar fortsatt förvärvsarbete inom kommunsektorn. Enbart intresse räcker dock inte, det behövs också planenliga åtgärder, till exempel hälsokontroller, regelbundna enkäter om välmående och yrkesinriktad rehabilitering samt uppföljning av läget. Arbetsgivarens attityd är avgörande. Attityden framgår till exempel när det gäller stödjande: är man kapabel att stöda dem vars arbetsförmåga har gått ned eller dem som är pensionerade och vill återgå till arbete? Ju skickligare man stöder, desto längre tänker folk stanna kvar i arbetslivet. Forskare Toni Pekka påminner om att även många andra faktorer än arbetsgivarens åtgärder förklarar en tidig pensionering eller avsikterna att gå i förtida pension. Redan från tidigare vet man att ett parförhållande, en utmanande livssituation, små inkomster, hälsoproblem och ett belastande arbete får den anställda att överväga pensionering redan före pensionsåldern. Å andra sidan trivs ensamstående, högt utbildade och personer som upplever sitt arbete som meningsfullt längre i arbetslivet. Alla drar nytta av om de kommunalt anställda orkar arbeta fram till pensionsåldern. Den anställda själv håller sig aktiv och överför sitt kunnande till de yngre, basservicen kan tryggas och arbetsgivaren besparas tilläggskostnader som följer av övergång till förtidspension. Text Pirkko Koivu bild Anna-Kaisa Jormanainen 30 Keva 1-11 1-11 Keva 31
20 vuotta sitten Viime vuosina on kyselty, kuinka kunnat tai yleensä suomalainen yhteiskunta kykenevät suoriutumaan yhä kasvista eläkekustannuksista, kun eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa. Kuntien eläkevakuutus 1/91