MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017
Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja selvityksen epävarmuustekijät... 4 5 Viitteet... 5 Työn tilaaja: VAPO / Irma Tommila Raportin laatija: Pekka Majuri - Ympäristöpalvelut, Latvasilmu osk Kuvat: Pekka Majuri Kannen kuva: Makkara-aavan luonnontilaisen kaltaisa avosuo-suoaluetta selvitysaluerajauksen pohjoisosilta Y-tunnus: 2772722-6 Raportin päiväys: 5.12.2017 Yhteystiedot: pekka.majuri@latvasilmu.fi ymparisto.latvasilmu.fi Karttapohjat MML 7/2017
Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 2 (5) 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue Toimeksiantona oli selvittää viitasammakon (Rana arvalis) mahdollista esiintymistä Ranuan Makkara-aavalle suunnitellulla turvetuotantoalueella. Selvitysalueiden rajaukset on esitetty kuvassa 1. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) lueteltu laji (Lajitietokeskus 2017). Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Suomessa lajin levinneisyys painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta havaintoja lajista on koko maasta tunturialueita lukuun ottamatta (Nieminen & Ahola 2017). Tämän selvityksen maastotyöt toteutti kesäkuussa 2017 FM biologi Pekka Majuri Latvasilmu osk:sta. Kuva 1. Makkara-aavan viitasammakkokartoituksen aluerajaukset
Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 3 (5) 2 Menetelmät Ennen maastotöitä selvitysalueelta etsittiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä. Selvitys ulotettiin myös hankerajauksen ulkopuolella sijaitsevalle Linkkalammelle. Varsinainen selvitys suoritettiin liikkumalla jalkaisin, pysähtyen kohteiden lähelle kuuntelemaan viitasammakon mahdollista kutuääntelyä. Viitasammakkoselvityksen maastotyöt toteutettiin 13.6 ja 14.6.2017 kello 18-02 välisenä aikana. Sää oli kartoituksien aikaan havainnoinnin kannalta hyvä: taivas oli pilvetön ja lämpötila kohtuullinen. Tuulisuus oli töitä aloitettaessa noin 3-4 m/s tyyntyen aina iltaa kohti. Mahdollisia viitasammakkohavaintoja kerättiin myös alueen linnustokartoituksien (Latvasilmu osk 2017) yhteydessä. 3 Tulokset Selvityksissä ei havaittu viitasammakoita, vaikka kartoitusalue on suurimmalta osalta ojittamatonta ja luonnontilaisen kaltaista märkää suota. Alueella esiintyy lukuisia lampareita, lammikkoja sekä mm. Makkaralampi, jotka soveltuisivat viitasammakon elinympäristöiksi. Myöskään selvitysalueen tuntumassa sijaitsevalta Linkkalammelta ei tehty viitasammakkohavaintoja (kuvat 2-4) Kuva 2. Joutsenenpesänaavan koillisosaa.
Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 4 (5) Kuva 3. Makkaralamminaavan Makkaralampi. Kuva 4. Selvitysalueen tuntumassa sijaitseva Linkkalampi. 4 Tulosten tarkastelu ja selvityksen epävarmuustekijät Kartoitusalue sijoittuu viitasammakon Suomen levinneisyysalueen pohjoisille osille (ks. Terhivuo 1993, Jokinen 2012). Vaikka kartoitusalue on suurimmalta osalta ojittamatonta ja luonnontilaisen kaltaista suota ja alueella esiintyy viitasammakon elinympäristöiksi soveltuvia lukuisia lampareita, lammikkoja sekä lampia, lajia ei havaittu vuoden 2017 kartoituksissa. Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon, että kartoitukset toteutettiin kesäkuun puolivälissä, jolloin viitasammakkojen kutuajan aktiivisuus on mahdollisesti jo hiipunut. Pohjoisessa osassa Suomea viitasammakkojen kutu alkaa yleensä touko-kesäkuun vaihteessa (Jokinen 2012). Viitasammakkojen kartoitus ja havaitseminen on
Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 5 (5) tehokkainta juuri kutuaikaan. Toisaalta kevät oli myöhäinen, mikä on voinut viivästyttää viitasammakoiden kudun alkamista. 5 Viitteet Jokinen, M. Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842 Esiselvitys. Suomenympäristökeskus. Raportti. 57 s. Lajitietokeskus 2017. https://laji.fi/taxon/mx.37621 [luettu 20.10.2017] Latvasilmu osk. 2017. Makkara-aavan pesimälintukartoitus vuonna 2017 [käsikirjoitus] Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017. Euroopan unionin luontodirektiivin IV lajien (pl. Lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1 / 2017. 278 s. Terhivuo, J. 1993. Provisional atlas and status of populations for the herpetofauna of Finland in 1980-92. Ann. Zool. Fennici 30:55-69.