PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tässä muistiossa kuvataan lyhyesti laadittua asemakaavan muutosluonnosta 2.4.2007. Maankäyttö Alue on pääosin metsää, rantaviiva on pääosin kesämökkien (9 kpl) käytössä. Muu virkistyskäyttö on vähäistä. Alue on kunnan omistuksessa. Alue on kaavoitettu aikanaan mittavalle matkailukeskukselle. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoite on muuttaa alue vetovoimaiseksi pientaloalueeksi ja yleiseksi virkistysalueeksi. Taloudellisena vähimmäistavoitteena on kattaa alueen kunnallistekniset rakennuskustannukset tonttien myyntituloilla. Maisema Kaava-alueen maisemarakenteessa on kolme osaa. Eteläkärki on kilpimäinen moreeni- ja kalliomäki, johon liittyy pari pienempää kumparetta. Puolikaaren muotoinen rantaviiva on kivinen ja mutkitteleva, siltä avautuu miellyttäviä näkymiä kaakkoon, etelään ja lounaaseen Uritunselälle, Vähäsalmeen ja Rajalansaareen sekä Rihanselälle. Pohjoinen osa on ison moreeniselänteen välitasanne. Osien välissä on paikoin kurumainen, jyrkkärinteinen laakso ja laajempi kosteikkolehto. Laakson päissä on kapeat lahdet. Jyrkkyyskartta alueelta: turkoosi = jyrkkä tientekoon, punainen = jyrkkä rakennuspaikaksi. Luontoarvot ympyröity vihreällä.

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 2 ASEMAKAAVAN LUONNOS 2.4.2007 YLEISRATKAISU Kaavaluonnos perustuu maiseman ominaisuuksiin. Jyrkkyystarkastelulla on etsitty sopivat tielinjat ja rakennuspaikat. Jyrkät rinteet ja kosteikko jäävät virkistysalueiksi. Ranta on alueen maiseman arvokkain osa. Se suuntautuu eteläisiin ilmansuuntiin ja avautuvat järvinäkymät ovat miellyttäviä. Rannat ovat kovapohjaisia ja veneilykelpoisia. Rantaviiivasta noin puolet tulee yksityiseksi tonttimaaksi, toinen puoli yleiseksi virkistysrannaksi. Asemakaavakartan pienennös.

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 3

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 4

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 5 RAKENTAMINEN PIENTALOTONTIT Alueelle esitetään 38 uutta omakotitonttia. Tontit sijaitsevat eteläisellä mäellä ja laakson pohjoispuolisella tasanteella.tontit ovat luonteeltaan erilaisia. Rantatontit Etelä- ja itärannalla on 11 erinomaista rantatonttia. Ne ovat aurinkoisia, avautuvat viuhkamaisesti eri suuntiin, mutkitteleva rantaviiva soveltuu mainiosti rantaoleskeluun. Rakennuspaikat ovat loivassa rinteessä. Mäkitontit Rantatonttien yläpuolisella mäellä on 9 tonttia. Rakennuspaikoilta avautuu näkymiä rantatonttien yli järvimaisemaan ja laaksoihin. Mäkitonteilta on lyhyt matka yleisille virkistysrannoille. Tasanteen tontit Laakson pohjoispuolisella tasanteella on 18 tonttia. Osa niistä sijaitsee näköalapaikoilla jyrkkien rinteiden yläpuolella. Niementien varressa olevien tonttien maisema on tavanomaisempi. Kaikilta tonteilta on lyhyt matka yleisille virkistysrannoille. Asemakaavan havainnekuva.

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 6 ASEMAKAAVAN RATKAISUT KORTTELI 219, rantatontit 11 kpl Asemakaavamerkintä AO-3: Erillispientalojen korttelialue: -rakennusala: 300 m2, loivissa rinteen kohdissa -etäisyys rannasta 25-50 m (tontilla 6 20 m) -tien puoleinen raja kiinnirakennettava, harjan suunta tien suuntainen -asuinrakennuksen kerrosala 250 m2, tontilla 6 200m2. -tien varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -rannan lähellä erillisen saunan ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 20 m2, voi sijaita toisin, ei alle 15 m rannasta -kerrosala yhteensä 250+50+20 m2, tontilla 6 200+50+20 -kerrosluku Iu2/3 eli ns. puolitoistakerroksinen, maasto sallii myös kellarin rakentamisen, tontilla 6 kerrosluku vain I, koska paikka on hyvin näkyvä, kellari ei mahdollinen (tulvariski) -ranta-alue 15-40 m syvyydellä puustoisena hoidettava alue (saa rakentaa talousrakennuksen ja/tai saunan) -rannassa ohjeellinen laiturin paikka, pituus max 5 m, venepoijun max etäisyys rannasta Vähäsalmessa 10 m -kaikki tontit rajautuvat järvenrantaan, mutkitteleva rantaviiva luo yksityisyyttä KORTTELIT 217-218, mäkitontit 9 kpl Asemakaavamerkintä AO-2: Erillispientalojen korttelialue -rakennusala: 300 m2, loivissa rinteen kohdissa -korttelissa 217 eteläpääty kiinnirakennettava, muualla vapaa, harjan suunta osoitettu -asuinrakennuksen kerrosala 250 m2 -tien (tai ajoyhteyden) varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -kerrosala yhteensä 250+50 m2 -kerrosluku Iu2/3 eli ns. puolitoistakerroksinen, maasto sallii myös kellarin rakentamisen -korttelissa 218 kallioinen huippu puustoisena hoidettava alue -kortteli 218 rajautuu pohjoisessa virkistysalueeseen, kortteli 217 on virkistysalueen ympäröimä, länsipuolella komeat kalliomäet

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 7 Näkymä Vähäsalmen rantakalliolta etelään, taustalla Vähäsaari. Oikealla korttelin 219 pohjoisreuna. Jyrkkä rinne korttelin 40 alapuolella, taustalla Uritunselkää. Rinne kuuluu Uritunrannan virkistysalueeseen. Näkymä tontin 219-4 rannasta kaakkoon niemen kärkeen tontille 6, taustalla Rajalansaari. Näkymä luoteeseen korttelissa 41 ylätasanteella, vasemmalla laaksoon putoava rinne. Ruovikkoinen, vehmas sisälahdelma tontilla 219-5, näkymä länteen. Alava saniaislehto tonttien 219-6 ja -7 rannassa, taustalla loiva rinne.

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 8 KORTTELIT 41 ja 215 osa, tasanne- ja rinteenreunatontit 6 kpl Asemakaavamerkintä AO-2: Erillispientalojen korttelialue -rakennusalat: 4 kpl 300 m2, pohjoisreuna kiinnirakennettava, harjan suunta; 2 kpl rakennuspaikka 225 m2, -asuinrakennuksen kerrosala 200 m2 -tien varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -kerrosala yhteensä 200+50 m2 -kerrosluku: tontit 1-2 I, tontti 4 Iu2/3 eli ns. puolitoistakerroksinen, tontit 3 ja 5: kerrosluku pakollinen II, k 215 kerrosluku II, maasto sallii myös kellarin rakentamisen, mutta paikoin kallioinen -rajautuu etelässä virkistysalueeseen ja metsäiseen notkoon, näkymiä myös laajalle täyttökentälle KORTTELI 39, tasannetontit 5 kpl Asemakaavamerkintä AO-2: Erillispientalojen korttelialue -rakennusala: 300 m2, pohjoisreuna kiinnirakennettava, harjan suunta osoitettu -asuinrakennuksen kerrosala 250 m2 -tien varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -kerrosala yhteensä 250+50 m2 -kerrosluku Iu2/3 eli ns. puolitoistakerroksinen, kostea maasto ei suosi kellarin rakentamista -tontit 1-4 rajautuvat lounaassa puistoon KORTTELI 40, rinteenreunatontit 3 kpl Asemakaavamerkintä AO-2: Erillispientalojen korttelialue -rakennusala: 300 m2, pohjoisreuna kiinnirakennettava, harjan suunta osoitettu -asuinrakennuksen kerrosala 200 m2 -tien (tai ajoyhteyden) varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -kerrosala yhteensä 200+50 m2 -kerrosluku I, maasto kallioinen, kellari hankala -rajautuu etelässä virkistysalueeseen ja jyrkänteeseen, näkymät järvelle KORTTELI 38, kalliotontit 4 kpl -asemakaavamerkintä AO-2: Erillispientalojen korttelialue -rakennusala: 300 m2, itäpääty kiinnirakennettava, harjan suunta osoitettu -asuinrakennuksen kerrosala 250 m2 -tien varressa erillisen talousrakennuksen ohjeellinen rakennusala, lisäkerrosala 50 m2, voi sijaita toisin -kerrosala yhteensä 250+50 m2 -kerrosluku Iu2/3 eli ns. puolitoistakerroksinen, kallioinen maasto ei suosi kellarin rakentamista -korttelin kallioinen länsiosa istutettava alueen osa -rajautuu lännessä virkistysalueeseen ja komeaan kallioselänteeseen

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 9 VIRKISTYSALUEET Kaavaluonnoksessa virkistysalueen osuus on huomattava. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin virkistysalueet palvelevat uuden alueen eiomarantaisia tontteja (27 kpl), viereisen Retkitien pientaloalueen asukkaita ja laajemminkin kirkonkylän asukkaita. Toiseksi virkistysalueeksi jäävästä alueesta suuri osa on rakentamiseen sopimatonta jyrkkyyden, kallioisuuden tai huonon maaperän takia. Uritunranta Länsirannalla on laaja, maastollisesti, maisemallisesti ja luonnoltaan monipuolinen virkistysalue. Lounaisrannan järveen laskevat kalliokumpareet soveltuvat erinomaisesti kesäiseen rantaoleskeluun. Jyrkät kivikkoiset rinteet, kostea lehto ja kapea lahti antavat maisemallista monipuolisuutta, alueelle saadaan vaihtelevia ulkoilupolkuja. Länsipäähän voidaan rakentaa lähiasukkaita palveleva venelaituri. Näkymä kaava-alueen länsireunalta läntisen lahden pohjukkaan,, taustalla kosteikkolehto, kaavassa Uritunrannan virkistysaluetta. Vähäsalmenranta Itärannan puronotko jää virkistysalueeksi. Rannassa on varaus venesatamalle. Vähäsalmen rantakallio on hieno näköalapaikka. Asemakaavassa on ajoyhteyden varaus Vähäsalmen yli Rajalansaareen. Suvipuisto Ylätasanteen pientaloalueen keskellä on 0,8 ha kokoinen sisäinen puisto, joka sopii lasten leikkipuistoksi. Alue on tasaista kosteikkoa, joten sitä on syytä täyttää jonkin verran. Kivikko ylätasanteella korttelien 40 ja 41 välisellä virkistysalueella. Uritunrannan komea kalliomäki ja vanha kesämökki, kaavassa Uritunrannan virkistysaluetta.

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 10 KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKENNE Niementie Alueelle johtaa nykyään pohjoisesta Niementie, joka liittyy Retkitiehen. Niementien pituus kaava-alueella on 310 m. Tiehen liittyy 4 kaava-alueen tonttia ja 4 tonttia tien pohjoispuolelta. Vähäsalmentie ja Vähäkuja Retkitien risteyksestä etelään jatkuva tie on kaavassa nimellä Vähäsalmentie. Koko pituus on 470 m, tiehen liittyy 60 m pitkä sivuhaara, Vähäkuja. Kaikkiaan 22 tonttia liittyy Vähäsalmentiehen ja Vähäkujaan, korttelin 217 kahden tontin liittymä on LP-alueen ja virkistysalueen kautta. Suvitie Ylätasanteen alueelle rakennetaan uusi Suvitie, pituus 340 m. Siihen liittyy 12 tonttia. Pysäköintialueet Rajalantien varressa nykyisillä täyttökentillä on kaksi pysäköintialuetta, jotka palvelevat vieraspysäköintiä ja virkistysalueiden käyttäjiä. Ajoyhteydet Katujen lisäksi asemakaavassa osoitetaan ohjeellisia ajoyhteyksiä virkistysalueiden kautta: -pysäköintialueelta Vähäsalmen venesatamaan ja mahdollisesti edelleen Vähäsalmen yli sillalla Rajalansaareen -Niementien länsimutkasta yhteysvaraus länteen Rimpunmaan alueelle (osoitekartassa Niemenkujan nimellä) Näitä ei ole merkitty kaduiksi. Varausalueille voidaan läjittää uuden asuntoalueen rakentamisesta syntyviä ylijäämämassoja. VESI JA VIEMÄRI Kunnan vesi- ja viemäriverkko ulottuu nykyään kaava-alueen reunaan Retkitiellä ja Perätien alueella. Vesi- ja viemärilinjat sijoitetaan Niementien ja Suvitien katualueelle. Uuden verkoston pituus on 1125 m. Pääosa rakennuksista voi liittyä viettoviemärillä, noin 10 tontilla tarvitaan kiinteistökohtainen pumppaus. KUSTANNUKSET Kunnallistekniikan kaavio. Katujen ja vesi- ja viemäriverkon rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 670 000,-, eli noin 17 630,- tonttia kohti. Helsingissä 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Antti Karvonen arkkitehti SAFA SNIL YKS-314

Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 11 NYKYINEN ASEMAKAAVA Nykyinen asemakaava on vuodelta 1974. Siinä niemen eteläpää on varattu mittavalle matkailu- ja virkistyshankkeelle. Asemakaava ei ole toteutunut lainkaan. Pohjoispuoliselle ns. Retkitien alueelle on taannoin laadittu pientaloalueen asemakaava, alue on rakenteilla. YV RH UV VU, PLI huvi-, viihde- ja majoitustarkoituksia palvelevien rakennusten alue loma-asuntoalue uimalaitos tai uimaranta virkistysalueita