Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013
Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana ovat kattavat ja toimivat normaaliolojen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tulonsiirrot Yhteistyön viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä tulee olla vakiintunutta ja kitkatonta, toiminnan eri tasoilla Kansainvälinen yhteistyö (EU, YK, WHO, IAEA, Pohjoismaat)
VÄESTÖN TOIMEENTULOTURVA JA TOIMINTAKYKY Elintärkeä toiminto Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Strategiset tehtävät Vakuutustoiminnan turvaaminen Toimeentuloturvan järjestäminen Väestön toimeentuloturva ja väestön toimintakyky Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluiden turvaaminen Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuuden turvaaminen Terveysuhkien havainnointi, seuranta- ja hallintajärjestelmän ylläpitäminen 5.8.2010
Varautumisjärjestelmän johtovastuu Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa STM yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa Ministeriö vastaa lainsäädännöstä, valtakunnallisen toiminnan koordinoinnista ja ohjauksesta STM:n kansliapäällikkö toimii valtakunnan terveydenhuoltopäällikkönä Poikkeusolojen toiminnan perustana on valmiuslaki Kunnalla on perusvastuu palvelujen järjestämisestä (Muutoksia: kunta- ja palvelurakenneuudistus, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolain uudistukset)
Poikkeusolojen syyt voivat olla moninaisia Poikkeusolojen määritelmä, valmiuslaki (1552/2011) 3 1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila 2. hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain toimivaltuuksien käyttöön ottamista 3. Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat 4. Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila 5. Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti
Miten terveysriskejä ehkäistään Epidemioiden ilmoitus sekä laboratorio ja riskinarviointijärjestelmä (THL) Rokote- ja lääkehuolto pandemiaan varautuminen; A(H1N1)v viruksen torjuntaan 1,4 milj. kuuria Tamiflu -lääkettä (ns. antiviraalisten lääkkeiden kattavuus 50 % väestöstä) Automaattinen säteilyvalvonta, määritykset (STUK) STM:n asiantuntijalaitosten tuki Vaarallisten kemikaalien valmiusverkosto (keskeiset viranomaiset) ja ensivasteryhmät (Työterveyslaitos, työsuojelu), myrkytystietokeskus 7/24 (HUS) Kansainvälinen yhteistyö
Miten sairaanhoito järjestetään poikkeusoloissa Puolustusvoimat tukeutuu normaaliolojen terveydenhuollon rakenteisiin Valmiuden asteittainen nosto ja osaamisen varmistaminen (perus-, tehostettu- ja täysvalmius) Valmiuslain perusteella valtioneuvosto (VN) voi määrätä terveyskeskuksen, sairaalan, lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekin tai vastaavan toiminnasta, potilaiden sijoittamisesta tai laitoksen ja materiaalin luovuttamisesta viranomaisen käyttöön Henkilöstön varmistamiseksi VN voi määrätä erityistyövelvoitteen
Sosiaalipalvelut häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen Laajentuvat ja supistuvat tehtävät normaalipalveluissa Erityisryhmien huomioiminen - vanhukset, sairaat, ilman huoltajaa olevat lapset, vammaiset, maahanmuuttajat Tuki evakuoinneissa, majoitus, vaatetus, muonitus, psykososiaalinen tuki, yhteydet läheisiin Muiden viranomaisten tukemiseen varautuminen, väestönsuojeluorganisaation huolto
Miten toimeentuloturva varmistetaan erityistilanteissa Puskurirahastot (työttömyysturva, Kela:n rahastot) Takuujärjestelyt (vakuutustoiminta/rahoituspohjan riittävyys) Vakavaraisuuden turvaaminen (Työeläkelaitosten riskinkantokyky, vakavaraisuuspuskuri -uudistus) Vähimmäisturvan taso (päivärahat, toimeentulotuki) Tietohuollon varmistaminen Varajärjestelmät: varmistettava maksatuksen tekninen toimivuus: Kelan palvelupisteet Poikkeusolojen vakuutustakuu
Ympäristöterveyden häiriötilanteet Kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen tai sen epäilyyn tai uhkaan johtavat tapahtumat Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus, COSK (TTL/THL) B-osaamiskeskus (THL/PLM&PLV) Zoonoosikeskus (THL/Evira) STUKin valmiusorganisaatio Mitä on opittu: Fukushima, Islannin tulivuoren purkaus, Nokian vesiepidemia Kriisisivusto, päätöksenteon tukijärjestelmät
Muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää varautumista normaaliolojen häiriöihin Globaali ympäristö väestön liikkuvuuden lisääntyminen tartuntatautien nopea leviäminen kaupan ja tuotannon rakenteelliset muutokset terrorismi kyberuhat Luonnon ääri-ilmiöt ja luontoon kohdistuvat uhat yhteiskunnan perustoimintojen sähkö-, tieto- ja viestiverkkoriippuvuus ympäristötekijöiden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Palvelurakenteen muutos julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen varautuminen 11 30.4.2013 Merja Rapeli
Esimerkkejä STM:n hallinnonalan 2000-luvun alun erityistilanteista Myyrmannin räjähdys syksyllä 2002 Aasian Tsunami -onnettomuus jouluna 2004 Pandemiat: Sars, lintuinfluenssa, A(H1N1)v Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat (-07/-08), Sellon ja Hyvinkään ampumiset (-09/-12) Tehyn lakon uhka/irtisanoutumiset syksyllä 2007 Nokian vesiepidemia joulukuussa 2007 Malagan bussiturma keväällä 2008 Fukushiman ydinturma keväällä 2011
STM turvallisuuden edistäjänä Hallinnonala on keskeinen turvallisuutta edistävä toimija yhteiskunnassa Toiminnan tasot: Kriisien ennaltaehkäisy Kriiseihin varautuminen Kriisien hoito ja niistä toipuminen