PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

GEOLOGIAN TUTKEUUSKESKUS Tekijät Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 20.1.2000 Raportin laji M19/2021/2000/ /10 tutkimusraportti. Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Paimion Korvenalan alueella vuosina 1996-1998 suoritetut kultatutkimukset Tiivistelmä Tutkimuskohde sijaitsee Paimion kunnan alueella karttalehdillä 2021 06 ja 2022 04 Turusta n. 30 km itään. Malmitutkimusten lähtökohtana oli lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet. Tutkimukset käynnistyivät syksyllä 1996 tunnusteluluonteisella mr-näytteenotolla. Näytteenotto keskittyi karttalehdelle 2021 06 (12 linjaa/276 p). Samaan aikaan syksyllä 1996 alueella tehtiin myös raskasmineraalitutkimuksia (46 kpl) sekä alustavia kallioperätutkimuksia. Raskasmineraalinäytteenoton perusteella alueen N-osaan suunniteltiin pienimuotoinen täydentävä mr-näytteenotto (96 p), koska moreenin raskasmineraalinäytteissä todettiin laajalla alueella kiinnostavia Au-hippumääriä (> 100 Au-hippua/10 1) ja paljastumilla Au-As-pitoisia rakojuonia ja hiertovyöhykkeitä. Valtausvarauksia alueella oli kaksi; Korvenala (7.8 km 2, 12.9.1996) sekä Kaleva (8 km 2, 16.4.1997). IP- ja MAGN-maastomittaus (n. 0,6 km 2 ) valmistui toukokuussa 1997. Näytteenoton tulokset olivat käytettävissä toukokuussa 1997. Etenkin alueen N-osan näytteenotossa tuli esille laaja-alainen ja kiinnostava Au-As-anomalia, jossa korkein yksittäinen Au-pitoisuus oli 1280 ppb ja As-pitoisuus 2700 ppm. Anomaalisen alueen koko oli n. 450 x 300 m. Tulosten perusteella kohde päätettiin tutkia kairaamalla ja selvittää anomalian aiheuttaja. Ensimmäisessä tunnustelevassa kairausvaiheessa kohteeseen kairattiin 6 kpl/444,3 m POKA-reikää (valmistui 26.6.1997). Kairausnäytteissä mineralisoitumista oli todettavissa laajalla alueella. Au-pitoisuudet jäivät kuitenkin odotettua heikommiksi, eikä selkeästä mineralisoitumisesta huolimatta "malmiluokan" lävistyksiä saatu. Korkein yksittäinen Au-pitoisuus oli 5.4 ppm. R301:ssä kultaa oli 5,5 m matkalla keskimäärin n. 0,8 ppm. Vastaava As-pitoisuus oli n. 0,03 %. R304:ssä Au-pitoisuus oli 1,0 ppm/5,45 m. Ensimmäisen kairausvaiheen kaikkien näytteiden Au-pitoisuuksien keskiarvo oli kuitenkin 310 ppb (näytteitä 252 kpl/129,5 m). Arseenilla vastaava keskipitoisuus oli 630 ppm. Seuraavana kesänä kohteen tutkimatta jääneeseen W-osaan kairattiin vielä 4 lisäreikää yhteispituudeltaan 393,7 m (GTK/GM100). Kairaukset eivät tuottaneet merkittäviä uusia malmiviitteitä. Kiireellisempien töiden ja resurssien vähäisyyden vuoksi tutkimukset päätettiin alueella toistaiseksi keskeyttää. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Paimio, Korvenala, Kaleva, Levonsuo, Au, As, mr-näytteenotto, geofysikaalinen mittaus, kairaus, raskasmineraalinäyteenotto. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Paimio, Kaleva, Korvenala, Levonsuo Karttalehdet 2021 06, 2022 04 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/2021/2000/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 9 + 18 liitesivua Suomi

KANSILEHTI KUVAILULEHTI SISÄLLYSLUETTELO S. JOHDANTO 2 Tutkimusten lähtökohta 2 Tutkimusalueen sijainti ja koko 2 Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö 2 Tutkimuskohteen nimeäminen 2 Aikaisemmat tutkimukset 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kansannäytetutkimukset 3 Geokemiallisen moreenitutkimukset 3 Geofysikaaliset maastotutkimukset 3 Kairaukset 3 Raskasmineraalitutkimukset 4 TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto ja johtopäätökset 4 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 5 LIITTYY-AINEISTO Näytteenottoaineisto 6 Geofysikaaliset tutkimukset 6 Syväkairaus 6 Muu aineisto 6 LIITELUETTELO 7 LIITTEET 1-18

2 JOHDANTO Tutkimusten lähtökohta Tutkimusten lähtökohtana olivat lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet. Tutkimusalueen sijainti ja koko Tutkimusalue sijaitsee Länsi-Suomessa, Paimion kunnassa, n. 30 km Turusta itään. Paimion keskusta tutkimuskohteeseen matkaa on n. 8 km (E). Alkuvaiheessa tunnustelevat mrtutkimukset keskittyivät karttalehdelle 2021 06, n. 4 x 1,5 km 2 kokoiselle alueelle Levonsuon ympäristöön. Myöhemmin uusien viitteiden myötä tutkimukset keskitettiin kuitenkin suppeammalle alalle aivan karttalehden 2021 06 pohjoisreunaan. Jonkin verran tutkimuksia ulotettiin myös karttalehden 2022 04 alueelle. Geofysikaalisia maastomittauksia suoritettiin n. 0,6 km 2 kokoisella alueella. Tutkimuskohteen sijainti on esitetty liiteessä 1. Valtausvarauksien sijainti sekä geofysikaaliset mittausalueet on esitetty liitteessä 2. Moreeninäytteenoton sijainti on esitetty liitteessä 3. Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö Paimion ympäristö on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa asutusta ja peltoja on runsaasti. Tutkimusalueella kohteen lähiympäristössä asutusta on kuitenkin vähemmän ja siellä esiintyy pieniä metsäsaarekkeita, joilla tutkimuksia voitiin suorittaa rauhassa. Peltoalueilla maapeitteiden, savikkojen paksuus voi olla hyvinkin suuri. Tutkimukset rajoitettiin kuitenkin metsäisille kallioalueille, joissa maapeitteiden paksuus vaihteli muutamasta sentistä yli 10 m. Vaikka kallioalueilla kalliopaljastumia on runsaasti, niin suurin osa kallioperästä on kuitenkin peittyneenä ohuen sammal- tai moreenipeitteen alle. Tiestöä, metsäautoteitä ja peltoteitä alueella on riittävästi. Tutkimuskohteen nimeäminen Tutkimuskohteesta on käytetty nimeä Korvenala paikallisen kylän nimen mukaan. Valtausvaraus oli nimeltään Kaleva. Kansannäyteraporteissa on yleisesti käytetty nimeä Levonsuo tai Levonsuonkallio. Aikaisemmat tutkimukset Merkittäviä malmitutkimuksia ei alueella ole aikaisemmin suoritettu. Sen sijaan kansannäytteisiin liittyviä "kansannäytekäyntejä" alueelle oli vuosien mittaan tehty useita. Turussa asuva Veli-Matti Koivula on aktiivinen harrastelijamalminetsijä, joka on lähettänyt vuosien varrella Turun, Paimion ja Halikon alueilta runsaasti Au- ja As-pitoisia näytteitä. Etenkin Levonsuon alueelta näytteitä on saapunut runsaasti.

3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kansannäytetutlumukset Kuten edellä todettiin, alueelta oli vuosien varrelta saapunut runsaasti Au- ja As-pitoisia näytteitä. Osa näytteistä on sisältänyt pieniä määriä myös molybdeenihohdetta ja scheeliittiä. Joihinkin näytteisiin on liittynyt melko korkeitakin Au-pitoisuuksia, paikoin myös paljain silmin näkyviä Au-hippuja. Suuri osa näytteitä on peräisin Korvenalan alueelta Levonsuonkallion lähiympäristöstä. Käyntien yhteydessä mineralisaatiot, joihin näytteet ovat liittyneet, ovat osoittautuneet pienialaisiksi, kapeiksi rakojuoniksi tai ruosteisiksi hiertovyöhykkeiksi. Mineralisoitumisviitteitä on todettu kuitenkin melko laajalla alueella. Vuonna 1996 Veli-Matti Koivula toimitti näytteitä myös Levonsuon N-puolelta. Joissakin näytteissä oli todettavissa myös paljain silmin näkyviä Au-hippuja. Lukuisten kansannäytteiden johdosta alueella päätettiin aloittaa tunnustelevat malmitutkimukset tarkoituksena selvittää, löytyisikö alueelta merkittävämpiä Au-viitteitä. Myös GTK:n ottamissa raskasmineraalinäytteissä todettiin kiinnostavia Au-hippumääriä, mikä osaltaan vaikutti tutkimusten käynnistymiseen. Geokemialliset moreenitutkimukset Tutkimukset käynnistyivät syksyllä 1996 tunnustelevalla mr-näytteenotolla. Näytteenotto sijoittui karttalehdelle 2021 06 Levonsuonkallion lähiympäristöön (12 linjaa/276 p) (liite 4). Näytteenottolinjat suunniteltiin kivilajiyksikköjen sekä geofysikaalisten magneettisten häiriöalueiden poikki. Näytteenotto oli tarkoitus suorittaa "pohjanäytteenottona" eli yksi näyte mahdollisimman syvältä. Näytepisteiden väli oli n. 50 m. N-S-suuntaisten näytteenottolinjojen väli vaihteli 50-900 m. Näytteenottokentän koko oli n. 3.5 x 1,5 km 2. Näytteitä kertyi 276 kpl (M9650119-M9650394, tilaus 50144) (Au 521U/5 g punnitus, As 516 U). Näytteenottokalustona oli kevyt teloilla liikuva iskuporakalusto (GTK/GM50). Alkuvuodesta 1997 myös karttalehden 2021 06 N-reunassa suoritettiin mr-näytteenottoa. Alueella oli todettu moreenissa Au-hippuja. Myös kansanäytteissä oli kohonneita Au-pitoisuuksia. Joissakin näytteissä oli todettavissa myös paljain silmin näkyviä pieniä Au-hippuja. Näytteitä kertyi 96 kpl (M9732001-M9732096, tilaus 60440) (Au 521U/5 g punnitus, As 516 U). Näytelinjoja oli 7 kpl. Pisteväli oli 25 m. Linjojen väli oli n. 100 m. Näytteenotto suoritettiin "pohjanäytteenottona" (GTK/GM50). Moreeninäytteenottopisteiden ja näytteenottolinjojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Moreeninäytteenoton tulokset on esitetty liitteillä 4-8. Geofysikaaliset maastotutkimukset Geofysikaalisia maastomittauksia suoritettiin n. 0,6 x 1,0 km 2 kokoisella alueella (IP, MAGN). Mittaukset keskitettiin kiinnostavimpaan kohteeseen karttalehtien 2021 06 ja 2022 04 rajalle, jossa oli todettu moreenissa selkeä, laaja-alainen Au-As-anomalia sekä Au-hippuja. Mittausalueen sijainti on esitetty liitteessä 2 ja mittaustulokset liitteillä 7-8. Kairaukset Tutkimuskohteeseen kairattiin vuosina 1997-1998 yhteensä 10 reikää yhteispituudeltaan 838,0 m (M52/2021/-97/R301-R306, M52/2021/-98/R307-R310)(SMOY/GM200, GTKGM100; T56). Kairanreikien sijainti on esitetty liitteissä 9-10. Kairausprofiilit on esitetty liitteissä 11-18. Näytteitä analysoitiin ensivaiheessa 252 kpl/129.5 m (R301-R306) (tilaus 60556). Toisessa kairausvaiheessa näytteitä analysoitiin 29 kpl/28,3 m (tilaus 60555).

4 Raskasmineraalitutkimukset Normaalin mr-näytteenoton ohella alueella suoritettiin myös raskasmineraalitutkimuksia. Menetelmää on kehitetty GTK:ssa etenkin malminetsinnän tarpeisiin. Menetelmä on nopea ja edullinen ja tulokset ovat raskasmineraalien (Au-hippujen, sulfidien jne.) osalta käytettävissä päivän, kahden sisällä. Menetelmässä moreenin pintaosista otetaan n. 10 1 näyte (sangollinen moreenia). Useimmissa tapauksissa myös n. 5 1 näyte on riittävä. Pienempi näytemäärä nopeuttaa käsittelyä. Näyte pestään ja seulotaan, jonka jälkeen seulan läpi kulkeutunut fraktio ajetaan nk. "Kultakoiralla", eräänlaisella kenttäkäyttöön kehitetyllä spriraalirikastimella. Rikastimella saadaan talteen hyvällä menetestyksellä hyvin pienetkin Au-hiput (> 0.01 mm). Kaikkein raskain fraktio (vain muutamia grammoja yleensä) tutkitaan mikroskooppisesti ja lasketaan näytteen sisältämät Au-hiput. Normaali nk. "taustapitoisuus" on 0-1 hippua/näyte. 10-100 Au-hippua merkitsee, että lähialueen kallioperässä on tapahtunut selkeää mineralisoitumista. > 100 hippua/näyte saattaa merkitä jo malmin läsnäoloa. Yleensä hippuanomaliat ovat hyvin paikallisia eli kulkeutumismatkat ovat lyhyitä (muutamia kymmeniä tai muutamia satoja metrejä). Näytteestä analysoidaan lisäksi ennen käsittelyä talteenotettu hienoainesnäyte myös normaalein analyysimenetelmin. Raskasmineraalinäytteenotto on erittäin käyttökelpoinen kullanetsinnässä myös sellaisilla alueilla, jossa moreenin pintaosat ovat huuhtoutuneet. Moreenin sisältämät tai Aupitoisista lohkareista tai kivistä rapautumalla irronneet Au-hiput säilyvät moreenin pintaosissa, vaikka sulfidit tai muut raskaat mineraalit olisivatkin rapautumisprosessissa hävinneet. Raskasmineraalinäytteitä tutkittiin alueelta tai sen lähiympäristöstä kaikkiaan 74 kpl. Parhaimmissa näytteissä Au-hippua oli 52-53 kpl/5 1 eli yli 100 Au-hippua /10 1 näyte. Hippuanomalian koko on n. 300 x 250 m 2. Tulokset tukevat erittäin hyvin geokemiallisen mr-näytteenoton tuloksia, mikä osoittaa menetelmän käyttökelpoisuuden malminetsinnässä. Raskamineraalinäytteenoton tuloksia on esitelty liitteessä 8. TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto ja johtopäätökset Malmitutkimusten lähtökohtana oli lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet sekä moreenissa todetut Au-hiput. Tutkimukset käynnistyivät syksyllä 1996 tunnusteluluonteisella mrnäytteenotolla sekä raskasmineraalitutkimuksilla. Näytteenotto keskittyi karttalehden 2021 06 pohjoisosaan. Raskasmineraalinäytteenoton perusteella alueen N-osaan, aivan karttalehden reunaan, suunniteltiin pienimuotoinen täydentävä mr-näytteenotto. Näytteenotto kohdistettiin alueelle, jossa oli jo alustavissa raskasmineraalinäytteissä todettu kiinnostavia Au-hippumääriä sekä paljastumilla Au-As-pitoisia rakojuonia ja hiertovyöhykkeitä. Vuonna 1997 tutkimuksia täydennettiin maastomittauksilla. Näytteenotossa tuli esille laaja-alainen Au-As-anomalia, jossa korkein yksittäinen Au-pitoisuus oli 1280 ppb ja As-pitoisuus 2700 ppm. Anomaalisen alueen koko oli n. 450 x 300 m 2. Tulosten perusteella kohde päätettiin tutkia kairaamalla ja selvittää anomalian aiheuttaja. Kaikkiaan alueelle kairattiin kahdessa vaiheessa 10 reikää/838,0 m (M52/2021/-97/R301-R306, M52/2021/-98/R307-R310)(GM100, T56). Kairausnäytteissä mineralisoitumista oli todettavissa laajalla alueella. Au-pitoisuudet jäivät kuitenkin odotettua heikommiksi, eikä selkeästä mineralisoitumisesta huolimatta "malmiluokan" lävistyksiä saatu. Korkein yksittäinen Au-pitoisuus oli 5.4 ppm. R301:ssä kultaa oli 5,5 m matkalla keskimäärin n. 0,8 ppm. Vastaava As-pitoisuus oli n. 0,03 %. R304:ssä Au-pitoisuus oli 1,0 ppm/5,45 m. Ensimmäisen kairausvaiheen kaikkien näytteiden Au-pitoisuuksien keskiarvo oli kuitenkin 310 ppb (näytteitä 252 kpl/129,5 m), joten kairauskohteen kivilajit ovat kullan suhteen poikkeuksellisen anomaalisia. Arseenilla vastaava keskipitoisuus oli 630 ppm. Kullan ja arseenin välillä ei ole selkeää korrelaatiota. Seuraavana kesänä kohteen tutkimatta jääneeseen W-osaan kairatut 4 lisäreikää eivät tuottaneet myöskään uusia merkittäviä malmiviitteitä.

5 Kiireellisempien tutkimuskohteiden ja odotettua hieman heikompien tulosten vuoksi tutkimukset päätettiin alueella keskeyttää toistaiseksi. Alueen kivilajit osoittautuivat kuitenkin huomattavan anomaalisiksi kullan suhteen. Mineralisoituminen näyttää lisäksi olevan huomattavan laajaalaista. Tutkimukset kohdistettiin pienelle, rajatulle alueelle, joten mahdolliset jatkeet molempiin suuntiin ovat auki. Tutkimustulosten perusteella on hyvin todennäköistä, että vastaavan tyyppisiä, mahdollisesti myös "malmiluokan" esiintymiä voi Paimion-Halikon alueelta löytyä lisää. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voidaan hyödyntää saavutettuja tuloksia ja eri tutkimusmenetelmistä saatuja kokemuksia. Espoossa 20.1.2000 Geologi Petri Rosenberg

6 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tutkimuksiin liittyvää aineistoa säilytetään GTK:n tiloissa tai arkistoissa. LIITTYY-AINEISTO Näytteenottoaineisto Moreeni- ja raskasmineraalinäytteenoton tarkemmat tulokset saatavilla analyysitilausnumeroiden perusteella. Näyteaineistoa (näyteampullit, < 0.063 mm fraktio) säilytetään Lopen kairansydänvarastolla. Geofysikaaliset tutkimukset Maastomittauksien mittaustulokset ja niihin liittyvät kartat säilytetään GTK:n arkistossa (MAGN, IP). Magneettinen: IP: Q22.23/2022 04A/97/1 Q28.4 /2022 04A/96/1 Syväkairaus Kairaukseen liittyvää aineistoa säilytetään Lopen kairansydänvarastolla. Kairanreiät: Kairanreikiiraportit: M19/52/2021/-97/R301-R306, M19/52/2021/-98/R306-R310 M52.5/2021/-97/R301-R306, M52.5/2021/-98/R306-R310 Muu aineisto Päiväkirjoja ja muuta asiaan liittyvää aineistoa säilytetään GTK:n tiloissa.

7 LIITELUETTELO Liite 1. Tutkimuskohteen sijainti geologisella kallioperäkartalla (mukaeltu 1:1000 000 mittakaavaisesta Suomen kallioperäkartasta, GTK 1997). Kuvassa myös mukana tärkeimmät rakenteelliset lineamentit. Kuvassa punainen tähti merkitsee Paimion Korvenalan aluetta. Liite 2. Tutkimuskohteen, varausalueiden sekä geofysikaalisten maastomittausten (MAGN, IP) sijainti 1:30 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 3. Mr-näytteenottopisteiden (sininen piste) sekä raskamineraalinäytteiden sijainti (punainen piste) 1:30 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 4. Mr-näytteiden Au-pitoisuudet symbolikarttana 1:20 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 5. Mr-näytteiden As-pitoisuudet symbolikarttana 1:20 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 6. Matalalentoaineistoon perustuvan magneettisen väripintakartan ja mr-näytteiden Aupitoisuuksien (symbolit) 1:20 000 mittakaavainen yhdistelmäkartta. 2021 06, 2022 04. Liite 7. Matalalentoaineistoon perustuvan magneettisen väripintakartan sekä maastomittauksiin perustuvan magneettisen väripintakartan 1:10 000 mittakaavainen yhdistelmäkartta. Karttaan on merkitty myös moreenin Au-pitoisuudet ja Au-hippumäärät symboleina. 2021 06, 2022 04. Liite 8. Maastomittauksiin perustuva 1:10 000 mittakaavainen IP-väripintakartta. Karttaan on merkitty myös moreenin Au-pitoisuudet ja Au-hippumäärät symboleina. 2021 06, 2022 04. Liite 9. Kairanreikien sijainti maastomittauksiin perustuvalla 1:5000 mittakaavaisella IP-väripintakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 10. Kairanreikien sijainti maastomittauksiin perustuvalla 1:5000 mittakaavaisella magneettisella väripintakartalla. 2021 06, 2022 04. Liite 11. Syväkairausprofiilit pintaprojektiona. Mittakaava 1:2000. M19/52/2021/-97/R301-R306, M19/52/2021/-98/R307-R310. Liite 12. Syväkairausprofiilit M19/52/2021/-97/R301-R303. Mittakaava l:1000. Au, As ppm. Liite 13. Syväkairausprofiilit M19/52/2021/-97/R304-R305. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Liite 14. Syväkairausprofiili M19/52/2021/-97/R306. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Liite 15. Syväkairausprofiili Ml9/52/2021/-98/R307. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Liite 16. Syväkairausprofiili M19/52/2021/-98/R308. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Liite 17. Syväkairausprofiili M19/52/2021/-98/R309. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Liite 18. Syväkairausprofiili M19/52/2021/-98/R310. Mittakaava 1:1000. Au, As ppm. Pohjakartat: Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/00