Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa Työnvälitykseen

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Isän kohtaamisen periaatteita

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Esimerkki 3 Joukkoliikenteen testimatkustajakokeilu kahdella työpaikalla

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Työnantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Cross-Border Move for Health Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Vaaka-hankkeen tulosseminaari Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Aktiivisena eläkkeellä

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Kokoustila Porina

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

University of Tampere University of Jyväskylä

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Transkriptio:

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Miksi henkilöstövähennysten vastuullinen toteuttaminen on tärkeää? Usein henkilöstövähennyksillä ei saavuteta toivottuja taloudellisia hyötyjä Tutkimusten mukaan henkilöstövähennykset vaikuttavat kielteisesti Yrityksen maineeseen Jäljelle jäävän henkilöstön sitoutumiseen ja motivaatioon Irtisanottujen hyvinvointiin, työhön suhtautumiseen ja uudelleen työllistymiseen Kielteisten vaikutusten minimoinnissa irtisanottavien kohtelu on tärkeässä roolissa - kokemus oikeudenmukaisuudesta avainroolissa Luo myönteisiä asenteita entistä työnantajaa kohtaan ja edistää luottamusta tuleviin työnantajiin Kertoo jäljelle jääville, että työnantaja kohtelee myös heitä reilusti, mikä puolestaan lisää sekä sitoutumista että halua ponnistella työnantajan menestymisen eteen

Tutkimuksen kohteena Nokian Bridgeohjelmaan osallistuneet Bridgen osallistujat kahdeksalla paikkakunnalla, viidessä maassa (Suomi, Tanska, UK, USA ja Intia) Kysely kolmena ajankohtana: ennen ja jälkeen Bridgen sekä 6 kk Bridgen jälkeen (N: T1 =1199, T2 = 795, T3 = 702) Haastattelut: ajoitus kuten kyselyissä (Yhteensä 101 Bridgeen osallistunutta; N: T1 = 22, T2 = 90, T3 = 13) Bridge-ohjelman suunnittelijoiden (N = 5), toteuttajien (N = 30) ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden (N = 3) haastattelut

Tutkimuksen tuloksia

Miksi Bridge? Tulkinta ohjelman taustoista Nokia haluaa kiillottaa imagoaan (82 %) auttaa yksilöitä uudelleentyöllistymisessä (68 %) edistää uutta strategiaansa tukemalla uusia Nokia-Windows ekosysteemiin liittyviä yrityksiä (35 %) Suhtautuminen vaihteli työsuhteen pituuden, henkilön sosiaalisen position ja työskentelypaikkakunnan mukaan

Osallistumisaktiivisuus Aktiivisimpia pitkään Nokian palveluksessa olleet henkilöt, jotka uskoivat Nokialla olleen aito halu auttaa Passiivisia olivat henkilöt, joilla ns. positiivinen syy (uusi työ, eläköityminen, perhevapaa ) psykologinen syy (esim. uupumus) tiedon puute

Tyytyväisyys Bridgeen Mitä pidempi työsuhde, sitä tyytymättömämpi kaikkiin tukimuotoihin Face-to-face aktiivisuus oli myönteisessä yhteydessä tyytyväisyyteen grace periodin pituudesta ja paikallisen Bridgen palveluista

Maine vastuullisena työnantajana Bridgen ansioista Nokiaa pidettiin reiluna ja vastuullisena työnantajana (67 % kyselyyn vastanneista)

Bridge-ohjelman hyötyjä arvioituna 6 kk myöhemmin Bridge oli hyödyllinen, koska se opetti miten töitä haetaan (80 %) Bridge oli hyödyllinen, koska se paransi itsetuntoa työnhakijana (61 %) Vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa loi myönteisiä voimavaroja (65 %) Bridge vähensi epävarmuutta ja auttoi selviytymään muutoksesta (56 %)

Vaikutukset osallistujien hyvinvointiin

Kokemukset Suomessa ja ulkomailla Kaiken kaikkiaan Bridge-ohjelmaan ja sen tarjoamaan apuun suhtauduttiin myönteisemmin Suomen rajojen ulkopuolella

Bridge tuen osoittajana Kokemus siitä, että sai Bridgen avulla oikeudenmukaisen korvauksen työsuhteestaan oli myönteisessä yhteydessä kokemukseen Nokian osoittamasta tuesta ja Nokiasta hyvämaineisena työnantajana Taloudellinen korvaus -> hyvä maine Paikalliset palvelut -> huolenpidon kokemus -> hyvä maine

Käytännön suosituksia Kolme mahdollista tukimuotoa

Hankkeen suositukset nousevat kahdesta tutkimuksesta Kysely- & haastattelututkimus Nokian Bridge-ohjelmaan osallistuneille Bridgen osallistujat kahdeksalla paikkakunnalla, viidessä maassa (Suomi, Tanska, UK, USA ja Intia) Kysely kolmena ajankohtana Haastattelut Bridge-ohjelman suunnittelijoiden ja toteuttajien haastattelut Haastattelututkimus Helsinkiläisessä lähiössä suunniteltavan yrittäjyystuen järjestämisestä Kymmenen haastateltua, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä toimeentulonsa muotona

Taloudellinen tuki Esimerkkejä: Palkallinen aika uuden työn etsimiseen Rahakorvaus irtisanottavalle tai irtisanoutuvalle Starttiraha yrityksen perustamiseen Taloudellinen tuki kouluttautumiseen Hyötyjä: Antaa aikaa henkilön palautumiseen, uudelleen suuntautumiseen ja uuden työn etsintään Helpottaa yrittäjäksi siirtymistä Mahdollistaa uuden opiskelun

Tietoja ja taitoja - käytännöllinen tuki Konkreettinen apu ja ohjaus työnhaussa, kuten apu CV:n ja työhakemuksen tekemisessä ohjaus LinkedIn-profiilin hyödyntämisessä Ura- / outplacementvalmennus omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien pohtiminen sekä konkreettinen apu Valmiiksi koottu tietopankki tarvittava tieto löytyy yhdestä paikasta työnhakukanavista ja -tavoista koulutusmahdollisuuksista yrittäjyydestä työttömyystuesta Tila, jossa esillä kootusti tietoa paikalla joku, jolta kysyä neuvoa Voidaan toteuttaa omin voimin, ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tai vertaistukena

Sosiaalinen / psykologinen tuki Mahdollisuus tilanteen käsittelyyn ja tuen saamiseen Niille, jotka kaipaavat keskusteluapua Varhainen purkaminen auttaa eteenpäin kohti konkreettisia toimia uudelleen työllistyminen nopeutuu Ulkopuoliset ammattilaiset Vertaistuki Aktivointi, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen Yhteisiä tapaamisia, joissa - Voi kuulla esimerkkejä uratarinoista, yrittäjyydestä, koulutusmahdollisuuksista yms - Voi tehdä yhdessä muiden kanssa esimerkiksi työhakemuksia - Keskustella muiden kanssa Kokemus yhteisöllisyydestä, me-hengestä, rohkaisu kohti uusia askeleita ja passivoitumisen ehkäiseminen Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä voidaan edistää - tarjoamalla tila, jossa voi tavata muita - järjestämällä tilaisuuksia Sosiaalisen ja psykologisen tuen järjestäminen ei vaadi suuria taloudellisia resursseja, lähinnä kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä

Muita suosituksia yrittäjyystuelle Tietoa ja esimerkkejä yrittäjyydestä Sparraus liiketoimintaidean kehittämisessä Konkreettista apua liiketoimintasuunnitelman tekemisessä Vertaisryhmiä Luentoja ja innostavia esityksiä kokeneemmilta yrittäjiltä

Huomioi tukitoimien toteutuksessa Kannattaa varmistaa kokemus siitä, että henkilön panostus organisaation hyväksi huomioidaan Työsuhteen keston ja henkilön panostuksen voi kompensoida omien mahdollisuuksien mukaan rahallisilla ja/tai aineettomilla tukimuodoilla Tukitoimilla kannattaa viestiä aitoa halua huolenpitoon ja auttamiseen Lisää tukitoimiin osallistumista ja tyytyväisyyttä niihin Tukitoimien tavoite kannattaa kommunikoida selkeästi Henkilöiden aktivointi palvelujen käyttöön on tärkeää Tieto tuesta kaikille Face-to-face aktiivisuus tuottaa parhaan lopputuloksen (tyytyväisyyttä ja työllistymistä) Esimiesten rooli Ensimmäiset askeleet tuen piiriin ryhmällä / tiimillä

Aktivointi uudelleentyöllistymiseen Taloudellinen tuki Tietoja ja taitoja Omaehtoisuus & valinnan mahdollisuus Kyvykkyys & luottamus omaan työllistettävyyteen Autonominen motivaatio työnhakuun Hyvinvointi Sosiaalinen & psykologinen tuki Yhteenkuuluvuus