Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto
SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee monella tavalla 4 Naisen sepelvaltimotauti on vaikea tunnistaa 5 NAISILLA JA MIEHILLÄ SAMOJA VAARATEKIJÖITÄ, MUTTA MYÖS EROJA 6 Tupakointi 6 Epäedulliset veren rasva-arvot 7 Diabetes 8 Ylipaino 8 Vähäinen liikunta 9 Alkoholin liikakäyttö 9 Stressi ja masennus 9 SAIRASTUMISVAARAN ARVIOINTI 10 Numerot kertovat 11 VAARATEKIJÖIDEN HALLINTA 12 Henkilökohtainen projekti 12 Tupakoinnin lopettaminen 12 Terveellinen ruokavalio 13 Liikapaino, lihavuus ja painon hallinta 16 Tyypin 2 diabetes - mitä voi itse tehdä? 17 Liikuntaa sydämen terveydeksi päivittäin 17 Vähemmän stressiä 18 SEPELVALTIMOTAUDIN TUTKIMINEN 19 SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO 20 Lääkehoito 20 Vaihdevuosien hormonikorvaushoito 22 Pallolaajennus ja verkkoputken asennus 22 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 22 Liuotushoito 23 Sydänkohtauksen jälkeinen kuntoutus 23 TOSITARINOITA 24
TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI Terve sydän koko elämäksi - Nauti elämästä. Sepelvaltimotautia pidetään yhä miesten sairautena, vaikka puolet sepelvaltimotautipotilaista on naisia. Sepelvaltimotauti on naisten yleisin kuolemansyy. Erona sukupuolten välillä on se, että naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin noin 10 vuotta miehiä vanhempina. Elämäntapavalinnat vaikuttavat sydämen terveyteen ja sepelvaltimotautiin sairastumiseen. Naiset ovat omaksuneet enenevässä määrin sellaisia miehisiä elämäntapoja, jotka ovat vaaraksi sydämen terveydelle ja siten kaventavat odotettavissa olevien elinvuosien välillä ollutta eroa naisten ja miesten välillä. Naisten ikäetumatkaa kaventaa etenkin naisten lisääntynyt tupakointi. Sairastumisvaara kasvaa naisilla, jotka tupakoivat, ovat ylipainoisia, joilla on poikkeavat veren rasva-arvot ja kohonnut verenpaine. Myös diabetes lisää sairastumisen vaaraa. Alle 50-vuotiaalla naisdiabeetikolla on yhtä suuri vaara sairastua sepelvaltimotautiin kuin vastaavan ikäisellä miehellä, joka ei sairasta diabetesta. Myös liiallinen stressi ja masennus uhkaavat sydämen terveyttä, etenkin jos niihin liittyy muita vaaratekijöitä. Terve sydän lisää elämänlaatua! Sepelvaltimotauti on pitkälti ehkäistävissä ja sen eteneminen hidastettavissa terveillä elämäntavoilla. Miten? Tutustu tähän oppaaseen, niin tiedät. 2 Ja loppu onkin Sinusta itsestäsi ja valinnoistasi kiinni. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämäntapojaan sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi. Kun lopetat tupakoinnin, alat liikkua enemmän, vähennät rasvaa ruoastasi, noudatat terveellistä ruokavaliota, syöt monipuolisesti ja oikein, voit paremmin ja pienennät vaaraasi sairastua sepelvaltimotautiin. Nyt jo tiedetään, että nämä asiat tepsivät, mutta tutkimus sepelvaltimotautiin johtavista syistä ja niiden ehkäisemiskeinoista jatkuu.
Verenkierto nat kuljettavat veren elimistöstä takaisin sydämeen. Valtimoita ja laskimoita yhdistää joukko pieniä verisuonia, joita kutsutaan kapillaari- eli hiussuoniksi. Kaulalaskimo Yläonttolaskimo Alaonttoaskimo SYDÄN JA VERENKIERTO Kaulavaltimo Solisvaltimo Aortta Sydän Keuhkoverenkierto Laskeva aortta Munuaisverenkierto Lonkkavaltimo Lonkkalaskimo Reisivaltimo Reisilaskimo 3 SEPELVALTIMOTAUTI Sepelvaltimot kulkevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen veren- hapen- ja energiansaannista. Sepelvaltimoita ovat oikea sepelvaltimo ja vasen sepelvaltimo, joka jakautuu eteen laskevaksi haaraksi ja kiertäväksi haaraksi. Tärkein näistä sepelvaltimoista on vasen päähaara, joka ruokkii molempia vasemmanpuoleisia haaroja ja näin suurinta osaa sydänlihasta. Sepelvaltimotaudin syntytapa on monisyinen. Sen lopullinen syy on valtimoiden kovettuminen ja ahtautuminen, ateroskleroosi. Sepelvaltimotauti on rasvaaineenvaihdunnan sairaus, jossa valtimoiden sisäseinämiin muodostuu kovettumapesäkkeitä, jotka vähitellen ahtauttavat valtimoa ja estävät verta virtaamasta. Sepelvaltimotautiin liittyy tulehdusprosessi suonenseinämässä ja äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen aikana myös häiriö veren kokkaroitumisessa eli verihiutaleiden toisiinsa kiinnittymisessä ja veren hyytymisessä. Oikea eteinen Oikea kammio Sydän Aortta Vasen eteinen Vasen kammio Sydän on vahvan lihaksen muodostama pumppu, jossa on neljä lokeroa. Toiminnallisesti sydämessä on kaksi pumppua, oikea ja vasen. Ylempiä lokeroita kutsutaan eteisiksi ja kahta alempaa lokeroa kammioiksi. Eteisten ja kammioiden välissä on läpät, jotka estävät veren takaisinvirtauksen sydämen pumpatessa. Kaksi oikean puolen lokeroa, oikea eteinen ja kammio pumppaavat verta sydämestä keuhkoihin, jossa punasolut sitovat itseensä happea elimistöstä kuljetettujen kuona-ainekaasujen tilalle. Vasen eteinen ja kammio kuljettavat happirikkaan veren muualle elimistöön. Sydän on osa ihmisen verenkiertojärjestelmää, verkostoa, johon kuuluvat sydämen lisäksi keuhkot, valtimot, laskimot ja hiussuonisto. Valtimot eli arteriat ovat verisuonia, joiden kautta sydän pumppaa happirikkaan veren kaikkialle elimistöön. Laskimot eli ve- Sepelvaltimotaudin syntytapa on monisyinen. Sen lopullinen syy on valtimoiden kovettuminen ja ahtautumnen, ateroskleroosi.
Kuva: Petri Kovanen, kirjassa Kardiologia, Duodecim 2000 Oikea sepelvaltimo D. paksukattoinen fibroaterooma E. fibroaterooman pinnallinen haavauma (oireeton) F. suurentunut fibroaterooma (stabiili angina pectoris) G. fibroaterooman uusi pinnallinen haavauma (epästabiili angina pectoris) A. intiman epäkeskinen paksuntuma B. rasvajuoste C. aterooma EROOSIOTIE toistuvia pinnallisia haavaumia sydäninfarkti Sydän ja sepelvaltimot Sydäninfarktin kehittyminen supistus pintatrombi ontelon tukkiva seinämätrombi organisoitunut trombi supistus Vasen sepelvaltimo Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara intima I. aterooman syvä repeämä vaahtosolu lipidiydin H. ohutkattoinen fibroaterooma REPEÄMÄTIE sydäninfarkti pintatrombi kollageenikatto kollageenikatto 4 Sydäninfarktin kehittyminen Poikkileikkaus sepelvaltimosta SEPELVALTIMOTAUTI intima = valtimon sisäkalvo media = valtimon keskikerros adventitia = valtimon pintakerros hartia = vaurioaltis alue valtimossa lipidiydin = kolesterolikertymä ILMENEE MONELLA TAVALLA Sepelvaltimotauti voi ilmentyä eri tavoin. Naisilla tavallisin ilmenemismuoto on rasituksessa ilmaantuva rintakipu (angina pectoris) tai hengenahdistus eli krooninen muoto. Miehillä tavallisin esiintymismuoto on äkillinen sydäninfarkti. Sepelvaltimotauti voi olla myös vakavan rytmihäiriön aiheuttaman äkkikuoleman taustalla. Rasituksessa verenpaine ja syke nousevat. Sydän joutuu tällöin tekemään enemmän työtä ja tarvitsee enemmän verta ja happea. Jos sepelvaltimoissa on ahtaumia, sydänlihaksen hapensaanti vaikeutuu, mikä aiheuttaa oireet. Stabiilin eli vakaan angina pectoriksen oireet ilmaantuvat yleensä ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa ja toistuvat samantyyppisissä tilanteissa. Valtimot eivät ole vielä kokonaan tukkeutuneet. Epästabiilin eli epävakaan angina pectoriksen oireita tulee myös levossa, mikä merkitsee sairauden muuttumista vakavaksi. Tila ennakoi valtimoiden äkillistä tukkeutumista. Kuva: Petri Kovanen, kirjassa Kardiologia, Duodecim 2000
Sepelvaltimotautikohtaus on sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumasta johtuva oireisto. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus voi ilmetä epävakaana angina pectoriksena tai sydäninfarktina. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet. Tavallisimmin syynä on verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Hyytymä syntyy, kun ahtautuneeseen suoneen syntynyt kovettumapesäke repeää. Repeämän sisällöstä ja verihiutaleista muodostuu tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. Sydäninfarktin voi aiheuttaa myös sepelvaltimon spasmi eli kouristus. Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä, mutta myös muulloin. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, mutta osa vaatii hoitoa. Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä. Sydämen vajaatoiminta johtuu useimmiten sydäninfarktin jälkeisestä sydänlihaksen vauriosta. NAISEN SEPELVALTIMOTAUTI ON VAIKEA TUNNISTAA Myös naisilla sepelvaltimotaudin yleisin oire on rasituksessa ilmaantuva rintakipu eli angina pectoris. Naisilla esiintyy kuitenkin miehiä useammin monia muitakin oireita, kuten hengenahdistusta, voimakasta väsymystä, polttelua ylävatsalla, pahoinvoinnin tunnetta, närästystä, painon tunnetta rinnassa tai särkyä käsivarsissa, leukaperissä ja selässä. Naisen oireet saatetaan sekoittaa vaihdevuosioireisiin, sappivaivoihin, astmaan tai ruoansulatuskanavan oireisiin. Jokaisen naisen kannattaa muistaa sepelvaltimotaudin mahdollisuus tuntiessaan rintakehän keskivaiheilla epämukavuutta, täysinäisyyden tunnetta, ahtauden, puristuksen tai painon tunnetta, joka kestää useita minuutteja tai tulee ja menee. puristusta tai kipua rinnassa tai kipua yläselässä, hartioissa, kaulassa, leukaperissä tai käsivarsissa hengenahdistusta tai hengitysvaikeutta huimausta tai pahoinvointia nihkeyttä iholla tai hikoilua ja kalpeutta sydämen tykyttelyä ilman järkevää syytä selittämätöntä ahdistuksen tunnetta, voimakasta väsymystä tai heikkoutta etenkin ilman edeltävää rasitusta ylävatsakipua tai närästystä, joka ei selvästi liity ruokaan Jos on pienikin epäily siitä, että oireet ovat sydänperäisiä, on hakeuduttava hoitoon. Myös naisilla sepelvaltimotaudin yleisin oire on rasituksessa ilmaantuva rintakipu eli angina pectoris. Naisilla esiintyy kuitenkin miehiä useammin monia muitakin oireita, kuten hengenahdistusta, voimakasta väsymystä, polttelua ylävatsalla, pahoinvoinnin tunnetta, närästystä, painon tunnetta rinnassa tai särkyä käsivarsissa, leukaperissä ja selässä. 5
NAISILLA JA MIEHILLÄ SAMOJA VAARATEKIJÖITÄ, MUTTA MYÖS EROJA Erilaiset vaaratekijät lisäävät todennäköisyyttä sairastua sepelvaltimotautiin. Osaan vaaratekijöistä, kuten vanhenemiseen, perittyyn sairastumistaipumukseen tai sukupuoleen, ei voi itse vaikuttaa. Kuitenkin suurimpaan osaan vaaratekijöistä voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa lisäksi lääkkeillä. Näitä ovat mm. tupakointi, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen voi ehkäistä elämäntapamuutosten avulla. Suurimpaan osaan vaaratekijöistä voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa lisäksi lääkkeillä. Tupakointi, veren epäedulliset rasva-arvot, kohonnut verenpaine, ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta, runsas säännöllinen alkoholinkäyttö, diabetes ja pitkäaikainen stressi ovat sepelvaltimotaudin merkittävimmät vaaratekijät sukupuolesta riippumatta. Niiden merkitys voi kuitenkin olla erilainen miehille ja naisille. Elimistön oma estrogeeni suojaa naisia jossain määrin sepelvaltimotaudilta ja tyypin 2 diabetekselta ennen vaihdevuosia. Poikkeuksiakin on. Naisella, jonka isä tai veli on sairastunut sepelvaltimotautiin alle 55- vuotiaana tai äiti tai sisar ennen 65 vuoden ikää, on suurempi vaara myös itsellä sairastua ennenaikaisesti sepelvaltimotautiin. Estrogeenin antama suoja vähenee asteittain vaihdevuosien jälkeen. Vaihdevuosien jälkeisellä hormonikorvaushoidolla ei ole osoitettu olevan sepelvaltimotaudilta suojaavaa vaikutusta. TUPAKOINTI Tupakointi on vaarallisempaa naisille kuin miehille. Tupakoiva diabetesta tai sepelvaltimotautia sairastava ja vaihdevuodet ohittanut tupakoiva nainen on suuressa vaarassa saada sydänkohtaus. Tupakoinnin sydänhaitat korostuvat myös, jos käyttää e-pillereitä tai hormonikorvaushoitoa. Vaara kasvaa, mitä enemmän tupakoi. Jos nainen tupakoi yli 20 savuketta päivässä, hänellä on 6-kertainen sydäninfarktin vaara verrattuna tupakoimattomiin, miehillä vaara on vastaavasti 3-kertainen. Aivohalvauksen vaara kaksinkertaistuu. Naisella jo vähäinen tupakointi, 3 5 savuketta päivässä on liikaa. Yli 45 savuketta päivittäin polttavilla naisilla sydänkohtauksen vaara on jo 11-kertainen tupakoimattomiin kanssasisariinsa verrattuna. Tupakointi ja sydän- ja verenkiertoelimistö Tupakointi heikentää sydämen hapensaantia, lisää veren hyytymistekijöitä, kiihdyttää veritulpanmuodostusta, vaurioittaa valtimoiden seinämiä, supistaa verisuonia ja altistaa hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Tupakointi kiihdyttää kolesterolin kertymistä suonen seinämiin ja pienentää hyvän HDL -kolesterolin pitoisuutta veressä 15 20 prosenttia sekä lisää haitallisten veren rasvojen, LDL -kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta. Tupakointi aiheuttaa elimistössä häkämyrkytyksen. Sydänlihas tarvitsee toimiakseen happea. Häkä eli hiilimonoksidi syrjäyttää verenkierrossa hapen, jolloin sydän kärsii hapenpuutteesta. Syke ja verenpaine nousevat ja sydän kuormittuu, jolloin tupakoija väsyy ja hengästyy helposti. 6
Sairastetun sydäninfarktin jälkeen uuden infarktin ja kuoleman vaara on selvästi suurempi tupakoivalla. Tupakointi myös lisää ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeisiä komplikaatioita ja nopeuttaa uusintatoimenpiteiden tarvetta. Tupakointi voi heikentää eräiden sydänlääkkeiden, mm. beetasalpaajien ja kalsiuminsalpaajien tehoa. Myös passiivinen tupakointi on vaarallista. Samassa taloudessa asuvan tupakointi nostaa naisen sydäntautivaaraa 30 prosenttia. Tupakoinnin lopettaminen auttaa sydäntä aina Tupakoinnin lopettaminen vähentää sydänkohtauksen vaaraa nopeasti, ensimmäisen vuoden aikana jo puoleen ja tupakoimattoman tasolle muutamassa vuodessa. Tupakoinnin lopettaminen auttaa aina sydäntä, vaikka olisi tupakoinut paljon ja pitkään. EPÄEDULLISET VEREN RASVA-ARVOT Epäedulliset veren rasva-arvot lisäävät sydänkohtauksen ja aivohalvauksen vaaraa sekä miehillä että naisilla. Naisilla on keskimäärin matalammat kolesteroliarvot kuin miehillä lähes 50-vuotiaaksi, jonka jälkeen naisten kolesteroliarvot alkavat jopa ylittää miesten arvot. Vaihdevuosien jälkeen hyvän HDL - kolesterolin arvot laskevat ja pahan LDL -kolesterolin arvot nousevat. Matalalla HDL -kolesterolitasolla on voimakas yhteys naisten vaaraan sairastua sepelvaltimotautiin. Veren kolesterolipitoisuutta suurentaa runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävä ruokavalio. Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä ja kolesterolin saannin vähentäminen pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Myös liikunnalla on vaikutusta veren rasva-arvoihin: hyvä HDL -kolesteroli lisääntyy ja triglyseridit vähenevät. Hyvä ja paha kolesteroli Kolesteroli on rasvamainen aine, jota elimistö tarvitsee solujen, vitamiinien ja hormonien rakentamiseen. 7 Elimistö itse tuottaa tarvitsemansa kolesterolin, joten ravinnosta sitä ei tarvitse saada. Verenkierrossa kolesteroli kulkee kantajavalkuaisaineisiin sitoutuneena. LDL -kantajavalkuaisaine eli paha kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja HDL -kantajavalkuaisaine eli hyvä kolesteroli kudoksista pois. Jos verenkierrossa on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kerääntyä valtimoiden sisäseinämiin ja kehittyy ateroskleroosi, valtimoiden kovettuminen, joka johtaa valtimoiden ahtautumiseen. Sepelvaltimoiden ahtautumisen seurauksena on sepelvaltimotauti. Triglyseridit Triglyseridi on elimistön yleisin rasva. Triglyseridit eivät ole kolesterolia, vaan rasvayhdiste, joka on muodostunut rasvahapoista ja glyserolista. Triglyseridit vaikuttavat sydäntautien syntyyn, koska suuri osa siitä muuttuu elimistössä LDL:ksi. Toisaalta suuri triglyseridien pitoisuus lisää veren hyytymistaipumusta. Lisäksi korkea triglyseriditaso on yhteydessä kohonneeseen kokonais- ja LDL -kolesteroliin ja matalaan HDL -kolesteroliin sekä lisääntyneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen. Toisin kuin LDL -kolesteroli, triglyseridi ei tartu verisuonen seinämiin. Triglyseridit ovat enemmänkin kuin paksua kermaa veressä ja lisäävät taipumusta verihyytymien syntymiseen. Yhteys triglyseridipitoisuuden ja sairastumisvaaran välillä on naisilla miehiä selvempi. Kova ja pehmeä rasva Kovalla rasvalla tarkoitetaan tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, jotka suurentavat veren kokonaiskolesterolipitoisuutta, erityisesti LDL -kolesterolia. Suurentava vaikutus johtuu siitä, että ne heikentävät maksan kykyä poistaa haitallisia LDL -kolesterolihiukkasia verenkierrosta. Tyydyttyneet rasvahapot voivat altistaa myös verihyytymien synnylle. Tyydyttymätön rasva on rakenteeltaan juoksevaa tai pehmeää. Se pienentää veren kokonais- ja LDL -kolesterolipitoisuutta sekä suojaa sydäntä ja verisuonia monin tavoin. Tupakoinnin lopettaminen auttaa aina sydäntä, vaikka olisi tupakoinut paljon ja pitkään. Matalalla HDL -kolesterolitasolla on voimakas yhteys naisten vaaraan sairastua sepelvaltimotautiin.
Ylipainoisella naisella on 2-3 kertaa suurempi vaara sairastua sepelvaltimo tautiin verrattuna normaali painoisiin. Omega-3-sarjan rasvahapot Kasvikunnasta ja kaloista peräisin olevat monityydyttymättömät omega-3-sarjan rasvahapot, joita on erityisesti rypsiöljyssä ja kaloissa, pienentävät veren triglyseridipitoisuutta, saattavat ehkäistä valtimoiden kovettumista ja vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Ne vähentävät vakavia rytmihäiriöitä ja myös sydänkohtausten uusiutumisia. Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine on naisilla merkittävämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä kuin miehillä. Se vaarantaa terveyttä salakavalasti. Hoitamaton verenpaine vaurioittaa valtimoiden seinämiä ja sydäntä. Verenpaine tarkoittaa valtimoissa vallitsevaa painetta, jonka avulla pidetään yllä verenkiertoa. Paine syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Suurimmillaan verenpaine on silloin, kun sydämen vasen kammio työntää verta suuriin valtimoihin. Tämä paine on nimeltään systolinen verenpaine (yläpaine). Pienimmillään paine on juuri ennen sydämen seuraavaa supistusta (sydämen levätessä). Tästä paineesta käytetään nimitystä diastolinen verenpaine (alapaine). Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmhg). Verenpaine vaihtelee tilanteesta riippuen. Se nousee väliaikaisesti henkilön jännittäessä, ollessa vihainen tai liikkuessa. Se on normaalia. Terveysvaaraksi se muodostuu ollessaan pysyvästi koholla. Verenpaine voi olla pysyvästi kohonnut niin, ettei sitä tiedä itse. Verenpaine kohoaa pysyvästi, jos verisuonet ovat ahtautuneita tai, jos elimistö yrittää päästä eroon haitallisista aineista kuten suolasta ja alkoholista. Verenpaineen kohoamista säätelevät elintavat ja perinnöllinen alttius. Verenpaineen kohoamiselle altistavia, mutta muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat vähäinen liikunta, ylipaino, ruokasuolan (natrium) runsas saanti ja säännöllinen, runsas alkoholin käyttö. Natriumin runsas saanti nostaa verenpainetta sekä suurentaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa. Yhteys on selvin ylipainoisilla. Ehkäisypillerit voivat nostaa verenpainetta. Verenpaine voi kohota myös raskauden aikana. Raskauden aikainen kohonnut verenpaine saattaa ennakoida pysyvää kohonnutta verenpainetta myöhemmin, joten sen seuraaminen on tärkeää raskauden jälkeenkin. DIABETES Diabetes on vahvempi sepelvaltimotaudin vaaratekijä naisilla kuin miehillä. Tyypin 2, aikuistyypin, diabetes on naisilla erityisen voimakas sepelvaltimotaudin syntyä ja sen pahenemista aiheuttava tekijä. Diabetekseen liittyvä keskivartalolihavuus sekä rasva-aineenvaihdunnan ja veren hyytymisen häiriöt vaikuttavat naisen terveyteen haitallisemmin kuin miehen. Syynä arvellaan olevan naishormonin, verensokerin ja insuliinin yhteisvaikutus, jonka seurauksena kehittyy sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino pienentää vaaraa sairastua valtimotauteihin. YLIPAINO Ylipainoisella naisella on 2 3 kertaa suurempi vaara sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna normaalipainoisiin. Tämä koskee myös naisia, jotka ovat vain lievästi ylipainoisia. Ylipaino, erityisesti vatsan seutuun kertyvät liikakilot eli omenalihavuus, on sydäntaudin ja tyypin 2 diabeteksen merkittävä yhteinen vaaratekijä. Vatsaonteloon kertyvä rasva on aineenvaihdunnaltaan haitallisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva eli ns. päärynälihavuus. Aikuisten normaalipainon yläraja on sekä miehillä että naisilla painoindeksi (BMI, Body Mass Index) 25. Sen ylittäminen lisää monien sairauksien vaaraa. Kun painoindeksi nousee yli 30:n, vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenkertaistuu ja verenpaineen kohoamisen vaara kolminkertaistuu normaalipainoiseen verrattuna. Ylipaino kohottaa myös veren rasva-arvoja. BMI = paino jaettuna (pituuden neliöllä eli (kg)/ pituus (m) X pituus (m). 8
VÄHÄINEN LIIKUNTA Vähäinen liikunta on keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä myös naisella. Se lisää alttiutta ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, matalaan HDL -kolesteroliin ja tyypin 2 diabetekseen. Huono peruskunto on naiselle keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Hyvä fyysinen kunto suojaa sydänsairauksia vastaan, naisia jopa enemmän kuin miehiä. Naisilla, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän, on kaksinkertainen vaara kuolla sydänsairauksiin kuin terveytensä kannalta riittävästi liikkuvilla. ALKOHOLIN LIIKAKÄYTTÖ Kohtuullisesti alkoholia käyttävien naisten vaara sairastua sepelvaltimotautiin on pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Suojaavan vaikutuksen oletetaan perustuvan HDL -kolesterolipitoisuuden suurenemiseen ja hyytymistekijöiden vähenemiseen. Kenellekään ei kuitenkaan suositella alkoholin käytön aloittamista sydäntautien ehkäisemiseksi. Runsas säännöllinen alkoholin käyttö on terveydelle vaaraksi, lihottaa ja nostaa veren triglyseridipitoisuutta sekä verenpainetta. Se lisää aivohalvauksen vaaraa ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. Naisilla sairastumisvaara on suurempi kuin miehillä. Sydämelle alkoholin suurkulutus on vakava riski. Runsaasta pitkäaikaisesta juomisesta voi olla seurauksena sydänlihassairaus eli kardiomyopatia ja toisaalta vahva kertahumala saattaa johtaa aivohalvaukseen, ja krapulavaiheen uhkana ovat rytmihäiriöt. Kohtuudeksi määritellään naisilla: Enintään 1 2 annosta päivässä, ei kuitenkaan enempää kuin 6 annosta viikossa. Viikon aikana kannattaa pitää myös alkoholittomia päiviä. STRESSI JA MASENNUS Stressi on yksi merkittävimmistä sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä sukupuolesta riippumatta. Stressi vaikuttaa sydämeen kahden mekanismin kautta: välillinen vaikutus: jos ihmisellä on stressiä, masennusta tai vaikea elämäntilanne, ovat sydämelle haitalliset elämäntavat usein tavallisempia. välitön vaikutus: stressin tai voimakkaan tunnetilan aikana elimistössä syntyy hormonitoiminnan, aineenvaihdunnan tai autonomisen hermoston äkillisiä tai pitkäaikaisia sydämelle haitallisia muutoksia. Stressi on luonnollinen reaktio, hälytystila. Pieni määrä stressiä on normaalia ja terästää ihmistä silloin, kun pitää toimia valppaasti ja tehokkaasti. Stressiä voivat aiheuttaa sekä negatiiviset että positiiviset asiat. Stressi on vaaraksi sydämen terveydelle, jos se on voimakasta tai pitkään kestävää. Naisen työ- ja kotiroolin yhdistämisestä syntyvät paineet ja rooliristiriidat lisäävät stressiä. Masennus voi olla sekä sepelvaltimotaudin vaaratekijä että seuraus. Masennus on tavallisempaa naisilla kuin miehillä. Vähäinen liikunta lisää alttiutta ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, matalaan HDL - kolesteroliin ja tyypin 2 diabetekseen. Sydämelle alkoholin suurkulutus on vakava riski. Stressi on yksi merkittävimmistä sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä sukupuolesta riippumatta. 9
SAIRASTUMISVAARAN ARVIOINTI Sydäntautien ehkäisy tai sairauden hidastaminen tarkoittaa useimmiten elämäntapamuutosten tekemistä. On järkevää aloittaa terveystarkastuksella, mittauttamalla veren rasva-arvot, verenpaine ja veren sokeriarvot. Painoa ja vyötärönympärystä ei myöskään pidä unohtaa. Terveystarkastuksessa on tärkeää selvittää terveydentila mahdollisimman tarkasti. Muistilista terveystarkastukseen: verenpaine kokonaiskolesteroli, LDL ja HDL-kolesteroli, triglyseridit verensokeri ylipaino ruokavalio liikunta alkoholinkäyttö stressi sepelvaltimotaudin kokonaisvaara miten voi pienentää sairastumisvaaraa lääkitys 10
NUMEROT KERTOVAT Veren rasva-arvot Kohonnut kolesterolitaso ei oirehdi. Niinpä monet eivät tiedä kolesteroarvojensa olevan koholla. Ainoa tapa saada tieto on mittauttaa kolesterolinsa. Se on tärkeää jokaiselle, nuoremmille, keski-ikäisille ja ikääntyneille, sairastipa sydäntautia tai ei. Kaikkien naisten pitäisi tarkistuttaa kolesteroliarvonsa viimeistään 50 vuoden iässä. Terveellinen kolesterolitaso on määritelty sellaiseksi, joka pitää sepelvaltimotaudin vaaran pienenä. Raja-arvot ovat samat miehille ja naisille: Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l LDL alle 3,0 mmol/l, sepelvaltimotautia sairastavilla alle 2,6 mmol/l HDL yli 1,0 mmol/l ja mieluummin 25% kokonaiskolesterolista Triglyseridit alle 2,0 mmol/l Paino Laskemalla oma painoindeksi BMI selviää mahdollinen ylipaino. Painoindeksi on paino jaettuna pituuden neliöllä eli (kg) / pituus (m) X pituus (m). Painoindeksin tulkinta : 18,5 25 normaali paino 25 30 lievä lihavuus 30 35 merkittävä lihavuus 35 40 vaikea lihavuus yli 40 sairaalloinen lihavuus Vyötärönympärys Vyötärönympärys kertoo rasvan jakautuman paremmin kuin BMI. Haitallisinta on rasvan kertyminen vyötärön seudulle (omenatyyppinen lihavuus). Vyötärönympärysmitta mitataan yksinkertaisesti mittanauhalla. Vyötäröä kannattaa etsiä kylkiluiden alta, suurin piirtein navan kohdalta. Naisen vyötärönympärys tulisi olla alle 90 senttimetriä. Miehille sallitaan korkeintaan metri. Sydän- ja verisuonitautien vaara näyttää kuitenkin lisääntyvän jo vyötärönympäryksen ollessa naisilla yli 80 cm ja miehillä yli 94 cm. Verenpaine Verenpaineensa tietää vain mittaamalla. Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoitoratkaisut perustuvat useisiin verenpaineen mittauksiin. Kotona itse mitattu verenpaine kuvaa henkilön tavanomaista painetasoa vastaanotto-olosuhteissa mitattua luotettavammin ja voi helpottaa hoitoratkaisun tekemistä. Joskus käytetään myös verenpaineen vuorokausirekisteröintiä. Systolinen / diastolinen mmhg Ihanteellinen verenpaine alle 120 / 80 Normaali verenpaine alle 130 / 85 Tyydyttävä verenpaine 130 139 / 85-89 Lievästi kohonnut verenpaine 140 159 / 90-99 Kohtalaisesti kohonnut verenpaine 160 179 / 100 109 Huomattavasti kohonnut verenpaine 180 tai yli / 110 tai yli Kotimittareilla mitattuna lukemat ovat 5 mmhg matalampia, joten kotilukemiin pitää lisätä 5 mmhg, jotta ne olisivat vertailukelpoisia vastaanottomittausten kanssa. 11
VAARATEKIJÖIDEN HALLINTA Vaaratekijöiden hallintaan kuuluvat elämäntapamuutokset ja tarvittaessa lisäksi kolesterolia ja verenpainetta alentavat lääkkeet. HENKILÖKOHTAINEN PROJEKTI Valmiina muutokseen? Motivaatiota lisäävät kummasti sairauden oireet tai edeltävät hälytysmerkit, kuten kohonnut verenpaine ja kolesteroli. Elämäntapamuutoksien tekemiseen liittyy aina hyötyjä ja haittoja. Niitä kannattaa punnita omalla kohdallaan. Muutosten tekoa helpottaa ja päätös pysyy paremmin, jos arvioidut hyödyt voittavat haitat. Terveydenhuollon ammattilaisen, perheen ja ystävien tuki ja neuvot ovat tärkeitä, mutta lopullinen vastuu oman sydämen terveydestä on kuitenkin sinulla itselläsi. TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Tupakoinnin lopettaminen on sekä tahto- että taitolaji. Kun päätät lopettaa tupakoinnin, valmistaudu siihen. Hanki kaikki mahdollinen apu ja tuki lääkäriltä, terveydenhoitajalta, apteekista ja lähipiiriltäsi. Hyvää tietoa ja tupakoinnin lopettamisohjelmia löytyy internetistä, esimerkiksi www.tupakka.org tai palvelevasta puhelimesta 0800 148 484 (ma pe klo 13 18). Tupakasta vieroituskursseja kannattaa kysyä mm. terveyskeskuksesta, sydän- ja hengitysyhdistyksistä. Voit lopettaa kerralla tai vähentää asteittain ja suunnitellusti. Jos lopetat kerralla, et voi myöhemmin polttaa vain yhtä savuketta se herättää aivosi vaatimaan nikotiinia entistä raivokkaammin. Hävitä tupakointivälineesi ja muuta tupakointiin liittyvät tottumuksesi, rituaalisi, jopa kulkureittisi. Vältä ravintoloita, baareja, alkoholia ja kahvia muutaman ensimmäisen viikon aikana. Kerro ystävillesi ja perheellesi, että aiot lopettaa tupakoinnin ja pyydä heidän tukeaan. Terästä itsesi tupakantuskan varalle: palauta mieleesi kaikki ne hyvät syyt, miksi haluat olla tupakoimaton. Tupakanhimo voi tulla vielä useita kuukausia, jopa vuosia myöhemmin joissakin tilanteissa. Ensimmäiset 6 kuukautta ovat kriittistä aikaa, joten pidä pintasi. Alat nopeasti huomata suotuisia merkkejä: haju- ja makuaisti palautuu, syke normalisoituu, käsien lämpötila kohoaa, hengittäminen helpottuu Jos repsahdat tupakoimaan, älä lannistu, et ole menettänyt mitään. Aloita tupakoimattomuus uudelleen, mutta älä ärsytä aivojesi nikotiinin vastaanottajia turhaan tupakkakokeiluilla! 12
Lisää liikuntaa! Liikunta pitää ajatukset poissa tupakoinnista, sen avulla voi myös hillitä vieroitusoireita ja painonnousua. Naisilla lihomisen pelko on huomattava tupakoinnin lopettamisen este. Paino nousee tupakoinnin lopettamisen jälkeen keskimäärin 4 kg ensimmäisten 6-12 kuukauden aikana. Tupakointi ei vähennä painoa, mutta nikotiinin uskotaan vaikuttavan keskushermoston kautta painonsäätelyyn. Suurimmaksi osaksi painon nousu johtuu siitä, että tupakoinnin lopettamisen jälkeen makuaisti palautuu ja hyvältä maistuvaa ruokaa syö enemmän. Painon hallintaan tarvitaan tahdonvoimaa. Tupakoinnin lopettaminen ja painonpudotus eivät yhtä aikaa yleensä onnistu. Vaikka muutama ylimääräinen kilo kertyisikin, on terveydelle tärkeämpää keskittyä ensin tupakoinnin lopettamiseen. Lääkehoito avuksi Tupakoinnin lopettamisen avuksi on saatavissa sekä nikotiinikorvaustuotteita että nikotiinittomia lääkkeitä, jotka oikein käytettyinä lisäävät huomattavasti lopettamisen onnistumista. Lääkitys on tärkeää etenkin vaikeasta nikotiiniriippuvuudesta kärsiville ja pahojen vieroitusoireiden hoitamiseksi. Hanki korvaushoitotuotteet valmiiksi, kun olet päättänyt lopettamispäivän. Niitä on saatavana apteekeista ilman reseptiä laastareina, purukumina, tabletteina ja inhalaattoreina sekä lääkärin reseptillä nenäsumutteena voimakkaasti nikotiiniriippuvaisille. Nikotiinitonta lääkettä sää lääkärin reseptillä, eikä se sovi kaikille. TERVEELLINEN RUOKAVALIO Ruoka vaikuttaa veren rasva-aineisiin, verenpaineeseen ja painoon. Terveellinen ruoka sisältää paljon kuitua, kohtuullisesti rasvaa sekä niukasti suolaa ja sokeria. Kovat rasvat pyritään korvaamaan pehmeällä kasvirasvalla. Terveellinen ruokavalio sopii jokaiselle aikuiselle sydäntautien ehkäisemiseksi ja painon hallintaan. Painonpudotukseen sekä kolesteroliarvojen ja verenpaineen alentamiseen tarvitaan tiukempaa ruokavaliosta. Kaupassa Ostoslistan ykkösinä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, sitten leipä, ja muut viljatuotteet, pasta, riisi ja peruna, rasvattomat ja vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet ja kala sekä kasviöljy ja margariini. Rasvaiset juustot, leivonnaiset, jäätelöt ja karkit eivät ole arkiruokaa. Tummia, kuitupitoisempia viljatuotteita kannattaa suosia niin pastoissa, riisissä kuin leivässä. Helpottamaan valintoja kaupassa löytyy Sydänmerkki. Tuote, jossa on Sydänmerkki, on omassa tuoteryhmässään rasvan, suolan ja kuitujen kannalta parempi valinta. Lisätietoja www.sydanmerkki.fi. Ruokapöydässä Ateriasta saat sydänystävällisen, kun kokoat siihen puolet kasviksia, keitettynä tai raakana neljännes perunaa, pastaa tai riisiä neljännes kalaa, kanaa tai lihaa vähärasvaisesti ja vähäsuolaisesti valmistettuna. Muista sydänmerkki! 13
Ateriaan voit lisätä myös kevyesti kasvimargariinilla voideltua täysjyväleipää. Juomaksi voit valita vettä, rasvatonta maitoa tai joskus oluen tai lasillisen viiniä. Jälkiruoaksi marjoja ja hedelmiä tai muita vähärasvaisia ja sokerisia vaihtoehtoja. Rasvan laatu ratkaisee Rasvan laatu ratkaisee. Kovaa rasvaa on syytä vähentää ja pehmeän rasvan osuutta lisätä. Pehmeää rasvaa on runsaasti kasviöljyissä, pehmeissä margariineissa, pähkinöissä ja rasvaisissa kaloissa. Riittävä määrä kalan rasvaa saadaan kahdesta kala-ateriasta (rasvaista kalaa) viikossa. Rasva on ruokavaliossa välttämätöntä, mutta liika rasvan saanti lihottaa. Kovaa rasvaa saadaan eniten rasvaisista maitovalmisteista, voista, juustoista, makkaroista ja lihasta. Suurin osa kovasta rasvasta tulee piilorasvana liha- ja makkararuoista, leikkeleistä, juustoista, maitorasvaa sisältävistä levitteistä, leivonnaisista ja paistoksista. Kiinnitä erityisesti huomiota sellaisten elintarvikkeiden rasvapitoisuuksiin, joita käytät päivittäin. Kolesterolia on kaikissa eläinkunnan tuotteissa Runsaasti kolesterolia on kananmunan keltuaisessa. Runsaskolesterolisia ovat myös sisäelimet, kuten maksa, sekä mäti ja katkaravut. Kalassa ja lihassa on myös jonkin verran kolesterolia, mutta ne sopivat normaalimäärin nautittuina sydänystävälliseen ruokavalioon. Maitovalmisteissa kolesteroli on yhteydessä rasvan määrään. Rasvaiset juustot ja kermat sisältävät siis myös runsaasti kolesterolia. Myös lihoissa on eroa Punaisen lihan (nauta, porsas, lammas ja riista) ja siipikarjan ja kalojen välillä on eroja Kana ja kala sisältävät vähemmän tyydyttynyttä kovaa rasvaa ja enemmän tyydyttymätöntä pehmeää 14 rasvaa kuin punainen liha. Rasvaisissa kaloissa ( esim. lohi, kirjolohi, silakka) on paljon suotuisasti vaikuttavia omega-3-sarjan rasvahappoja. Hedelmät, marjat ja kasvikset Hedelmillä ja kasviksilla on tärkeä osa sydämen terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Ne ovat monien terveydelle tärkeiden vitamiininen lähde ja enimmäkseen vähäkalorisia. Hedelmät ja kasvikset sisältävät antioksidantteja (beeta-karoteeni, E- ja C-vitamiini, seleeni ja flavonoidit), jotka ravinnosta saatuina alentavat sydäntautivaaraa. Hedelmissä ja kasviksissa on runsaasti kaliumia, joka auttaa verenpaineen säätelyssä. Niissä on myös paljon foolihappoa. Sydänpotilailla on havaittu suurentunutta veren homokysteiinipitoisuutta, jota runsas foolihapon saanti jossain määrin pienentää. Sokeristumis- eli glykeeminen indeksi Glykeeminen indeksi on kehitetty kuvaamaan ruoan sisältämän hiilihydraatin verensokeria nostavaa vaiku-
marjat sisältävät ravintokuitua, jonka runsas saanti vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Ravinnon kuitu hidastaa sokerin imeytymistä ja tasaa näin aterian jälkeisiä sokeripitoisuuksien piikkejä vaimentaen sokeritusta. Ruokosokerin eli glukoosin verensokeria nostava luku on vertailun pohjana (100). Eri ruokien sokeristumisindeksit vaihtelevat 20:sta sataan ja ylikin. Hitaasti sulavilla indeksi on pieni eli hyvä. Kuitupitoisten, puhdistamattomien ruokien sokeroitumisindeksi on yleensä pienempi eli parempi kuin puhdistettujen eli valkeiden ruokien. Pienellä sokeristumisindeksillä katsotaan olevan edullinen vaikutus diabeetikkojen verensokeritasapainoon, veren rasvoihin ja hyytymistekijöihin sekä mahdollisesti keskivartalolihavuuteen. Se saattaa vaikuttaa edullisesti myös terveiden ihmisten rasva-arvoihin. Kasviksia 5 6 annosta päivässä Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 5 6 annosta päivässä, yhteensä puoli kiloa. Yksi annos hedelmiä on esimerkiksi: Omena, appelsiini tai banaani, yksi kokonainen hedelmä Isosta hedelmästä (esim. meloni tai ananas) yksi iso viipale Pieniä hedelmiä (esim. luumu, kiivi, mandariini) 2 kappaletta Vadelmia, mansikoita, viinirypäleitä 2 dl Hedelmäsalaattia 2 3 ruokalusikallista Kuivattuja hedelmiä 1/2 1 ruokalusikallista Tuoremehua 1,5 dl (korkeintaan lasillinen päivässä) Yksi annos kasviksia on esimerkiksi: Keskikokoinen tomaatti Keskikokoinen porkkana Raastetta tai salaattia 2 dl Kypsennettyjä kasviksia 1,5 dl Jos sairautesi vaatii veren hyytymistä ehkäisevää lääkitystä (esim. Marevan), noudata kasvisten syönnissä hoitohenkilökunnalta saamiasi ohjeita. Runsaasti kuitua Kuitua on vain kasvikunnan tuotteissa. Kuidut auttavat tasapainottamaan kolesteroliarvoja ja verensokeria. Täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, hedelmät ja 15 arvojen heilahtelua. Kuidut lisäävät kylläisyyden tunnetta ja auttavat siten painonhallinnassa Päivittäin kuitua tarvitaan vähintään 25 grammaa. Ilman viljaa on vaikea saada riittävästi kuitua. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyvätuotteet, kuten ruisleipä ja puurot. Kasvikset ja marjat ovat hyvä lisä ruokavalioon, mutta yksinään niillä on vaikea täyttää päivittäistä kuitutarvetta. Näin saat kuitua 1 viipale ruisleipää 3 g 1 viipale sekaleipää 2 g lautasellinen kaurapuuroa 2 g 1 peruna 1 g 1 porkkana 2 g 1 hedelmä 2-3 g 1 dl marjoja 1-3 g 1 rkl kaura- tai vehnäleseitä 2 g
Laihtumisen malli on yksinkertainen: on syötävä vähemmän ja liikuttava enemmän. Suola Liiallinen suolan saanti kohottaa useimmilla verenpainetta ja saannin vähentäminen alentaa sitä. Runsas suolan saanti on muutenkin haitallista sydämen terveydelle. Haitallista ruokasuolassa eli natriumkloridissa on sen sisältämä natrium. Elimistö tarvitsee natriumia, mutta vain vähän ja saa sen elintarvikkeiden luonnostaan sisältämästä natriumista. Lisättyä suolaa ei tarvita. Päivittäisen suolansaantimme pitäisi pysyä vajaassa teelusikallisessa eli alle 5 grammassa. Funktionaaliset elintarvikkeet Elintarvike on funktionaalinen, jos sillä on tavanomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi tieteellisesti osoitettu myönteinen vaikutus elimistön toimintoihin. Sydänterveyden kannalta merkittävin elintarvikeryhmä ovat kasvistanoleita (Benecol) ja steroleita (Becel pro.activ) sisältävät margariinit. Kasvisterolien ja -stanolien lisääminen ruokavalioon pienentää veren kokonais- ja LDL -kolesterolipiroisuutta 10 15 prosentilla. Valmisteiden teho perustuu siihen, että ne estävät kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta. Paras vaikutus saadaan syömällä säännöllisesti päivittäin kasvisterolia tai stanolia sisältävää margariinia 20 25 g, jolloin vaikuttavaa ainetta saadaan suositeltava määrä 2 g päivässä, ylimäärästä ei ole hyötyä. Kasvissteroli- ja stanolimargariinit ovat hyödyllisiä, jos terveellinen perusruoka ei riitä alentamaan kolesteroliarvoja riittävästi. Terve ihminen, jolla on normaalit rasva-arvot, ei niitä tarvitse. LIIKAPAINO, LIHAVUUS JA PAINON HALLINTA Laihtumisen malli on yksinkertainen: on syötävä vähemmän ja liikuttava enemmän. Nainen kuluttaa päivässä keskimäärin 1600 1800 kilokaloria. Kulutus vaihtelee painon, lihaskudoksen määrän, iän, perintötekijöiden ja työn laadun mukaan eli se voi olla vähän suurempikin, mutta todennäköisesti useimmilla naisilla vähän pienempi. Paino alkaa pudota, kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Monipuolinen ruoka, mutta pienemmät annokset Monipuolinen ruoka, mutta pienempinä ruoka-annoksina, on myös painonhallinnan ja painonpudotuksen perusta. Ruokavalion tulee sisältää runsaasti suojaravinteita ja niukasti energiaa, mikä auttaa elimistöä sopeutumaan oman rasvavarastonsa käyttöön. Kokonaiskalorimäärän kannalta on periaatteessa sama mistä kalorit tulevat, mutta laihduttajan kannalta on yksinkertaisinta ja helpointa aloittaa rasvoista. Niistä tulee eniten turhia ja epäterveellisiä kaloreita. Ja muutokset ovat melko helppoja toteuttaa, koska useille ruoille löytyy vähärasvaisempi ja vähäkalorisempi vaihtoehto. Piilorasvoja kannattaa tarkkailla. Rasvaa ei pidä jättää pois ruokavaliosta kokonaan. Pehmeää rasvaa tarvitaan, mutta kohtuullisesti. Runsasta alkoholin ja sokerin käyttöä tulee välttää. 16
Realistiset tavoitteet Jokainen liikakiloista kärsivä tietää, että painonpudotus ja -hallinta ei ole helppoa. Niinpä tavoitteiden asettelussa kannattaa olla maltillinen ja realistinen. Osatavoitteet ovat hyvä apuväline ja ainakin aluksi ruokapäiväkirjan pitäminen. Hetkellisiin epäonnistumisiin ja repsahduksiin ei kannata urakkaa lopettaa. Maltillinen painonpudotus on terveyden kannalta riittävä. Hyvä tavoite on 5 10 prosenttia lähtöpainosta. Vain jonkin verran ylipainoiselle riittää painonnousun pysäyttäminen. Ensin painoa pudotetaan ja sitten sitä hallitaan Painonpudotuksen onnistuttua on painonhallinnan aika. Liikunnalla on merkittävä rooli painonhallinnassa. Painon pienenemisestä johtuvaa kehon energiankulutuksen vähenemistä voidaan kompensoida liikuntaa lisäämällä. Pysyvä painonhallinta edellyttää, että sopeutat ruokatottumukset ja liikunnan pysyvästi uuden painon perusenergiankulutusta vastaaviksi. Kaikki liikunta kuluttaa energiaa Kokonaisenergiankulutus ratkaisee liikunnan merkityksen painonhallinnassa. Tärkeintä on, että liikut enemmän. Laihtumisen kannalta ei ole olennaista, kuinka rasittavaa tai yhtäjaksoista liikunta on. Energiaa kuluu suunnilleen yhtä paljon neljässä erillisessä 15 minuutin kävelyssä kuin yhtäjaksoisessa tunnin kävelyssä. Ilman ruokavaliomuutoksia liikunta on melko tehoton laihduttaja. Lihaskuntoharjoittelulla on edullisia vaikutuksia kehon rakenteeseen, vaikka paino pienenisi vain vähän. Siinä lihas pyritään säilyttämään, rasvat karistamaan. Kun laihdutat, yhdistä niukkaenergiseen ruokavalioon kestävyysliikunnan (esim. juoksun tai kävelyn) ohella myös lihaskuntoharjoittelu, koska sen avulla säästät rasvattoman kudoksen (lihaksen) määrää. Mitä suurempi on rasvattoman kudoksen määrä, sitä suurempi on perusaineenvaihdunnan energiankulutus. TYYPIN 2 DIABETES - MITÄ VOI ITSE TEHDÄ? Lihavuus, etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, ruokavalio, huono fyysinen kunto ja tupakointi ovat omia valintoja. Elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla voi joko kokonaan ehkäistä tai ainakin siirtää sairastumisen tyypin 2 diabetekseen mahdollisimman myöhäisiin vuosiin. Jos suvussa esiintyy diabetesta kannattaa olla tarkka painon suhteen. Erityisesti vyötärönmitan kasvaminen merkitsee vaaran lisääntymistä. LIIKUNTAA SYDÄMEN TERVEYDEKSI PÄIVITTÄIN Päivittäin tulee liikkua vähintään 30 minuuttia, mutta mieluummin tunti. Liikunta-annoksen voi kerätä 2 3 lyhyemmästä liikuntahetkestä. Liikunnan tulee olla teholtaan kohtuullista, mikä tarkoittaa esimerkiksi hen Päivittäin tulee liikkua vähintään 30 minuuttia, mutta mieluummin tunti. 17
Lihaksesi kaipaavat myös venyttelyä. Etsi itsellesi myös sopiva tapa rentoutua. VÄHEMMÄN STRESSIÄ Et voi poistaa kaikkea stressiä elämästäsi, mutta pyri tunnistamaan stressin aiheuttajat elämässäsi ja etsi keinoja hallita sitä. Arvioi tilanteesi ja ole realistinen omien kykyjesi suhteen. Hyväksy se, mitä et voi muuttaa. Opettele ajan hallintaa: aikatauluta työsi ja jätä aikatauluun tilaa myös rentoutumiselle Älä suostu kaikkeen. Uskalla sanoa, että et ehdi, et jaksa, et halua tällä kertaa. Pidä huolta siitä, että elämäsi ei ole yhden kortin, esimerkiksi pelkän työn tai pelkän perheen varassa, vaan sille löytyy myös vastapaino. Rakenna tukiverkostoja ystävistä, sukulaisista ja harrasgästymistä reippaan kävelyn aikana. Sinun kuitenkin tustuttavista. pitää pystyä puhumaan (PPP). Painonhallinta edellyttää vähintään 45 60 minuuttia päivittäin. Varaa itsellesi myös omaa aikaa. Opettele sopiva tapa rentoutua. Hyötyliikunnasta voi mainiosti kerätä päivittäisen Ryhdy harrastamaan säännöllisesti liikuntaa. liikunta-annoksen. Liikunnan tulee sisältää myös lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitäviä har- Vältä itselääkitystä unilääkkeillä, rauhoittavilla lääkkeillä tai alkoholilla. joitteita. Kestävyysliikunta, kuten esim. kävely, uinti ja hiihto, parantaa lihasten verenkiertoa. Näin lihaksen hapen ja ravinnon saanti tehostuu. Myös sydämen oma verenkierto paranee. Harjoitettu verenkiertoelimistö selviytyy harjoittamatonta pienemmin ponnistuksin. Syke ja verenpaine nousevat samalla kuormituksella vähemmän kuin harjoittelemattomalla. Hyvä lihasvoima auttaa jaksamaan paremmin lihaskuntoa vaativissa arjen askareissa. Portaiden kipuaminen ei väsytä, ja toiminta- ja liikuntakyky pysyy hyvänä kauemmin. Mikäli lihaskunto on päässyt rapistumaan, parantaa kestävyysliikunta lihasten voimaa. Lihaskuntoa voi harjoittaa kotona painojen avulla tai kuntosalilla. Kuntosalilla ohjaaja laatii henkilökohtaisen ohjelman omien toiveitten ja lihaskuntotestien perusteella. 18
SEPELVALTIMOTAUDIN TUTKIMINEN Sepelvaltimotaudin tutkimisessa tarvitaan sekä lääkärin- että laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Ne tehdään oireiden mukaan. Sydänfilmi Sydänfilmi EKG (elektrokardiogrammi) antaa kuvan sydämen tilasta ja sähköisen toiminnan häiriöistä. Äkillinen sydäninfarkti näkyy EKG -muutoksina, mutta sen avulla ei voida ennustaa infarktin syntymistä. Rasituskoe Sepelvaltimotautiin liittyvän rintakivun tunnistamisessa avainasia on rintakivun yhteys fyysiseen rasitukseen. Rasituskoe eli polkupyörätesti on suorituskykyä mittaava testi, jonka aikana potilasta kuormitetaan valvotusti niin voimakkaasti, että hapenpuutteen aiheuttamat oireet saadaan esiin, potilas väsyy tai saavuttaa iänmukaisen syketason. Kokeen aikana seurataan sydämen toimintaa monitorista ja hapenpuutteen aiheuttamat muutokset näkyvät sydämen sähköisessä toiminnassa. Rasituskokeen tulkinta on naisilla vaikeampaa kuin miehillä. Terveillä naisilla voi rasituskokeessa olla samanlaisia muutoksia kuin sepelvaltimotautipotilailla, tai muutoksia ei saada esiin, jos nainen ei jaksa polkea riittävästi. Tämän vuoksi naisilla tarvitaan lisätutkimuksia useammin kuin miehillä. Lisätutkimuksia Ultraäänitutkimuksella saadaan tietoa sydämen toiminnasta mm. sydänlihaksen koosta, seinämien paksuudesta ja supistumiskyvystä. Sillä voidaan tutkia myös läppien toimintaa. Isotooppitutkimuksella selvitetään sydämen verenkiertoa. Suoneen ruiskutetaan merkkiainetta, jonka jakautumisesta saadaan käsitys verenkierrosta levossa ja rasituksessa. Magneettikuvauksessa hyödynnetään vetyatomien ytimien, protonien, magneettisia ominaisuuksia. Sen avulla voidaan tutkia sydänlihaksen, sepelvaltimoiden, aortan ja läppien sairauksia sekä synnynnäisiä sydänvikoja. Varjoainekuvaus eli angiografia tehdään, jos joku edellä mainituista tutkimuksista antaa normaalista poikkeavan tuloksen. Se on luotettavin nykyisistä diagnosointimenetelmistä. Varjoainekuvaus tehdään vasta, kun sepelvaltimotaudista on vahva epäily. Varjoainekuvauksessa saadaan selville valtimoiden ahtaumakohdat. Sen yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä myös hoitotoimenpiteenä sepelvaltimoiden pallolaajennus ja verkkoputken eli ns. stentin asennus. 19
SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO Sepelvaltimotaudin hoito on sama miehille ja naisille. Vaihtoehtoina voivat olla lääkehoito, pallolaajennus ja stentin eli verkkoputken asennus tai ohitusleikkaus. Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Siihen yhdistetään aina elämäntapamuutokset ja vaaratekijöiden hallinta. Jos lääkehoito ei riitä ja oireet pahenevat ja jatkuvat, tarvitaan mahdollisesti ns. invasiivista hoitoa eli tavallisimmin sepelvaltimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. Lääkkeet eivät kuitenkaan poista elämäntapamuutosten tarvetta. LÄÄKEHOITO Lääkkeitä käytetään helpottamaan oireita ja vähentämään sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydämen vajaatoiminnan syntymisen vaaraa. Lääkkeet kuten beetasalpaajat, nitrot ja kalsiumkanavan salpaajat vähentävät kipuoireilua pienentämällä sydämen tarvitseman hapen määrää tai lisäämällä valtimoissa kiertävän veren määrää. Lisäksi käytetään aspiriinia ja sen kaltaisia lääkkeitä pienentämään hyytymistaipumusta sekä kolesterolia ja verenpainetta alentavia lääkkeitä. On erittäin tärkeää ottaa lääkkeet säännöllisesti lääkärin määrääminä annoksina. Koskaan ei saa itse lisää annosta, jättää ottamatta lääkettä tai ottaa kaksinkertaista annosta, jos on unohtanut lääkkeen tai ei jostain syystä ole voinut sitä ottaa (esim. pahoinvointi). Ei pidä myöskään lopettaa lääkitystä keskustelematta lääkärin kanssa. Lääkkeet eivät kuitenkaan poista elämäntapamuutosten tarvetta. Tosiasiassa, jos onnistuu hyvin elämäntapamuutosten toteutuksessa, voidaan lääkkeiden määrää mahdollisesti vähentää. Sivuvaikutuksetkaan eivät anna lupaa jättää lääkkeitä syömättä, vaan vaivoista tulee kertoa lääkärille. Hän voi muuttaa lääkkeiden annostusta tai etsiä paremmin sopivan lääkevaihtoehdon. Verenpainelääkkeet Verenpaineen hoitamiseen on useita erityyppisiä lääkkeitä. On mahdollista, että lääkäri joutuu kokeilemaan erilaisia lääkkeitä, erilaisilla annostuksilla löytääkseen lääkkeen tai lääkeyhdistelmän, joka parhaiten alentaa verenpainetta. Raskaus tai imetys voi olla este joidenkin verenpainelääkkeiden käyttölle. Diureetit Diureetit eli nestettä poistavat lääkkeet alentavat verenpainetta lisäämällä munuaisten poistaman suolan määrää, joka vuorostaan vähentää veren volyymia ja alentaa verenpainetta. Diureetit eivät aina sovi raskaana oleville. Beetasalpaajat Beetasalpaajia käytetään nitraattien ohella sepelvaltimotaudin peruslääkkeenä niiden tehokkaan angina pectoris -oireita vähentävän vaikutuksensa vuoksi. Beetasalpaajat sitoutuvat sympaattisen hermoston beetareseptoreihin ja estävät tiettyjen välittäjäaineiden sitoutumisen niihin, jolloin sydämen syke harvenee ja sydänlihaksen supistumisvireys laskee etenkin rasituksessa. Lisäksi beetasalpaajat alentavat verenpainetta hidastamalla sydämensykettä ja vähentämällä sydämen pumppaaman veren määrää, mikä myös vähentää sydänlihaksen hapentarvetta. 20
Kalsiuminestäjät Kalsiuminestäjiä käytetään verenpaine-, rytmihäiriöja sepelvaltimotautilääkkeenä. Ne vähentävät kalsiumin virtausta solun sisään ja sen vapautumista solunsisäisistä varastoista. Niiden hoidon kannalta hyödylliset vaikutukset kohdistuvat sydämeen ja verisuoniin. Ne vähentävät sydänlihaksen hapenkulutusta laajentamalla valtimoita, jolloin verenkierron ääreisvastus pienenee ja verenpaine laskee. Osa kalsiumsalpaajista pienentää sydämen lyöntitiheyttä. Kaikki kalsiumkanavan salpaajat parantavat sydämen hapensaantia laajentamalla sepelvaltimoita ja lisäämällä sepelvaltimoiden verenkiertoa. ACE:n estäjät ACE:n (lyhenne sanoista angiotensiiniä konvertoiva entsyymi) estäjät vähentävät elimistön tuottaman verisuonia supistavan aineen valmistusta ja lisäävät erään toisen, verisuonia laajentavan aineen valmistusta elimistössä. Päällimmäinen vaikutus on relaksoida ja laajentaa verisuonia, mikä taas vähentää niiden veren virtausvastusta ja alentaa verenpainetta. Sepelvaltimotaudissa ne suojaavat sydäntä ehkäisten uutta infarktia ja vajaatoimintaa. Angiotensiini II reseptorin salpaajat Angiotensiini II reseptorin salpaajat ovat verenpainevaikutuksiltaan ACE:n estäjien kaltaisia, mutta niiden sivuvaikutuksena ei ole ärsytysyskää, joka voi olla ACE:n estäjien sivuvaikutus. Kolesterolia alentavat lääkkeet Statiinit Elämäntapamuutokset ja statiineiksi kutsutut lääkkeet pienentävät sydänkohtauksen ja aivohalvauksen vaaraa viimeisimpien tutkimusten mukaan sekä miehillä että naisilla. Statiinit ovat lääkeaineita, jotka laskevat LDL -kolesterolitasoa yli 20 %:lla. Niiden käyttäminen on perusteltua, jos vaara sairastua sepelvaltimotautiin on suurentunut tai on siihen jo sairastunut. Resiinit pienentävät LDL -kolesterolipitoisuutta estämällä sappihappojen imeytymistä. Ne ovat nykyään toissijaisia kolesterolilääkkeitä ja niitä käytetään yhdessä statiinien kanssa, jos tämän teho ei riitä. Fibraatit nostavat HDL -kolesterolin tasoa ja pienentävät myös triglyseridipitoisuutta. Aspiriini ja klopidogreeli Sepelvaltimotautia sairastava hyötyy päivittäisestä 100 milligramman annoksesta aspiriinia. Aspiriini pienentää sydänkohtauksen tai aivohalvauksen vaaraa noin neljänneksellä ehkäisemällä veren hyytymistä ja näin ehkäisee sepelvaltimotukoksilta. Aspiriinista hyötyy myös silloin, jos on tehty pallolaajennus, missä on asennettu stentti eli verkkoputki tai jos ohitusleikattu. Aspiriinin käyttöä ei pidä kuitenkaan aloittaa keskustelematta ensin lääkärin kanssa. Klopidogreeli ehkäisee aspiriinin tavoin veren hyytymistä, mutta eri mekanismilla. Sitä käytetään aspiriinin vaihtoehtona silloin kun aspiriinia ei syystä tai toisesta voi käyttää ja aspiriinin kanssa yhdessä esimerkiksi pallolaajennuksen yhteydessä silloin, kun on asetettu myös metalliverkko eli stentti, ja joskus äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Vitamiinit ja ravintolisät Vaikka vitamiinilisistä on tehty lukuisia kliinisiä tutkimuksia, joihin on osallistunut tuhansia ihmisiä, viimeisimpien laajojen tutkimusten mukaan ei ole löytynyt sepelvaltimotaudin ehkäisyn kannalta hyötyä siitä, että käyttää säännöllisesti lisävitamiineja. Riittää, kun syö vähintään viisi kuusi annosta marjoja, hedelmiä ja kasviksia/vihanneksia päivittäin, niin vitamiinien ja mineraalien saanti on turvattu. 21