Laukaan kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 158/2013/1 Dnro LSSAVI/500/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.10.2013 ASIA HAKIJA Laukaan kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Laukaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos HAKEMUS Riista- ja kalatalouden keskusliitto on 27.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt Laukaan kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista Laukaan kunnan Petruman kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11 c) kohdan mukaan kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos on luvanvarainen, mikäli käytetty rehumäärä tai kalojen lisäkasvu ylittää 2 000 kiloa vuodessa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla kalankasvatusta koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta ja sen sijainti Voimassa olevat luvat Kalanviljelylaitos sijaitsee kiinteistöillä Vaherinkoski (410-401-5-97), Vaherinkoski I (410-401-5-95) ja Vaherinkoski II (410-401-5-192) Laukaan kunnan Petruman kylässä Peurunkajokivarressa noin kuusi kilometriä Laukaan keskustasta luoteeseen. Hakija on vuokrannut toimintaan tarvittavat kiinteistöt Senaatti-kiinteistöiltä. Hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva Itä-Suomen ympäristölupaviraston 11.9.2003 myöntämä (Nro 55/03/1) ja Vaasan hallinto-oikeuden 15.12.2004 osittain muuttama (Numero 04/0408/2) ympäristölupa kalanviljelylaitoksen toimintaan. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset: 1. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 34 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa.

2 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 250 kg vuodessa. ---------- 6. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Laitoksen vedenkäytön seuranta sekä käyttö- ja kuormitustarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 16 olevan "Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Velvoitetarkkailuohjelma 2004-2014" -ohjelmaesityksen mukaisesti. Laitokselta lähtevästä jätevedestä on otettava kasvukauden aikana kerran kuukaudessa seitsemän vuorokauden kokoomanäyte. Kasvukauden ulkopuolella on otettava kaksi kertaa seitsemän vuorokauden kokoomanäyte. Tarkkailutulosten raportointi toteutetaan em. ohjelmaesityksen kohdan 5.2 mukaisesti. Tiedot vedenkäytöstä ja kuormitustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. ---------- Oikeus alueeseen Laitosalue on kokonaisuudessaan hakijan vuokrasopimuksella hallitsemaa aluetta. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Nykyinen toiminta ja päästöt Peurunkajoen alaosa kuuluu Kanavareitin rantaosayleiskaavaan. Laitosalueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Laukaan kalanviljelylaitos on järvivettä käyttävä läpivirtauslaitos. Vesi johdetaan laitokselle yläpuolisesta Peurunkajärvestä 4, 8 ja 12 metrin syvyydestä. Laitos purkaa vetensä Peurunkajokeen 11 eri purkupisteen kautta. Laitoksen käyttämä vesimäärä vaihtelee siten, että kuukausikeskivirtaama on välillä 300 550 l/s. Kahdessa purkupisteessä on pyörreselkeyttimet. Pyörreselkeyttimillä käsitellään noin 75 % laitoksen jätevedestä. Muut vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön ilman jälkikäsittelyä. Poistetun lietteen kokonaismäärä on ollut noin 400 m 3 vuodessa.

Veden johtaminen laitokselle ja Peurunkajoen säännöstely perustuvat Itä- Suomen vesioikeuden 15.4.1976 antamaan päätökseen N:o 55/Ym/76, jota se muutti 11.5.1987 antamallaan päätöksellä N:o 36/VA II/87 kalanviljelylaitoksen rakennelmia koskien ja 21.6.1990 antamallaan päätöksellä N:o 45/I/90 säännöstelyä ja vedenottoa koskien. Laitokselle on lupa johtaa Peurunkajärvestä vettä kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat määrät: joulu-maaliskuussa 300 l/s huhti-toukokuussa 350 kesäkuussa 420 heinäkuussa 500 elokuussa 550 syyskuussa 500 lokakuussa 400 marraskuussa 350 Tulvakausina laitokselle saadaan juoksuttaa enintään 800 l/s siten, että Peurunkajoen virtaama on vähintään 250 l/s. Laitoksen vedenotosta juoksutusohjeen mukaisella tavalla on aiheutunut viime vuosina toistuvia ongelmia järven säännöstelyohjeen noudattamisessa kuivina aikoina ja hakija on joutunut hakemaan tilapäisiä poikkeuslupia säännöstelymääräyksiin. Laitoksella on jatkuvassa käytössä 138 katettua allasta ja 50 ulkoallasta. Ajoittain käytössä olevia altaita on lisäksi karanteenisäilytys- ja tutkimuskäytössä 120 kpl. Katettujen altaiden pinta-ala vaihtelee 0,13 50,0 m 2 välillä ja ulkoaltaiden koko vaihtelee 28 700 m 2 välillä. Laitoksella kasvatettujen kalojen lisäkasvu on vuosina 2003 2009 vaihdellut 13,0 ja 19,9 tonnin välillä. Rehua on vastaavasti käytetty 17,1 24,7 tonnia vuosittain. Laitoksen fosforipäästöt ovat vähentyneet siten, että jaksolla 1980 85 vuotuinen fosforipäästö oli keskimäärin 675 kg, vuosina 1986 1990 323 kg, vuosina 1991 2000 255 kg ja vuosina 2001 2009 102 kg. Vuosina 1997 2003, 2006 ja 2009 kuivuus on rajoittanut kasvatettavan kalan määrää ja vähentänyt merkittävästi laitoksen kuormitusta. Hakemuksen mukainen toiminta ja päästöt Laitoksen päätehtävänä on ylläpitää toimialueensa uhanalaisia ja vaarantuneita arvokalakantoja viljelyssä, tuottaa niiden mätiä ja poikasia jatkokasvatukseen sekä istutuksiin. Laitoksella kasvatetaan lohta, vaellussiikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa, nelmaa, järvitaimenta, meritaimenta, purotaimenta, harjusta, kuhaa, kirjolohta, karppia ja rapuja. Laitoksen tuotantovastuulla on 14 kalakantaa ja varasäilytyksessä 2 kantaa. Kalakannoista äärimmäisen uhanalaisia on 4, erittäin uhanalaisia 2 ja vaarantuneita 2. 3

Hakija esittää, että toimintaa saadaan jatkaa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisessa laajuudessa siten, että laitoksen päästöt vesistöön ovat enintään 250 kg fosforia vuodessa. Hakija esittää lupamääräysten tarkistamista 10 vuoden kuluttua päätöksen voimaantulosta. Kuluneella lupajaksolla laitokselle on uusittu lietelava, jonne pyörreselkeyttimissä syntyvä liete pumpataan päivittäin. Pyörreselkeyttimissä käsiteltävän jäteveden määrä on nostettu lupajakson aikana 30 %:sta 70 %:in kaikista poistovesistä. Poikashallin betoniset D-altaat on päällystetty muovilla altaiden paremman puhdistuvuuden ja lietteen talteenoton tehostamiseksi. Purkupisteen 6 kautta vetensä purkavat P-altaat on uudistettu ja rakennettu itse puhdistuviksi lietteen talteenotto- ja pumppausjärjestelmineen. Maaallasalueen altaista puolet (15 kpl) on uusittu rakentamalla munkkikaivon eteen lietetaskut. Hakija ei esitä uusia vesienkäsittelymenetelmien tehostamistoimia lupakaudella tehtyjen toimenpiteiden lisäksi. Lupakauden ympäristöinvestointien suuruus on ollut noin 50 000 euroa. Hakija katsoo kiinnittäneensä erityistä huomiota vesiensuojelun tehostamiseen voimassa olevan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä vaaditun mukaisesti. Poistovedet esitetään käsiteltäväksi nykyisen käytännön mukaisesti pyörreselkeyttimillä ja osassa maa-altaissa olevilla lietetaskuilla. Poistettava liete johdetaan lietelavalle, joka tyhjennetään vuosittain ja poistettava turve-lieteseos käytetään pelloilla maanparannusaineena. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan, melua eikä päästöjä maaperään. 4 Jätehuolto Kuolleet kalat, joita kertyy 2 000 5 000 kg vuodessa, välivarastoidaan laitoksella olevassa 10 m 3 umpisäiliössä, murskataan ja hapotetaan biojätteeksi. Kuolleista kaloista syntyvä biojäte, muu laitoksella syntyvä biojäte ja sekajäte toimitetaan Mustankorkean jätteenkäsittelylaitokselle Jyväskylään. Mahdollinen pilaantunut rehu palautetaan toimittajalle. Toiminnasta syntyvä vaarallinen jäte, kuten akut, paristot, loisteputket ja jäteöljyt toimitetaan huolitsijan kautta asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Nykyinen huolitsija on Lassila & Tikanoja Oy. Pyörreselkeyttimissä syntyvä liete pumpataan lietelavalle. Maa-altaiden lietetaskuihin kertyvä liete poistetaan imuvaunulle ja tyhjennetään lietelavalle. Suodattimesta poistettu turve-lieteseos viedään pelloille maanparannusaineeksi. Kemikaaleja käytetään kalojen lääkintään, hoitoon ja nukutukseen sekä mädin ja välineiden desinfiointiin. Kemikaaleille on erilliset varastot, joissa on huomioitu kemikaalien säilytysolosuhteet sekä käyttö- ja paloturvallisuutta koskevat vaatimukset. Hakemuksen liitteenä on taulukko käytetyistä kemikaaleista vuosina 2004 2010.

Ympäristön tila Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ympäristö Veden laatu Kalasto ja kalastus Hakijan arvion mukaan laitoksen lietteenpoisto allaskohtaisesti ja olemassa olevien selkeyttimien avulla ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Laitoksen korkeusasema, sijainti Peurunkajoen molemmilla puolilla ja olemassa olevat 11 purku-uomaa edellyttäisivät useita poistoveden käsittelylaitoksia tai mittavia investointeja poistovesien kokoojaverkostoihin. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Peurunkajärvestä Vatianjärveen laskevan Peurunkajoen varrella (valuma-alue Peurunka 14.333). Laitoksella käytetty vesi johdetaan Peurunkajärvestä ja poistovesi johdetaan laitoksen alapuolelle Peurunkajokeen Tamppikosken yläpuolelle. Peurunkajoen valumaalue on 67 km 2 ja keskivirtaama 76 m 3 /s. Peurunkajoki laskee Vatianjärveen, joka on matala läpivirtausjärvi, jonka keskisyvyys on vain 4 m, suurin syvyys 26 m, teoreettinen viipymä 3 vrk ja pinta-ala 5,5 km 2. Vatianjärvi laskee Kuusaankosken kautta Saraaveteen. Peurunkajärven vedenlaatu on erinomainen, ja vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1960-luvulta. Lievästi kohonnut sähkönjohtavuus kuvaa vesistöjen yleistä nuhraantumista. Peurunkajoen fosforipitoisuus oli vuosina 2006 2010 keskimäärin 26 µg/l. Kalanviljelylaitoksen päästöt ja joen lähivaluma-alueelta tuleva kuormitus nostavat fosforipitoisuutta. Vatianjärven vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä. Vatianjärveä kuormittavat kalanviljelylaitoksen lisäksi Äänekosken puunjalostusteollisuuden jätevedet ja Äänekosken ja Suolahden asumajätevedet sekä hajakuormitus. Järven vedenlaatu on viime vuosina kohentunut, mitä ilmentävät fosforipitoisuuden lasku ja syvännealueiden biologisen tilan parantuminen. Vatian syvänne on pohjaeläinyhteisöjen perusteella lasketun BQI-indeksin perusteella välttävä-huono. Indeksi oli heikoimmillaan vuonna 2000, josta se on hivenen kohentunut. Vatianjärven fosforipitoisuus oli 1990-luvun lopulla noin 20 µg/l ja se on laskenut selvästi nykyisen tason ollessa 10 20 µg/l. Veden väri 40 80 mgpt/l ilmentää humusvaikutusta ja a-klorofyllipitoisuus rehevyyttä. Kalastus Vatianjärvessä on huomattavasti vähäisempää kuin muissa lähialueen järvissä. Vatianjärven alapuolella sijaitsevalla Kuusaankoskella kalastetaan sen sijaan aktiivisesti. Vatianjärven suosituimmat kalastusmuo- 5

dot ovat vuoden 2009 kalastustiedustelun perusteella katiskapyynti ja uistelu. Lisäksi heittokalastus on suosittua. Jonkin verran harjoitetaan myös ongintaa, pilkintää, täkykoukkupyyntiä ja harvasilmäisillä verkoilla kalastusta. Vatianjärven arvioitu vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli noin 5 800 kg vuonna 2009. Saaliiksi saatiin haukea (3390 kg), ahventa (1 024 kg), kuhaa (781 kg), taimenta (287) kg ja vähäisempiä määriä särkeä, lahnaa ja siikaa. Vesienhoitosuunnitelma Peurunkajoen nykyinen ekologinen tila on arvioitu Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa hyväksi. Luokittelu perustuu suppeaan aineistoon (pohjaeläimet, fosforipitoisuus, typpipitoisuus, ph). Vedenlaadun osalta Peurunkajoki on hyvässä tilassa ja pohjaeläinten osalta hyvän ja erinomaisen tilan rajalla. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisena tavoitteena on, että kohteen ekologinen tila säilyy nykyisenä. Laitoksen toteutuneen fosforikuormituksen noin kaksinkertaistuminen nykyisestä tasosta voi ennalta arvioiden vaarantaa Peurunkajoen alaosan ekologisen nykytilan säilymisen. Peurunkajoen alapuolinen Vatianjärvi on ekologiselta tilaltaan välttävä. Järven vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen tavoite on saavuttaa järven hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Kalanviljelylaitoksen päästöjen osuus Peurunkajoen fosforikuormituksesta on ollut keskimäärin 20 35 % vuosina 2006 2009. Päästötarkkailun ja ainetaselaskelmien perusteella laitoksen päästöt ovat nostaneet Peurunkajoen fosforipitoisuutta keskimäärin 4-6 µg/l. Vaikutustarkkailutulosten perusteella päästöt ovat nostaneet joen fosforipitoisuutta keskimäärin 7 µg/l (vaihteluväli 0-15 µg/l) ja typpipitoisuutta 71 µg/l (vaihteluväli 4-163 µg/l). Toiminnan päästöjen osuus Vatianjärven kokonaiskuormituksesta on ollut keskimäärin 0,2-0,3 % ja päästöt ovat nostaneet Vatianjärven kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin alle 0,1 µg/l. Toiminnan päästöillä ei ole hakijan arvion mukaan ollut vaikutusta Vatianjärven rehevyystasoon, happitilanteeseen tai eliöstöön. Hakija on arvioinut tulevan lupakauden fosforipäästöjen olevan noin 1,5- kertaiset vuosiin 2006 2009 verrattuna. Toiminnan päästöt nostavat alapuolisen Peurunkajoen fosforipitoisuutta keskimäärin 11 µg/l (vaihteluväli 0-23 µg/l). Fosforipäästöjen osuus Peurunkajoen kokonaiskuormituksesta on arvioitu olevan enimmillään 50 70 %. Päästöjen osuus Vatianjärven kuormituksesta on arviolta korkeintaan 0,5 % ja päästöt nostavat järven kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 0,1 µg/l. Hakijan arvion mukaan päästöillä ei ole vaikutusta Vatianjärven eliöstöön, eivätkä päästöt heikennä Vatianjärven käyttökelpoisuutta. Peurunkajoen fosforipitoisuus nousee päästöjen vaikutuksesta ajoittain korkeaksi kesäaikana, mutta kapealla ja vähävetisellä purouomalla ei ole kalastus- tai muuta virkistyskäyttöarvoa, joten vaikutukset eivät ole merkittäviä puron käyttökelpoisuuteen. 6

7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Toiminnanharjoittaja on esittänyt laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua jatkettavaksi tähän saakka toteutettujen tarkkailujen mukaisella tavalla. Hakija esittää, että Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy uuden luvan mukaisen tarkkailuohjelman. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Laukaan kunnassa 14.9. 15.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Laukaan kunnalta ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksesta on ilmoitettu 13.9.2012 sanomalehdessä Laukaa-Konnevesi. Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että rehunkulutus, lisäkasvu, rehukerroin, rehun fosforipitoisuus ja fosforipäästöt ovat olleet seuraavat: Päästötarkkailun ja ainetaseen mukaan lasketut fosforipäästöt poikkeavat toisistaan. Ainetaselaskelma ei sovellu laitoksen päästöjen arviointiin, koska laitoksella on emokaloja, jolloin kalan lisäkasvun osuus jää pienemmäksi kuin perinteisessä kalankasvatuksessa. Päästötarkkailun luotettavuuteen saattaa vaikuttaa se, että tarkkailu ei ole kattavaa. Laitoksen kaikista 11 purkuputkesta ei oteta näytteitä kustannussyistä. ELY-keskus esittää laitoksen fosforipäästörajaksi enintään 200 kg/a ja rehun sisältämäksi fosforimääräksi enintään 300 kg/a. Päästötarkkailuun liittyvistä epävarmuuksista johtuen on tarpeen rajoittaa myös rehun käyttöä. Lausunnon mukainen esitys kannustaa vähän fosforia sisältävän rehun käyttöön. Vesienhoidon suunnittelussa Peurunkajoki on luokiteltu suppean ekologisen aineiston perusteella hyvään ekologiseen tilaluokkaan. Peurunkajoen fosforipitoisuus on ollut selvästi keskimääräistä suurempi mitta-

uskerroilla 30.5.2011 (38 µg/l), 21.6.2011 (54 µg/l, 22.8.2011 (29 µg/l) ja 24.9.2011 (47 µg/l). Mikäli laitoksella käytettäisiin hakemuksen mukainen enimmäismäärä rehua, Laitoksen päästöt nostaisivat Peurunkajoen fosforipitoisuuden lähelle hyvän ja tyydyttävän rajaa (35 µg/l). Jo nykyisellä kuormituksella raja on viime vuosina ajoittain ylitetty. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila, eikä vesien hyvä tai erinomainen tila saa heiketä. Vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamiseksi fosforipäästörajaa on alennettava hakemuksessa esitetystä. Laitoksen täyden viljelykapasiteetin hyödyntäminen on mahdollista jatkossakin, vaikka päästöraja-arvoa pienennettäisiin lausunnossa esitetyllä tavalla. Nykyinen käyttötarkkailu on riittävä, mutta päästötarkkailua on tarkennettava seuraavalla tavalla: Tulevasta vedestä otetaan näytteitä kahdeksan kertaa vuodessa, siten että kasvatuskauden aikana (touko-lokakuussa) otetaan näytteitä kerran kuukaudessa (yhteensä kuusi näytteenottokertaa) ja kasvatuskauden ulkopuolella otetaan näytteet kaksi kertaa. Näytteet otetaan kertanäytteenä pinta- ja pohjaputken virtaamien suhteessa samana ajankohtana kuin otetaan laitokselta lähtevän veden näytteet. Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan kasvatuskauden aikana kerran kuukaudessa ja kasvatuskauden ulkopuolella kaksi kertaa seitsemän vuorokauden kokoomanäyte. Näytteet otetaan nykyisistä tarkkailupisteistä (purkuputkien 9, 10 ja 11 alapuolelta) sekä Peurunkajoesta laitoksen ylä- ja alapuolelta. Julkisen valvonnan alainen laboratorio ottaa kontrollinäytteet kaksi kertaa kasvatuskaudella ja kerran sen ulkopuolella. Vesinäytteistä analysoidaan hakemuksessa esitetyn lisäksi fosfaattifosfori, ammoniumtyppi ja kiintoaine. Päästö- ja vaikutustarkkailun vesinäytteiden tutkimustulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen mahdollisimman pian tulosten valmistuttua Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailusta laadittavassa raportissa tulee arvioida laitoksen päästöjen vaikutus ja suuruus Peurunkajokeen ja mikäli vaikutuksia todetaan, tulee arvioida myös mahdollinen vaikutus Vatianjärveen. Mikäli vaikutuksia voidaan todeta Vatianjärvessä, tulee vaikutustarkkailu laajentaa Vatianjärveen saakka. Fosfori- ja typpipäästöt lasketaan tulevan ja lähtevän veden pitoisuuden erotuksen sekä laitoksen virtaaman avulla sekä Peurunkajoen laitoksen yläpuolisen ja alapuolisen veden pitoisuuden erotuksen ja Peurunkajoen virtaaman avulla. Mikäli analyysitulosten mukaan Peurunkajoen tarkkailupisteistä saadaan luotettava kuva laitoksen päästöistä, voidaan myöhemmin luopua nykyisten tarkkailupisteiden vesinäytteiden analysoinnista. Vaikutustarkkailua tulisi tehdä myös talvikautena. Vesinäytteitä tulee ottaa Peurunkajoen ylittävän sillan kohdalta neljä kertaa vuodessa toukokuun lopulla, kesä-heinäkuussa, elokuun lopulla ja helmi-maaliskuussa. 8

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma tulee hyväksyä lupapäätöksessä ja luvan saajan tulee velvoittaa toimittamaan lopullinen tarkkailuohjelma ELY-keskukseen. ELY-keskuksen on voitava muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Ympäristölupaa koskeva lupamääräysten tarkistamishakemus tulee laittaa vireille 10 vuoden kuluttua päätöksen antamisesta. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että hakijan esittämä ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan hyväksyä seuraavin ehdoin: - Luvan saajan tulee istuttaa vuosittain Peurunkajokeen vähintään 300 kpl 1-vuotiaita eväleikattuja taimenia tai näiden kulloistakin rahallista arvoa vastaavasti muita kaloja. - Luvan saajan tulee tarkkailla toimintansa vaikutuksia Peurunkajoen kalastoon. Esitys kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. - Laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 225 kg vuodessa. Laitoksen toimintaa tulee pyrkiä jatkuvasti kehittämään siten, että alapuoliseen vesistöön johdettava kuormitus pysyy mahdollisimman alhaisena. Kalatalousviranomainen on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti: - Tähän mennessä luvan hakijalla ei ole ollut istutusvelvoitetta laitoksen alapuoliseen vesistöön. Perusteena on ollut laitoksen kuormituksen vähäinen osuus alapuolisen Vatianjärven kuormituksesta. Laitoksen kuormituksella on kuitenkin vaikutusta Peurunkajoen ravinnepitoisuuksiin. Lisäksi hakijan mukaan kuormitus tulee ennalta arvioiden jonkin verran nousemaan tulevalla lupakaudella. Laitoksen toiminnalla on myös vaikutusta mahdollisten kutukalojen pääsyyn Peurunkajokeen laitoksen yläpuolelle, mikä vähentää joen poikastuotantomahdollisuuksia. Lisäksi virtaamansäännöstelyllä voi olla vaikutusta mahdolliseen joen poikastuotantoon, mikäli kutupesät tai poikaset jäävät kuiville vaihtelevan juoksutuksen johdosta. Nämä haitat joen poikastuotannolle voidaan kompensoida istuttamalla taimenenpoikasia Peurunkajokeen alueelle, jossa kalojen liikkuminen on mahdollista (hautomon vedenottoputken alapuolinen jokiosuus). - Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa vaikutuksista vaikutusvesistön kalastoon. Lupahakemuksessa on esitetty tutkimustietoa vain Peurunkajoen alapuolisten vesialueiden kalastosta ja kalastuksesta. Näillä alueilla Laukaan kalanviljelylaitoksen kuormituksen vaikutus kalastoon ja kalastukseen onkin ennalta arvioiden vähäinen, koska alueen veden laatuun ja siten kalastoon vaikuttavat huomattavasti suuremmalla kuormitusosuudellaan Äänekosken teollisuuslaitokset ja alueen jätevedenpuhdistamot. Laukaan kalanviljelylaitoksen toiminta vaikuttaa kuitenkin myös erityisesti Peurunkajokeen, jonka kalaston nykytilasta tai toiminnan muutosten (kuormitus, säännöstely) vaikutuksesta siihen ei ole nyt olemassa riittävää tietoa. 9

- Laitoksen ravinnekuormitus kohdistuu laitoksen alapuoliseen Peurunkajokeen sekä Vatianjärveen. Peurunkajoen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus jokisuun mittauspisteestä mitattuna on ollut vuosina 2004 2012 26 µg/l (Hertta-tietojärjestelmä) mikä kuvastaa lievää rehevyyttä. Vuosina 2006 2009 Peurunkajoen keskimääräinen fosforipitoisuus on vaihdellut välillä 23 30 µg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet on mitattu kesällä ja alkusyksyllä kalojen ruokintakauden aikana (touko-, kesä- ja elokuun mittausten keskiarvo oli vuonna 2011 40 µg/l). Pääasiallisen ruokintakauden ulkopuolella tammi-, maalis- ja marraskuussa 2011 otetuissa näytteissä Peurunkajoen suualueen kokonaisfostoripitoisuus oli 11 µg/l. Yläpuolisen Peurunkajärven fosforipitoisuus on keskimäärin 8 µg/l (vaihteluväli vuonna 2009 6 11 µg/l). Laitoksen kuormituksen aiheuttama keskimääräinen fosforipitoisuuden lisäys Peurunkajokeen on hakemuksen mukaan ollut keskimäärin 7 µg/l vuosina 2006 2009. Näinä vuosina vuosittainen vesistöön johdettu fosforimäärä on ollut keskimäärin 87 kg kuormitusnäytteiden mukaan ja 140 kg ainetaseesta laskettuna. Mikäli laitoksen toiminta laajentuisi siten, että kuormitus vesistöön olisi hakijan esittämä suurin sallittu eli 250 kg P/a lisääntyisi Peurunkajoen fosforipitoisuus ennalta arvioiden selvästi. - Peurunkajoen nykyinen ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Luokittelu perustuu suppeaan aineistoon (pohjaeläimet, fosforipitoisuus, typpipitoisuus, ph). Vedenlaadun osalta Peurunkajoki on hyvässä tilassa ja pohjaeläinten osalta hyvän ja erinomaisen tilan rajalla. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisena tavoitteena on, että kohteen ekologinen tila säilyy nykyisenä. Laitoksen toteutuneen fosforikuormituksen noin kaksinkertaistuminen nykyisestä tasosta voi ennalta arvioiden vaarantaa Peurunkajoen alaosan ekologisen nykytilan säilymisen. Peurunkajoen alapuolinen Vatianjärvi on ekologiselta tilaltaan välttävä. Järven vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen tavoite on saavuttaa järven hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. - Hakemuksen tietojen mukaan kuormitustarkkailusta ja ainetaseesta saadut laitoksen kuormitusarvot ovat viime vuosina poikenneet selvästi toisistaan. Laitoksen velvoitetarkkailuraportissa vuodelta 2009 arvellaan, että laitokselta lähtevän veden yhdistelmänäytteen (kattaa vain osa veden poistoputkista) fosforipitoisuus saattaa olla jostain syystä jonkin verran todellista laitokselta lähtevän veden pitoisuutta alhaisempi. Näytteenottoa tulisikin pyrkiä kehittämään luotettavammaksi. Lisäksi kalatalousviranomainen on todennut, että ympäristö- ja vesitalousluvan myöntämistä puoltaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Laukaan kalanviljelylaitoksen merkitys Suomen kalataloudelle. Laukaan laitoksen vastuulla on huolehtia valtion kalanviljelytoiminnasta, tärkeimpinä tehtävinään maamme alkuperäisten arvokalakantojen ja niiden monimuotoisuuden turvaaminen viljelytoimenpitein. Laitoksen tuotantovastuulla on 14 kalakantaa ja varasäilytyksessä lisäksi 2 kantaa. Laitoksella tuotetaan tautivapaata ja taustaltaan tunnettua mätiä ja poikasia kalakantojen säilyttämistä, tutkimusta, valtion velvoitteita sekä yksityisen kysynnän tarpeita varten. Laukaan laitoksen toimialue koostuu Suomenlahteen ja Selkäme- 10

reen laskevista vesistöistä sekä vastaavasta merialueesta. Laukaan laitoksella tehdään myös paljon tutkimusta mm. erilaisista kalanviljelymenetelmistä kuten kiertovesikasvatuksesta sekä uusista ruokakalanviljelylajeista. Laitokselle on rakennettu vuosina 2009 2010 karanteeniosasto, joka mahdollistaa monipuolisen ja bioturvallisen toiminnan. Laukaan laitoksella saadut tutkimustulokset hyödyttävät koko maan kalataloutta. Laitos kuuluu Eviran kalaterveystarkkailun tiukimpaan luokkaan P0, mikä vaikuttaa merkittävästi laitoksen rakenteellisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. P0-luokan laitoksilta edellytetään mm. latvavesisijaintia (vaihtoehtona pohjaveden käyttö), jolla minimoidaan tuloveden tautiriskit. Yläpuoliselle vesialueelle ei saa myöskään tehdä istutuksia muilla kuin laitoksen omilla tai toisen P0-luokan laitoksen istukkailla tai tiukat kriteerit täyttävillä luonnonravintolammikkoistukkailla. Lisäksi eri toiminnot kuten poikas- ja emokala-altaat tulee erottaa siten, että tautien leviäminen näiden välillä voidaan estää. Laitoksen toiminnassa ja esitetyissä toiminnan muutoksissa on kuitenkin myös useita ympäristön tilaan ja yleiseen kalatalousetuun enemmän tai vähemmän haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Edellä mainittujen seikkojen ohella myös nämä tekijät tulee huomioida laitoksen kokonaisvaikutuksia ja mahdollisia lupaehtoja tai velvoitteita arvioitaessa siten, että laitoksen haitalliset vaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Merkittävimpiä laitoksen vaikutuksista ovat vaikutukset Peurunkajärven vedenkorkeuksiin, Peurunkajoen virtaamiin (etenkin laitoksen yläpuolisella jokiosuudella), kalojen kulkuun Peurunkajoessa sekä ravinnekuormitukseen Peurunkajoessa ja sitä kautta alapuolisessa vesistössä. Hakemuksessa on hyvin niukalti tietoa Peurunkajoen kalastosta tai kalastuksesta nyt tai ajalta ennen laitoksen toimintaa, mikä hankaloittaa lupahakemuksessa esitettyjen toiminnan muutosten kalastovaikutusten arvioimista. Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä todetaan vain, että Peurunkajoen kalastosta ei ilmeisesti ole tutkittua tietoa. Samassa selvityksessä todetaan kuitenkin, että oletettavasti Vatiasta nousee kaloja kutemaan Peurunkajokeen. Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä arvioidaan lisäksi, että Peurunkajoella ei ole kalastus- tai muuta virkistyskäyttöarvoa, joten laitoksen ravinnekuormalla ei ole merkittävää vaikutusta puron käyttökelpoisuuteen. Laitoksen alapuolisesta Peurunkajoesta on kuitenkin olemassa sähkökalastustietoja vuodelta 2008. Finnin kalastuskunta toimitti Keski-Suomen TE-keskukselle vuonna 2007 aloitteen Peurunkajoen 700 m pituisen alaosan kunnostamiseksi, minkä johdosta joella tehtiin joitakin selvityksiä. Kalastuskunnan aloitteen mukaan Peurunkajoessa on havaittu syksyisin taimenen kutukuoppia ja myös taimenia. Kalastuskunnan mukaan Peurunkajoen kunnostuksella voisi olla mahdollista lisätä taimenen luonnonpoikastuotantoa Vatianjärven ja alapuolisen Kuusankosken taimenkantaan. TEkeskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus tekivät kohteella vuonna 2008 maastotarkastuksen. Maastotarkastuksella jokiosuus todettiin potentiaaliseksi kunnostuskohteeksi, sillä vesi oli kirkasta aivan joen alajuoksua lu- 11

kuun ottamatta (vieressä oleva pellolta tulee todennäköisesti jonkin verran kiintoainesta) ja joessa oli paljon puhdasta hienohkoa soraa mutta vähän suojakiviä ja karkeampaa soraa. Kunnostusta ei kuitenkaan tuolloin otettu viranomaisten kunnostustyölistalle sen pienuuden ja muiden hankkeiden paljouden vuoksi. Vuonna 2008 tehdyissä sähkökalastuksissa (kolme koealaa yht. 297 m 2 ) Peurunkajoen laitoksen alapuoliselta jokiosuudelta saatiin 29 kpl täplärapuja, 27 kpl taimenen 0+ poikasia, 4 kpl isompia taimenia (195 398 mm), yksi nevanlohi sekä joitakin ahvenia, särki ja kivisimppu. Peurunkajoen vuoden 2008 0+-ikäisten taimenten tiheys vastaa Keski-Suomen koskien mediaanitiheyttä. Hakijan edustajan mukaan taimenen kutuyrityksiä on havaittu myös laitosalueen halki virtaavalla jokiosuudella. Ko. jokiosuus on lähes kokonaan hienohkoa soraa. Hakijan edustajan mukaan laitokselta pääsee silloin tällöin jokeen kaloja, mikä selittää sähkökoekalastuksen saaliissa Peurunkajoessa esiintyneen nevanlohen. Myös joessa havaitut 0+-taimenet saattavat olla hakijan edustajan mukaan laitoskarkulaisia, eli varmaa havaintoa luonnonkudun onnistumisesta joessa ei ole. Laitosalueella on kaksi ulkoallasta, joissa säilytetään täplärapuja tutkimuskäyttöä varten. Hakijan mukaan ravut pääsevät liikkumaan jokeen myös maata pitkin, ja niitä onkin esiintynyt joessa jo yli vuosikymmenen ajan. Koska laitoksella on viljelyssä useita Keski-Suomen luontoon kuulumattomia lajeja, tulisi toiminnassa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vesistöön ei pääsisi kasvatettavia lajeja. Laitoksen alapuolinen Peurunkajoki ja Vatianjärvi eivät ole kalataloushallinnon rapustrategian mukaista täplärapualuetta, eikä täplärapuja tulisi istuttaa alueelle. Lausuntoa valmistellessa kalatalousviranomainen kysyi Peurunkajoen kalastuksesta alueen osakaskunnilta ja myös laitoksen edustajilta, mutta kenelläkään ei ollut tietoa siitä, että joessa olisi kalastusta ja sitä kautta tietoa joen kalastosta. Joki on kuitenkin maastokäynnin havaintojen perusteella soveltuva esim. taimenen elinalueeksi. Järvitaimenta saadaan saaliiksi alapuolisessa Vatianjärvessä. Jonkin verran taimenen luontaista lisääntymistä on todettu Vatianjärven alaosassa olevassa Kuusaankoskessa ja myös järven yläpuolisessä Kapeenkoskessa. Edellä mainitut koskialueet ovat maakunnallisesti merkittäviä matkailukalastuskohteita. Varmoja tietoja Peurunkajoen ja Peurunkajärven mahdollisen alkuperäisen taimenkannan olemassaolosta tai tilasta ei ole, mutta on mahdollista, että nykyisin napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokiteltu järvitaimen on luontaisesti elänyt myös näissä vesistöissä, koska taimenta on esiintynyt alapuolisella reitillä eikä Peurunkajoessa ole luontaisia nousuesteitä. Alueen mahdollisen luontaisen järvitaimenkannan tilaan ovat voineet vaikuttaa mm. alapuolisen vesialueen voimakas likaantuminen puunjalostusteollisuuden aloittamisen myötä (vesistön tila on sittemmin jatkuvasti parantunut) sekä Peurunkajoen nousuesteiden rakentaminen ja säännöstelyn aloittaminen. Nykyisin Peurunkajärven taimenkanta on peräisin istutuksista. 12

Muistutukset ja mielipiteet 3) Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kaavoitus- ja rakennuslautakunta ja 4) Laukaan kunnanhallitus on todennut, että kalanviljelylaitoksen toiminta on kalatalouden ja kalakantojen suojelun kannalta tärkeää ja sen toimintaedellytykset on turvattava 4) A ja B (Telkkälä, 410-410-5-162) huomauttavat, että kalanviljelylaitoksen toiminta ja Peurunkajoen virtaaman säännöstely (erityisesti virtaamien äärevöityminen säännöstelystä johtuen) ovat aiheuttaneet muistuttajien pitkään kokemukseen perustuvien havaintojen perusteella Peurunkajoen ja jokisuiston rehevöitymistä ja liettymistä. Jokiuomaan vähäisillä virtaamilla laskeutunut liete huuhtoutuu tulvien aikana alapuoliseen vesistöön ja Vatianjärveen. Muistuttajat toivovat, että laitoksen panostus kasvatusvesien puhdistamiseen vähentäisi rehevöittäviä vaikutuksia tulevaisuudessa. Virtaamien suurista vaihteluista ja kiintoaineen kulkeutumisesta johtuen Peurunkajoen jokisuisto on mataloitunut niin että veneily Vatianjärveen ja sieltä Peurunkajoelle on estynyt 20 30 metrin matkalla jokisuussa. 13 Hakijan vastine Hakija toteaa 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausuntoon, että käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma tulisi esittää hyväksyttäväksi hakemuksessa esitetyn aikataulun mukaisesti vasta lupapäätöksen saatua lainvoiman. Nykyinen fosforikuormitusraja tulisi säilyttää hakemuksessa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Laitosta hoidetaan luvan puitteissa mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Hakijalla ei ole huomautettavaa uusien tarkkailupisteiden ja analysoitavien parametrien osalta eikä vaatimukseen vaikutustarkkailun lisäämiseksi Peurunkajoessa. Hakija vastaa 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, että sillä ei ole huomautettavaa Peurunkajärveen ja Peurunkajokeen toimenpidevelvoitteena istutettavan kalaljin, kalamäärän ja kalojen iän suhteen, eikä kalataloustarkkailusta annettuun vaatimukseen. Nykyinen fosforikuormitusraja tulisi säilyttää hakemuksessa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Laitosta hoidetaan luvan puitteissa mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Peurunkajoessa olevat kalojen nousuesteet ovat välttämättömiä estämään kalojen vaelluksen ylävirtaan ja torjumaan niiden mukana leviävien mahdollisten haitallisten kalatautien ja -loisten pääsy laitoksen tuloveteen. Laitoksen keskeisiä kansallisia tehtäviä on vastustettavista kalataudeista puhtaan mäti- ja poikasmateriaalin tuottaminen. Luonnonkalojen lisäksi kala-

tauteja voivat levittää mm. minkit ja saukot viemällä luonnosta pyydystämiään kaloja laitoksen tulovesialueelle tai altaisiin. Tämän vuoksi on välttämätöntä rajoittaa kalojen vapaata vaellusta laitoksen alapuolelta laitosalueelle tai sen yläpuolelle. 14 Merkintä Aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä 80/2013/2 tarkistanut Laukaan kalanviljelylaitoksen vesitalousluvan lupamääräykset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Laukaan kalanviljelylaitoksen toimintaan Itä- Suomen ympäristölupaviraston 11.9.2003 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle myöntämän ja Vaasan hallinto-oikeuden 15.12.2004 osittain muuttaman toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Lupamääräykset korvaavat aiemman luvan määräykset ja kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset Toiminta ja päästöt vesiin 1. Laitoksella käytetty kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 300 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitokselta vesistöön johdettava vuotuinen fosforipäästö saa olla enintään 220 kg. 3. Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 4. Kasvatushallissa ja betonialtaissa käytetty vesi on johdettava olemassa olevien pyörreselkeyttimien kautta vesistöön. Maa-altaisiin ja niiden lietetaskuihin ja pyörreselkeyttimiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pyörreselkeyttimiin kertyvät lietteet on poistettava päivittäin ja maa-altaiden lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa kasvatuskauden aikana. 5. Liete on käsiteltävä turvesuodattimella tai vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. Turvesuodatin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Käsiteltävä liete on jaettava tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtaukset on estettävä. Suodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

15 Jätehuolto 6. Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 8. Hyötykäyttökelpoiset lietteet on asianmukaisesti hyödynnettävä siten, etteivät ne pilaa pohjavettä eivätkä valu vesistöön. 9. Jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen ja rapujen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja viat on korjattava viipymättä. 10. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Hoitopäiväkirjaa pidetään voimassa olevan käyttötarkkailuohjelman mukaisella tavalla. Kalanviljelylaitoksen päästötarkkailu toteutetaan voimassa olevan päästötarkkailuohjelman mukaisesti siten muutettuna, että tulevasta vedestä otetaan näytteitä kasvatuskauden aikana (touko-lokakuussa) otetaan näytteitä kerran kuukaudessa ja kasvatuskauden ulkopuolella kaksi kertaa. Näytteet otetaan kertanäytteenä pinta- ja pohjaputken virtaamien suhteessa samana ajankohtana kuin otetaan laitokselta lähtevän veden näytteet. Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan kasvatuskauden aikana kerran kuukaudessa ja kasvatuskauden ulkopuolella kaksi kertaa seitsemän vuorokauden kokoomanäyte. Näytteet otetaan purkuputkien 9, 10 ja 11 alapuolelta sekä Peurunkajoesta laitoksen ylä- ja alapuolelta. Julkisen valvonnan alainen laboratorio ottaa kontrollinäytteet kaksi kertaa kasvatuskaudella ja kerran sen ulkopuolella. Vesinäytteistä analysoidaan kokonaisfosfori, kokonais-

typpi, fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, kiintoaine, fekaaliset koliformiset bakteerit ja elokuun näytteestä BHK 7. Fosfori- ja typpipäästöt lasketaan tulevan ja lähtevän veden pitoisuuden erotuksen sekä laitoksen virtaaman avulla sekä Peurunkajoen laitoksen yläpuolisen ja alapuolisen veden pitoisuuden erotuksen ja Peurunkajoen virtaaman avulla. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vedenlaatuun ottamalla vesinäytteitä Peurunkajoen ylittävän sillan kohdalta neljä kertaa vuodessa toukokuun lopulla, kesä-heinäkuussa, elokuun lopulla ja helmimaaliskuussa. Vesinäytteistä analysoidaan Happipitoisuus ja kylläisyys, ph, sähkönjohtokyky, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sameus ja kiintoaine. Päivitetty käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 12. Toiminnan vaikutuksia Peurunkajoen kalastoon ja kalastukseen ja istutusten tuloksellisuutta on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 13. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailutulokset sekä kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloudellisen tarkkailun tulokset on toimitettava Leppäveden kalastusalueelle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 16 Kalatalousvelvoite Toiminnan lopettaminen 14. Luvan saajan on istutettava vuosittain Peurunkajokeen vähintään 300 yksivuotiasta rasvaeväleikattua järvitaimenen poikasta tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niiden rahallista arvoa vastaava määrä muita kaloja. 15. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä.

17 Korvaukset Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.9.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitoksen ravinnepäästöjä, suunnitelma maa-altaiden lietteenpoiston tehostamisesta ja poistovesien käsittelystä sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Laukaan kalanviljelylaitoksen lupaharkinta on tehty ja luvanmyöntämisen edellytykset on ratkaistu toistaiseksi voimassaolevassa ympäristöluvassa. Laitos sijaitsee Vatiajärveen laskevan Peurunkajoen varressa. Peurunkajoen nykyinen ekologinen tila on arvioitu vesienhoidon suunnittelussa suppean ekologisen aineiston perusteella hyväksi. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaisena tavoitteena on, että kohteen ekologinen tila säilyy nykyisenä. Peurunkajoen alapuolinen Vatianjärvi on ekologiselta tilaltaan välttävä ja vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen tavoite on saavuttaa järven hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Päästöjen toteutuminen hakemuksessa esitetyn fosforipäästöraja-arvon mukaisesti lähes kaksinkertaistaisi fosforipäästöt nykytasosta ja vaarantaisi siten vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamisen. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan kalankasvatuksen fosforikuormituksen vähentämistavoite on nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä 10 % ja typpikuormituksen 5 %. Vesiensuojelun tehostamissuunnitelma on tarpeen erityisesti silloin, kun alapuolisen vesialueen tila uhkaa heiketä ravinnekuormituksen johdosta. Toimenpideohjelman mukaan vesiensuojelua tulee kalankasvatuslaitoksilla tehostaa lisätoimenpiteillä erityisesti silloin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta Maa-allaslaitoksen vesiensuojelun lisätoimenpiteitä ovat mm. maa-altaiden muuttaminen lietepesällisiksi keinoaltaiksi tai itsepuhdistuviksi altaiksi ja varustamalla ne tehokkailla lietteenpoistojärjestelmillä.

Laukaan kalanviljelylaitoksen lietteen nykyiset poistojärjestelyt eivät täytä maa-altaiden osalta vaatimusta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käytöstä päästöjen rajoittamiseksi. Sen vuoksi lupamääräysten tarkistamishakemukseen on sisällytettävä suunnitelma päästöjen vähentämistoimenpiteiksi ja suunnitelma lietteen poiston tehostamiseksi. Vaadittu vesiensuojelun tehostamissuunnitelma on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen toimenpide kyseessä olevan laitostyypin päästöjen vähentämiseksi. Tarkistettujen lupamääräysten lähtökohtana on se, että laitoksen fosforipäästöt eivät ylitä vastaanottavan vesistön sietokykyä ja heikennä sen ekologista tilaa. Päästötarkkailun näytteenottotuloksiin ja ainetaselaskelmiin perustuvissa tuloksissa on ollut eroavuutta ja päästöjä ei ole voitu täysin luotettavasti arvioida. Vuosittain käytettävän rehun sisältämää fosforimäärää rajoittamalla voidaan varmistaa, että suurinta sallittua fosforipäästömäärää ei ylitetä. Käytettävän rehun määrää ja rehun sisältämää fosforipitoisuutta ei ole rajoitettu, jotta hakija voi joustavasti valita kunkin kalalajin kasvatukseen parhaiten soveltuvan rehutyypin. Päästö- ja vesistövaikutustarkkailutulosten luotettavuuden parantamiseksi päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa on muutettu. Muutos on tehty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esittämällä tavalla. Erillinen hakijan vaatima tarkkailuohjelman hyväksymismenettely ei ole näin ollen tarpeen. Kalataloustarkkailu on tarpeen toiminnan päästöjen ja niiden vaikutusten ja istutusten tuloksellisuuden selvittämiseksi. Kalatalousvelvoite on tarpeen toiminnan päästöjen aiheuttamien kalatalousvaikutusten kompensoimiseksi Peurunkajoessa. Hakija on suostunut kalatalousviranomaisen vaatimaan istutusvelvoitteeseen. Muut määräykset on tarkistettu ajanmukaisiksi ja liitetty selvyyden vuoksi samaan päätökseen. 18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa A ja B:lle, että laitoksen fosforipäästörajaa on pienennetty alapuolisen vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Peurunkajoen ekologinen luokka on säilynyt kalanviljelylaitoksen toiminnasta huolimatta hyvänä ja päätöksen mukainen toiminta ei vaaranna hyvän tilan heikkenemistä myöskään tulevalla lupakaudella.

19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 43, 44, 45, 46, 50, 52, 55, 56 ja 57 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 610 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Kyseessä on aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteessä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu kalanviljelylaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jäljennös päätöksestä Laukaan kunta Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

20 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedonanto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Laukaan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätöskuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Laukaa-Konnevesi.

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Stefan Nyman Lasse Känsälä Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Stefan Nyman (puheenjohtaja), Lasse Känsälä ja ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/KSa

VALITUSOSOITUS Liite 1. Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.11.2013. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi