Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 98/10/1 Dnro ISAVI/66/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Löytynlohen kalojen ongintalaitoksen ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan määräysten tarkistaminen, Pielavesi HAKIJA ASIAN VIREILLETULO Myhkyri Oy Riistakatu Iisalmi Yhteyshenkilö Jukka Piispanen, p Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 46/01/1 myöntänyt Myhkyri Oy:lle sen Pielaveden kunnassa omistamaa Löytynlohi -nimistä ongintalaitosta koskevan ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan edelleen pitää Löytynpurossa jo käytössä olevat padot, muut rakenteet ja kalasihdit sekä käyttää laitoksella Löytynpuron vettä puron luonnonmukaisen virtaaman mukaisesti ja padota sitä purouoman yhteyteen kaivetuissa kala-altaissa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (muutos 1792/2009, ) 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. LUVAN TARKISTAMISAJANKOHTA Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä vuoden 2009 loppuun mennessä. Hakemukseen oli liitettävä selvitys mahdollisuudesta vähentää laitokselta puroon johdettavan veden mukana tulevaa kuormitusta.

2 2 VOIMASSA OLEVAT LUVAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 46/01/1 "Lupamääräykset 1. Laitoksella pidetään nykyisin käytössä olevat, Löytynpuroon tai sen yli tehdyt padot, sillat ja huoltokäytävät sekä kalasihdit. Padot, muut rakenteet ja altaat ilmenevät hakemuksen liitteenä olevasta asemapiirustuksesta nro / , 1:500. Mylly-Kiukoisen luusuaan merkitty sihti on pidettävä Löytynpurossa yksityistien alapuolella vesioikeuden päätöksessä nro 38/Va I/85 sanotun mukaisesti. 2. Laitoksella käytettävä vesi otetaan Mylly-Kiukoisesta lähtevästä Löytynpurosta. Otettava vesimäärä ei saa poiketa puron luonnontilaisesta virtaamasta. Laitoksen läpi virtaavan veden määrän mittaamiseksi laitoksella on oltava luotettavat laitteet. Mylly-Kiukoisen vedenkorkeuden seuraamista varten on pidettävä vedenkorkeusasteikkoa paikassa, johon on esteetön pääsy. 3. Laitoksen yläpadon yläpuolisen lammikon vedenpinta saa olla enintään tasolla N ,73 m. Padossa on oltava vedenkorkeusasteikko, missä on selvästi merkittynä korkeus N ,73 m. Yläpadon yläpuolelle sijoitettujen kalasihtien on oltava rakenteeltaan sellaiset ja ne on pidettävä sellaisessa kunnossa, etteivät ne padota vettä Mylly- Kiukoisen järvessä. 4. Laitoksella saa olla kerrallaan kalaa välisenä aikana keskimäärin enintään kg ja välisenä aikana enintään kg. 5. Kalojen ruokkimiseen on käytettävä kuivarehua, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 % rehun painosta. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehua saa käyttää välisenä aikana enintään kg ja välisenä aikana enintään kg. 6. Laitokselta vesistöön pääsevän fosforin määrä saa olla välisenä aikana yhteensä enintään 30 kg ja välisenä aikana yhteensä enintään 10 kg. Altaiden pohjaan saostuva kiintoaine poistetaan imupumpulla vähintään kaksi kertaa vuodessa ja johdetaan edellä 1. kohdassa tarkoitettuun asemapiirustukseen merkitylle pohjalietteen suodatusalueelle. Laitoksen hoito, kalojen ruokinta ja jäteaineiden talteenotto on järjestettävä niin, että vesistölle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 7. Kaloja saa perata ainoastaan kalanperkaamossa. Perkausjätteitä ei saa päästää kala-altaisiin eikä Löytynpuroon. Kalanperkaamossa käytetty vesi on ennen kala-altaisiin tai Löytynpuroon takaisin päästämistä puhdistettava suodattamalla tai muulla tehokkaalla Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

3 3 8. Tarkkailu a) Luvan saajan on pidettävä kirjaa ongintapaikan läpi virtaavista vesimääristä, Mylly-Kiukoisen vedenkorkeuksista ja laitoksen yläpadon yläpuolisen altaan vedenkorkeuksista. b) Luvan saajan on pidettävä päiväkirjaa, johon on merkittävä - päivittäin käytetyt rehumäärät (kg) laatujen mukaan eriteltyinä, - laitokselle tuotujen kalojen määrä (kg) ja tuontiajankohdat sekä päivittäin laitokselta ongittujen kalojen määrä (kg), - altaista poistetut lietemäärät (m 3 ) poistoajankohtineen sekä mistä lietettä on kulloinkin poistettu ja mihin poistettu liete on sijoitettu, - sihtien puhdistamisajankohdat, - laitoksella todetut kalataudit ja - kaloille annetut lääkeaineet. c) Luvan saajan on tarkkailtava ongintapaikalta vesistöön päästettävän veden laatua, kuormitusta ja vaikutuksia vesistön veden laatuun. Tarkkailututkimusten on perustuttava vesinäytteisiin ja niiden on painotuttava ongintakauteen ja fosforikuormituksen luotettavaan selvittämiseen. Tutkimuksilla on vuosittain selvitettävä myös kuormituksen vuodenaikaisvaihtelu. d) Edellä kohdassa a) tarkoitettu virtaaman ja vedenkorkeuksien tarkkailu ja kohdassa c) mainitut käytetyn veden laadun, kuormituksen ja vesistön tarkkailutoimet on suoritettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tarkastamien ja hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. e) Edellä kohdissa a) - c) määrätyistä tarkkailutoimista kertyvät havaintotiedot ja tulokset on säilytettävä laitoksella sekä toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pielaveden ja Maaningan ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuohjelmissa mainittuina tai muuten sovittuina aikoina. Edellä kohdissa a) ja c) määrätyistä tarkkailutoimista kertyvät havaintotiedot ja tulokset on annettava vaadittaessa niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. f) Milloin laitoksella olevissa kaloissa on todettu tai on syytä epäillä kalatautia, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava tästä Pielaveden ja Maaningan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja eläinlääkäreille sekä vakavissa tapauksissa Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle sekä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Pohjois-Savon TE-keskukselle." Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 38/Va I/85 Myhkyri Oy:lle on myönnetty käyttöoikeus laitoksen alueella olevaan Löytynmäen ja Löytynjärven jakokunnille kuuluvaan Löytynpuron luonnonuoman vesialueeseen. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin paikalla harjoitetaan kalalaitostoimintaa.

4 4 HAKEMUS Alueen kaavoitustilanne Ongintalaitos sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta Laitos sijaitsee Mylly-Kiukoisen ja Kiukoisen välisen Löytynpuron varrella Pielaveden kunnassa Löytynjärven kylässä Löytynmyllyn tilalla ( ) ja Löytynmäen kylässä Löytynmyllyn ( ) ja Purolan ( ) tiloilla 12 km Pielaveden taajamasta itään. Lähin ympärivuotisesti asuttu kiinteistö on noin 1,5 km:n päässä ja lähin kesäasunto noin 1 km:n päässä ongintalaitoksesta. Kiukoisen alapuolella noin 2,5 km:n päässä ongintalaitoksesta sijaitsee EU:n luontodirektiivin velvoitteiden perusteella Natura verkostoon kuuluva Korkeakosken Natura-alue (SCI, FI ). Rehun käyttömäärä ongintakaudella on kg ja kg talvikaudella Kalan lisäkasvu on ongintakaudella kg ja talvikaudella 800 kg. Ongintalammikot Ongintapaikan toiminta sisältää kalojen onginnan, perkauksen, suolauksen ja savustuksen sekä kioskipalvelut. Ongittavat kalat ovat kirjolohia, joita laitoksella on kerrallaan enintään kg. Kalat siirretään ongintapaikalle tarpeen mukaan 1 1,5 kg:n painoisina yhtiön varsinaisilta kalankasvatuslaitoksilta. Vesi otetaan laitokseen luonnonvirtaamalla Löytynpurosta. Vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan ollen l/s. Laitoksessa on kolme maapohjaista onginta-allasta, kahdesta maa-altaasta muodostettu laskeutusallas ja perkaamo. Ongintalammikoiden vesisyvyys on 2 2,5 m, pintaala on yhteensä noin m² ja tilavuus yhteensä noin m 3. Laskeutusaltaan syvyys on 2 m, pinta-ala noin m² ja tilavuus noin m 3. Altaan pohjaan saostuva kiintoaine poistetaan imupumpulla 1 2 kertaa vuodessa ja johdetaan viereiseen suopainanteeseen laskeutusaltaan alkupään kohdalla. Suotovesi purkautuu suolta takaisin laskeutusaltaaseen. Nykyisen lupakauden aikana käytetyn rehun määrä on ollut keskimäärin kg ( kg) vuodessa ja kalojen lisäkasvu kg vuodessa. Laitoksella varastoidaan kuivavarastossa 150 kg suolaa savustettavien kalojen suolausta varten. Muita kemikaaleja ei ole varastossa.

5 5 Perkaamo Perkaamo toimii ongintakaudella. Vuosittain perattavan kalan määrä on kg. Vesi otetaan omasta kaivosta (noin 25 m³ vuodessa). Perkaamon vedet siivilöidään ja johdetaan maapohjaiseen saostuskaivoon. Vedet suotautuvat laskeutusaltaaseen ja niiden kuormitusvaikutus sisältyy laskeutusaltaan jälkeen mitattuihin laitoksen kuormitusarvoihin. Vedenotto- ja purkuvesistö Ongintalaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Iisalmen reitillä Haukiveden- Kallaveden alueella ja siellä tarkemmin Kallaveden yläosan alueen Löytynpuron valuma-alueella (04.288). Löytynpuron järvireittiin kuuluvat Löytynjärvi, Kitti-Kiukoinen, Mylly-Kiukoinen ja Kiukoinen. Löytynpuron valuma-alue Mylly-Kiukoisen luusuassa on 13,6 km 2. Valuma-alueen järvisyys on noin 15 %. Puron virtaamat ongintapaikan kohdalla ovat seuraavat: MHQ = 0,710 m 3 /s, MQ = 0,122 m 3 /s ja MNQ = 0,027 m 3 /s. Alapuolisen Kiukoisen pinta-ala on noin 17 ha ja tilavuus 0,70 milj.m 3. Järven keskisyvyys on 4,1 m. Vesi vaihtuu kerran noin 45 vuorokaudessa. Vedenotto- ja purkuvesistö Löytynpuro laskee Tuovilanlahdessa Maaninkajärveen, joka myös kuuluu Kallaveden yläosan alueeseen ja siellä Maaninkajärven-Ylä- Ruokoveden alueeseen (04.282). Ongintalaitoksen sijaintipaikka on Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1). Veden laatu Ongintalaitoksen kuormituksen vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtu vesinäytteistä kahdesta pisteestä laitoksen alapuolisesta Kiukoisesta. Vertailunäytteet on otettu laitoksen yläpuolisesta Mylly-Kiukoisesta ja laitoksen alapuolella Löytynpuroon laskevasta Naurispurosta. Veden laatu vuosien tarkkailutulosten perusteella ja veden laadun kehitys vuosien aikana on ollut seuraava: Mylly-Kiukoinen on humuspitoinen ja lievästi ruskeavetinen. Kiukoisen humuspitoisuus ja ruskeus ovat kasvaneet. Veden ph on ollut pääosin neutraali. Molemmissa järvissä pohjan tuntumassa ja/tai vesipatsaan puolivälissä on mitattu lievästi happamia arvoja. Naurispurossa vesi on ollut pääosin samanlaista kuin Kiukoisessa. Hajakuormituksesta johtuen sähkönjohtavuus on ollut hieman koholla. Mylly-Kiukoisen happitilanne on ollut loppukesäisin huono. Kiukoisen happitilanne on ollut hieman parempi. Happivajaus on pohjan lähellä ja vesipatsaan puolivälissä aiheuttanut haittaa kalastolle ja pohjaeläimille. Se on myös nostanut sisäisestä kuormituksesta aiheutuvia ravinnepitoisuuksia pohjan tuntumassa. Erityisesti Mylly- Kiukoisen alusveden typpipitoisuus on ollut korkea. Mylly-Kiukoisen pintakerroksen ravinnetaso kuvastaa niukkatuottoisuutta ja hyvin lievää rehevyyttä. Kiukoisen pintavesi on rehevää. Naurispuron vesi on rehevämpää

6 kuin Mylly-Kiukoisen vesi. Puroveden fosforipitoisuus on samaa luokkaa ja typpeä on enemmän kuin Kiukoisessa. Järvien a-klorofyllipitoisuus on ollut rehevällä tasolla. Veden hygieeninen laatu on järvissä ollut pääosin erinomainen. Fekaalisten enterokokkien määrä on ollut ajoittain lievästi koholla. Naurispurossa bakteereja on ollut järviä enemmän ilmeisesti hajakuormituksesta johtuen. Vesi on kuitenkin aina ollut uimavedeksi soveltuvaa. Alueen veden laadussa ei ole havaittavissa oleellisia muutoksia. Järvien pohjan lähellä on typpipitoisuus noussut hieman, mutta fosforipitoisuus on laskenut 90-luvun jälkeen. Kalasto ja kalastus Mylly-Kiukoisessa ja Kiukoisessa kalastaa arviolta vajaat 10 kalastajaa kesäisin. Saalis on haukea, ahventa ja särkeä sekä karanneita kirjolohia. Kiukoisessa esiintyy satunnaisesti rapua, mutta ravustusta ei harjoiteta. Tiedossa ei ole kalastukseen liittyviä ongelmia, jotka johtuisivat ongintalaitoksesta. Toiminnan ympäristövaikutukset Toiminnan tarkkailu Laitoksen velvoitetarkkailussa jaksolla mitattu keskimääräinen fosforipitoisuuden nousu on ollut noin 4 µg/l (vaihteluväli 0 27 µg/l). Tuotantotietoihin perustuvalla kuormituksella laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat huomattavasti suurempia. Tarkkailutulosten perusteella ne ovat yliarvioita. Fosforikuorma on ollut kg vuodessa ja typpikuorma kg vuodessa. Uusilla rehunkäyttömäärillä ongintakauden fosforipäästö olisi 34 kg ja talvikauden fosforipäästö 6 kg. Hakija arvioi suurimman osan kaloihin sitoutumattomista rehun ravinteista pidättyvän laskeutusaltaaseen. Hakijan mukaan ongintalaitoksen kuormituksella ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon. Veden ravinteiden määrä lisääntyy jossain määrin. Ravinnekuormituksesta kalastukselle aiheutuva haitta on lähinnä pyydysten vähäinen limoittuminen. Kuormitus ei vaikuta kalojen käyttökelpoisuuteen. Toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutukset ovat niin vähäiset, ettei korvattavaa vahinkoa aiheudu. Perkausjätettä syntyy kg vuodessa. Perkausjätteet pakastetaan ja viedään turkiseläinten rehuksi. Rehuksi toimitetaan myös perkaamon vesistä siivilöity liete. Saostuskaivon pohjaliete viedään jätevedenpuhdistamolle. Yhdyskuntajäte (2 500 kg/vuosi) viedään kaatopaikalle. Jäte on pääasiassa paperia ja kertakäyttöastioita. Vuosittain noin 300 kpl rehusäkkejä toimitetaan muovinkeräykseen. Hakijan mukaan kalan haju rajoittuu perkaamon välittömään läheisyyteen. Laitoksen toiminnasta ei synny häiritsevää melua. Laitoksen hoitaja pitää toiminnan hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään: laitokselle tuodut ja pois siirretyt kalamäärät 6

7 käytetyn rehun määrä päivittäin ja rehun laatu (tuotenimi, raekoko, fosfori- ja typpipitoisuus) käytetyt kemikaalit kalojen lääkitykset ja rokotukset, lääkeaineiden määrä kalataudit, kalakuolemat, muut poikkeustilanteet käytetyn veden määrä vedenkorkeudet sekä lietteenpoistot ja -sijoitukset. Laitoksen henkilökunta ottaa päästötarkkailunäytteet Löytynpuron yläpäästä ja laitokselta lähtevästä vedestä mittapadolta neljä kertaa vuodessa: kahdesti touko kesäkuussa ja kahdesti heinä syyskuussa. Näytteet otetaan myös maaliskuussa, jos kaloja on laitoksella talvella. Tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja lähtevästä vedestä kahdeksan tunnin kokoomanäyte. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan joka toinen vuosi elokuussa otettavin vesinäyttein kahdesta pisteestä: Mylly-Kiukoisesta ja Kiukoisesta. Näytteestä tehdään seuraavat määritykset: näkösyvyys lämpötila happi ph sähkönjohtavuus väri kokonaisfosfori fosfaattifosfori (PO 4 -P) kokonaistyppi nitraatti- ja nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N) ammoniumtyppi (NH 4 -N) a-klorofylli fekaaliset koliformiset bakteerit fekaaliset enterokokit. Kaksi kertaa lupakauden aikana tehdään kasviplanktonmääritys (lajisto ja biomassa) järvipisteiltä. Tarkkailutulokset toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Pielaveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksista tehdään vuosiraportti. Paras käytettävissä oleva tekniikka Ongintalaitoksella käytetään olosuhteisiin sekä toiminnan kokoon ja käyttötalouteen nähden parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitosta hoidetaan huolella. Ruokinta optimoidaan tavoitteena mahdollisimman pienet päästöt ja samalla kustannustehokas toiminta. 7

8 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pielaveden kunnassa ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pielavesi-Keitele -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pielaveden kunnanhallitukselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rehunkäytön aikarajojen muutokselle ei ole estettä. Kasvatustoimintaa voi jatkaa kokonaisuutena nykyisen mukaisena. Perkaamon saostuskaivo on maapohjainen. Vesi imeytyy kaivosta maastoon ja edelleen laskeutusaltaaseen. Perkaamon jätevesille tulisi olla erillinen asianmukaisesti mitoitettu saostus- ja rasvanerotuskaivo kiintoaineen ja rasvan erottamiseksi. Kaivo tulee tyhjentää ja puhdistaa vähintään kerran vuodessa. Perkauksessa tulee käyttää vettä mahdollisimman vähän. Saostus- ja rasvanerotuskaivosta perkaamon vedet voidaan edelleen johtaa imeytykseen maapohjaisen kaivon kautta. Laitoksella on poltettu jätteitä ja lietteen suodatusalueella on muovi- ja muuta yhdyskuntajätettä. Muodostuvat jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen keräykseen. Ensisijaisesti jätteet tulee ohjata hyötykäyttöön. Jätteenpoltto on kielletty. Laitoksen hoitopäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä tarkkailuohjelmaesityksessä mainitut tiedot. Laitoksen vesistövaikutusten tarkkailuun riittävät tulevan ja lähtevän veden tarkkailun lisäksi yläpuolinen piste Mylly-Kiukoinen 236 ja alapuolinen piste Kiukoinen 234. Pisteet Naurispuro 4 ja Kiukoinen 6 voidaan jättää pois tarkkailuohjelmasta. Pielaveden ympäristönsuojeluviranomainen Toiminnan muutos ei lisää laitoksella käytettävän rehun määrää, joten fosforipäästöt vesistöön pysyvät entisellään. Toiminnan vaikutuksesta alapuolisessa vesistössä voi tapahtua rehevöitymistä ja hapen kulumista. Vesistötarkkailun perusteella vesistökuormitus ei ole este jatkaa toimintaa entisessä laajuudessa. Rehun käyttöön, vesistötarkkailuun, jätehuoltoon ja kalojen perkauksesta syntyvien jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota lupamääräyksiä tarkistettaessa.

9 9 Pielaveden kunnanhallitus Pielaveden kunnanhallituksen lausunto on yhteneväinen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon kanssa. Muistutukset 1. AA ja BB (Mäntyniemi ja Halla-aho ) Muistuttajat omistavat ongintalaitoksen alapuolella Kiukoisen rannalla metsätilan ja tilan, jolla sijaitsee vapaa-ajanasunto. Tiloilla on rantaviivaa yhteensä 400 m. Vapaaajanasunto on käytössä suuren osan vuodesta. Järvivettä käytetään saunassa ja järvessä kalastetaan. Löytynjärven valuma-alue on pieni ja etenkin kesällä lämpimänä kautena virtaamat ovat erittäin pienet. Ongintalaitoksen toiminta ja 1980-luvuilla ennen vesioikeuden asettamia lupaehtoja aiheutti järven saastumisen. Yläpuolinen Mylly-Kiukoinen oli samaan aikaan puhdasvetinen. Vähäisen virtaaman vuoksi ongintalaitoksen alapuolinen vesistö Tuovilanlahteen saakka (mm. Korkeakosken luonnonsuojelualue) on erittäin herkkä pilaantumaan. Varsinkin Kiukoisen eteläpää ja länsiranta ovat ruohottuneet voimakkaasti. Verkot ja katiskat limoittuvat nopeasti. Vettä ei voi käyttää talousvetenä kesäkaudella värin ja hajun vuoksi. Lupahakemuksen mukaan rehua on käytetty kg vuodessa. Jos rehua käytettäisiin kg, olisi veden laatu laitoksen alapuolella todennäköisesti paljon huonompi. Hakemuksessa on vielä pyydetty lupaa käyttää kg enemmän rehua vähävetisenä kautena. Toimintaa ei saa laajentaa nykyisestä. Rehua saa käyttää vuosittain kg ja ongintakaudella käytettävän rehun määrää ei saa lisätä. 2. CC ( , oikeastaan Kuusela ) Muistuttaja omistaa tilan ongintalaitoksen alapuolella Kiukoisen rannalla. Rehua on käytetty laitoksella kg vuodessa. Fosforimäärä otetuissa vesinäytteissä antaa tietoa vain tämän rehumäärän laajuisesta toiminnasta, jonka seurauksena Kiukoisen eteläpää ja länsiranta ovat ruohottuneet voimakkaasti ja veden laatu on huono. Ongintalaitoksen toimintaa ei saa laajentaa nykyisestä. 3. DD ja EE (Joutsenranta ) Muistuttajat asuvat omistamallaan tilalla Kiukoisen rannalla ongintalaitoksen alapuolella. Ylimääräiset fosforipäästöt tulevat olemaan haitallisia kala- ja rapukannalle. Vesi likaantuu entisestään. Nykyisinkin kuivan kesän aikaan järvivesi on sameaa ja haisee pahalle. Vesi virtaa luonnonsuojelualueen läpi alajuoksulla Tuovilanlahdessa olevalle yleiselle uimarannalle. Matalilla rannoilla näkyy humusta. Ongintalaitoksen toiminnasta ei saa tulla nykyistä enempää päästöjä. Onko kaikki mahdollinen tehty päästöjen vähentämiseksi? Puhdistusmenetelmiä tulisi parantaa.

10 Kiukoisen rannalla asuville tulisi tiedottaa, mitä asian eteen on tehty ja mitä tullaan tekemään. 4. FF (Koski ) Muistuttaja omistaa Kiukoisesta lähtevän puron rannalla maatilan, jolla sijaitsee vapaa-ajanasunto. Sauna on lähellä puron rantaa. Käyttövesi on aiemmin otettu purosta. Alapuolisen vesistön tila on huonontunut oleellisesti sen jälkeen, kun ongintalaitos aloitti toimintansa. Vettä ei voi käyttää talous- tai saunavetenä. Vedestä pöllähtää lämmitettäessä mädän kalan haju. Syksyllä ilmeisesti altaiden tyhjennyksen ja pohjan puhdistuksen aikaan veteen ilmestyy vaahdosta ja kalan suomuista muodostuneita usean sentin vahvuisia lauttoja. Kala- ja rehumäärää ei pitäisi lisätä laitoksella ja parempi olisi, jos ongintalaitoksen toiminta loppuisi kokonaan. 5. GG (Korkeakoski ) Muistuttaja omistaa ongintalaitoksen alapuolella Löytynpuron varrella metsätilan, jolla on vapaa-ajan käytössä oleva kota ja rantaviivaa 350 m. Puron vettä käytetään peseytymiseen, virkistäytymiseen ja käyttövetenä. Muistuttajan vaatimukset ovat yhteneväiset muistutuksen 1. kanssa. 6. HH ja II (Mäntylä ) Muistuttajat omistavat Kiukoisen eteläpuolella tilan, joka ei rajoitu järveen tai siitä lähtevään puroon. Asianosaisille tulee järjestää katselmus, jossa esitellään tulevat muutokset. Muistuttajat ottavat kantaa sen jälkeen, kun ovat nähneet suodatuskentät ja muut suunnitellut toimenpiteet Kiukoisen veden laadun parantamiseksi. 10 Hakijan vastine Muistutus 2 Myhkyri Oy ei hae lupaa toiminnan laajentamiselle vaan jaksotuksen muuttamiselle toimintaa paremmin vastaavaksi. Toukokuu on otettu mukaan aktiiviseen toimintakauteen. Keskikesän suhteellinen osuus rehunkäytöstä ei muutu nykyisestä. Haetuilla luparajoilla halutaan turvata toiminta vaihtelevissa olosuhteissa ottaen huomioon yhtiön muiden yksiköiden toiminta. Kalamäärä kasvaa arviolta nykyisestä jonkin verran. Vuosittaista vaihtelua on tuotannossa, menekissä ja kalojen varastointitarpeessa. Muistutus 3 Edellä esitettyyn hakija lisää, että laitosta hoidetaan huolellisesti ja rehu on mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää. Kustannussyistä rehun käyttö on optimoitua. Fosforikuormitus on ollut kesäaikana selvästi luparajaa pienempi. Kiukoisen veden laatuun vaikuttavat osaltaan Mylly-Kiukoisesta tuleva heikkohappinen ja ravinteikas

11 alusvesi, ongintalaitoksen alapuolelle laskevan Naurispuron rehevä vesi sekä muu alueen hajakuormitus. Korkeakosken Natura alue sijaitsee noin 2,5 km:n päässä laitoksesta. Muistutus 4 Laitosta puhdistettaessa poistovesi johdetaan läheiselle suolle, jossa se imeytyy turpeeseen. Mahdollinen suotovesi suolta johdetaan laskeutusaltaaseen. Kirjolohi ei ole suomukala ja kalat perataan perkaamossa, joten muistutuksessa esitetyn kaltaisia jätepäästöjä ei tule vesistöön. Muistutus 5 Hakija viittaa edellä esitettyyn. Osakaskunnan tietoon ei ole tullut erityisiä kalastukseen liittyviä ongelmia, jotka voisivat johtua ongintalaitoksen toiminnasta. Muistutus 6 Hakija viittaa edellä esitettyyn. Laitokselle on mahdollista tulla tutustumaan sopimalla asiasta omistajan kanssa. Muistutus 1 Hakija viittaa edellä esitettyyn. 11 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 46/01/1, perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN JA VESILAIN MUKAISEN LUVAN TARKISTAMINEN Aluehallintovirasto tarkistaa Pielaveden kunnassa Löytynjärven ja Löytynmäen kylissä sijaitsevan kalojen ongintalaitoksen toimintaan Myhkyri Oy:lle myönnetyn ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisen toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu vesilain mukaisia vesistöön sijoitettuihin rakenteisiin tai veden käyttöön ja patoamiseen liittyviä korvattavia vahinkoja eikä ennalta arvioiden myöskään ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja.

12 12 LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteet ja laitteet Kala- ja rehumäärät Päästöt vesistöön 1. Laitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemussuunnitelman liitteen 4 ( päivitetty asemapiirros 1:500) mukaiset. Laitoksen rakenteisiin saa tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia. 2. Löytynpurosta otettava vesimäärä ei saa poiketa puron luonnontilaisesta virtaamasta. Laitoksen läpi virtaavan veden määrän mittaamiseksi laitoksella on oltava luotettavat laitteet. Mylly-Kiukoisen vedenkorkeuden seuraamista varten on pidettävä vedenkorkeusasteikkoa paikassa, johon on esteetön pääsy. 3. Laitoksen yläpadon yläpuolisen lammikon vedenpinta saa olla enintään tasolla N ,73 m. Padossa on oltava vedenkorkeusasteikko, missä on selvästi merkittynä korkeus N ,73 m. 4. Yläpadon yläpuolelle sijoitetut kalasihdit eivät saa padottaa vettä Mylly- Kiukoisessa. 5. Rakenteet ja laitteet on pidettävä jatkuvasti tämän lupapäätöksen tarkoittamassa kunnossa. 6. Laitoksella saa olla kerrallaan kalaa välisenä aikana keskimäärin enintään kg ja välisenä aikana enintään kg. 7. Kalojen ruokkimiseen on käytettävä kuivarehua, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 % rehun painosta. Rehua saa käyttää välisenä aikana enintään kg ja välisenä aikana enintään kg. 8. Laitokselta vesistöön pääsevän fosforin määrä ainetaseen perusteella laskettuna saa olla välisenä aikana yhteensä enintään 34 kg ja välisenä aikana yhteensä enintään 6 kg. 9. Kalanperkaamon jätevedet on ennen maahan imeytystä käsiteltävä saostus- ja rasvanerotuskaivossa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Jätteet 10. Toiminnasta syntyvät jätteet, mukaan lukien kuolleet kalat, on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen hyväksytyissä käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Jätteenpoltto on kielletty. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan.

13 11. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 13 Tarkkailu 12. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä tarkkailun raportointi tulee tehdä hakemuksen liitteen 9 (Esitys käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi) mukaisesti. Laitoksen hoitopäiväkirjan tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkistettavissa laitoksella. Tarvittaessa Pohjois-Savon ELY-keskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Häiriö- ja poikkeustilanteet Toiminnan lopettaminen 13. Tarkkailutulokset on annettava vaadittaessa niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 14. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava kalataudeista tai kalatautiepäilyistä Pielaveden ja Maaningan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja eläinlääkäreille sekä vakavissa tapauksissa Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 15. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Pielaveden ja Maaningan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 16. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuoden ajan kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppumisesta. 17. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet on poistettava vesialueelta. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden

14 laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on myönnetyn luvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 46/01/1. Hakijalla on Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 38/VaI/85 myönnetty käyttöoikeus kalalaitostoiminnan harjoittamiseen vesialueella. Laitoksen alue on kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Muutoksia aikaisempaan toimintaan ovat ongintakauden alun siirtäminen kesäkuun alusta toukokuun alkuun, ongintakauden rehun käyttömäärän lisääminen kg:lla ja talvikauden rehumäärän pienentäminen kg:lla. Laitoksen fosforipäästö kasvaa vastaavasti ongintakaudella ja pienenee talvikaudella. Laitoksen fosforipäästöt aiemmalla lupakaudella ovat olleet kg vuodessa eli aiemmassa luvassa asetettu päästöraja on alittunut. Laitoksen alapuolisessa vesistössä ei ole vesistövaikutustarkkailun tulosten perusteella todettu laitoksen päästöistä johtuvaa merkittävää vesistön pilaantumista. Laitoksen alapuolisia järviä (Kiukoinen ja Maaninkajärvi) ei ole toistaiseksi luokiteltu vesienhoidon suunnitteluun kuuluvassa ekologisen tilan luokittelussa. Runsashumuksisesta Maaninkajärvestä on olemassa asiantuntija-arvio, jonka mukaan sen tila on tyydyttävä. Järvellä on sinileväkukintoja, korkea a-klorofyllipitoisuus ja heikentynyt pohjan tila. Tavoite on saavuttaa järven hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille mukaan tavoitteeseen päästään vähentämällä maatalouden, metsätalouden sekä haja-asutuksen jätevesien fosforikuormitusta 10 %. Ongintalaitoksen toiminta ei vaikuta tavoitteen saavuttamiseen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Laitoksen rakenteissa ei ole tehty muutoksia. Rakenteiden kunnossapidosta on annettu määräys. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen fosforikuormituk- 14

15 selle on annettu enimmäisraja, jolla estetään vesistön pilaantuminen. Ongintakautta on jatkettu ja rehua käytetään vastaavasti enemmän ongintakaudella ja vähemmän talvikaudella. Muutoksella ei ole vaikutusta laitoksen kokonaispäästöihin. Vuotuinen fosforipäästöraja on säilytetty ennallaan. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän ja niistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä roskaantumisen estämiseksi. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien lisävahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Valvova viranomainen voi tarkkailutulosten perusteella arvioida, milloin tarkkailu voidaan lopettaa. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Pielaveden kunnanhallituksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Muistutuksissa 1, 2, 4 ja 5 on esitetty, että ongintalaitoksen toimintaa ei saa laajentaa eikä rehun käyttöä lisätä. Kalamäärää tai käytettävän rehun määrää ei ole muutettu aiemman luvan mukaisesta. Fosforipäästöraja säilyy myös ennallaan. Vesistövaikutustarkkailun tulosten mukaan toiminnan päästöt eivät ole vaikuttaneet merkittävästi alapuolisen vesistön tilaan. Toiminnan päästöistä ei ennalta arvioiden jatkossakaan aiheudu merkittävää haittaa vesistölle tai sen virkistyskäytölle. Muistutuksessa 3 on vaadittu, että ongintalaitoksen vesien puhdistusmenetelmiä tulee parantaa. Myhkyri Oy:n ongintalaitos on kooltaan pieni ja ympäristöluvassa asetettu fosforipäästöraja on aiemmalla lupakaudella alitettu. Toiminnan päästöjen ei ole todet- 15

16 tu vaikuttavan alapuolisen vesistön veden laatuun. Perkaamon maahan imeytettävien jätevesien käsittelyä tulee tehostaa. Laitoksen päästöjen puhdistusmenetelmät ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset. Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että laitoksen toiminnasta kiinnostuneet voivat tutustua laitokseen. Muistutuksessa 6 on vaadittu katselmuksen järjestämistä, jolla asianosaisille esiteltäisiin muutokset ongintalaitoksen rakenteissa ja toiminnassa. Pohjalietteen suodatuskenttä on ollut laitoksella jo käytössä ja rakenteisiin ei tule muutoksia. Katselmuksen järjestäminen ei ole tarpeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 72, 90 ja 105 Jätelaki 4, 6, 15 ja 19 Vesilaki 2 luvun 31 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksua 820 euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitos, jossa lisäkasvu on alle kg vuodessa. Maksu peritään asian vireille tulon aikaan voimassa olleen taksan mukaisena. Taulukon mukaan maksu on euroa. Maksusta peritään 50 %, koska kysymys oli ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesta lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pielaveden ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Pielaveden kunnassa. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi muistutuksen tehneille ja niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. 16

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Erkki Kaijalainen Raili Pärjälä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen ja ma. ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä (asian esittelijä). RP/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.