JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 1 (25) TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI 1. Joensuun työllisyysluvut... 2 2. Kaupungin työllistämistoimet... 4 2.1 Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2014... 5 2.2 Nuorten työllistäminen... 6 2.3 Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen... 7 2.4 Vaikeasti työllistyvän oppisopimuskoulutus... 9 2.5 Yhdistyksille myönnettävä puskurilaina... 9 2.6 Yhdistyksille myönnettävä työllistämislisä... 9 2.7 Muu toimintatuki yhdistyksille... 10 3. Työllistämistä edistävät projektit ja kokeilut... 10 3.1 Kajo-keskus -projekti... 10 3.2 Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke...11 3.3Polkuja yrityksiin -projekti...11 3.4 Työtä ja tukea arkeen -hanke... 12 3.5 Osaaminen Näkyväksi 2 -projekti... 12 3.6 Potkua Työelämään -työllisyyshanke...13 3.7 Nuorten työtalkoot...13 4. Työvoiman palvelukeskus... 13 5. Kuntakokeilu... 14 6. Muut työllistämistä edistävät toimenpiteet... 15 6.1 Vuorotteluvapaa...15 6.2 Kuntouttava työtoiminta...15 6.3 Toiminnallisen työkyvyn selvittelyt... 16 6.4 Osallistava sosiaaliturva... 16 6.5 Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen kaupungin hankinnoissa... 16 8. Työllistämisen budjetti 2014... 17 9. Tutustumiskäynti Kuopion ja Oulun työllistämiseen... 18 10. Työllistämisen organisointi... 18 10.1 Työllistämisen resurssit... 18 11. Kuntien työllistämisvelvoitteiden muutokset vuoden 2015 alusta... 20 11.1 Työmarkkinatukilaskutuksen muutos 1.1.2015 alkaen... 20 11.2 Työvoiman palvelukeskuksen muutokset 1.1.2015... 22 12. Ehdotukset työllistämisen toimintalinjasta ja organisoinnista v. 2015 alusta lukien... 22 12.1 Ehdotukset toimintalinjaan... 22 12.2. Ehdotukset organisointiin...23
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 2 (25) TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI Kaupunginvaltuusto on 25.11.2013 191 antanut tehtäväksi laatia ehdotus työllisyysyksikön perustamisesta ja organisoinnista. Tehtävän on määrä olla valmis 15.4.2014 mennessä, vastuuhenkilönä henkilöstöjohtaja. 1. Joensuun työllisyysluvut Ely-keskuksen työllisyyskatsaus: Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 2014 työttömiä työnhakijoita noin 12 008. Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pohjois-Karjalassa vain 0,6 %, kun vastaava lisäys koko maassa oli 11,3 %. Työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 16,2 % eli nyt 4. eniten kaikista maakunnista. Maakunnan vaikeaan rakennetyöttömyyteen ei ole näköpiirissä nopeaa parannusta. Myös nuorisotyöttömyys on merkittävä haaste, mutta nuorten aktivointiaste on Pohjois-Karjalassa maan korkein ja sitä pidetään korkealla tasolla myös jatkossa. Joensuussa vuonna 2013 työttömyysprosentti oli keskimäärin 15,9 ja työttömiä oli 5514 henkilöä. Näistä oli miehiä 3150 ja naisia 2364. Nuoria työttömiä oli 875, yli 50 -vuotiaita 1980, ulkomaalaisia 399, pitkäaikaistyöttömiä 1477. Samaan aikaan työllistettyinä oli yhteensä 781 eli 2,3 % työttömistä. Työharjoittelussa tai työkokeilussa oli 254 henkilöä, työvoimakoulutuksessa 436, valmennuksessa 49 ja muissa palveluissa 1028. Ilman näitä aktivointitoimenpiteitä työttömyysprosentti olisi ollut 22,6 %. Vuonna 2012 Joensuun keskimääräinen työttömyys oli 15,1 % ja vuonna 2011 14,0 % Kolmessa vuodessa työttömyys noussut 1,9 prosenttiyksikköä. Työ- ja elinkeinotoimistolla on Pohjois-Karjalan alueella käytettävissä palkkatukiin, työvoimakoulutusten hankintaan, starttirahalausuntoihin, valmennuspalveluihin, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä yritystoiminnan kehittämispalveluihin yhteensä 22 419 000 miljoonaa euroa vuodelle 2014 myönnettyä rahaa ja lisäksi viime vuodelta siirtynyttä rahaa 1,4 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 23,8 miljoonaa euroa. Alustavasti vuoden 2014 rahaa on suunniteltu käytettäväksi palkkatukiin 8,24 miljoonaa euroa tuon vuodelta 2013 siirtyneen 1,4 miljoonan euron lisäksi eli yhteensä 9,64 miljoonaa euroa ja työvoimakoulutuksiin sekä muiden palveluiden hankintoihin 13,2 miljoonaa. Tämän momentin käyttöä ja rahan kulumista seurataan koko ajan, ja tarvittaessa siirretään rahaa momentin sisällä eli jos esim. palkkatukiin tarvitaan lisää niin sitä siirretään koulutushankinnoista. Vuonna 2013 kohdennettiin palkkatuista yli 40 % pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, lähes 24 % nuorten työllistämiseen, osa-työkykyisten työllistämiseen yli 9 %, yli 55 -vuotiaiden työllistämiseen 5,6 % ja muiden ryhmien työllistämiseen loput eli yli 20 %. Eli hallituksen tahdon mukaisesti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret ovat ensisijaisia työllistämistuella työllistettäviä. Erilaisissa aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa yhteensä 5.878 pohjoiskarjalaista mikä on lähes kahdeksan prosenttia maakunnan työvoimasta. Valtaosa palveluissa olevista oli joko koulutuksessa (lähes 2.400 hlöä) tai työllistettynä (runsas 1.700 hlöä). Aktivointiaste3 oli 32,9 %, mikä on toiseksi korkein kaikista ELY-keskusalueista. Nuoria alle 25-vuotiaita oli erilaissa palveluissa helmikuun lopussa 1.135 ja nuorten aktivointiaste oli Pohjois-Karjalassa maan korkein (44,7 %). Valtaosa työttömistä sijoittuu uuteen työhön kolmen kuukauden kuluessa. Työttömistä osa kuuluu rakennetyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 3 (25)
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 4 (25) 2. Kaupungin työllistämistoimet Kaupungin työllistämistoimet vuodelle 2014 näkyvät selkeimmin henkilöstö- ja työllisyysjaoston hyväksymästä työllisyysohjelmasta. Vuoden 2014 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 6,596 miljoonan euron nettomääräraha. Tulosalue sisältää työllistämisen palkkatuen, kaupungin maksuosuuden yli 500 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämisen sekä henkilöstön sijoituspalvelut.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 5 (25) Määrärahasta katetaan myös kuntakokeilun ja työllistämispalveluiden toiminta- ja palkkakulut (ml. työttömien terveydenhoitajan palkkakulut) ja työllistämisprojektien kaupungin rahoitusosuudet. Joensuun kaupungin työttömyysprosentti oli kuluvan vuoden syyskuussa 14,8 % ja alueen työssäkäyvien henkilöiden lukumäärä 34 273. Työttömiä työnhakijoita oli 5 129, joista miehiä 56,9 % ja naisia 43,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 504 (29,3%) ja alla 25-vuotiaita 768 (15,0%). Työttömyysaste on ollut koko vuoden 0,5 1,2 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömiä oli syyskuussa 462 henkilö edellisvuotta enemmän. Kausivaihtelu mm koulujen päättymisestä ja alkamisesta johtuen on edelleen suurta: työttömyys on tyypillisesti lokakuussa matalimmillaan ja heinäkuussa korkeimmillaan. Pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan hieman lisääntyvän kuluvan vuoden tasosta. Nuorten työllisyystilanne Joensuussa on edelleen keskimääräistä vaikeampaa. Työllistämispolitiikan painopiste on lähivuosina edelleen nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen pyritään vaikuttamaan muiden nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi osallistumalla Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen pyritään vaikuttamaan 1.9.2012 31.12.2015 välisenä aikana toteutuvalla Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilulla. Hallitusohjelman mukaisessa kuntakokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroivia malleja, jossa työllistymistä edistäviä palvelua suunniteltaessa otetaan huomioon nykyistä paremmin sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Työllistämismäärärahaa kohdennetaan näiden tavoitteiden mukaisesti. Kunnat maksavat Kelalle puolet yli 500 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta. Vuonna 2014 kaupungin maksuosuuteen on varattu 4,248 milj. euroa. Passiivisen työmarkkinatuen saajia on keskimäärin 1000 henkilöä/kk. Passiivisen työmarkkinatuen kaupungin maksuosuuden määrää pyritään vähentämään lisäämällä työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan määrää. Pitkäaikaistyöttömien ohjaamista koulutukseen tai työhön yrityksiin lisätään kuntakokeiluun palkattujen koulutus- ja työhönvalmentajien avustuksella. Lisäksi yhdistysten työllistämistä tuetaan hankerahoituksella, toimintatuella, työllistämislisällä ja puskurilainalla. Työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan vaikeasti työllistyville yksilöllisiä aktivointisuunnitelmia ja toimenpideyhdistelmiä. Tavoitteena on työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavien työttömien työllistyminen, työkyvyn ylläpito ja kuntoutuminen työelämään eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla. Työvoiman palvelukeskus on Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimiston, kaupungin, seudun kuntien ja Kelan yhteinen yksikkö. Palvelukeskuksen vaikuttavuutta pyritään edelleen parantamaan. 2.1 Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2014 1. Tavoitteena on, että Kelan työmarkkinatuen laskutus vuonna 2014 on enintään 4 248 000 euroa. Toimenpiteinä ovat: a. Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrä on 150 työtöntä henkilöä kuukaudessa. b. Työkokeilupaikkojen tarjoaminen.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 6 (25) c. Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien työtoimintapaikkojen lisääminen 605 paikkaan. Kuntouttava työtoiminta on sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuulla ja tavoite on tilaajan asettama. d. Järjestöille myönnettävän työllistämislisän aktiivinen käyttö ja yleensä työllistävien yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. e. Kuntakokeilun tavoitteiden ja toiminnan tukeminen. 2. Tavoitteena on vähentää nuorten työttömyyttä seuraavilla toimenpiteillä a. Kesätyöllistämistä painotetaan nykyistä enemmän sosiaaliseen työllistämiseen, tavoitteena antaa työpaikka 300 opiskelijalle ja koululaiselle, joista osa yritystuella yrityksiin. Tavoitteena on lisäksi kohdistaa kesätyöllistämisen määrärahoja nykyistä enemmän toimeentulotukiasiakkuuden piirissä oleville. b. Tukemalla Nuorisoverstaan toimintaa siten, että vähintään 75 nuorta saa työ- tai harjoittelupaikan Nuorisoverstaalla. c. Tarjoamalla nuorille työkokeilupaikkoja. d. Tarjoamalla nuorille oppisopimuspaikkoja. e. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeen tavoitteiden ja toiminnan tukeminen. 3. Lisäksi tavoitteena on tehdä 50 pitkäaikaistyöttömälle työ- ja toimintakykyselvitys Työllisyysprojektien, työpajojen ja puskurilainan kautta järjestöissä työllistetään tai tarjotaan työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikka 300 400 työttömälle joensuulaiselle. Vuoden 2014 kaupungin työllisyyttä tukevaksi toimenpideohjelmaksi henkilöstöyksikössä on laadittu seuraava ehdotus: 2.2 Nuorten työllistäminen Nuorten työverstas Myönnetään Nuorisoverstas ry:lle toimintatukea 93 970 euroa nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon. Tavoitteena on, että työpajassa on harjoittelupaikka 90 joensuulaiselle nuorelle. Työkokeilupaikat ja opiskelijoiden työharjoittelu Kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) kautta tuleville joensuulaisille työttömille eri virastoissa. Työkokeilusta tehdään sopimus työttömän, TE-toimiston ja kaupungin kesken, kyseessä ei ole työsuhde vaan harjoittelusuhde. Opiskelijoille tarjotaan työharjoittelupaikkoja. Virastoille asetetaan tavoitteeksi tarjota vähintään 100 työkokeilupaikkaa TE-toimiston kautta tuleville työkokeilijoille vuoden 2014 aikana. Työkokeilupaikkojen ilmoittaminen siirretään vuonna 2014 LAURAjärjestelmään, josta kaupungin työkokeilupaikkatiedot toimitetaan sovitusti koontina TE-toimistoon. Ennen tätä kukin virasto ilmoittaa työkokeilupaikat hakuun suoraan TE-toimistoon.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 7 (25) Nuorten työttömien oppisopimuspaikat Vuonna 2014 tarjotaan 10 oppisopimuskoulutuspaikka. Oppisopimus-paikkojen sijoittuminen määritellään virastojen tekemien esitysten perusteella. Koulutettavien edellytetään olevan alle 30 -vuotiaita joensuulaisia (kotikunta 31.12.2013), joilla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa. Poikkeuksellisesti oppisopimukseen voidaan hyväksyä henkilö, jolla on aikaisempi ammattitutkinto. Näissä tapauksissa aikaisemman ammattitutkinnon tulee olla pohjana tulevalle oppisopimuksen kautta tavoitellulle tutkinnolle. Muita valintaperusteita ovat mm. henkilön soveltuvuus kyseiselle ammattialalle, työttömyys ja työnhakijana olo. Oppisopimukset edellyttävät ohjaavan kouluttajan nimeämistä työpaikalle. Tehtävä on vaativa. Koulutuspalkkio on 70 euroa/kuukaudessa/ koulutettava. Koulutuspalkkion maksaa ao. virasto, jonka alaisuuteen oppisopimuskoulutettava otetaan. Työnantajana Joensuun kaupunki saa työttömien oppisopimuskoulutuksen ajalta TE-toimiston maksamaa palkkatukea ja lisäksi koulutuksen järjestäjä Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus maksaa kaupungille oppisopimuskoulutuksessa olevista koulutuskorvausta, jonka määrä vaihtelee tutkinnoittain. Mikäli oppisopimuskoulutettava tarvitsee työssään oppimisvaikeuksien vuoksi erityisohjausta, Pohjois- Karjalan Oppisopimuskeskus voi myöntää kyseisen henkilön osalle korotettua koulutuskorvausta, joka on enintään 1,5 -kertainen normaaliin koulutuskorvaukseen nähden. Näissä tapauksissa virasto maksaa työpaikkakouluttajalle normaalin koulutuskorvauksen lisäksi kuukausittain 30 euron suuruista lisäkorvausta erityisohjauksen tarpeesta johtuen. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat Henkilöstöyksikössä valmistellaan erillinen kesätyöpaikkaohjelma, joka tuodaan erillisenä henkilöstöjaoston käsittelyyn keväällä 2014. Kesätyöllistämiseen varataan 450 600 euron määräraha. Kaksi kolmasosaa kesätyöpaikoista kohdennetaan toimeentulotukea hakeville nuorille. Kesätyöllistämisen ja pienyritysten kesätyöpaikkatuen määräytyminen ja ehdot määritellään vuoden 2014 kesätyöpaikkaohjelmassa. 2.3 Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistäminen perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja asetukseen. Kaupunki saa TE-toimistolta palkkatukea työllistäessään nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä velvoitetyöllistettyjä. Palkkatukityöllistämisen tavoitteena on mm. parantaa työnhakijan valmiuksia edetä työhön avoimille markkinoille, estää työttömyyden pitkäaikaistumista ja tasata alueellisia eroja. Vuonna 2014 kaupunki työllistää palkkatuella kuukausittain 150 henkilöä, joista on kuntakokeilun työllistettyjä 60 ja oppisopimuskoulutettavia 10 henkilöä. Työllistettyjen tulee olla joensuulaisia tai kotoutettavia, joiden asuinkunta (31.12.2013) on Joensuu.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 8 (25) Työllistettyjen työaika vaihtelee palkkatukimuodosta riippuen. Korotettua palkkatukea saavien työaika on 25 tuntia viikossa (65,36 68,97 %:ia kokoaikaisen työajasta) tai 32,5 tuntia viikossa (85 % kokoaikaisen työajasta). Oppisopimuskoulutettavilla, osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä ja osalla ohjaustehtävissä toimivilla työaika on 32,50 tuntia viikossa (85 %:ia kokoaikaisen työajasta). Velvoitetyöllistettyjen työ on kokoaikaista. Työllistettyjen työtehtäviin sijoittamisessa huomioidaan työyksiköiden tarvelähtöiset esitykset sekä tulevaisuuden työllisyysnäkymät eri toimialoilla. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville pitkäaikaistyöttömille pyritään räätälöimään palkkatukipaikkoja hallintokunnista. Näillä toimilla edistetään työttömän henkilön etenemistä kohtia avoimia työmarkkinointia tai koulutusta. Työllistämisessä etusijalle asetetaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneet tai ne, jotka ovat siirtymässä työmarkkinatuen saajiksi, ja alle 25 -vuotiaat nuoret. Kuntakokeilun asiakkaiden osalta työllistäminen koskee myös yli 12 kuukautta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja muiden sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve. Yksittäisen työllistetyn tukityöjakson pituus vaihtelee työllisyyssäädösten ja TE-toimiston linjausten mukaisesti. Keskimääräinen tukityöjakso on 6 kuukautta, jonka jälkeen työn jatkomahdollisuus selvitetään työllisyysohjelman antamissa puitteissa. Osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä ja velvoitetyöllistettävillä enintään 8 kuukautta. HUOM! Kun työttömyysturvalain määrittelemä työssäoloehto vuonna 2014 muuttuu 8 kuukaudesta 6 kuukauteen, tähän käytäntöön siirrytään vaiheittain. Poikkeuksena koulunkäynninohjaaja voivat työskennellä koko lukuvuoden, mikäli heillä on korkein korotettu palkkatuki käytettävissä. Oppisopimuskoulutuksessa tukijakso on 1 3 vuotta. Toisen vuoden palkkatuella (perustuella) kaupunki voi työllistää enintään kaksi kuukautta tai erityisestä syystä enintään sinne saakka kunnes kunkin henkilön työssäoloehto tulee täyteen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaustehtäviin palkattavien nk. työnsuunnittelijoiden tukityöjakso voi olla 2 vuotta ja avustavien ohjaajien 1 vuosi. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkailla palkkatukijakso voi poikkeuksellisesti kestää koko TOPPIS - koulutuksen, noin vuoden ajan. Pidempi jakso edellyttää aina TE-toimiston palkkatukipäätöksen. Kuntakokeilun koulutus- ja työhönvalmentajat ohjaavat kaupungin työyksiköissä valmennuksessa, kokeilussa tai palkkatukityössä olevia kuntakokeilun asiakkaita hakeutumaan koulutukseen tai työhön avoimille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Määrärahavaraus palkkatukityöllistämiseen netto 882 600 euroa.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 9 (25) 2.4 Vaikeasti työllistyvän oppisopimuskoulutus Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettu työtön henkilö voi suorittaa työsuhteensa aikana oppisopimuksella alan perus- tai ammattitutkinnon (esim. nuoriso-ohjaaja, lähihoitaja, kiinteistönhoitaja, laitos-huoltaja, liikuntapaikanhoitaja) tai tutkinnon osia (eri tutkinnot). Tämä väylä on käytettävissä sellaisille joensuulaisille lähinnä 25 50 -vuotiaille vaikeasti työllistyville työttömille, joilla ei ole koulutusta, koulutus on vanhentunut tai työtön joutuu vaihtamaan alaa terveydellisistä syistä. Oppisopimuskoulutus on mahdollista vain silloin, kun em. henkilöllä on käytettävissään palkkatukioikeutta koko oppisopimuksen ajaksi (lähes koko korotettu palkkatuki ja perustuki) ja henkilö on soveltuva alalle. Vaikeasti työllistävän työttömän oppisopimus edellyttää aina, että ao. työyksiköstä löytyy sopiva, työpaikkakouluttajaksi sitoutuva henkilö ja, että kouluttaminen on mahdollista huomioiden ao. työyksikön työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työpaikkakouluttajan koulutuspalkkion osalta sovelletaan mitä edellä on mainittu nuorten työttömien oppisopimuskoulutus kohdassa. 2.5 Yhdistyksille myönnettävä puskurilaina Kaupunginhallitus on päätöksillään hyväksynyt yhdistyksille anomuksesta myönnettävän tilapäislainan, joka on suuruudeltaan enintään 1 300 euroa työllistettyä kohden (henkilöstöjaosto 20.12.2011 138). Yhdistyksille voidaan myöntää työllistämislainaa enintään 1 300 euroa työllistettyä kohden yhden tai useamman joensuulaisen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen palkkatuella. Laina myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Laina maksetaan takaisin eräpäivänä yhdessä erässä, tai välittömästi työllistämistoiminnan päättyessä kokonaan tai osittain. Laina on koroton. Menettelyn piiriin voi päästä yhdistys, joka ei muuten pysty työllistämään kassavarojen vähyyden vuoksi. Laina on tarkoitettu vain yhdistyksille, yrityksille lainaa ei myönnetä. Lainalla on ensisijaisesti tarkoitus mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymistä yhdistyksiin. 2.6 Yhdistyksille myönnettävä työllistämislisä Henkilöstöjaoston hyväksymää 18.12.2012 131 työllistämislisän maksatusta järjestöille jatketaan vuonna 2014. Työllistämislisän maksatuksen avulla on tavoitteena saada 100 henkilön työssäoloehto täyttymään ja estämään siten työmarkkinatukilaskun kasvua. Työllistämislisää voidaan siis myöntää yhdistyksille silloin, kun yhdistys palkkaa toisen vuoden palkkatuella (perustuella) tai osatyökykyisen palkkatuella yli 500 pv työttömänä olleen henkilön, jonka työsuhde on vähintään kahden (2) kuukauden mittainen. Järjestö voi toki palkata työllistetyn pidemmäksikin aikaa, mutta kaupungin työllistämislisää myönnetään enintään em. työssäoloehdon täyttymisen ajaksi. Toisen vuoden tuella palkattavan henkilön osalta työllistämislisä on suuruudeltaan 631 /kk. Työmarkkinatuen määrän noustua, myös työllistämislisän suuruutta on tarvetta tarkistaa siten, että toisen vuoden tuen lisäksi maksettava työllistämislisän suuruus on 631 /kk (21,5 tpv * 29,35 /tpv). Työllistämislisän perim-
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 10 (25) mäisenä tarkoituksena on mahdollistaa työttömän työntekijän paluu takaisin työmarkkinoille mahdollistamalla työkokemuksen jatkumisen. Määräraha työllistämislisään vuodelle 2014 on 125 000 euroa. 2.7 Muu toimintatuki yhdistyksille Tuen vastineena kaupunki edellyttää yhdistyksiä tarjoamaan joensuulaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kaupungin toivomalla tavalla. Toimintatukea voi hakea koko vuoden ja se maksetaan 4 erässä toteutuneiden toimenpiteiden määrän ja niiden keston mukaan (täysinä kuukausina). Tukea voi hakea, jos työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien yhteismäärä on vähintään 5 henkilöä/ kuukausi. Tuki edellyttää, että yhdistyksellä on käytettävissä työtehtävien ohjauksen lisäksi sellaisia ohjausresursseja, jotka tukevat kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevien henkilöiden arjen- ja elämänhallintaa ja suuntaavat ajattelua/toimintaa kohti työmarkkinoita. Yhdistyksen tulee hakemuksessaan ilmoittaa pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain ja toimenpiteittäin, sillä yhdistyksille myönnettävän toimintatuen myöntämis- ja maksatusperusteeksi otetaan käyttöön seuraavat euromäärät: - 10 /kk/ työkokeilija - 50 /kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja - 150 / kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja, joka tulee passiiviselta työmarkkinatukilistalta Toimintatuen myöntämisen ja maksatuksen ehdot ovat liitteenä. Toimintatuen hakija liittää hakemukseen selvityksen kaupungin edellyttämästä ohjausresurssista. Joulukuussa 2014 kaikkien tuen saajien pitää toimittaa kaupungille hyväksyttävä seuranta siitä, mihin henkilöt, joiden perusteella tuki on maksettu, ovat sijoittuneet päättyneen työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen. Muu toimintatuki yhdistyksille ratkaistaan määrärahan puitteissa hakemusten perusteella. Määräraha vuonna 2014 muihin yhdistysten toimintatukiin 60 000 euroa. 3. Työllistämistä edistävät projektit ja kokeilut Kaupunki edellyttää, että kaupungin osarahoitteisten hankkeiden ja kokeilujen ohjausryhmissä on kaupungin nimeämä edustaja sekä työllisyysvaikutuksista raportoidaan säännöllisesti. 3.1 Kajo-keskus -projekti Kajo-keskus projektin jatkon päätavoitteena on työttömien työllistymisen edistämiseksi nostaa yhdistysten osaamista työllisyyspalvelujen tarjoajina, tarjota työhön ja koulutukseen valmennusta yhdistyksen palkkatuetulle työntekijälle sekä toimia työllisyyspoliittisten ja ESR-hankkeiden yhteistyön ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kajo-keskus antaa yhdistyksille ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja tukipalveluita, jotta niiden on mahdollista työllistää pääasiassa yli 500 päivää työttömän olleita. Kajo-keskus koordinoi, kouluttaa, tiedottaa ja toimii yhteyskeskuksena Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten ja ESR- hankkeiden kesken ja lisää työllistäjien ja kuntien yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään yhdistyksissä palkkatukityössä olevien henkilöiden työvuoden aikaista ohjausta, työtaitojen ja työelämätaitojen vahvistamista ja heidän poluttamistaan muihin työtehtävin. Hankkeessa pilotoidaan ammatillista koulutusta ja palkkatukityötä yhdistävää TOPPISmallia. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään yhteistyössä omakielisten koto-valmentajien kanssa.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 11 (25) Kajo-keskus toimii koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta valtaosa yhdistystyöpaikoista sijaitsee Joensuussa. Määrällisenä tavoitteena on hoitaa 120 vaikeasti työllistyvän palkkatukiasiat, joiden työpaikka on 40:ssä eri työnantajayhdistyksessä. Henkilöistä 80 työskentelee Joensuussa. Projekti toteutetaan 1.1.2013 31.12.2017 välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on 25 000 euroa. 3.2 Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke Hankkeen tavoitteena on ammattikoulutettujen nuorten aikuisten työllistymisen parantaminen ja työttömyydestä johtuvan syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen hankkeen toimenpiteisiin osallistuvilla, työvalmennuksen toimintamallin kehittäminen sekä tilaaja-tuottajamallin kehittäminen työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyötä varten. Hanke tukee osaltaan 2014 nuorten yhteiskuntatakuuta, jolla pyritään takaamaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset nuoret, joilla pääasiassa on ammatillinen perustutkinto sekä työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa suorittavat yhteistyötahojen ammattihenkilöt. Vuoden 2014 asiakastavoite uusien joensuulaisten asiakkaiden osalta on 10 henkilöä. Muutoin päättyvä projekti keskittyy hoitamaan asiakkuudessa olevien henkilöiden palvelun. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke (NYT-hanke) toteutetaan ajalla 1.4.2012 30.6.2014. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän Aikuisopisto. Kaupungin toimintatuki hankkeelle vuonna 2014 on 10 032 euroa. Myös muut maakunnan kunnat osallistuvat hankkeen kuntarahoitukseen. 3.3Polkuja yrityksiin -projekti Projektin määrällisenä tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana 50 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyy yrityksiin palkkatuella tai ohjautuu ammatillisiin koulutuksiin. Samalla projekti tukee ja opastaa muita työllisyysprojekteja yrityksiin kohdistuvassa työllistämisessä sekä kehittää ja organisoi eri työllisyyshankkeissa työskentelevien työnetsijöiden toimintaa työnetsijäringin kautta. Projektin tavoitteena on 300 yrityskontaktia ja 50 yrityskäyntiä vuoden 2014 aikana. Projekti tukee ja neuvoo yrittäjiä palkkatuella työllistämisessä mm. etsien sopivia ehdokkaista työttömistä henkilöistä ehdolle työpaikkoihin. Projektin asiakastavoite vuosittain on 100 henkilöä, joista 60 joensuulaista. Heistä 40 on tavoite saada etenemään vuosittain työhön tai koulutukseen. Muualla maakunnassa etenemistavoite on 10 henkilöä vuositasolla. Varsinaisena kohderyhmä ovat työllisyysprojekteissa palkkatuella työskentelevät henkilöt sekä TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten asiakkaina olevat nuoret osatyökykyiset ja vaikeasti työllistyvät henkilöt. Projekti toteutetaan 1.1.2014 31.12.2016 välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on 20 000 euroa.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 12 (25) 3.4 Väylä tulevaisuuteen -hanke Hankkeen tavoitteena on poistaa työllistymisen esteitä ja antaa valmiuksia avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen poluttautumisessa. Hanke tarjoaa mm. matalan kynnyksen työpaikkoja kaupanalan ympäristössä, työ- ja toimintakyvyn selvittämisen mahdollisuuksia, työllistymisen tukea ja osaamisen kehittämistä työsuhteen aikaisen koulutuksen muodossa: korttikoulutukset ja tutkintoon johtava koulutus mm. myynnin tai puhdistuspalvelujen ammattitutkinnot. Suunnitelmissa on Eko-osaajan koulutuksen järjestäminen yhteistyökumppanin kanssa. Hankkeen asiakkuudessa on kuukausittain 50 vaikeasti työllistyvää henkilöä, joista 35 työskentelee palkkatuella ja 15 on työkokeilussa. Kontti työllistää lisäksi omarahoitteisesti (50 000) nuoria, oppisopimuskoulutettavia sekä jatkotyöllistettäviä. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2014 31.12.2016. Projektia hallinnoi SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on 25 000 euroa. 3.5 Työtä ja tukea arkeen -hanke Projekti jatkaa Kotitalkkari- projektin toimintaa työllistäen heikossa työmarkkina-asemassa olevia, 500 päivää työttömyyden perusteella työttömyysetuutta saaneita muita pitkään työmarkkinoilta poissa olleita henkilöitä. Tarkoituksena on työllistää työttömiä arjen avustajiksi sekä heidän ohjaamisensa kohti avoimia työmarkkinoita, henkilökohtaisen avustajan työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen sekä vanhusja vammaisasiakkaitten kotona asumisen tukeminen. Toiminta on laajentunut koko Joensuun alueelle. Uusien alueiden mukaantulosta neuvotellaan. Tavoitteena on, että vuosittain asiakkuudessa on 65 kohderyhmään kuuluvaa, joista 20 osallistuisi henkilökohtaisen avustajan koulutukseen. Joensuun kaupunki edellyttää, että palkattavat ovat joensuulaisia omarahoitusosuuksiin suhteutettuna. Projekti toteutetaan ajalla 1.1.2014 31.12.2016. Projektia hallinnoi SPR:n Savo-Karjalan piiri. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on 12 000 euroa. 3.6 Osaaminen Näkyväksi 2 -projekti Projektin päätavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja kehittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla parannetaan pitkään työttömän olleiden ja pääsääntöisesti vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia ja työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille tai muihin kohdennettuihin toimenpiteisiin. Ammatillisten työtaitojen todentamista yrityksissä edistetään siirtymätyöllä. Tavoitteena on, että osa asiakkaista suorittaa ammatillisten perusopintojen ensimmäisiä osia tai ammattitutkinnon osia Kotikartanolla ja siirtyy sitten jatkamaan tutkinnon muita osia siirtymätyönä esim. yrityksessä tai Joensuun kaupungilla. Näyttötutkintopohjaisen koulutukseen kuuluvat koulutusvalmentajan palvelut hankkeen kautta. Mahdollisia tutkintoja tai niiden osia voi suorittaa mm. kiinteistöpalvelu-, käsi- ja taideteollisuus, sosiaali- ja terveys- ja puutarhatalouden alalta. Joensuun kaupunki tarjoaa vuosittain 3-4 henkilölle mahdollisuuden siirtymätyön kautta suorittaa hoiva- ja huolenpito-osion kaupungin työyksiköissä. Paikoista sovitaan erikseen työllistämistiimin kanssa. Yhtenä tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 13 (25) myös kaupungin hoivapalveluihin. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Projektin asiakkuudessa on vuosittain 95 henkilöä, joista yli puolet palkkatukityösuhteessa ja loput muissa työmarkkinapalveluissa. Asiakkaista puolet sijoittuu työkokeilulla tai palkkatuella Kotikartanon toimintoihin ja puolet kumppanuusyritysten ja muiden kumppaneiden mm. järjestöjen ja kaupungin tehtäviin. Projekti toteutetaan ajalla 1.1.2014 31.12.2016. Projektia hallinnoi Kotikartanoyhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on 26 000 euroa. 3.7 Potkua Työelämään -työllisyyshanke Hanke tarjoaa liikunta- ja urheilujärjestöille kokonaisvaltaista työllistämisen asiantuntija-, kehittämis- ja yhteistyöpalvelua työllistäjänä ja työnantajana toimimiseen sekä madaltaa palkkatuella työllistämisen kynnystä. Hankkeen kautta työllistyneet henkilöt saavat yksilö- ja ryhmäkohtaista työhönvalmennusta ja ohjausta urasuunnitelmien tekoon. Tavoitteena on parantaa työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia, osaamista ja työkuntoa avoimia työmarkkinoita ja koulutushakija varten. Kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneet tai heihin rinnastettavat henkilöt. Vuositavoitteena on luoda 90-95 palkkatuettua työsuhdetta, joista joensuulaisin 30-40 henkilöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2014-31.12.2016. Hanketta hallinnoin Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Kaupungin toimintatuki hankkeelle vuonna 2014 on 25 000 euroa. 3.8 Nuorten työtalkoot Nuorten työtalkoot kokeilu on Honkalampi - säätiön ideoima toimintamalli. Kokeilu ajoittuu vuodelle 2014 ja sillä tarkoitus tarjota työkokeilua 75:lle alle 29-vuotialle joensuulaisille nuorelle ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 70 henkilölle, jotka ovat joensuulaisia pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten ohjautumisessa kokeiluun tehdään tiivistä yhteistyötä Te-toimiston kanssa. Nuoret ovat Kaski-työvalmennuksen työkokeilussa, jonka aikana tehdään työelämään tähtääviä jatkosuunnitelmia ja mahdollisesti edetään yritykseen joko työkokeiluun, oppisopimukseen tai työhön. Myös koulutusvaihdot ovat mahdollisia. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan työttömiä, jotka ovat lähellä työmarkkinoita ja koulutukseen siirtymistä. Honkalampi säätiö tarjoaa sekä nuorille työkokeilussa oleville että kuntouttavassa työtoiminnassa oleville työmarkkinoille suuntaavaa yksilövalmennusta. Kaupungin toimintatuki kokeilulle on vuonna 2014 100 000 euroa. 4. Työvoiman palvelukeskus Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Joensuun kaupungin ja seudun kuntien (Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi) ja Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 14 (25) Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät yhteispalvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen, ja joilla asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen töihin avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksessa on vuosittain asiakkaana 650 joensuulaista ja 140 seudun kuntien työtöntä. Työvoiman palvelukeskuksessa työtä tekevät sosiaalityöntekijät ja työhallinnon asiantuntijat parityönä. Seudun kunnissa työparit tapaavat asiakkaita kunkin kunnan tai työhallinnon tiloissa. Joensuussa työparit tapaavat asiakkaita työvoiman palvelukeskuksen omassa toimipisteessä, jossa asiakkailla on käytettävissään Kelan asiakassihteerin palvelut. Lisäksi tiloissa työskentelee myös joensuulaisten työttömien terveydenhoitaja ja Joensuun kaupungin työllistämispalvelujen henkilöstö, joka jakautuu työllistämistiimiin ja kuntakokeilun tiimiin. Työllistämistiimin muodostaa vs. työllisyyssuunnittelija ja työllisyyssihteeri. Työllistämistiimi vastaa keskitetysti kaupungin palkkatukityöllistämisestä. Lisäksi vs. työllisyyssuunnittelija vastaa yhteistoiminnasta yhdistyksiin työllisyysasioissa. Kuntakokeilun tiimiin kuuluvat työllisyyskoordinaattori, työllisyyssihteeri ja neljä koulutus- ja työhönvalmentajaa. Kuntakokeilun henkilöstö vastaa Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilun toimintamallin kehittämis- ja valmennustehtävistä Joensuussa - ja työllisyysjaosto päättää Joensuun kaupungin työllisyyspolitiikan linjasta ja työllisyysmäärärahat ovat kaupunginhallituksen alaisuudessa. 5. Kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun ja Outokummun kaupungit mukaan työllisyyden kuntakokeiluun ajalle 1.9.2012 31.12.2015. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeilussa kaupungit yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa arvioivat kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat julkisten työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilussa asiakkaaksi otetaan 800 alle 55 -vuotiasta joensuulaista ja 100 outokumpulaista työtöntä. Uusia asiakkaita kokeiluun otetaan kuukausittain 30 35, joista joensuulaisia on 30 ja outokumpulaisia 1 5. Tavoitteena on ohjata työttömät asiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmennuksen, kuntoutuksen tai koulutuksen kautta työhön avoimille työmarkkinoille. Tulostavoitteena on, että päättyneistä asiakkuuksista 40 % siirtyy työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työttömien asiakkaiden
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 15 (25) yrityksiin ja koulutukseen ohjaamisessa sekä työnantajien tukena toimivat kuntakokeiluun palkatut koulutus- ja työhönvalmentajat. Joensuun ja Outokummun kaupungit lähtevät kehittämään kuntakokeilussa yritysyhteistyötä, unohtamatta kuitenkaan olemassa olevia kumppanuuksia työllistävien yhdistysten, hankkeiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupungit tiivistävät yhteistyötään mm. Kansaneläkelaitoksen kanssa pitkäaikaistyöttömien kuntouttamiseen liittyvissä asioissa. Kaupungit seuraavat kuntakokeilun asiakkaiden ohjautumista työhön ja koulutukseen ja raportoivat tavoitteiden toteutumisesta tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriölle. Määrärahavaraus kuntakokeiluun ja sen asiakkaiden työllistämiseen vuonna 2014 on yhteensä 555 700 euroa. 6. Muut työllistämistä edistävät toimenpiteet 6.1 Vuorotteluvapaa Kaupungin henkilöstöä kannustetaan käyttämään vuorotteluvapaata, joka edistää työssä jaksamista, avaa työttömälle mahdollisuuden määräaikaiseen työhön ja mahdollistaa henkilöstön itsensä kehittämisen 6.2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestämisestä vastaa kunta. Joensuussa sosiaali- ja terveystoimi järjestää työtoiminnat (kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja kehitysvammaisten avotyötoiminta) kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin järjestöjen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskuksien työyksiköihin, työpajoille ja toimintakeskuksiin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. Kuntouttavan työtoiminnan on tarkoitus palvella pitkäaikaistyöttömiä mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, työtehtävät ja työaika sovitaan asiakkaan elämäntilanne huomioiden. Työpäivän pituus on 4 6 tuntia. Työpäiviä viikossa on 1-5. Sopimusaika on 3 kuukaudesta jopa 24 kuukauteen. Kyseessä ei ole työsuhde. Työtoimintaan osallistujalle ei siis makseta palkkaa, vaan työttömyyspäivärahan lisäksi Kelan kautta ylläpitokorvausta. (Lakimuutoksen jälkeen toimintarahaa ei juuri enää tarvitse myöntää). Vuodelle 2014 on sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa asetettu tavoitteeksi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa 605 työttömälle henkilölle. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja edistää hänen työllistymistään huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että osalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista voidaan jatkossa räätälöidä työpaikka johonkin kaupungin työyksikköön. Siten edistetään pitkäaikaistyöttömän mahdollisuutta edetä työhön avoimille markkinoille tai koulutukseen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Kaupungin virastoja kannustetaan ottamaan työyksiköihinsä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä avustaviin tehtäviin.
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 16 (25) Liite 1 Erillinen selvitys Joensuun kaupungin kuntouttavasta työtoiminnasta ja se arviointi 6.3 Toiminnallisen työkyvyn selvittelyt Toiminnallisen työkyvyn selvittelyllä pyritään saamaan tietoa työttömien henkilöiden todellisesta työkyvystä ja mahdollisuuksista työllistyä. Palvelua hankitaan määrärahan puitteissa henkilöille, joiden työttömyyden pitkittymisen katsotaan johtuvan terveydellisistä syistä ja/ tai toiminnallisen työkyvyn puutteesta. Työttömien toiminnalliseen työkyvyn eläkeselvittelyihin asiakkaat ohjaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö yhdessä työllistämispalveluiden henkilöstön kanssa. Tavoitteeksi asetetaan 50 työttömän toiminnallisen työkyvyn selvittäminen. Kaupunki varaa toiminnallisen työkyvyn selvittelyihin 60 000 euroa. 6.4 Osallistava sosiaaliturva Mikäli vuoden aikana tulee mahdolliseksi kokeilla osallistavaa sosiaaliturvaa, kaupunki on valmis kartoittamaan sen toteuttamisessa tarvittavia työtehtäviä. 6.5 Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen kaupungin hankinnoissa selvittää yhdessä Joensuun seudun hankintatoimen kanssa sosiaalisten näkökulmien huomioimisen kaupungin hankintojen kilpailutuksessa. Tällainen sosiaalinen näkökulma on esim. työllisyysmahdollisuuksien luominen mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille. Selvityksen jälkeen voi henkilöstö- ja työllisyysjaosto tarvittaessa asettaa tarkemmat tavoitteet hankintojen kautta tavoiteltavien työ- tai työkokeilupaikkojen määrille. 7. Kooste v. 2014 työllisyysohjelman vaikutuksista Tavoite - palkkatukityöpaikkoja 150 hlöä/kk (sisältää myös oppisopimuspaikat) - kesätyöpaikat 300 hlöä - työllistämislisät yhdistyksille max. 3kk 100 hlöä/v - työkokeilupaikat 100 -> hlöä/v - kuntouttavan työtoiminnan paikat 605 hlöä/v (sisältää kaupungin omat pajat, palvelukeskukset ja yhteistyön järjestöjen kanssa) - toiminnallisen työkyvyn selvittely 50 hlöä/v - Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilu, joista joensuulaisia 300 hlöä Joensuun Nuorisoverstas ry - Nuorten työpajapaikat 90 hlöä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Aikuisopisto
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 17 (25) - Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi (6/2014 asti) 10 hlöä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - KAJO-keskus, palkkatukipaikkoja 80 hlöä - Polkuja yrityksiin projekti, yritys- tms. työpaikka 40 hlöä Kotikartanoyhdistys ry - Osaaminen näkyväksi 2 hanke 95 hlöä ( palkkatuki- ja muut paikat) SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju - Väylä työelämään -hanke, palkkatukipaikkoja 35 hlöä ( lisäksi työkokeilupaikkoja ja omaa työllistämistä) Savo-Karjalan SPR -Työtä ja tukea arkeen hanke Pohjois-Karjalan Liikunta ry -Potkua Työelämään työllisyyshanke 65 hlöä/v 30-40/hlöä/v Honkalampi - säätiö - Nuorten työtalkoot ( työkokeilupaikat) 75 (kuntouttavan työtoiminnan paikat) 70 Työllisyysohjelma sisältää runsaasti aktivointitoimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että työmarkkinatukilasku on pienempi kuin budjetissa on arvioitu. Aktivointitoimenpiteet on mitoitettu 100 000 suuremmaksi ja arvioitu työmarkkinatuki vastaavasti 100 000 euroa budjetoitua pienemmäksi. 8. Työllistämisen budjetti 2014
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 18 (25) 9. Tutustumiskäynti Kuopion ja Oulun työllistämiseen 1. Liite 3: Aineistoa Kuopion työllistämisestä 2. Liite 4: Aineistoa Oulun työllistämisestä 10. Työllistämisen organisointi Kaupungissa työllistämisasioita hoidetaan kolmella toimialalla: : - työllisyysohjelma - palkkatuella työllistäminen - työkokeilujen ohjaaminen - järjestötyöllistäminen - työllistämishankkeet - kesätyöntekijät Sosiaalipalvelut - kuntouttava työtoiminta Nuorisopalvelut - nuorisotakuu, lähinnä yhteistyö oppilaitosten kanssa Lisäksi on työvoiman palvelukeskus, jossa osallisina on Työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja henkilöstöyksikkö. Välityömarkkinatyöryhmä toimii yhteistyöryhmänä eri työllistävien tahojen kesken (JOSTIVA) Kokonaisuutena kaupungin työllistämisorganisaatiot koostuu monesta osasta ja on hajanainen. Työllistämistoimintaa ohjataan työllisyysohjelmalla. Käytännön työllistämistyön johtamisesta huolehtii työvoiman palvelukeskuksen johtaja, jona toimii perhepalvelupäällikkö Tuuli Ollila oman virkansa ohessa, henkilöstöjohtaja henkilöstöyksikön osalta, sekä työllisyyskoordinaattori kuntakokeilun osalta. Koko työllistämistoiminnalla ei ole kuitenkaan päätoimista johtajaa, joka kasvavien haasteiden johdosta on puute. 10.1 Työllistämisen resurssit ön sijoittuu: - työllisyyssuunnittelija - työllisyyssihteeri (työlomalla), palkkatuella työllisyyssihteeri - työllistämisen kuntakokeilun henkilöstö: työllisyyskoordinaattori 4 koulutus- ja työhönvalmentajaa 1 työllisyyssihteeri
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 19 (25) Yhteensä 8 henkilöä, joista palkkatuella 1 henkilö Työvoiman palvelukeskukseen sijoittuu yhteensä 12 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinotoimisto: - 1 työnsuunnittelija - 6 asiantuntijaa (3,5-4 työskentelee Joensuun kaupungin hyväksi) - 1 kuntoutuspsykologi Kaupungin sosiaalipalvelut (työpanos osittain): - TYP- johtaja 10 % perhepalvelupäällikön työajasta - johtava sosiaalityöntekijä 20 % työajasta - 7 sosiaalityöntekijä 20 % työajasta kukin - 1 sosiaaliohjaaja 20 % työajasta - 1 kehittäjä-sosiaalityöntekijä 20 % työajasta Kaupungin terveyspalvelut: - 1 terveydenhoitaja Kaupungin sosiaalipalvelut, kuntouttavan työtoiminnan henkilöstö: Kuntouttava työtoiminnan vakinainen henkilöstö Ohjaustoiminnassa - 2,5 sosiaaliohjaajaa Joensuussa - 1 sosiaaliohjaaja Enossa Työpajoissa - 6,5 ohjaajaa Kuntouttavassa työtoiminnassa on työllisyysvaroin paikkoja 2014 seuraavasti - Työnsuunnittelija 4 / 85% / yht. 3,4 HTV - joista 3 Jns ja 1 Eno pajoilla 2 - Työnsuunnittelija 2 uutta/ 85% / yht. 1,7 HTV - joista ensimmäinen haussa ja toinen tulossa hakuun/ kuty:n jatkopolutukseen tähtäävät tehtävät (odottaa SOTE-puolen työnkuvaa) - Ryhmäohjaajat 3 /65,36% / yht. 1,96 HTV - joista 2 Jokikadulla musiikki- ja atk-pajoilla - joista 1 ei vielä täytetä/ liikuntapaja (odottaa SOTE-puolen työnkuvaa) - Avustavia ohjaajia 5/ 65,36% / yht. 3,27 HTV - liikkuva paja, Jns - puupaja, Jns - trukkikuski, UH/TEEKOO - tekstiilipaja, Eno, Kivenpyörittäjä - Oravanpyörä - Räätälöityjä avustavan ohjaajan paikkoja kuntouttavasta työtoiminnasta tukityöhön siirtyneille 4 / 65,36 % / yht. HTV 2,61 - tekstiilipaja, Jns
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 20 (25) - liikkuva paja, Jns - Enon paja - Oravanpyörä - Velvoitetyöntekijä avustavana ohjaajana 100% / yht. 1 HTV - liikkuva paja, Jns Voidaan todeta, että kaupungin kuntouttavan työtoiminnan työpajat toimivat suuressa määrin palkkatuella työllistettävän työvoiman varassa. Näin ollen myös todelliset kustannukset ovat suuremmat kuin talousarviosta käy ilmi. 11. Kuntien työllistämisvelvoitteiden muutokset vuoden 2015 alusta 11.1 Työmarkkinatukilaskutuksen muutos 1.1.2015 alkaen Kunnat maksavat Kelalle nykyisellään puolet yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista. Joensuussa oli helmikuussa 2014 passiivisella työmarkkinatukilaskulla 1.067 henkilöä ja laskun summa oli 347.464,89 euroa. Vuonna 2014 arvioidaan laskutuksen olevan yhteensä 4,2 miljoonaa euroa, joka on sama määrä kuin mitä kaupunki maksoi työmarkkinatukiosuutta Kelalle vuonna 2013. Keskimäärin työmarkkinatukilaskulla on v. 2013 ollut kuukausittain n. 1.000 henkilöä. Vuoden 2015 alusta kuntien maksettavaksi ollaan siirtämässä jo yli 300 päivää työttömänä olleet henkilöiden työmarkkinatukikulut. Maksuosuuden osalta lopullista prosenttiosuutta ei ole valtion taholta virallisesti ilmoitettu kuntiin. Ensimmäisen epävirallisen tiedon (a) mukaan osuus olisi 300 499 -päiväisten kuluista 75 % ja yli 500 -päiväisten työmarkkinakuluista 50 %. Sittemmin tulleen toisen (b) epävirallisen ilmoituksen mukaan kaikkien yli 300 pv työttömänä olleiden osalta kunnilta laskutettaisiin 65 % kuluista. Joensuussa oli vuoden 2013 marraskuussa työmarkkinatuen saajia kaikkiaan 3.491 henkilöä, joista työttömyyden perusteella työmarkkinatukea oli saanut 2.330 henkilöä ja aktiivitoimenpiteen ajalta 1.161 henkilöä. Alla olevassa Kelaston sivuilta saadun tilaston mukaan marraskuussa 2013 joensuulaisten työmarkkinatukipäivien kertymä oli seuraava: 11/2013 Työmarkkinatukipäivien kertymä Yhteensä alle 180 180-299 300-499 yli 500 Etuuslaji Korvausperuste Saajat Saajat Saajat Saajat Työmarkkinatuki Yhteensä 3 491 1 204 443 527 1 317 Työttömyyden perusteella 2 330 654 319 395 962 Aktiivitoimenpiteen ajalta 1 161 550 124 132 355 Tilaston mukaan marraskuussa yli 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita oli yhteensä 1.357. Luku sisältää yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet 962 työtöntä, joista Joensuun kaupunkia on laskutettu vuonna 2013 ja laskutetaan edelleen. Mikäli 0 299 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita 973 työtöntä ei saada aktivoiduksi (työ, koulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja elleivät he saa nollatuksi työssäoloehtoaan, niin heillä kaikilla ehtii täyttyä 300 päivän työttömyys kuluvan vuoden aikana. Tällöin laskulle olisi 1.1.2015 siirtymässä kaikki 2.330 henkilöä. Lisäksi on huomioitava, että työmarkkinatuen saajista 1.161 on ollut marraskuussa 2013 aktivoituneina. Mikäli aktivointitoimenpiteiden myötä henkilöiden työssäoloehto ei nollaudu ja he jäävät työttömäksi, niin myös osa tästä joukosta siirtyy passiivisen työmarkkinatuen saajaksi. Yllä olevan tilaston perusteella pa-
JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 21 (25) himmillaan laskulle voisi tulla 3.491 henkilöä, mutta se edellyttäisi jo aktivointitoimenpiteiden totaalista päättymistä. Kolme eri arviota Kelan passiivisesta työmarkkinatukilaskutuksesta, jossa työmarkkinatuen osuus on arvioitu v. 2014 tuen suuruisena (työmarkkinatuki 32,66 /työpäivä ja kuukaudessa 21,5 työpäivää) a) ensimmäisen ilmoituksen mukainen laskelma yli 500 -päiväiset (50 % tmt:sta) ja 300 499 -päiväiset (75 %), huomioitu henkilöiden siirrot seuraavaan päivämääräkertymään 1.357 hlöä (962+395) * 12 kk * 351,10 (50 %, yli 500 pv) 5.717.230,98 ja 973 hlöä (654+319) * 12 kk * 526,64 (75 % 300-499 pv) 6.149.077,83 = yhteensä 11.866.309 b) toisen ilmoituksen mukainen laskelma, yli 300 -päiväiset (65 % tmt:sta), huomioitu henkilöiden siirrot seuraavaan päiväkertymään 2.330 hlöä * 12 kk * 456,42 /hlö/kk (65 % tmt:sta) =12.761.601,06 c) pahin mahdollinen vaihtoehto, jos myös aktivoidut henkilöt jäisivät työttömäksi ja siirtyisivät laskutuksen piiriin (hyvin epätodennäköinen vaihtoehto) kaikki työmarkkinatuen saajat 3.491 hlöä * 12 kk * x 456,42 (65 %) = 19.120.493,26 Edellä arvioitua laskutuksen määrää voidaan pienentää järjestämällä jo kuluvan vuoden aikana mahdollisimman paljon työmahdollisuuksia tai ainakin siirtää laskutuksen piiriin joutuvien määrää aktivointeja lisäämällä. Palkkatukityöllistämisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen määrän lisääminen edellyttää lisämäärärahan saamista Pohjois-Karjalan TE-toimistolle jaettavaksi. Tällä erää lisämäärärahan saaminen näyttää hyvin epätodennäköiselle. Nykyisessä määrärahatilanteessa kaupungin palkkatuki-työllistämisen lisääminen veisi vain rahaa pois yhdistysten työllistämisestä, jolloin vaikutus olisi +-0. Kaupunki voi lisätä aktivointitoimenpiteiden määrää lähinnä tarjoamalla kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja työkokeilujen paikkoja. Kuntouttavan työtoiminnan määrän lisääminen edellyttäisi lisää sosiaaliohjauksen resursseja. Vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto täyttyy nykyisellään jo kuuden (6) kuukauden ajalla. Myös korkeimman korotetun palkkatukijakson aikana työssäoloehto kertyy vuoden 2014 alusta lukien jokaiselta työviikolta (aiemmin kerrytti vain puolet), kun viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia. Tämä muutos nopeuttaa työssäoloehtojen täyttymistä ja auttaa nopeuttamaan listojen lyhentämistä, mikäli työttömille löytyy sopivia työpaikkoja tarjolle. Meneillään olevan kuntakokeilun aikana on todettu, että työttömillä työnhakijoilla on paljon työllistymisen esteitä ja osalla asiakkaista työllistyminen vaatii kuntoutusta, valmennusta ja koulutusta ennen työhön siirtymistä. Edellä mainittuihin palveluihin ohjautumista ja niissä pysymistä on kuntakokeilun aikana tuettu Joensuussa neljän koulutus- ja työhönvalmentajan työpanoksella. Kuntakokeilun päättyessä kaupungin tulee ratkaista palkataanko kaupungin perusteilla olevaan työllistämisyksikköön tai TYP:iin koulutus- ja työhönvalmentajia, jotka poluttavat mm. kuntouttavasta työtoiminnasta asiakkaita koulutukseen ja työhön. Useilla pitkäaikaistyöttömillä on terveydellisiä rajoitteita, mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia, joiden hoitamiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen palveluja ja Kelan kuntoutuspalveluja. Tällä hetkellä työttömien asiakkaiden siirtymät mielenterveys- ja päihdepalveluihin kaipaavat prosessien sujuvoittamista ja/tai henkilöresurssien lisäämistä. Kuntakokeilun aikana terveystoimi on sijoittanut työttömien terveydenhoitajan TYP:iin ja Kelan kyky-neuvoja on osallistunut asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin. Huhtikuun alusta alkaen myös terveyskeskuslääkäri osallistuu yhtenä päivänä viikossa pitkäaikaistyöttömien toiminnallisen työkyvyn arviointeihin ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen.