HETYJ 81 Vuoden 2015 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 10,184 miljoonan euron nettomääräraha.

Transkriptio

1 Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Työllisyysohjelma vuodelle / /2014 HETYJ 81 Vuoden 2015 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 10,184 miljoonan euron nettomääräraha. Tulosalue sisältää työllistämisen palkkatuen, kaupungin maksuosuuden yli 300 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämisen sekä henkilöstön sijoituspalvelut. Määrärahasta katetaan myös kuntakokeilun ja uuden toimintansa aloittavan työllisyysyksikön toiminta- ja palkkakulut sekä työllistämisprojektien kaupungin rahoitusosuudet sekä yhdistyksille myönnettävät toimintatuet ja työllistämislisät. Lokakuussa 2014 työttömyysaste oli 15,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli 5453, mikä on 267 enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Työttömistä oli miehiä 57 % ja naisia 43 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1455 (26,68 %) ja alle 25-vuotiaita 835 (15,3 %). Työttömyysaste on ollut vuoden 2014 aikana edellisvuoden tasolla tai hieman sitä heikompi. Pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan hieman lisääntyvän. Nuorten työllisyystilanne Joensuussa on edelleen keskimääräistä vaikeampaa. Työllistämispolitiikan painopiste on lähivuosina edelleen nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä. Nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tuetaan mm. Nuorisotakuun kuntakokeilun toimintaa. Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilulla, joka kestää vuoden 2015 loppuun. Kuntakokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille. Kunnat maksavat vuoden 2015 alusta Kelalle 50 % yli 300 päivää maksetusta ja 70 % yli 1000 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta. Passiivisen työmarkkinatuen maksuosuutta vähennetään lisäämällä työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Pitkäaikaistyöttömiä ohjataan koulutukseen tai työhön yrityksiin. Työmarkkinatuen maksuosuuskompensaatio on koko maan tasolla 75 milj.. Joensuun kompensaatio on runsaat 1,2 milj., joka sisältyy valtionosuuksiin. Työ- ja toimintakyvyn arviointia ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä lisätään. Yhdistysten työllistämistä tuetaan hankerahoituksella, toimintatuella, työllistämislisällä ja tilapäislainalla. Julkisissa hankinnoissa voidaan soveltuvin osin käyttää vertailuperusteena sosi-

2 aalisia kriteerejä. Niiden perusteella yritys voidaan velvoittaa työllistämään työttömiä henkilöitä vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Vuonna 2014 työmarkkinatuen maksuosuus Kelalle on ennusteen mukaan 4,5 milj. euroa. Vuonna 2014 uusien säännösten mukaisia työttömiä työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan keskimäärin 1658 henkilöä kuukaudessa, jonka mukaisesti laskettuna työmarkkinatukilasku olisi 9,08 miljoonaa euroa. Tässä on jo huomioitu, että työttömien aktivointiaste on ollut keskimäärin 33 %. Kelan työmarkkinatuen laskutus vuonna 2015 on enintään 8,147 milj. euroa, jossa on huomioitu rakennemuutosohjelmassa asetettu 5 %:n säästötavoite. Määräraha on mitoitettu siten, että työllisyysyksikön tavoitteena on vähentää työttömien työmarkkinatuen saajien määrää keskimäärin 223 henkilöllä kuukaudessa kuluvasta vuodesta. Säästötavoitteen toteuttamiseksi työllisyysyksikön henkilöstöresursseja lisätään ja kohdennetaan siten, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakasmäärää voidaan lisätä ja heidän jatko-ohjaustaan tehostaa kuntoutuksen, valmennuksen ja koulutuksen avulla kohti työmarkkinoita. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Tavoitteena on, että Kelan työmarkkinatuen laskutus vuonna 2015 on enintään 8,147 milj. euroa. Toimenpiteitä ovat: - Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrä on työtöntä henkilöä kuukaudessa eli noin 260 eri henkilöä vuodessa. - Työkokeilupaikkojen tarjoaminen 100 työttömälle. - Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien työtoimintapaikkoja 835 siten, että kuukausittain työtoimintaan osallistuu 650 henkilöä. - Järjestöille myönnettävän työllistämislisän ja toimintatuen käyttö, tavoitteena työsuhdetta, työkokeilua tai työtoimintapaikkaa yhdistyksiin tai säätiöihin. - Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteiden ja toiminnan tukeminen, päättäneistä asiakkaista 40 % ohjautuu työhön tai koulutukseen. - Työ- ja toimintakyvyn arviointien lisääminen siten, että kuntoutukseen tai eläkkeelle ohjautuu henkilöä. - Sosiaalisten kriteerien käyttöön ottaminen kaupungin hankinnoissa, tavoitteena työsuhteen ja 5 15 työkokeilusuhteen syntyminen yrityksiin. - Selvittää pitkäaikaistyöttömien käyttäminen kaupungin määräaikaisissa sijaisuuksissa, tavoitteena henkilön työllistäminen sijaisuuksiin. - Työvoiman palvelukeskuksen asiakasmäärää lisätään.

3 - Asiakasvirran nopeuttamiseksi kaupungin, työhallinnon ja Kelan yhteisiä prosesseja yksinkertaistetaan 2. Nuorten työttömyyttä vähentäminen seuraavilla toimenpiteillä - Kesätyöllistämisessä painotetaan sosiaalista työllistämistä. Tavoitteena on työpaikka 200 opiskelijalle ja koululaiselle, joista osa yritystuella yrityksiin. - Nuorisoverstaan toimintaa tuetaan siten, että 90 nuorta saa työ- tai harjoittelu paikan Nuorisoverstaalla. - Tarjotaan nuorille 100 työkokeilupaikkaa ja 10 oppisopimuspaikkaa. - Nuorisotakuuta koskevan kuntakokeilun tavoitteiden ja toiminnan tukeminen. Vuoden 2015 kaupungin työllisyyttä tukevaksi toimenpideohjelmaksi henkilöstöyksikössä on laadittu seuraava ehdotus: 1. Nuorten työllistäminen Nuorten työverstas Myönnetään Nuorisoverstas ry:lle toimintatukea euroa nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon. Tavoitteena on, että työpajassa on harjoittelupaikka 90 joensuulaiselle nuorelle. Nuorisotakuun kuntakokeilu Nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaupunki on mukana Nuorisotakuun kuntakokeilussa. Kokeilun keskeisenä tavoitteena on kehittää nuorille suunnattuja keskitettyjä palveluja palvelukeskusmuotoiseksi. Kokeilusta vastaa vapaa-aikapalvelujen nuorisopalvelut. Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö toteutetaan Nuorisoverstaan työpanoksella. Työkokeilupaikat nuorille Kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) kautta tuleville joensuulaisille työttömille ja opiskelijoille eri virastoissa. Työkokeilusta tehdään sopimus työttömän, TE-toimiston ja kaupungin kesken, kyseessä ei ole työsuhde vaan harjoittelusuhde. Palvelukeskuksille asetetaan tavoitteeksi tarjota vähintään 100 työkokeilupaikkaa TE-toimiston kautta tuleville nuorille työkokeilijoille vuoden 2015 aikana. Työkokeilupaikkojen ilmoittamisessa käytetään LAURA-järjestelmää. Kaupungin työkokeilupaikat kootaan LAURA:sta ja tiedot toimitetaan työllisyysyksikön kautta koontina TE-toimistoon.

4 Nuorten työttömien oppisopimuspaikat Vuonna 2015 tarjotaan 10 oppisopimuskoulutuspaikka. Oppisopimuspaikkojen sijoittumista määriteltäessä otetaan huomioon kaupungin oma työvoiman tarve, tulevaisuuden työllisyystilanne sekä työttömän työnhakijan soveltuvuus alalle. Koulutettavien edellytetään olevan alle 30 -vuotiaita joensuulaisia (kotikunta ), joilla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa. Poikkeuksellisesti oppisopimukseen voidaan hyväksyä henkilö, jolla on aikaisempi ammattitutkinto. Näissä tapauksissa aikaisemman ammattitutkinnon tulee olla pohjana tulevalle oppisopimuksen kautta tavoitellulle tutkinnolle. Muita valintaperusteita ovat mm. henkilön soveltuvuus kyseiselle ammattialalle, työttömyys ja työnhakijana olo. Oppisopimuskoulutus on mahdollista vain silloin, kun em. henkilöllä on käytettävissään palkkatukioikeutta. Oppisopimukset edellyttävät ohjaavan kouluttajan nimeämistä työpaikalle. Tehtävä on vaativa. Työpaikkakouluttajan koulutuspalkkio on 70 euroa/kuukaudessa/ koulutettava. Koulutuspalkkion maksaa ao. palvelukeskus, jonka alaisuuteen oppisopimuskoulutettava otetaan. Työnantajana Joensuun kaupunki saa työttömien oppisopimuskoulutuksen ajalta TE-toimiston maksamaa palkkatukea ja lisäksi koulutuksen järjestäjä, Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus maksaa kaupungille oppisopimuskoulutuksessa olevista koulutuskorvausta, jonka määrä vaihtelee tutkinnoittain. Nämä tuet tuloutetaan työllisyysyksikölle, koska oppisopimuskoulutettavien palkka maksetaan työllisyysyksikön varoista. Mikäli oppisopimuskoulutettava tarvitsee työssään oppimisvaikeuksien vuoksi erityisohjausta, Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus voi myöntää kyseisen henkilön osalle korotettua koulutuskorvausta, joka on enintään 1,5 -kertainen normaaliin koulutuskorvaukseen nähden. Näissä tapauksissa virasto maksaa työpaikkakouluttajalle normaalin koulutuskorvauksen lisäksi kuukausittain 30 euron suuruista lisäkorvausta erityisohjauksen tarpeesta johtuen. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat Henkilöstöyksikössä valmistellaan erillinen kesätyöpaikkaohjelma, joka tuodaan erillisenä henkilöstöjaoston käsittelyyn keväällä Kesätyöllistämiseen varataan euron määräraha. Tavoitteena on antaa työpaikka 200 koululaiselle ja opiskelijalle, joista osa yritystuella yrityksiin. Kesätyöllistämisen ja pienyritysten kesätyöpaikkatuen määräytyminen ja ehdot määritellään tarkemmin vuoden 2015 kesätyöpaikkaohjelmassa. 2. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistäminen perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

5 annettuun lakiin ja asetukseen. Kaupunki saa TE-toimistolta palkkatukea työllistäessään nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä velvoitetyöllistettyjä. Palkkatukityöllistämisen tavoitteena on mm. parantaa työnhakijan valmiuksia edetä työhön avoimille markkinoille, estää työttömyyden pitkäaikaistumista ja tasata alueellisia eroja. Vuonna 2015 kaupungin talousarviossa on määritelty, että palkkatuella työllistettäviä olisi kuukausittain henkilöä, joista osa on kuntakokeilun työllistettyjä ja oppisopimuskoulutettavia henkilöitä. Työllistettyjen tulee olla joensuulaisia tai kotoutettavia, joiden asuinkunta ( ) on Joensuu. Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrä jäänee alle tavoitteen, koska TE-toimiston kautta saatavat palkkatukivarat vuodelle 2015 laskevat vuoden 2014 tasosta 20-25%. Kaupungin palkkatuettuja työpaikkoja täytetään pääasiassa työttömillä, jotka ovat olleet KELA:n passiivisella työmarkkinatukilaskulla yli 300 päivää. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden osalta työllistäminen koskee myös yli 12 kuukautta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja muiden sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve sekä Työvoiman palvelukeskuksen (TYP:n nimi muuttunee uuden lain myötä) asiakkaita, jotka ovat alle 25-vuotiaita vähintään 6kk yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tai yli 25-vuotiaita vähintään 12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä olleita moniammatillisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä. Lisäksi työllisyysyksikkö voi harkintansa mukaan tarjota tukityöpaikkoja myös muille pitkään työttömänä olleille tai nuorisotakuun piirissä oleville. Työllistettyjen työaika voi vaihdella. Korkeinta palkkatukea saavien työaika on 25 tuntia viikossa (65,36 68,97 %:ia kokoaikaisen työajasta) tai 32,5 tuntia viikossa (85 % - 89,66 % kokoaikaisen työajasta). Oppisopimuskoulutettavilla, osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä ja osalla ohjaustehtävissä toimivilla työaika on 32,5 tuntia viikossa (85 % - 89,66%:ia kokoaikaisen työajasta). Velvoitetyöllistettyjen työ on kokoaikaista, poikkeuksena osa-aikatyö esim. terveyssyistä. Työaikoihin voi tulla muutoksia, mikäli vuoden 2015 aikana voimaan tulevat, työllistämiseen vaikuttavat lait sitä edellyttävät. Kaupunki tarjoaa kaikkia työllisyysvaroin täytettäviä paikkoja intran kautta tai muulla sovitulla menettelytavalla osa-aikaisille työntekijöille. Tämän jälkeen paikkaa tarjotaan työllisyysohjelmassa mukaisesti työttömille työnhakijoille. Työllisyysyksikön kautta täytettävien tukityöpaikkojen täyttöperiaatteet muuttuvat liukuvasti. Muutos perustuu kuntien vastuun kasvamiseen KELA:n pasiivisesta työmarkkinatukilaskusta. Kun vuoden 2014 aikana aloittaneiden tukityöllistettyjen työsuhteet päättyvät, paikat eivät enää säily työyksikön käytössä kiintiöpaikkoina. Paikat muuttuvat työttömille räätälöitäviksi tehtäviksi, poikkeuksena erikseen määritellyt ohjaustehtävät. Työllisyysyksikkö kokoaa edelleen palvelukeskusten tarjoamat palkkatukityöhön soveltuvat työtehtävät, joihin se tarjoaa työttömiä työnhakijoita, joilla on paikkoihin osaamista ja tarve. Paikkojen täyttöprosessi muokkautuu vuoden 2015 alussa, kun uusi yksikkö on aloittanut toimintansa. Oppisopimuspaikkojen

6 osalta noudatetaan samoja periaatteita ja huomioidaan myös tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet. Oppisopimuksena voi suorittaa myös tutkinnon osia. Yksittäisen työllistetyn tukityöjakson pituus vaihtelee työllisyyssäädösten ja TE-toimiston linjausten mukaisesti. Keskimääräinen tukityöjakso on noin 6 kuukautta. Poikkeuksellisesti kuntouttavan työtoiminnan ohjaustehtäviin palkattavien työnsuunnittelijoiden tukityöjakso voi olla 2 vuotta ja avustavien ohjaajien 1 vuosi. Myös koulunkäynninohjaajat voivat työskennellä koko lukuvuoden, mikäli hänellä on korkeinta palkkatukea käytettävissä. Oppisopimuskoulutuksessa tukijakso on 1 3 vuotta. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkailla palkkatukijakso voi poikkeuksellisesti kestää koko TOPPIS -koulutuksen, noin vuoden, ajan. Pidempi jakso edellyttää aina TE-toimiston palkkatukipäätöstä samalle ajalle. Kuntakokeilun koulutus- ja työhönvalmentajat ohjaavat kaupungin työyksiköissä valmennuksessa, kokeilussa tai palkkatukityössä olevia kuntakokeilun asiakkaita hakeutumaan koulutukseen tai työhön avoimille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Määrärahavaraus palkkatukityöllistämiseen netto euroa. Vaikeasti työllistyvän oppisopimuskoulutus Korkeimpaan palkkatukeen oikeutettu työtön henkilö voi suorittaa työsuhteensa aikana oppisopimuksella alan perus- tai ammattitutkinnon (esim. nuoriso-ohjaaja, lähihoitaja, kiinteistönhoitaja, laitoshuoltaja, liikuntapaikanhoitaja) tai tutkinnon osia (eri tutkinnot). Tämä väylä on käytettävissä sellaisille joensuulaisille lähinnä vuotiaille, jotka kuuluvat työllisyysohjelman mukaiseen työttömien joukkoon, joilla ei ole koulutusta, koulutus on vanhentunut tai henkilö joutuu vaihtamaan alaa terveydellisistä syistä. Oppisopimuskoulutus on mahdollista vain silloin, kun em. henkilöllä on käytettävissään palkkatukioikeutta koko oppisopimuksen ajaksi ja henkilö on soveltuva alalle. Työllisyysohjelman mukainen oppisopimus edellyttää aina, että ao. työyksiköstä löytyy sopiva, työpaikkakouluttajaksi sitoutuva henkilö ja että kouluttaminen on mahdollista huomioiden ao. työyksikön työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työpaikkakouluttajan koulutuspalkkion ja koulutuskorvausten osalta sovelletaan, mitä edellä on mainittu nuorten työttömien oppisopimuskoulutus kohdassa. Työkokeilupaikat pitkäaikaistyöttömille Kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) kautta tuleville joensuulaisille pitkäaikaistyöttömille eri virastoissa. Työkokeilusta tehdään sopimus työttömän, TE-toimiston ja kaupungin kesken,

7 kyseessä ei ole työsuhde vaan harjoittelusuhde. Palvelukeskuksille asetetaan tavoitteeksi tarjota vähintään 100 työkokeilupaikkaa TE-toimiston kautta tuleville pitkäaikaistyöttömille työkokeilijoille vuoden 2015 aikana. Työkokeilupaikkojen ilmoittamisessa käytetään LAURA-järjestelmää. Kaupungin työkokeilupaikat kootaan LAURA:sta ja tiedot toimitetaan työllisyysyksikön kautta koontina TE-toimistoon. Työpaikkaohjaajakoulutus Kaupungin, yhdistysten, säätiöiden ja yritysten työpaikkaohjaajilla on mahdollisuus osallistua Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämään työpaikkaohjaaja -koulutukseen vuoden 2015 alussa. Koulutukseen osallistujat voivat olla henkilöitä, jotka ohjaavat mm. oppisopimuskoulutettavia, TOPPIS-koulutettavia, koulujen työssäoppijoita, työkokeilijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistujia. Kaupungin henkilöstö voi hakeutua koulutukseen MASA-järjestelmän kautta mennessä. Yhdistyksille myönnettävä puskurilaina Kaupunginhallitus on päätöksillään hyväksynyt yhdistyksille anomuksesta myönnettävän tilapäislainan, joka on suuruudeltaan enintään euroa työllistettyä kohden (henkilöstöjaosto ). Yhdistyksille voidaan myöntää työllistämislainaa enintään euroa työllistettyä kohden yhden tai useamman joensuulaisen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen palkkatuella. Laina myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Laina maksetaan takaisin eräpäivänä yhdessä erässä, tai välittömästi työllistämistoiminnan päättyessä kokonaan tai osittain. Laina on koroton. Menettelyn piiriin voi päästä yhdistys, joka ei muuten pysty työllistämään kassavarojen vähyyden vuoksi. Laina on tarkoitettu vain yhdistyksille, yrityksille lainaa ei myönnetä. Lainalla on ensisijaisesti tarkoitus mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymistä yhdistyksiin. Lainan hakuohjeet kaupungin nettisivuilta. Päätöksen lainan myöntämisestä tekee kaupunginkamreeri. Yhdistyksille/säätiölle myönnettävä työllistämislisä Työllistämislisää varataan työssäoloehdon täyttämiseksi henkilölle, jotka yhdistys/säätiö työllistää toisen vuoden palkkatuella (perustuella). Työllistämislisää voidaan myöntää 1 3 kuukaudelle, kuitenkin enintään työllistetyn työssäoloehdon täyttymiseen saakka. Työllistämislisää voidaan myöntää silloin, kun yhdistys/säätiö palkkaa perustuella, toisen vuoden

8 palkkatuella yli 500 pv työttömänä olleen henkilön, jonka työssäoloehto ei ole täynnä. Työllistämislisä on 640 /kk/ työllistetty. Työllistämislisän myöntämisen ja maksatuksen ehdot liitteenä. Määräraha työllistämislisään vuodelle 2015 on euroa. Toimintatuki työkokeilupaikkoja ja kuntotuttavan työtoiminnan paikkoja tarjoaville yhdistyksille/säätiöille Toimintatuen vastineena kaupunki edellyttää yhdistyksiä/säätiöitä tarjoamaan joensuulaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja siten, että yhdistyksellä/säätiöllä on käytettävissä työtehtävien ohjauksen lisäksi ohjausresursseja, jotka tukevat kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevien henkilöiden arjen- ja elämänhallintaa ja suuntaavat ajattelua/toimintaa kohti avoimia työmarkkinoita. Tukea voidaan myöntää myös sellaiselle sateenvarjona toimivalle yhdistykselle / säätiölle, joka hankkii pienistä yhdistyksistä työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä tarjoaa näissä oleville työttömille tuen edellyttämän jatkopolutukseen suuntaavan ohjauksen. Alustavasti on sovittu, että tätä toimintamallia testataan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kanssa. Toimintatukea ei voida myöntää sellaiselle järjestölle tai säätiölle, jolla on erillinen sopimus kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta työllisyyspalvelujen tai sosiaalipalvelujen kanssa. Toimintatukea voi hakea koko vuoden ja se maksetaan maksimissaan 4 erässä toteutuneiden toimenpiteiden määrän ja niiden keston mukaan (täysinä kuukausina). Toimintatuen myöntämis- ja maksatusperusteena ovat seuraavat euromäärät: 10 /kk/ työkokeilija 50 /kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja 150 / kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja, joka tulee passiiviselta työmarkkinatukilistalta Toimintatuen myöntämisen ja maksatuksen ehdot ovat liitteenä. Toimintatuen hakija liittää vuoden ensimmäiseen hakemukseen selvityksen kaupungin edellyttämästä ohjausresurssista. Marraskuussa 2015 kaikkien tuen saajien pitää toimittaa kaupungille hyväksyttävä seuranta siitä, mihin henkilöt, joiden perusteella tuki on maksettu, ovat sijoittuneet päättyneen työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen. Muu toimintatuki yhdistyksille ratkaistaan määrärahan puitteissa hakemusten

9 perusteella. Liitteenä toimintatuen hakuohjeet ja -lomake. Määräraha vuonna 2015 työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjoaville yhdistyksille/säätiöille on euroa. 3. Työllistämistä edistävät projektit ja kokeilut Kaupunki edellyttää, että kaupungin osarahoittamien hankkeiden ja kokeilujen ohjausryhmissä on kaupungin nimeämä edustaja ja varaedustaja. Hankkeiden ja kokeilujen työllisyysvaikutuksista raportoidaan säännöllisesti työllisyysyksikön ohjeiden mukaan. Kajo-keskus projekti Kajo-keskus projektin päätavoitteena on työttömien työllistymisen edistämiseksi nostaa yhdistysten osaamista työllisyyspalvelujen tarjoajina, tarjota työhön ja koulutukseen valmennusta yhdistyksen palkkatuetulle työntekijälle sekä toimia työllisyyspoliittisten ja ESR-hankkeiden yhteistyön ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kajo-keskus antaa yhdistyksille ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja tuki-palveluita, jotta niiden on mahdollista työllistää pääasiassa yli 500 päivää työttömän olleita. Kajo-keskus koordinoi, kouluttaa, tiedottaa ja toimii yhteyskeskuksena Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten ja ESR- hankkeiden kesken ja lisää työllistäjien ja kuntien yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään yhdistyksissä palkkatukityössä olevien henkilöiden työvuoden aikaista ohjausta, työtaitojen ja työelämätaitojen vahvistamista ja heidän poluttamistaan muihin työtehtävin. Hankkeessa pilotoidaan ammatillista koulutusta ja palkkatukityötä yhdistävää TOPPIS-mallia. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään yhteistyössä omakielisten koto-valmentajien kanssa. Kajo-keskus toimii koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta valtaosa yhdistystyöpaikoista sijaitsee Joensuussa. Määrällisenä tavoitteena on hoitaa 105 vaikeasti työllistyvän palkkatukiasiat, joiden työpaikka on 40:ssä eri työnantajayhdistyksessä. Henkilöistä 80 työskentelee Joensuussa. Projekti toteutetaan välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2015 on euroa. Polkuja yrityksiin projekti Projektin määrällisenä tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana 50 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyy yrityksiin palkkatuella tai ohjautuu ammatillisiin koulutuksiin. Samalla projekti tukee ja opastaa muita työllisyysprojekteja yrityksiin kohdistuvassa työllistämisessä sekä kehittää ja organisoi eri työllisyyshankkeissa työskentelevien työnetsijöiden toimintaa työnetsijäringin kautta.

10 Projektin tavoitteena on 300 yrityskontaktia ja 50 yrityskäyntiä vuoden 2014 aikana. Projekti tukee ja neuvoo yrittäjiä palkkatuella työllistämisessä mm. etsien sopivia ehdokkaista työttömistä henkilöistä ehdolle työpaikkoihin. Projektin asiakastavoite vuosittain on 100 henkilöä, joista 60 joensuulaista. Heistä 40 on tavoite saada etenemään vuosittain työhön tai koulutukseen. Muualla maakunnassa etenemistavoite on 10 henkilöä vuositasolla. Varsinaisena kohderyhmä ovat työllisyysprojekteissa palkkatuella työskentelevät henkilöt sekä TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten asiakkaina olevat nuoret, osatyökykyiset työnhakijat ja pitkään työttömänä olleet henkilöt. Projekti toteutetaan välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2015 on euroa. Väylä tulevaisuuteen hanke Hankkeen tavoitteena on poistaa työllistymisen esteitä ja antaa valmiuksia avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen poluttautumisessa. Hanke tarjoaa mm. matalan kynnyksen työpaikkoja kaupanalan ympäristössä, työ- ja toimintakyvyn selvittämisen mahdollisuuksia, työllistymisen tukea ja osaamisen kehittämistä työsuhteen aikaisen koulutuksen muodossa: korttikoulutukset ja tutkintoon johtava koulutus mm. myynnin tai puhdistuspalvelujen ammattitutkinnot. Uutena koulutuksena on syksyllä 2014 alkanut palvelualan monitaitajakoulutus yhteistyössä Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa. Hankkeen asiakkuudessa on kuukausittain noin 40 vaikeasti työllistyvää henkilöä, joista 30 työskentelee palkkatuella ja 10 on työkokeilussa. Kontti käyttää jatkossakin aiempien vuosien tapaan omaa rahaa työllistämiseen. Raha käytetään jatkotyöllistämiseen perustuella, nuorten työllistämiseen ja oppisopimukseen sekä muihin koulutuksiin. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Hanke toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2015 on euroa. Työtä ja tukea arkeen hanke Hanke jatkaa Kotitalkkari- projektin toimintaa työllistäen heikossa työmarkkina-asemassa olevia, ensisijaisesti 500 päivää työttömyyden perusteella työttömyysetuutta saaneita, mutta myös muita pitkää työmarkkinoilta poissa olleita henkilöitä. Tarkoituksena työllistää työttömiä arjen avustajiksi ja hankkeen toimistotehtäviin, heidän ohjaamisensa kohti avoimia työmarkkinoita, henkilökohtaisen avustajan työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen sekä vanhus- ja vammaisasiakkaitten kotona asumisen tukeminen arjen avustaja-toiminnalla. Toiminta on laajentunut koko Joensuun alueelle.

11 Tavoitteena on, että vuosittain asiakkuudessa on noin kohderyhmään kuuluvaa, joista 10 osallistuisi henkilökohtaisen avustajan koulutukseen. Joensuun kaupunki edellyttää, että palkattavat ovat joensuulaisia omarahoitusosuuksiin suhteutettuna. Projekti toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi SPR:n Savo-Karjalan piiri. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2015 on euroa. Osaaminen Näkyväksi 2 projekti Projektin päätavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja kehittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla parannetaan pitkään työttömän olleiden ja pääsääntöisesti vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia ja työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille tai muihin kohdennettuihin toimenpiteisiin. Ammatillisten työtaitojen todentamista yrityksissä edistetään siirtymätyöllä. Tavoitteena on, että osa asiakkaista suorittaa ammatillisten perusopintojen ensimmäisiä osia tai ammattitutkinnon osia Kotikartanolla ja siirtyy sitten jatkamaan tutkinnon muita osia siirtymätyönä esim. yrityksessä tai Joensuun kaupungilla. Näyttötutkintopohjaisen koulutukseen kuuluvat koulutusvalmentajan palvelut hankkeen kautta. Mahdollisia tutkintoja tai niiden osia voi suorittaa mm. kiinteistöpalvelu-, käsi- ja taideteollisuus, sosiaali- ja terveys- ja puutarhatalouden alalta. Joensuun kaupunki tarjoaa vuosittain 3-4 henkilölle mahdollisuuden siirtymätyön kautta suorittaa hoiva- ja huolenpito-osion kaupungin työyksiköissä. Paikoista sovitaan erikseen työllistämistiimin kanssa. Yhtenä tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa myös kaupungin hoivapalveluihin. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Projektin asiakkuudessa on vuosittain 95 henkilöä, joista yli puolet palkkatukityösuhteessa ja loput muissa työmarkkinapalveluissa. Asiakkaista puolet sijoittuu työkokeilulla tai palkkatuella Kotikartanon toimintoihin ja puolet kumppanuusyritysten ja muiden kumppaneiden mm. järjestöjen ja kaupungin tehtäviin. Projekti toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi Kotikartanoyhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2015 on euroa. Potkua Työelämään työllisyyshanke Hanke tarjoaa liikunta- ja urheilujärjestöille kokonaisvaltaista työllistämisen asiantuntija-, kehittämis- ja yhteistyöpalvelua työllistäjänä ja työnantajana toimimiseen sekä madaltaa palkkatuella työllistämisen kynnystä.

12 Hankkeen kautta työllistyneet henkilöt saavat yksilö- ja ryhmäkohtaista työhönvalmennusta ja ohjausta urasuunnitelmien tekoon. Tavoitteena on parantaa työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia, osaamista ja työkuntoa avoimia työmarkkinoita ja koulutushakija varten. Kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneet tai heihin rinnastettavat henkilöt. Vuositavoitteena on luoda palkkatuettua työsuhdetta ( noin 45 /hlö/kk) joista joensuulaisin henkilöä. Hanke toteutetaan ajalla Hanketta hallinnoin Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Kaupungin toimintatuki hankkeelle vuonna 2015 on euroa. Yleistä hankkeista ja kokeiluista Kaupungin tuki kaikille edellä mainituille hankkeille ja kokeiluille on vuonna ,00 euroa. Mikäli Pohjois-Karjalan ELY-keskus laskee projektien tulostavoitteita ja rahoitusosuutta, projekteille asetut tavoitteet voivat laskea ja myös kaupungin rahoitusosuutta voidaan tarkastaa. 4. Työvoiman palvelukeskus Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus (TYP) on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Joensuun kaupungin ja seudun kuntien (Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi) ja Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö. Laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (entinen TYP-laki) muuttuu vuonna Pohjois-Karjalaan tulee lain perusteella 1-3 nykyisen TYP:n kaltaista palvelukeskusta, joista TE-hallinto käy parhaillaan neuvotteluja kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät moniammatillisesta palvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen. Asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen töihin avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksessa on ollut vuosittain asiakkaana noin 650 joensuulaista ja 140 seudun kuntien työtöntä. Uudet asiakasmäärätavoitteet selviävät, kun laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on annettu. Tällä hetkellä Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityöntekijät ja työhallinnon asiantuntijat työskentelevät työpareina. Seudun kunnissa työparit tapaavat asiakkaita kunkin kunnan tai työhallinnon tiloissa. Joensuussa työparit tapaavat asiakkaita työvoiman palvelukeskuksen omassa toimipisteessä. Lisäksi tiloissa työskentelee myös joensuulaisten työttömien terveydenhoitaja ja Joensuun kaupungin työllistämispalvelujen henkilöstö, joka jakautuu työllistämistiimiin ja kuntakokeilun tiimiin.

13 Työllistämistiimin muodostaa vs. työllisyyssuunnittelija ja työllisyyssihteeri. Työllistämistiimi vastaa keskitetysti kaupungin palkkatukityöllistämisestä. Lisäksi vs. työllisyyssuunnittelija vastaa työllisyysasioissa yhteistoiminnasta yhdistyksiin. Kuntakokeilun tiimiin kuuluvat työllisyyskoordinaattori, työllisyyssihteeri ja viisi koulutus- ja työhönvalmentajaa. Kuntakokeilun henkilöstö vastaa Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilun toimintamallin kehittämis- ja valmennustehtävistä Joensuussa. Vuoden 2015 aikana voimaan tuleva uusi laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä Joensuun kaupungin työllisyysyksikön perustaminen ja organisointi tuovat muutoksia toimintaan ja työyksiöiden nimikkeisiin. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää Joensuun kaupungin työllisyyspolitiikan linjasta ja työllisyysmäärärahat ovat kaupunginhallituksen alaisuudessa. 5. Työllisyysyksikkö Kaupungin uusi työllisyysyksikkö aloittaa toimintansa alkaen konsernihallinnon alaisena. Työllisyysyksikön palvelujen tilaajana toimii henkilöstö- ja työllisyysjaosto. Tilauksen valmistelevat työllisyyssuunnittelija ja henkilöstöjohtaja. Työllisyysyksikkö käsittää seuraavat toiminnot: kuntouttava työtoiminnan eri muodot, työkokeilut, sosiaalinen kesätyöllistäminen, työ- ja toimintakykyselvitykset, tuettu työllistäminen palkkatuella, välityömarkkinoiden kehittäminen, yhteistyö yritysten ja yhdistysten työllistämistoimissa ja osaltaan nuorisotakuun toteutuminen. Työllisyysyksikköä johtaa työllisyyspäällikkö, joka aloittaa työssään Työllisyysyksikköön kuuluvat nykyiset työllistämispalvelujen henkilöstö ja työllisyyden hoitoon liittyviltä osiltaan sosiaalipalvelujen alaisuuteen kuuluvat kuntouttavan työtoiminnan henkilöstö, aikuissosiaalityön henkilöstö ja nuorisopalvelujen osalta nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuva henkilöstö. Työllisyysyksikköön rekrytoidaan uutta henkilöstöä siten, että tammikuussa 2015 työnsä aloittaa neljä vakituista viran- tai toimenhaltijaa ( sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja kaksi työhönvalmentajaa pajoilla) sekä kolme määräaikaista työhönvalmentajaa kuntouttavassa työtoiminnassa ja yksi määräaikainen koulutus- ja työhönvalmentaja kuntakokeilussa. Lisäksi täytetään työllistämistiimissä täyttämättä ollut työllissyysihteerin tehtävä. Loppukesästä 2015 on suunnitelmissa lisätä määräaikaista henkilöstöä kahdella työhönvalmentajalla ja 0,5 sosiaaliohjaajan työpanoksella. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön lisäämisellä kaupunki pyrkii vastaamaan valtuuston asettamaan tavoitteeseen saada passiivinen työmarkkinatuki alenemaan. Näiden lisäksi työllisyysyksikkö hankkii ostopalveluna kahden terveydenhoitajan ja yhden terveyskeskuslääkärin 0,4 htv:n työpanosta työttömien

14 terveystarkastusten hoitamiseksi. 6. Kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun ja Outokummun kaupungit mukaan työllisyyden kuntakokeiluun ajalle Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeilussa kaupungit yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa arvioivat kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat julkisten työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilussa on tavoitteena ottaa asiakkaaksi kuukausittain alle 55 -vuotiasta joensuulaista ja 1 5 outokumpulaista asiakasta. Tavoitteena on ohjata työttömät asiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmennuksen, kuntoutuksen tai koulutuksen kautta työhön avoimille työmarkkinoille. Tulostavoitteena on, että päättyneistä asiakkuuksista 40 % siirtyy työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työttömien asiakkaiden yrityksiin ja koulutukseen ohjaamisessa sekä työnantajien tukena toimivat kuntakokeiluun palkatut koulutus- ja työhönvalmentajat. Joensuun ja Outokummun kaupungit kehittävät kuntakokeilussa yritysyhteistyötä, unohtamatta kuitenkaan olemassa olevia kumppanuuksia työllistävien yhdistysten, hankkeiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupungit jatkavat yhteistyön tiivistämistä mm. Kansaneläkelaitoksen kanssa pitkäaikaistyöttömien kuntouttamiseen liittyvissä asioissa. Määrärahavaraus kuntakokeiluun ja sen asiakkaiden työllistämiseen vuonna 2015 on yhteensä euroa. 7. Muut työllistämistä edistävät toimenpiteet Vuorotteluvapaa Kaupungin henkilöstöä kannustetaan käyttämään vuorotteluvapaata, joka edistää työssä jaksamista, avaa työttömälle mahdollisuuden määräaikaiseen työhön ja mahdollistaa henkilöstön itsensä kehittämisen Kuntouttava työtoiminta

15 Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestämisestä vastaa kunta. Joensuussa sosiaali- ja terveystoimi järjestää työtoiminnat (kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin järjestöjen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskuksien työyksiköihin, työpajoille ja toimintakeskuksiin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. Kuntouttavan työtoiminnan on tarkoitus palvella pitkäaikaistyöttömiä mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, työtehtävät ja työaika sovitaan asiakkaan elämäntilanne huomioiden. Työpäivän pituus on 4 6 tuntia. Työpäiviä viikossa on 1-5. Sopimusaika on 3 kuukaudesta jopa 24 kuukauteen. Kyseessä ei ole työsuhde. Työtoimintaan osallistujalle ei siis makseta palkkaa, vaan työttömyyspäivärahan lisäksi Kelan kautta ylläpitokorvausta. (Lakimuutoksen jälkeen toimintarahaa ei juuri enää tarvitse myöntää). Vuodelle 2015 sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa on asetettu tavoitteeksi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa 650 työttömälle henkilölle kuukausittain. Henkilömäärää nostetaan asteittain kohti tavoitetta. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja edistää hänen työllistymistään huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että osalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista voidaan jatkossa räätälöidä työpaikka johonkin kaupungin työyksikköön. Siten edistetään pitkäaikaistyöttömän mahdollisuutta edetä työhön avoimille markkinoille tai koulutukseen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Kaupungin virastoja kannustetaan ottamaan työyksiköihinsä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä avustaviin tehtäviin. Ulkopuolelta hankittavat kuntouttavan työtoiminnan palvelut Työllisyysyksikkö tekee sopimuksia järjestöjen ja säätiöiden kanssa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta. Työllisyysyksikkö neuvottelee sopimukset yhteistyössä sosiaalipalvelujen ja kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavan palvelutuottajan kanssa. Tähän tarkoitukseen työllisyysohjelmassa varataan euroa vuodelle Lisäksi sosiaalipalveluilla on omia sopimuksia kuntouttavan työtoiminnan toteutuksesta. Työ- ja toimintakyvyn arviointi

16 Työ- ja toimintakyvyn arvioinnilla pyritään saamaan tietoa työttömien henkilöiden todellisesta työkyvystä ja mahdollisuuksista työllistyä. Palvelua hankitaan määrärahan puitteissa henkilöille, joiden työttömyyden pitkittymisen katsotaan johtuvan terveydellisistä syistä ja/ tai toiminnallisen työkyvyn puutteesta. Työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kautta eläkeselvittelyihin asiakkaat ohjaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö yhdessä työllisyysyksikön henkilöstön kanssa. Työllisyyden kuntakokeilu on mahdollistanut kokoaikaisen terveydenhoitajan toiminnan Työvoiman palvelukeskuksessa (TYP). Tämä on toteutettu ostopalveluna terveyspalveluilta. Lisäksi terveyspalvelujen lääkärillä on ollut vastaanotto TYP:ssä yhtenä päivänä viikossa. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus ostaa työllisyysyksikön varoin terveyspalveluilta toisen terveydenhoitajan työpanos sekä lääkärin vastaanottoajan nostaminen yhdestä päivästä kahteen päivään viikossa. Myös ostaminen ulkopuoliselta taholta on mahdollinen, jos se on toiminnan toteuttamiseksi tarpeen. Tavoitteeksi asetetaan työttömän työ- ja toimintakyvyn arviointi. Kaupunki varaa työ- ja toimintakyvyn arviointeihin euroa ja terveydenhoitajan ja lääkärin lisäresurssin hankkimiseen euroa. Siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen Vuoden 2015 aikana kokeillaan palkkatuetussa työssä kaupungilla olevien työllistettyjen siirtämistä toisen työnantajan palvelukseen sekä järjestössä tai säätiössä olevien työllistettyjen siirtämistä kaupungin palvelukseen voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Siirron tavoitteena on työllistetyn tukityön jälkeisen työllistymisen edistäminen. Siirto toteutetaan TE-hallinnon lomakkeilla. Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen kaupungin hankinnoissa Joensuun seudun hankintatoimen kanssa on edetty sosiaalisten näkökulmien huomioimisessa kaupungin hankintojen kilpailutuksessa. Sosiaalinen näkökulma on esim. työkokeilu- ja työllisyysmahdollisuuksien luominen mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille. Muuttopalvelujen kilpailuttamisessa sosiaalisten kriteerien käyttö oli käytössä ensimmäisen kerran. Jatkossa kaikissa kilpailutuksissa otetaan sosiaaliset kriteerin huomioon aina kun voidaan. Vuoden 2015 aikana sosiaalisten kriteerien käytöllä kilpailutuksessa tavoitellaan tukityöpaikkaa ja 5-15 työkokeilupaikkaa joensuulaisille työttömille. Kaupungin sijaisuuksien täyttäminen työttömillä työnhakijoilla

17 Kaupungilla on vuosittain noin 900 henkilötyövuoden verran määräaikaisia palvelussuhteita.vuoden 2015 aikana tavoitteena on täyttää osa sijaisuuksista, vähintään , yli 300 päivää passiivisella työmarkkinatukilistalla olleilla työttömillä työnhakijoilla tai nuorisotakuun piiriin kuuluvilla nuorilla työttömillä. Rekrytointipiste yksilöi sijaisten työtehtäviä ja ilmoittaa määräaikaisten tarpeesta kootusti TE-toimistoon. TE-toimiston esittelee kaupungille sopivia henkilöitä, jotka kutsutaan haastatteluun. Osa paikoista täytetään heti sopivilla henkilöillä ja osalle voidaan tarjota sijaisuutta myöhemmin. Määräaikaisten paikkojen työhönotosta annetaan erilliset ohjeet. Joissakin tapauksissa lyhyiden työpätkien sijaan määräaikaiseksi valitulle henkilölle tehtäisiin suoraan noin 6 kk (27 vkoa) työsuhde, joka täyttää henkilön työssäoloehdon. Sijaiselle määritellään ns. kotipesä, josta hän kiertää sijaisuustarpeen mukaan eri työyksiköissä. Toiminta on verrattavissa varahenkilöstötoimintaan. Uudet ideat Lisäksi uusien työllisyyttä, kuntouttavaa työtoimintaan, työttömien jatkopoluttamista edistävien toimien tai näiden osa-alueiden kehittämiseen liittyvien hankkeiden, kokeilujen tms. kuntarahoitusosuuksiin tai ostopalvelujen hankinnasta voidaan neuvotella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kannustusraha työyksiköille kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi Työllisyysyksikkö maksaa kannustusrahaa kaupungin työyksiköille siitä, kun nämä tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja työyksiköistään. Käytäntö vastaa yhdistyksille maksettavaa toimintatukea, mutta on suuruudeltaan pienempi. Kannustusrahaa maksetaan seuraavasti: kun asiakkaita on yksikössä 1 4, niin bonus on 5 /asiakas/kk kun asiakkaita on yksikössä 5 9, niin bonus on 7 /asiakas/kk kun asiakkaita on yksikössä 10-, niin bonus on 10/asiakas/kk Kannustusraha työyksiköille maksetaan 2 kertaa vuodessa jälkikäteen ja yksiköt voivat käyttää rahan yksikön työhyvinvoinnin lisäämiseen. Määrärahavaraus kannustusrahaan euroa vuodelle Kooste v työllisyysohjelman vaikutusarvio Tavoite Joensuun kaupunki - palkkatukityöpaikkoja hlöä/kk (sisältää myös oppisopimuspaikat) - kesätyöpaikat 200 hlöä

18 - työkokeilupaikat 100 -> hlöä/v - kuntouttavan työtoiminnan paikat 650 hlöä/kk (Sisältää kaupungin omat pajat, palvelukeskukset ja yhteistyön järjestöjen kanssa) - toiminnallisen työkyvyn selvittely hlöä/v Joensuun kaupunki -Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilu joista joensuulaisia 180 hlö/v Joensuun Nuorisoverstas ry - Nuorten työpajapaikat 90 hlöä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - KAJO-keskus, palkkatukipaikkoja 80 hlöä - Polkuja yrityksiin projekti, yritys- tms. työpaikka 40 hlöä Kotikartanoyhdistys ry - Osaaminen näkyväksi 2 hanke 95 hlöä ( palkkatuki- ja muut paikat) SPR:n Kontti-kerrätystavarataloketju - Väylä työelämään hanke, palkkatukipaikkoja 35 hlöä ( lisäksi työkokeilupaikkoja ja omaa työllistämistä) Savo-Karjalan SPR - Työtä ja tukea arkeen hanke hlö/v Pohjois-Karjalan Liikunta ry - Potkua Työelämään työllisyyshanke 30-40/hlöä/v Työllisyysyksikkö voi tehdä ohjelman sisällön osalta harkintaa painotuksissa ja edistää uusia toimia muuttuvan toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Työllisyysohjelmalla, työllisyysyksikön perustamisella sekä siihen liittyvällä työn organisoinnilla sekä lisäresursseilla pyritään edistämään erityisesti passiivisella työmarkkinatukilaskulla olevien työttömien tilannetta. Tämä vaatii onnistuakseen saumatonta yhteistyötä TE-hallinnon ja KELA:n kanssa. Vuotta 2015 valmistellaan erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vireillä on useita työllistämiseen ja työllisyydenhoitoon liittyviä lakimuutoksia, joiden yhteisvaikutusta työllisyysohjelman tavoitteiden saavutettavuuteen ei vielä voida tarkasti ennustaa. Tilanteeseen vaikuttavat myös TE-hallinnon 20 25%:a supistuvat määrärahat. Mikäli maakunnan hyvä työttömien aktivointitaso tästä syystä laskee se voi vaikuttaa seuraavasti: Vuonna 2014 aktivoituina 6000 henkilöä. Vuonna 2015 aktivoituina voisi olla 1500 henkilö vähemmän maakunnallisesti. Joensuulaisia heistä olisi noin puolet, 750 henkilöä. Tämä aktivointiasteen lasku voi tarkoittaa Joensuun osalta työttömyysasteen nousua kahdella prosenttiyksiköllä.

19 Edellä mainitut seikat voivat vaikuttaa suoraan kaupungin omaan sekä välillisesti hankkeiden kautta tapahtuvan työllistämisen tavoitetasoon. Lisätietoja: Työllisyyskoordinaattori Satu-Sisko Eloranta ja vs. työllisyyssuunnittelija Sari Riikonen. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää 1. hyväksyä edellä olevan työllisyysohjelman. Työllisyysohjelmaa täydennetään niiden suunnitteilla olevien projektien ja muiden toimien (mm. muuttuva työttömyysturvalaki, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, laki työllistymistä edistävästä moniammatillsesta yhteispalvelusta) osalta, joista ei ole saatu vielä päätöstä. Lisäksi työllisyysohjelmaa tullaan tarkistamaan vuoden 2015 aikana, mikäli työllisyystilanteen kehittyminen sitä vaatii. 2. oikeuttaa työllisyyssuunnittelijan tai hänen sijaisenaan työllisyyskoordinaattorin myöntämään työllistämislisää ehdot täyttäville hakijoille myönnetyn määrärahan puitteissa. 3. oikeuttaa työllisyyssuunnittelijan tai hänen sijaisenaan työllisyyskoordinaattorin työllisyyspäällikön roolista jotakin myöntämään (kuntouttavasta työtoiminnasta myönnettävää) toimintatukea ehdot täyttäville hakijoille myönnetyn määrärahan puitteissa. Täytäntöönpano: HeYKS, rahatoimisto, KH Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.