Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

GAS kokeilut Aslakilla - hankkeen tulokset

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Miten ammatillisia tavoitteita voidaan aikaansaada?

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

GAS:N (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA. Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak -kuntoutuksessa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

GAS-menetelmää käytetty

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

GAS -MENETELMÄN (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA

Minun arkeni. - tehtäväkirja

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

OPI kurssin sisältö ja toteutus

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010

Työuupumus -kuntoutuskurssit

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

SUUNTA. tueksi. kirjoittamaasi kriittisesti. Näin syntyy looginen suhde kunkin suunnitelman osan välille. Suunta

Osatyökykyisten TE-palvelut

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Työpajojen purku- Haasteet ja ratkaisut ammatillisessa kuntoutuksessa

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Kelan TYP-toiminta KELA

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Kela kuntouttaja 2009

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

Kuntoutuksen uudistukset

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Kehittämispäällikkö Tarja

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Transkriptio:

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön liittyvässä) kuntoutuksessa tutkimus- ja kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisen muutoksen GASin käyttöönotto edellyttää kuntoutuksen tavoitteen asettamisen nykyisissä käytännöissä. miten ja millaisessa muodossa GASin tavoitetason määrittäminen gas -asteikolle on käyttöönotettavissa miten ammatillisia eli työhön liittyviä tavoitteita kyetään konkreettisesti synnyttämään, laatimaan niille gas asteikko ja miten tavoitteiden saavuttamista kyetään luotettavasti arvioimaan GASin avulla. 1

Hankkeen toteutus Toteutus kolmessa kuntoutuslaitoksessa 2010 Rahoittajana Kela ja STM, toteuttajana Verve Consulting 1 Nykyisen tavoitteen asettamiskäytännön tutkiminen ja tulosten arviointi (maalis-toukok.-10) 2 GAS koulutus ja vertailu nykyiseen tavoitteenasettamiskäytäntöön (touko-elokuu -10) 3 GASin käyttöönoton suunnittelu pilottikurssilla (kesä-elokuu -10) 4 GASin käyttöönotto, pilottikurssit: -tavoitteiden asettaminen Aslakin 1. jaksolla - tavoitteissa etenemisen arviointi ja uusien tavoitteiden asettaminen 2. jaksolla (kesä-marraskuu -10) 5 Kokeilujen arviointi, käyttöönoton laajentamisen ja jatkokehittämisen suunnittelu (loka-joulukuu -10) 6 Raportointi (kevät -11) Tuloksia ja johtopäätöksiä (vaihe 1) Tähänastinen tavoitteiden asettamisen käytäntö Kuntoutujat asettavat tavoitteensa ilman ohjausta tavoitteita tulee liikaa tavoitteet ovat yleisluontoisia ammatillisia tavoitteita tulee vähän Terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvät osiot tarjoavat aineksia kuntoutujakohtaiseen tilanneanalyysiin Ammatillinen osio on heikoimmin toimiva sisältöalue työn käsittelyn tulokset jäävät ryhmätason tuloksiksi ei viritä yksittäisten kuntoutujien työhön liittyvää tavoitteenmuodostamista 2

GAS koulutus ja kokeilun suunnittelu (vaiheet 2-3) 2. KOULUTUS: Kelan koulutusmateriaali + lisävälineet 3. SUUNNITELMA: PROSESSI, UUDET VÄLINEET JA TYÖTAPA: Asiakkaita motivoidaan ja ohjataan tavoitteiden asettamiseen, tavoitteet osaksi prosessia -tavoiteohjaus infosta lähtien läpi prosessin - työryhmä hahmottaa kuntoutujan tilannetta ennen tavoitekeskustelua -kuntoutujalle omien asioiden kirjaamisväline - laaditaan tavoitteiden asettamisen ohjeet smart periaatteita hyödyntäen -yksilölliset tavoitekeskustelut 1. ja 2. jaksolla; tavoitteet asetetaan ja arvioidaan yhdessä >muutoksia ohjelmaan Vahvistetaan työn osuutta ja kokeillaan mitä saadaan aikaan pienimuotoisilla ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineillä Tavoitteiden ja keinojen kirjaaminen selosteeseen Lisävälineet : Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet ja smart periaatteiden avaaminen Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet Työasioiden avaamiseen ja työhön liittyviin tavoitteisiin motivoivat apukysymykset, rohkaiseminen toimijuuteen oman työn suhteen; työohjeiksi ja apuvälineiksi kuntoutustyöntekijöille Smart periaatteiden avaaminen: apukysymyksiä, joita käytetään tavoitteiden ohjaamisessa ja tavoitekeskustelussa tavoitteita muotoiltaessa ja asteikkoa tehtäessä 3

Ammatillisten tavoitteiden virittämisen välineitä 1. Yleisten kuntoutusodotusten ja työn käsittelyyn liittyvän ristiriidan avaaminen 2. Kelan asettamat, nimenomaan työhön liittyvät yleiset tavoitteet Aslakille ja Tykille 3. Ohjataan kuntoutuja pohtimaan tavoitteitaan työnsä kautta 4. Käsitellään ammatillisiin tavoitteisiin usein liitettyjä esteitä ja mahdottomuuksia, ja rohkaistaan kuntoutujia tarttumaan asioihin Lisävälineet : SMART periaatteen avaaminen Esimerkki SPESIFIC (spesifinen, yksilöity, yksilöllinen, määritetty) = onko tavoite selkeä, konkreettinen, muiden ymmärrettävissä. Apukysymyksiä: mitä tämä käytännössä tarkoittaa? mitä tämä pitää sisällään arjessa? mitä tämä juuri sinun tapauksessasi / tilanteessasi / elämässäsi / työssäsi tarkoittaa? 4

SMART periaatteen avaaminen esimerkki REALISTIC / RELEVANT (realistinen ja merkityksellinen) Tavoitteiden arvioiminen työssä jaksamisen kannalta eli tavoitteiden kontekstualisointi kuntoutujan työhön Työhön kontekstualisointi liittyy SMART - arviossa tavoitteen merkityksellisyyden arvioimiseen (RELEVANT) = onko asetetulla tavoitteella merkitystä työssä jaksamisen / työhyvinvoinnin / työssä paremmin selviytymisen kannalta? Apukysymyksiä: miten tämä tavoite auttaa sinua selviytymään paremmin työssäsi? vaikuttaako tämä siihen mikä sinulla on ongelmana työssä onko tällä tavoitteella nyt merkitystä sinun työssä jaksamisesi kannalta? helpottaako tämän tavoitteen saavuttaminen työsi sujumista? Tuloksia ja johtopäätöksiä (vaiheet 4-5) Gas käyttöönoton kokeilu Tavoitteen asettamisen tapa muuttui: kuntoutujia tuettiin yksilöllisesti tavoitteiden asettamisessa Kuntoutusohjelman sisällöt linkitettiin tavoitteiden asettamiseen. tavoitteiden määrä väheni, laatu ja sisältö parani Tavoitteiden asettamisessa ja asteikkojen laatimisessa vaikeuksia ja virheitä, keinot määritettiin puutteellisesti tavoitteiden eteenpäin vieminen hankaloituu arvioimisen hankaluuksia (huom. ristiinarviointi) Arviointi ei johda uusien tavoitteiden muodostamiseen vaikka tarvetta siihen olisi alussa vaillinaisin perustein asetettuja tavoitteita tai saavutettuja tavoitteita jää voimaan 5

Tuloksia ja johtopäätöksiä (vaiheet 4-5) Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineiden käyttö tai smart periaatteiden noudattaminen tuottivat jkv lisää ammatillisia tavoitteita ja nosti ammatillisten tavoitteiden tasoa, mutta virittämisvälineet eivät riitä sellaisten työhön liittyvien tavoitteiden synnyttämiseksi, jotka auttavat asiakasta hänen ongelmissaan muuttuvassa työssä. ammatillisen osion ongelma! Miten parantaa tavoitteen asettamista jatkossa? Tavoitteiden asettamisen prosessin kehittäminen tavoitteiden asettamisen parempi pohjustaminen välineitä sekä työryhmälle että kuntoutujille itselleen kuntoutujakohtaisen tilannearvion tekemiseen tavoitteiden arviointiin ja uusien tavoitteiden muodostamiseen enemmän huomiota ja aikaa Ammatillisten osuuksien kehittäminen työn käsittelyn välineiden ja osaamisen kehittäminen Ammatillisten sisältöjen entistä parempi hyödyntäminen tavoitteiden asettamisessa 6

Vanha ja uusi tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin prosessi Kuntoutuja muodostaa tavoitteet yksin ja kertoo ne ryhmässä Kuntoutujan toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi Kuntoutuja esittää arvionsa tavoitteen saavuttamisesta kuntoutustyöntekijälle Kuntoutujan toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi jne Yksilöllinen tilanneanalyysi Yhteistyössä tapahtuva yksilöllisten tavoitteiden muodostaminen ja arviointiasteikon laadinta Keinojen miettiminen ja suunnitelman rakentaminen Kuntoutujan toiminta suunnitelman avulla tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteiden saavuttamisen arviointi asteikon avulla (GAS) ja tilanneanalyysin arviointi Uusi tavoitteiden muodostaminen jne Ehdotus (standardiin): tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin prosessi 1. Kuntoutuja kohtainen tilanneanalyysi - Ammatillinen - Terveyteen liittyvä 2. Tavoitteiden muodostaminen yhteistyössä tilanneanalyysin perusteella, asteikkojen rakentaminen tavoitteille arviointia varten 3. Keinojen miettiminen, suunnitelman rakentaminen 4. Kuntoutujan toiminta suunnitelman avulla tavoitteiden saavuttamiseksi 5. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi (GAS) ja tilanneanalyysin uudelleenarviointi 6. Uusi tavoitteiden muodostaminen yhteistyösssä - Vanhojen tavoitteiden muokkaaminen - Uusien tavoitteiden muodostaminen 7

Keskusteluissa esille tuotua MISTÄ AMMATILLISET TAVOITTEET TULEVAT? jääkö tavoitekeskustelu ainoaksi pohjaksi ryhmäkeskustelujen ja luentojen lisäksi? (kuntoutustyöntekijä) TYÖN KÄSITTELYN VÄLINEET KUNTOUTUKSESSA Eihän meillä ole välineitä työn käsittelyyn, eikä aikaakaan pitäisikö tavoitteita asettaa lainkaan vielä 1. jaksolla? (kuntoutustyöntekijä) YKSILÖN ASIAT RYHMÄKUNTOUTUKSESSA Kun sitä työtä käsiteltiin ryhmässä, niin ei niistä mun työtä koskevaa tullut, eikä menty siihen mun työhön (asiakas) Täähän on ryhmäkuntoutusta, ei Aslak ole yksilökuntoutusta, se on standardin mukaisen ohjelman ja resurssien kysymys, ei tällä saada yksilön asioita riittävästi käsiteltyä (kuntoutustyöntekijä) Keskusteluissa esille tuotua TAVOITTEIDEN MUOKKAMINEN Ihmisten tilanteethan muuttuu ja pitäisihän tulla uutta ajateltavaa jaksoillakin > meidän pitäisi osata muokata tavoitteita ja ohjata eka jakson jälkeenkin niihin (kuntoutustyöntekijä) KUNTOUTUJAN ISOT ASIAT JA PIENET TAVOITTEET Kun tavoitteita pilkotaan pieniin ja konkreettisiin, miten yhteys säilytetään siihen kuntoutujan isoon ja perimmäiseen ongelmaan mikä se sitten onkaan.. (kuntoutustyöntekijä) MITÄ KUNTOUTUSKURSSILLA TEHDÄÄN? jos pitää mahtua kaikki ne standardin vaatimat asiat ja gassikin; onko se tulevaisuudessa yhtä gassia koko kuntoutus jos jaksot lyhenevät (kuntoutustyöntekijä) KUULUUKO TYÖ KUNTOUTUKSEEN, JA MITEN? Millaisiin työasioihin voidaan ylipäätään tällä vaikuttaa ja onko ne kuntoutujat valmiita lähtemään työtä miettimään (kunt.työntekijä) Nämä kuntoasiat on niitä minun omia, mutta tuonne työhön minä en voi yksin vaikuttaa (asiakas) 8

Ammatillisten tavoitteiden (GAS) syvenemisen portaat Tyypillisiä tuloksia: Osataan käsitellä kuntoutujakohtaisesti työasioita kehityksellisten ja muutosta koskevien mallien avulla; esim millaiset muutokset meneillään ja miten liittyy työhyvinvointiin. Osataan käsitellä kuntoutujakohtaisesti työasioita yleisen kuormitustekijä/voimavaratekijä tarkistuslistan tai siihen perustuvan mallin avulla; esim. kunnossa / ei kunnossa. Osataan käsitellä kuntoutujaryhmän kanssa työasioita yleisen kuormitustekijä/voimavaratekijä tarkistuslistan tai siihen perustuvan mallin avulla; esim kunnossa / ei kunnossa Osataan käsitellä kuntoutujakohtaisesti työasioita yleisellä tasolla; esim. työssäni positiivista (pyritään vahvistamaan), työssäni negatiivista (pyritään poistamaan), tai toiveet omaa työtä koskien, jne. Osataan käsitellä kuntoutujaryhmän kanssa työasioita yleisellä tasolla; esim. työssäni positiivista (pyritään vahvistamaan), työssäni negatiivista (pyritään poistamaan), tai toiveet omaa työtä koskien, jne. Henkilökohtaisia kehittymistehtäviä, uuden haltuunottoa, uusia työtehtäviä, rooleja, erikoistumista, laajentamista Työn rajaamista, epäkohtien korjaussuosituksia, työn keventämistä Yleisiä työtä koskevia tavoitteita, toiveita, aikeita Tavoitteen saavuttamisen aste Tavoite Työviihtyvyyden paraneminen Tavoite Tavoite Työajan rajaaminen 8-9 h Uuden työpisteen päivässä haltuunotto Selvästi odotettua -2 matalampi Työhön lähteminen on raskasta ja hankalaa Satunnaisesti Tarvitsen joka mittauskerralla apua Jonkin verran -1 odotettua matalampi Työhön on mukava lähteä kerran viikossa Kerran viikossa Tarvitsen joka toisella mittauskerralla apua Tavoitetaso 0 Työhön on mukava lähteä 2-3 x viikossa Kahtena päivänä viikossa Suoriudun itsenäisesti Jonkin verran +1 odotettua korkeampi Työhön on mukava lähteä 4 x viikossa 3 4 päivänä viikossa Osaan huoltaa laitetta Selvästi odotettua +2 korkeampi Työhön on aina mukava lähteä. 5 päivänä viikossa Osaan korjata/parantaa laitteen ominaisuuksia Huomautukset Yleinen Määrällinen, korjaava Kehityksellinen, kehitystä eteenpäin vievä 9

Haasteena kuntoutujakohtaisen työhön liittyvän tilanneanalyysin muodostaminen Ennen: ammattiryhmät joilla yhtenäisiä fyysisiä oireita ja vaivoja Vs. Nyt: Kehittyvä toiminta työpaikoilla; toimintakonseptin muutos, työn sujumista haittaavat häiriöt, henkilökohtaisen työn mielen ja työidentiteetin rakentuminen työuralla; muutokseen liittyvät oireet ja pahoinvointi kohdistuvat eri asioihin, ammattiryhmä ei enää riitä yhteisnimittäjäksi > työlähtöisen menetelmän idea: yksilöllisesti ryhmässä Muuttuvan työtoiminnan ja työssä jaksamisen haasteiden yhteyden erittelyyn tarvitaan uusia välineitä ja osaamista työn sujuvuuden, toiminnan muutoksen ja henkilökohtaisen työn mielekkyyden jäsentäminen Keskusteltavaksi Mitä ajatuksia heräsi? Miten kuntoutujan ammatillista/työhön liittyvää tilannetta kannattaisi jäsentää? Pohtikaa gasin soveltumista ammatillisten tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen - Mahdollisuudet ja esteet 10