GAS kokeilut Aslakilla - hankkeen tulokset
|
|
- Helinä Kristiina Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GAS kokeilut Aslakilla - hankkeen tulokset Gas seminaari Aslak- ja Tyk kuntoutuksen palveluntuottajille Helsinki Hilkka Ylisassi Verve Consulting
2 GAS kokeiluhanke Aslak kuntoutuksessa Toteutus kolmessa kuntoutuslaitoksessa Rahoittajana Kela ja STM, toteuttajana Verve Consulting 1 Nykyisen tavoitteen asettamiskäytännön tutkiminen ja tulosten arviointi (maalis-toukok.-10) 2 GAS koulutus ja vertailu nykyiseen tavoitteenasettamiskäytäntöön (touko-elokuu -10) 3 GASin käyttöönoton suunnittelu pilottikurssilla (kesä-elokuu -10) 4 GASin käyttöönotto, pilottikurssit: -tavoitteiden asettaminen Aslakin 1. jaksolla - tavoitteiden arviointi ja uusien tavoitteiden asettaminen seuraavilla jaksoilla (kesäkuu -10 lokakuu -11) 5 Kokeilujen arviointi, käyttöönoton laajentamisen ja jatkokehittämisen suunnittelu (syksy syksy -11) 6 Raportointi (I: kevät -11; II kevät -12)
3 Tuloksia ja johtopäätöksiä Tähänastinen tavoitteiden asettamisen käytäntö, vanha Kuntoutujat asettavat tavoitteensa ilman ohjausta tavoitteita tulee liikaa tavoitteet ovat yleisluontoisia ammatillisia tavoitteita tulee vähän Terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvät osiot tarjoavat aineksia kuntoutujakohtaiseen tilanneanalyysiin Ammatillinen osio on heikoimmin toimiva sisältöalue työn käsittelyn tulokset jäävät ryhmätason tuloksiksi ei viritä yksittäisten kuntoutujien työhön liittyvää tavoitteenmuodostamista
4 Lisävälineet : Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet ja smart periaatteiden avaaminen Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet Työasioiden avaamiseen ja työhön liittyviin tavoitteisiin motivoivat apukysymykset, rohkaiseminen toimijuuteen oman työn suhteen; työohjeiksi ja apuvälineiksi kuntoutustyöntekijöille Smart periaatteiden avaaminen: apukysymyksiä, joita käytetään tavoitteiden ohjaamisessa ja tavoitekeskustelussa tavoitteita muotoiltaessa ja asteikkoa tehtäessä
5 Ammatillisten tavoitteiden virittämisen välineitä 1. Yleisten kuntoutusodotusten ja työn käsittelyyn liittyvän ristiriidan avaaminen 2. Kelan asettamat, nimenomaan työhön liittyvät yleiset tavoitteet Aslakille ja Tykille 3. Ohjataan kuntoutuja pohtimaan tavoitteitaan työnsä kautta 4. Käsitellään ammatillisiin tavoitteisiin usein liitettyjä esteitä ja mahdottomuuksia, ja rohkaistaan kuntoutujia tarttumaan asioihin
6 Lisävälineet : SMART periaatteen avaaminen Esimerkki SPESIFIC (spesifinen, yksilöity, yksilöllinen, määritetty) = onko tavoite selkeä, konkreettinen, muiden ymmärrettävissä. Apukysymyksiä: mitä tämä käytännössä tarkoittaa? mitä tämä pitää sisällään arjessa? mitä tämä juuri sinun tapauksessasi / tilanteessasi / elämässäsi / työssäsi tarkoittaa?
7 SMART periaatteen avaaminen esimerkki REALISTIC / RELEVANT (realistinen ja merkityksellinen) Tavoitteiden arvioiminen työssä jaksamisen kannalta eli tavoitteiden kontekstualisointi kuntoutujan työhön Työhön kontekstualisointi liittyy SMART - arviossa tavoitteen merkityksellisyyden arvioimiseen (RELEVANT) = onko asetetulla tavoitteella merkitystä työssä jaksamisen / työhyvinvoinnin / työssä paremmin selviytymisen kannalta? Apukysymyksiä: miten tämä tavoite auttaa sinua selviytymään paremmin työssäsi? vaikuttaako tämä siihen mikä sinulla on ongelmana työssä onko tällä tavoitteella nyt merkitystä sinun työssä jaksamisesi kannalta? helpottaako tämän tavoitteen saavuttaminen työsi sujumista?
8 Kokeilun suunnittelu PROSESSI, UUDET VÄLINEET JA TYÖTAPA: Asiakkaita motivoidaan ja ohjataan tavoitteiden asettamiseen, tavoitteet osaksi prosessia - tavoiteohjaus infosta lähtien läpi prosessin (ryhmäosioissa ja yksilöohjauksessa) - työryhmä hahmottaa kuntoutujan tilannetta ennen tavoitekeskustelua - kuntoutujalle omien asioiden kirjaamisväline - laaditaan ohjeet smart periaatteita hyödyntäen - yksilölliset tavoitekeskustelut 1. ja seuraavilla jaksoilla; tavoitteet asetetaan ja arvioidaan yhdessä >muutoksia ohjelmaan Vahvistetaan työn osuutta ja kokeillaan mitä saadaan aikaan pienimuotoisilla ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineitä Tavoitteiden ja keinojen kirjaaminen selosteeseen
9 Tuloksia ja johtopäätöksiä Gas käyttöönoton kokeilu, UUSI Tavoitteen asettamisen tapa muuttui: kuntoutujia tuettiin yksilöllisesti tavoitteiden asettamisessa Kuntoutusohjelman sisällöt linkitettiin tavoitteiden asettamiseen. tavoitteiden määrä väheni, laatu ja sisältö parani Tavoitteiden asettamisessa ja asteikkojen laatimisessa vaikeuksia ja virheitä, keinot määritettiin puutteellisesti tavoitteiden eteenpäin vieminen hankaloituu arvioimisen hankaluuksia (huom. ristiinarviointi) Arviointi ei johda uusien tavoitteiden muodostamiseen vaikka tarvetta siihen olisi
10 Näkökulmia Gas tavoitteisiin 1. jakso, asiakkaat Työntekijöiden ohjaus tavoitekeskusteluissa oli merkittävä tavoitteiden kannalta Syntyneet tavoitteet ovat tärkeitä ja omakohtaisia Terveys- ja kuntotavoitteiden pohtiminen oli helppoa, odotettua ja kiinnostavaa Työhön liittyvien tavoitteiden pohtiminen useimmiten: yllättävää, vaikeaa, ei niin tärkeää - mutta myös yllättävää mutta mielenkiintoista, tarpeellista Ammatillisten sisältöjen koettiin jäävän etäälle omasta työstä Tavoitteiden ohjeistaminen koettiin epämääräiseksi ja puutteelliseksi Gas lomake oli joidenkin mielestä hankala
11 Näkökulmia gas-tavoitteisiin 1. jakso, kuntoutustyöntekijät Mielekäs tapa, jämäköittää tavoitteiden asettamista Sitoo tavoitteita kuntoutujien arkeen Asteikon asettaminen konkretisoi tavoitteita, mutta on vaikeaa ja aikaa vievää. Smart ohjeet olivat hyväksi avuksi. Haasteena asiakkaan ongelman puutteellinen hahmottaminen Keinot jäivät kirjaamatta Liian vähäinen aika ohjelmassa työn käsittelyyn 1. jaksolla Työlästä: tavoitekeskustelujen organisoiminen ja sijoittaminen ohjemaan, resurssit niihin Työryhmän yhteistyö jäi liian vähäiseksi
12 Tavoitteiden arviointi 2. jaksolla Ristiinarviointi: (18 kjaa, yht 39 tavoitetta): 21 samaa, 18 poikkeavaa arviota. Poikkeamia eniten laadullisissa/työhön liittyvissä tavoitteissa ja tavoitteissa, joiden seuranta oli puutteellista Tavoitteiden asettamisessa ilmeni ongelmia ja tyypillisiä virheitä: mittarissa oli monta muuttujaa/ useita mittareita samassa asteikon kohdassa tulosta ei ollut mitattu tai toteutumista ei seurattu välijaksolla tilanne oli muuttunut siten että tavoite ei ollut relevantti tai tavoite oli alkujaan muotoiltu huonosti asteikko oli epämääräinen tai ei vastannut tavoitetta yksi tarkka lukema asteikolla ajoitus puuttui, oli epämääräinen, liian lyhyt tai ei vastannut arviointiajankohtaa tavoite oli asetettu liian helpoksi jo alun pitäen vaillinaiseksi jääneitä asteikkoja
13 Tavoitteiden arviointi ja uusien tavoitteiden asettaminen 2. jaksolla Arviointi ei johda uusien tavoitteiden muodostamiseen vaikka tarvetta olisi kaikki tavoitteet arvioitiin, liki kaikki jäivät voimaan, niitä tai asteikkoja ei muokattu eikä uusia asetettu Tavoitekeskustelu oli liian lyhyt uusien tavoitteiden asettamiseen arvioinnin lisäksi 2. -jakson sisältö ei vaikuttanut uusien tavoitteiden asettamiseen/tavoitteiden muokkaamiseen Ajoituksen kysymys? Sisältöjen, työtavan ja ohjaamisen kysymys?
14 Gas tavoitteet, omat tavoitteet ja muut tavoitteet Gas tavoitteiden lisäksi kuntoutujalla on myös muita itselleen tärkeitä tavoitteita (ilmeni selosteista ja tavoitekeskusteluista) Gas tavoitteista terveyteen ja kuntoon liittyvät tavoitteet koetaan omiksi, työtavoitteita ei niinkään (poikkeuksia oli) Kaksoiskäsikirjoitus: työhön liittyviä tavoitteita kirjataan kahteen eri välineeseen: gas lomakkeelle tai yhteistyöpäivän kehittämisasioihin
15 Näkökulmia tavoitteiden arviointiin ja uusien asettamiseen 2. jakso Kuntoutustyöntekijät Tavoitteiden ei pitäisi pysyä ennallaan! Arviointi sai miettimään joidenkin kuntoutujien tavoitteiden kohdentumista ja merkitystä. Pitäisi olla parempi kuva asiakkaan tilanteesta sekä työntekijällä että asiakkaalla itsellään. Tarvitaan välineitä ja ennakkotyöskentelyä. Aikaansaadut ammatilliset tavoitteet innostavat ja osoittavat, että merkittävien ammatillisten tavoitteiden luominen on mahdollista. Gas välittyy paljolti eka jakson teemoilla; liikuntaa ja kuntoa... Työasiat meni sinne esimiespalaverissa esille otettaviin asioihin.
16 Näkökulmia tavoitteiden arviointiin ja uusien asettamiseen, 2. jakso, Asiakkaat Asiakkaat pitivät 1. jaksolla asettamiaan tavoitteita riittävinä ja oikeaan osuneina. Arviointi on tärkeä, ei aina helppoa oli kannustava keskustelu, on hyvä seurata tavoitteita. On hyvä kun tavoitteet on ylhäällä, helppo katsoa mitä silloin ajateltiin. Laitoin jotain ajatuksia jo ennen arviointikeskustelua ylös laitoin tyhjälle paperille, mutta tää lomake on epälooginen. Vaikea päästä kartalle miten tää toimii. Helppo oli sinänsä arviota tehdä. tää lomake, ihan toisenlainen lappu pitäis olla. Vaikka nelosesta kymppiin tuo arvio. Ja nää plussat ja miinukset. Lähtötaso pitäis olla nollassa, siinä ollaan, ja sitten siitä ylös tai alas ehkä se arviointi oli haparoiva jotenkin, esim. kun ajattelee painonhallintaa, niin ajattelin että katsotaan se vasta vuoden päästä, niin en ollut nyt varautunut siihen että nyt katsotaan.
17 Näkökulmia, 2. jakso, asiakkaat (jatk) Liikunnan ja terveyden osalta jakson arvioitiin tukevan tavoitteen asettamista ja niissä etenemistä. tässä jaksossa on mielikuva liikunnoista sauvakävelytavoite tuli niistä Asiakkaat tunnistivat työhönsä liittyviä haasteita, mutta eivät nähneet ammatillisten osioiden tuoneen uutta näkökulmaa omaan tilanteeseen työhön liittyvissä osuuksissa ei ollut sellaista mistä olis tullut tavoitteiden suhteen mulle mitään. mun omaan työhön liittyviä asioita ei tällä jaksolla ole sillä tavalla käsitelty nää mun asiat ei ole yhteisiä muille Mun ongelmat liittyy eri tavalla oppilaisiin ja oppilaiden vanhempiin. Ei niitä ole pohdittu just mun kohdalla.
18 Mitä tavoitteille tapahtui kuntoutusprosessin loppupäässä 3-4 jakso Tavoitteet elivät enemmän kuin 1> 2 jaksolla syntyi joitakin uusia tavoitteita (ei ammatillisia), asteikoita muokattiin tai mittaria vaihdettiin Jo saavutettuja tavoitteita jätettiin sivuun 13 kuntoutujan kohdalla ainakin yksi tavoite oli saavutettu jo sen asettamista seuraavalla jaksolla. Jatkosuunnitelmia käsiteltiin viimeisellä jaksolla niukasti Ammatilliset sisällöt supistuivat loppua kohden, eikä niistä tullut uusia aineksia tavoitteille tai tavoitteiden arvioinnin tueksi. Kuntoutujille työn käsittely säilyi yllätysmomenttina koko ajan Terveys- ja liikuntaosioita voitiin jossain määrin hyödyntää ko. tavoitteiden arvioimisessa ja ohjaamisessa (silloin kun mittaustieto oli käytettävissä).
19 3 ja 4 jakso, asiakasnäkökulma Tavoitteen asettaminen on tärkeää mutta haastavaa! Arviointikeskustelut koettiin antoisina ja kannustavina Kuntoutujat aikoivat jatkaa tavoitteisiin pyrkimistä ja seurantaa kuntoutuksen jälkeenkin. Yksi kuntoutuja halusi tehdä gas-tavoitteet kuntoutuksen jälkeistä aikaa varten Ammatilliset osiot eivät edelleenkään kosketa, niissä ei käsitelty juuri minun työtäni huom. poikkeuksia!
20 Haasteita ja ideoita, 3-4 jakso, kuntoutustyöntekijät Gas -prosessin pitää lähteä infosta. Tavoiteajattelua viedään ryhmissä eteenpäin, tiivistyy tavoitekeskusteluun. Kaikilta rintamilta ei tarvitse olla tavoitetta. Uuden standardin yhteistyökokous foorumina tavoitteista puhumiseen? Työtavoitteet näkyväksi gasseihin: yhteistyöpäivän jälkeen tavoitteiden tarkistaminen, tavoitteista keskustelu esimiehen kanssa. Ammatillisten osioiden anti ei näy tavoitteissa. Työtapaongelma? Välineiden ongelma? Tavoitteiden arvioimista varten tarvitaan seuranta tai kirjanpito > verkkokuntoutuksen keinot! Kuntoutukseen ohjautumisen kokonaisprosessi pätkii nyt. Myös kuntoutuksen sisällöt pitää panna kuntoon
21 Työhön liittyvät tavoitteet: Esimiehen näkökulma (10 esimiestä) Esimiesten oletus Aslakin sisällöstä: liikuntaa ja kunnon kohentamista työssä jaksamisen tueksi. Kuntoutuksesta odotetaan hyötyjä työnantajalle työntekijän paremman jaksamisen kautta Kaikki esimiehet pitivät tärkeänä, että työhön liittyviä tavoitteita käsiteltäisiin esimiehen kanssa Muutama esimies oli käynyt alaisensa kanssa keskusteluja työn häiriöistä, tavoitteista tai kehittämistehtävistä Tavoitteiden liittyminen työpaikan toimintaan on hyvä asia. jos työstä puhutaan niin on tärkeää että se peilautuu siihen työyhteisön toimintaan, joku voi saada työurallaan jonkun suunnan joka ei olis välttämättä ihan hyvä Esimiehillä oli epäilyjä siitä, miten juuri tätä työtä voidaan konkreettisesti käsitellä kuntoutuksessa. Työn käsittelyä myös vierastetaan tästä syystä
22 Esimiehen näkökulma (jatkoa) Ennen kuntoutukseen lähtöä työntekijä voisi käydä esimiehensä kanssa keskustelua työasioista ja viritellä siten työhön liittyviä tavoitteita Työtavoitteet voisivat liittyä ajankohtaisiin haasteisiin joissa on henkilökohtaista tarvetta kehittyä. Esim. työasentoihin ja nostoihin, taukoihin, stressin sietämiseen, mutta myös erilaisten työsuoritusten parantamiseen ja uuden työtavan ja menettelytapojen oppimiseen (asentajilla) uusiin asioihin tarttumiseen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin muuttuvassa koulumaailmassa (opettajilla) Esimiesten mielestä kuntoutukseen eivät ohjaudu ne jotka sitä tarvitsisivat eniten tth:lle isompi rooli ja yhdessä esimiehen kanssa miettimään keille tth:n, esimiehen ja työntekijän yhteiskeskustelu lähettämisvaiheessa kolmikantajuttu, käytäis lähetekeskustelua, ja sitten seurantakeskustelu. Prosessi on mennyt pieleen jos joku on jäänyt pois välistä.
23 Tuloksia ja johtopäätöksiä Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineiden käyttö tai smart periaatteiden noudattaminen tuottivat jonkin verran lisää ammatillisia tavoitteita ja nostivat ammatillisten tavoitteiden tasoa, mutta virittämisvälineet eivät riitä sellaisten työhön liittyvien tavoitteiden synnyttämiseksi, jotka auttavat asiakasta hänen ongelmissaan muuttuvassa työssä. ammatillisen osion ongelma
24 Miten parantaa tavoitteen asettamista? Tavoitteiden asettamisen prosessin kehittäminen tavoitteiden asettamisen parempi pohjustaminen välineitä sekä työryhmälle että kuntoutujille itselleen kuntoutujakohtaisen tilannearvion tekemiseen tavoitteiden arviointiin ja uusien tavoitteiden muodostamiseen enemmän huomiota ja aikaa Ammatillisten osuuksien kehittäminen Työn käsittelyn välineiden ja osaamisen kehittäminen Ammatillisten sisältöjen entistä parempi hyödyntäminen tavoitteiden asettamisessa Yhteys työhön/työpaikkaan, yhteistyö esimiehen kanssa
25 Tavoiteprosessin haasteet eri vaiheissa 1. PROSESSIN ALUSSA: TAVOITEPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN JA RAKENTAMINEN KUNTOUTUSPROSESSIN SISÄLLE - Ajoitus, ohjaus, motivointi, käytännön järjestelyt, organisointi 2. AINEKSET AMMATILLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEEN Kuntoutujan tilannearvio: ammatillinen sisällöt tavoitteiden tueksi; ryhmien ja yksilötapaamisten hyödyntäminen kuntoutujakohtaisesti Yhteys työhön, yhteistyö esimiehen kanssa 3. GAS TAVOITTEIDEN RAKENTAMINEN Tavoitteiden asettaminen asteikon laatimisineen smart periaatteiden mukaisesti 4. TAVOITTEIDEN ARVIOINTI JA UUSIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Tavoitteiden arvioimisen ja uusien tavoitteiden asettaminen käytännössä osana prosessia jatkosuunnitelmat
Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet
Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön
LisätiedotAmmatillisten tavoitteiden laatiminen
Ammatillisten tavoitteiden laatiminen Gas koulutuspäivä Kela 30.11.11 Helsinki Hilkka Ylisassi Verve Consulting Esityksen sisältö Ammatillisten tavoitteiden laatimisen haasteita tuloksia gas käyttöönoton
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotMikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri
Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotGAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät
GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotGAS -MENETELMÄN (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA
GAS -MENETELMÄN (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak kuntoutuksessa. Hankkeen jatko-osa 2011-2012. Hankeraportti 29.3.2012
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotGAS:N (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA. Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak -kuntoutuksessa
GAS:N (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak -kuntoutuksessa Loppuraportti 12.4.2011 Hilkka Ylisassi Verve Consulting 0 GAS:N
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotTuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén
Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
LisätiedotKelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu
Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava
LisätiedotMikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotTK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma
TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)
LisätiedotPääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy
Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotGAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011
GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotMillaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?
Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö
LisätiedotTyökokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017
Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotLataa Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet - Hilkka Ylisassi. Lataa
Lataa Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet - Hilkka Ylisassi Lataa Kirjailija: Hilkka Ylisassi ISBN: 9789521056611 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.93 Mb Työhön liittyvän kuntoutuksen
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Uusien vuosiraporttien satoa Esityksen sisältö Vuosiraporttikokeilu 2011 Toteutus Tulokset Tiedon hyödyntäminen Vuoden 2012 raportointi Vanha malli Uusi malli: missä käytössä,
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotGoal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa
Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.10.2016 Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotTYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo
TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana
LisätiedotKelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.
Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotOpettajan täydennyskouluttautuminen mentorimallin avulla toteutettuna
K M T i i n a Y r j ä n h e i k k i, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K T A n i t a H a a t a j a, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K M P a u l
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotGAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotTiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa
Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa Tiina Pohjonen Twitter @TiinaPohjonen 28.4.2017 3 Lisää työkykyisiä päiviä - kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa 2016 merkittävä lasku % 6 5,5 5 4,5 4
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotMiten ammatillisia tavoitteita voidaan aikaansaada?
Miten ammatillisia tavoitteita voidaan aikaansaada? 9.2.2012 Apulaisylilääkäri Jari Turunen Verve Millainen kuntoutumisprosessi on nyt? Miten saada tietoa kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta? Miten
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI
TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008
1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotLiite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,
Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
LisätiedotValteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotLiikkuva työpaikka Tulokset
Liikkuva työpaikka 2019 Tulokset 1.10.2019 Miia Malvela Kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma miia.malvela@likes.fi Puh. 050 4432376 Yhteistyössä 2 Liikkuva työpaikka 2019 10 osallistujaa
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
Lisätiedot