1 2007 Ammattitaito avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi Puheenvuoro
Maaliskuu 2007 Lisätietoja: Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen saana.siekkinen@sak.fi puh. 020 774 0153 tai 040 834 5030 SAK, PL 157 FI-00531 Helsinki
Ammattitaito avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi Sisällys 1. Työmarkkinoilla on edessä uusi tilanne... 3 2. Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia... 6 3. Tavoitteena kattava työelämälähtöinen aikuiskoulutusmalli... 8 1. Lisää oppisopimuskoulutusta...8 2. Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan...9 3. Ennakoivan muutosturvan toimintamalli käyttöön...9 4. Näyttötutkintojärjestelmä joustavaksi koulutusväyläksi...9 5. Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia lisätään...10 6. Työvoimakoulutukseen lisää laatua ja vaikuttavuutta...10 7. Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa...10 8. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitetään...11 9. Työehtosopimukset tukemaan oppimista...11 10. Työmarkkinaosapuolet tiiviimmin mukaan koulutuksen kehittämiseen12 SAK Puheenvuoro 1/2007 1
2 SAK Puheenvuoro 1/2007
Ammattitaito - avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi 1. Työmarkkinoilla on edessä uusi tilanne Suomen työmarkkinamalli on tukenut 400 000 uuden työpaikan syntymistä laman jälkeen (kuva 1). Viime vuosina tapahtuneessa talouden ja työllisyyden kasvussa on kokoavalla tulopolitiikalla ollut keskeinen sija. Sen avulla on kansantalouteen saatu tarvittavaa ennustettavuutta ja vakautta. KUVA 1. Työlliset 1995-2007, 1000 henkeä, 12kk liukuva keskiarvo 2500 2450 2400 2350 2300 2250 2200 2150 2100 2050 2000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus Nykyinen hallitus käytännössä saavuttaa asettamansa tavoitteen 100 000 uudesta työpaikasta. Tavoitteen toteutumisessa on auttanut loppuvaalikauden hyvä kansainvälinen suhdannetilanne, mutta myös kotimaiset toimet, varsinkin työmarkkinoilla, ovat vahvistaneet kehitystä. Työsuhteiden laadussa tosin on toivomisen varaa, sillä uusista työsuhteista edelleenkin liian suuri osa on määrä- ja osa-aikaisia. Koko laman jälkeisellä ajalla työllisyyspolitiikan yksi kulmakivi ovat olleet harkitut veronalennukset. Niillä on saatu lisää ostovoimaa ja parannettu työn tekemisen kannattavuutta. Tiivistetysti voi todeta, että työntekijöiden verotus on palautettu lamaa edeltäneelle tasolle ja laman aikaiset kiristykset on purettu (kuva 2). Pieni- ja keskipalkkaisten verotus on jo hieman keveämpääkin kuin ennen lamaa. SAK Puheenvuoro 1/2007 3
KUVA 2. Keskipalkkaisen työntekijän tuloveroaste 1990-2006e 1 45 40 35 33 31,8 35,1 35,8 37,2 38,1 37,6 35,9 35,5 34,8 34,6 33,1 32,6 32 31,2 31,3 30,9 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e 2006e Lähde: VATT/Viitamäki Nyt ollaan kuitenkin tultu uuteen tilanteeseen. Suomen työmarkkinoiden päällimmäinen ongelma ei enää ole pula työn kysynnästä, vaan tämän ohi on noussut huoli siitä, että työ ja tekijät eivät tällä hetkellä kohtaa riittävän hyvin. Meillä esiintyy samanaikaisesti suurehkoa työttömyyttä ja alakohtaista niukkuutta työvoimasta. Tehtyjen tarkastelujen perusteella työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ei vielä ole yhtä suuri ongelma kuin lamaa edeltäneen ylikuumentumisen aikaan, mutta tilanne on kehittymässä tähän suuntaan (kuva 3). 1 Teollisuuden keskipalkkaisen työntekijän (APW) tuloveroaste. Sisältää vakuutetun työeläke-, työttömyyseläke-, kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut. 4 SAK Puheenvuoro 1/2007
KUVA 3. Avoimet työpaikat suhteessa työttömiin 1990-2007, trendi. 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus Tässä tilanteessa yleinen verotuksen keventäminen, tai muu finanssipoliittinen elvyttäminen, ei ole enää tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Pelkän kysynnän kasvattamisen sijasta päähuomio onkin kohdistettava seuraaviin kokonaisuuksiin: on mahdollistettava yhä useamman osallistuminen työelämään, on parannettava muutosturvaa ja on helpotettava sekä ammatillista että alueellista liikkuvuutta. Näistä tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa muutosturvan ja aikuiskoulutuksen uudistaminen vastaamaan työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia. Tällä sektorilla tehtävillä uudistuksilla voidaan alentaa myös nk. rakenteellista työttömyyttä, jonka mm. valtiovarainministeriö arvioi hiljattain ilmestyneessä liikkumavara-raportissa edelleenkin olevan 6,5-7 prosenttia. Tällaiselle työttömyystasolle jääminen olisi pitkällä aikavälillä sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestämätöntä. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi sekä ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi SAK on valmistellut kymmenen kohdan esityksen ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamisesta. Ammatillisen liikkuvuuden tukemiseksi ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseksi seuraavan vaalikauden aikana on toteutettava laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistus, johon eri osapuolet, maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt yhdessä sitoutuvat. SAK Puheenvuoro 1/2007 5
2. Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia Investoinnit osaamiseen, huipputeknologiaan, tutkimukseen sekä tuotekehitykseen ovat Suomen menestyksen kannalta ratkaisevia. Väestön osaamiseen panostaminen hyödyttää koko kansakuntaa, yksittäisiä yrityksiä sekä yksilöitä. Ammatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla. Koulutus ja osaaminen parantavat palkansaajan työllistymismahdollisuuksia sekä lisäävät mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen. Mahdollisuus oman ammattitaidon kehittämiseen kannustaa työurien pidentämiseen ja lisää työhyvinvointia. Panostukset osaamiseen parantavat myös yritysten tuottavuutta, kun työntekijät pystyvät omaksumaan nopeasti uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehittämään omaa työtään. Suomen koulutusjärjestelmä on kattava aina peruskoulusta aikuiskoulutukseen ja se on monissa kansainvälisissä vertailuissa tuottanut erinomaisia tuloksia. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu hyvin koulutetuille. Monien palkansaajien koulutus ja osaaminen ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia, erityisesti tilanteissa joissa edellytetään ammatillista joustavuutta ja liikkuvuutta. Koulutuksen kasautuminen ennestään hyvin koulutetuille jatkuu työelämässä. Kuva 4. Työpaikkakoulutuksen tuntimäärän odote työssäoloaikana (Lähde: OECD, Education at a Glance) Italia Tanska Suomi Saksa Ruotsi Ranska 0 250 500 750 1000 1250 vaille toisen asteen koulutusta olevat korkeakoulututkinnon suorittaneet toisen asteen koulutuksen suorittaneet 6 SAK Puheenvuoro 1/2007
Viime vuosien aikana on erityistä huomiota kiinnitetty ammatillista koulutusta vaille jääneisiin aikuisiin. Viisivuotinen NOSTE ohjelma päättyy vuoden 2007 lopussa. Ohjelma on suunnattu 30-59-vuotiaille enintään perusasteen (peruskoulu, kansakoulu) tutkinnon suorittaneille. Noste-ohjelmassa on koulutuksen aloittanut vuoden 2006 loppuun mennessä 16455 henkilöä. Osallistujista n. 60% on osallistunut ammatilliseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen ja muut tietokoneen ajokortti-koulutukseen. Kohderyhmään kuuluu edelleen noin 300 000 henkilöä. Kuva 5. Noste-ohjelman toteutuminen Tuhatta 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 Yhteensä Oppisopimuskoulutus on palkansaajille erinomainen tapa hankkia ammattitutkinto. Koulutukseen osallistuu vuosittain yli 50 000 henkilöä. Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen osalta oppisopimuspaikkojen määrää säädellään kiintiöillä. Vuodelle 2007 kiintiötä nostettiin työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta 22 000:sta 25 000:een. Edelleen koulutustarvetta on enemmän kuin paikkoja on tarjolla. SAK Puheenvuoro 1/2007 7
Kuva 6. Oppisopimuskoulutus vuosina 2003-2005, Lähde: Tilastokeskus 2003 2004 2005 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Tuhatta aloittaneet tutkinnon suorittaneet osallistuneet 3. Tavoitteena kattava työelämälähtöinen aikuiskoulutusmalli SAK ehdottaa seuraavalla vaalikaudella toteutettaviksi seuraavia uudistuksia ammatilliseen aikuiskoulutukseen: 1. Lisää oppisopimuskoulutusta Ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan niin että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata. Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen. Nosteesta saadut kokemukset osoittavat, että työnantajan sitoutuminen madaltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutukseen. Siksi erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutusta laajennetaan. Seuraavan vaalikauden aikana ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiöitä nostetaan. Koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla. Lisäksi edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä. Työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta. Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi. Luodaan kattava laadunseurantajärjestelmä oppisopimuskoulutusta järjestäville työpaikoille. Vahvan työkokemuksen omaavia työntekijöitä koulutetaan työpaikkaohjaajiksi. Käynnistetään kokeilu oppisopimuskoulutuksen laajentamiseksi myös korkea-asteen koulutusväyläksi. 8 SAK Puheenvuoro 1/2007
2. Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan Vailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantamiseksi jatketaan. Kohderyhmää laajennetaan koskemaan myös henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Koulutukseen osallistuvilta ei peritä maksuja ja koulutuksen järjestäjille osoitetaan tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta. Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta laajennetaan kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön vahvistamiseksi. Työikäisten aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi luodaan kattava toimintamalli koko maahan niin ammatillista koulutusta järjestäviin oppilaitoksiin kuin työpaikoille. Näin voidaan tukea työntekijöitä joilla on oppimisvaikeuksia ja rohkaista heitä hakeutumaan koulutukseen ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. 3. Ennakoivan muutosturvan toimintamalli käyttöön Palkansaajien ja yritysten valmiuksia sopeutua muutoksiin parannetaan laajalla opetus- ja työministeriöiden yhteisellä hankkeella. Tavoitteena on, että koko henkilöstön osaamisen parantamisesta tulee kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. Koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille osoitetaan erillistä rahoitusta yritysten osaamistarpeiden selvittämiseen ja työntekijöiden osaamisen parantamiseen. Hankkeella tuetaan erityisesti pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi, siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi, parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia sekä osoitetaan merkittävä lisärahoitus ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. 4. Näyttötutkintojärjestelmä joustavaksi koulutusväyläksi Aikuisten näyttötutkintojärjestelmää kehitetään joustavammaksi niin että työelämän kannalta tarkoituksenmukaisten tutkintojen suorittaminen on mahdollista. Lisätään valinnanmahdollisuuksia tutkintojen sisällä ja niiden välillä. Näyttötutkintojärjestelmän laadun kehittämiseksi osoitetaan erillinen kehittämisrahoitus. Koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan tutkintojen suorittamista. Opiskelijoiden aikaisempi osaaminen huomioidaan kattavasti varmistamalla opintojen henkilökohtaistaminen. Turvataan tutkintotoimikuntien toimintaedellytykset järjestelmän laajentuessa ja suoritetaan niiden työelämäjäsenille ansionmenetyksen korvaus toimintaan osallistumisesta SAK Puheenvuoro 1/2007 9
5. Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia lisätään Maassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin korkea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopimuskoulutuksen käyttöä työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Lisätään työnantajien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille voidaan maksaa korkeinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille. Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotouttava kielikoulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maahanmuuttajatyövoimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen kustannuksiin. 6. Työvoimakoulutukseen lisää laatua ja vaikuttavuutta Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon tukemiseksi työvoimapolitiikan voimavaroja lisätään. Yhteiskuntatakuu ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä. Tavoitteena on, että kolmen kuukauden kuluessa kaikille työttömille työnhakijoille on tehty työllistymissuunnitelma ja työllistymistä tukevia toimia on tarjolla niitä tarvitseville. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste nostetaan nykyisestä noin 26 prosentista 40-50 prosenttiin. Työhallinnon palveluja kehitetään niin, että ne ovat sekä työnhakijoiden että työnantajien kannalta nopeita ja tehokkaita. Työttömille suunnattuja aktiivitoimia uudistetaan niin että toimien laatu ja vaikuttavuus paranee. Työvoimakoulutuksen painopistettä siirretään yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävään koulutukseen. Ammatillinen työvoimakoulutus on oltava pääosin tutkinnon osaan tai koko tutkintoon johtavaa koulutusta. Myös muussa työvoimakoulutuksessa on luotava valtakunnallisesti yhdenmukaiset tavoitteet ja sisällöt. Kaikkien työttömien työnhakijoiden osaamistarpeet kartoitetaan osana työllistymissuunnitelmaa. Koulutus ja palkkatuettu työ kytketään tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että työttömien koulutusta seuraisi palkkatuettu työ, jonka aikana suunnitelmallinen oppiminen jatkuisi. Jo koulutuksen aikana etsitään aktiivisesti palkkatuettua työtä. 7. Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa Työvoiman kysynnän toimialoittainen, ammatillinen ja alueellinen rakenne muuttuu koko ajan. Työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkansaajan todellisuutta. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia. Erityisesti on kehitettävä koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on aikuisiällä mahdollista. 10 SAK Puheenvuoro 1/2007
Työntekijöiden kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava. Aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan. Aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen. Lisätään työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun. Laajennetaan muutosturvan toimintamallia niin, että vähäisen koulutustaustan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen. Laajennetaan Koulutusrahaston etuuksia niin, että oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajille voidaan maksaa tukea jos työnantaja maksaa palkkaa opiskelijalle myös teoriajaksojen ajalta. 8. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitetään Aikuiskoulutuksen laadun ja työelämälähtöisyyden parantaminen edellyttää hyvin toimivaa koulutuksen järjestäjien verkostoa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Aikuiskoulutuksen järjestäjien alueellista yhteistyötä, työnjakoa ja verkostoitumista lisätään ja tuetaan sitä viranomaisohjauksella. Toisen asteen aikuiskoulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja aikuislukioiden yhteistoimintaa tiivistetään kumppanuussopimuksin. Tavoitteena on luoda alueille huippuosaamista tuottava työelämän asiantuntijaoppilaitosten verkosto. 9. Työehtosopimukset tukemaan oppimista Osaamisen parantamisessa on kaikkia osapuolia kannustettava toimimaan. Myös yritysten on kannettava vastuunsa, jotta osaavaa työvoimaa on saatavilla nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Työntekijöiden osaamisen parantamiseksi on selvitettävä, miten osa yritysten ja työpaikkakohtaisen kannattavuuden kasvusta voitaisiin sijoittaa inhimillisen pääoman kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Ammatillisten tutkintojen suorittaminen otetaan huomioon työntekijän palkkauksessa. Parannetaan määrä- ja osa-aikaisten koulutusmahdollisuuksia. Valitaan työpaikoille osaamisvaltuutetut, jotka toimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa SAK Puheenvuoro 1/2007 11
10. Työmarkkinaosapuolet tiiviimmin mukaan koulutuksen kehittämiseen Koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehitetään lisäämällä työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Mallia voidaan ottaa Tanskasta, jossa työmarkkinaosapuolet ovat aktiivisesti mukana koulutuksen kehittämisessä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantamiseen. 12 SAK Puheenvuoro 1/2007
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, 00531 Helsinki, puh. 020 774 000, fax 020 774 0225, www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, 00531 Helsingfors, tel. 020 774 000, fax 020 774 0225, www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box 157, FI-00531 Helsinki, phone +358 20 774 000, fax +358 20 774 0225, www.sak.fi