PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002

PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2002 Puolustusvoimat saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Toiminta toteutui laadittujen tulossopimusten ja erillisten suunnitelmien mukaisesti. Puolustusvoimia kehitettiin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Rakennemuutosten vaikutusten hyödyt realisoituvat täysimääräisinä vuodesta 2007 alkaen. Strategisen suunnitelman osaksi laadittiin toimintavuonna puolustusvoimien tavoitetila 2017. Suomen puolustuksen perustana ovat kansalaisten vahva maanpuolustustahto, laajaan koulutettuun reserviin perustuva alueellinen puolustusjärjestelmä sekä olosuhteisiimme sopiva ja riittävä sotavarustus eli tahto, taito ja välineet. Yleinen asevelvollisuus on maanpuolustustahdon kivijalka ja taitojen oppimisen edellytys. Varusmiehet palvelivat vuoden aikana 6,6 miljoonaa vuorokautta. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi yli 164 000 ja vapaaehtoisten harjoitusten koulutusvuorokausia lähes 27 000. Puolustusvoimien välineiden eli materiaalisen suorituskyvyn kehittäminen painottui edelleen strategisen iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarkoitettujen valmiusprikaatien varustamiseen sekä hankkeiden henkilöstöön, koulutukseen ja rakentamiseen. Vuoden merkittävimmät toteutuneet tai valmistellut hankintasopimukset olivat ITO 2005 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Leopard-taistelupanssarivaunut, kaksi-

puolisen taistelun simulointihanke, lämpökamera- ja maalinosoitushanke sekä Amos-kranaatinheitinjärjestelmä ja AMVpanssariajoneuvohankkeet. Sekä koulutusmäärien ylläpitäminen että eri hankkeiden läpivienti edellyttävät, että henkilöstöä kohdennetaan jatkossa voimakkaammin. Koulutuksen määrää ei voida enää lisätä ilman merkittävää henkilöstön keskittämistä kouluttajatehtäviin. Toisaalta riittämättömät voimavarat ovat jo nyt vaarantaneet myös lukuisia puolustusvoimissa käynnissä olevia hankkeita ja projekteja. Toinen suuri haaste puolustusvoimien toiminnalle ja kehittämiselle on työssä jaksaminen. Siitä on pidettävä huolta, ennen kuin uusia tehtäviä käsketään. Sen lisäksi on selvitettävä, mitä vanhoja ja päällekkäisiä toimintoja voidaan lopettaa. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA VUONNA 2002 4 1. Johtaminen ja hallinto Puolustusvoimien organisaatiota kehitettiin vuosien 1997 ja 2001 selontekojen mukaisesti. Rakennemuutosten vaikutusten hyödyt realisoituvat täysimääräisinä vuodesta 2007 alkaen. Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti ja Kymen Ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin vuoden 2002 lopussa. Niiden toiminta siirtyi Panssariprikaatiin ja Karjalan Prikaatiin perustettuihin ilmatorjuntapatteristoihin 1.1.2003. Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin 31.12.2002, jolloin Russarön linnake muuttui valvontalinnakkeeksi. Turun Rannikkopatteriston toiminnalliset muutokset, Kotkan Rannikkoalueen keskittäminen Haminaan ja Merivoimien Tutkimuslaitoksen osan siirtyminen Espooseen, valmisteltiin toteutettaviksi vuonna 2003. Lisäksi valmisteltiin Utin Jääkärirykmentin johtosuhteen muutos Itäiseltä Maanpuolustusalueelta Pääesikunnan alaiseksi joukko-osastoksi 1.1.2003 alkaen. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa lakkautettiin Iisalmen Asevarikko 31.12.2002 sekä valmisteltiin Talousvarikon ja Lääkintävarikon liittäminen laitoksen organisaatioon 1.1.2003 alkaen. Koeampumalaitos keskitettiin Niinisaloon. Helsingin Katajaluoto jäi edelleen puolustusvoimien käyttöön. Vammalan, Oriveden ja Sääksjärven Asevarikoiden sekä Suojeluvarikon lakkauttamiset valmisteltiin toteutettaviksi vuonna 2003. Eduskunnan vaatimukset materiaalin huoltamisesta nykyisissä varikoissa ovat toteutumassa täysimääräisesti. Oriveden Asevarikon henkilöstö perusti Oricopa-nimisen yrityksen, joka aloitti toimintansa vuoden 2003 alussa. 2. Valmius Puolustusvoimien strategista suunnittelua jatkettiin aikataulun mukaisesti. Puolustusskenaarion ja uhkakuvan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisen vaihtoehtojen perusteella puolustusvoimien strategisen suunnitelman osaksi laadittiin ja hyväksyttiin puolustusvoimien tavoitetila 2017. Sen perusteella aloitettiin syksyllä pitkän aikavälin suunnitelman valmistelu vuosille 2005 2016. Aluevalvonnan tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ja tilannekuva vastasi sille asetettuja vaatimuksia. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä oli oikea-aikaisen päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen mahdollistava tilannekuva. Operatiivinen suunnittelu painottui Ahmavaaraharjoituksessa havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien testaamiseen puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksessa Ukkosilmassa. Puolustusvoimien valmiusharjoitus toteutettiin

2. 17.5.2002. Sen tavoitteena oli testata operatiivisia suunnitelmia sekä harjoitella ja testata Pääesikunnan ja sen alaisten johtoportaiden operatiivista johtamiskykyä. Harjoitukseen osallistuivat Pääesikunta, maanpuolustusalueet, merivoimat ja ilmavoimat alajohtoportaineen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitos. Myös puolustusministeriö ja rajavartiolaitos olivat mukana. Valmiusharjoituksen tavoitteet saavutettiin ja harjoitus onnistui hyvin. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Ilma 2002 toteutettiin 5. 14.6.2002. Sen tarkoituksena oli harjoitella strategisen iskun torjuntaa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella, testata operatiivisten ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien toimivuutta, harjoitella hävittäjä- ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kouluttaa ilmavoimien reserviläisiä joukkokokoonpanoissa sodan ajan tehtävissä sekä harjoitella yhteistoimintaa eri puolustushaarojen ja raja- ja siviiliviranomaisten kanssa. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin hyvin. 3. Koulutus Varusmieskoulutuksen tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Varusmiespalvelukseen astui 28 022 henkilöä, joista naisia oli 389. Varusmiespalvelukseen astuneista koulutettiin 25 256 henkilöä ja palvelusvuorokausia kertyi lähes 6,6 miljoonaa. Maastovuorokausia oli 180 päivää palvelevilla keskimäärin 49. Siviilipalvelukseen hakeutuneita oli aiempia vuosia vähemmän. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi 164 080 ja harjoituksissa koulutettiin 31 052 reserviläistä. Vapaaehtoisten harjoituksien koulutusvuorokau- Panssarikalusto uudistuu. Puolustusvoimille tilattiin Saksasta 124 käytettyä Leopard 2A4 -tyypin taistelupanssarivaunua. 5

6 sia kertyi 26 872 ja niissä koulutettiin 12 964 reserviläistä. Vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta käynnistettiin selvitystyö. 4. Kansainvälinen toiminta Rauhanturvaamistoiminta onnistui hyvin ja tärkeimmät tulostavoitteet saavutettiin. Suomen osasto Afganistanissa (SOAF) aloitti toimintansa ISAFoperaatiossa (International Security Assistance Force). Keskeisten vuonna 2003 tapahtuvien muutosten suunnittelu ja valmistelu aloitettiin onnistuneesti. Niitä olivat keskisen prikaatin johtovastuun ottaminen KFOR-operaatiossa Kosovossa, esikunta- ja vartiokomppanian perustaminen ja keskittäminen UNMEE-operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa sekä Suomen osaston lopettaminen ja kotiuttaminen Bosnia-Hertsegovinasta. Kansainvälisten joukkojen maavoimien materiaalin hankinta aloitettiin kehittämällä johtamiskykyä ja hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina 2003 2006. Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarapuutteiden poistamiseksi osallistuttiin kahdeksaan European Capabilities Action Plan (ECAP) -paneeliin. Euroopan unionin sotilaallisten voimavarojen kehittämistä jatkettiin osallistumalla kuukausittain Helsinki-joukkotavoitteen saavuttamiseksi perustetun Headline Goal Task Force:n (HTF) kokouksiin. Pohjoismainen joukkopooli, jonka tavoitteena on valmius perustaa pohjoismainen prikaati kriisihallintaoperaatioon, lisäsi kriisinhallintajoukkojen yhteensopivuusvaatimuksia. Kaikissa hankinnoissa otettiin huomioon yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuus. Mikäli yhteisiin hankintoihin ei kyetty, vaihdettiin ainakin testaustuloksia ja käyttäjän vaatimuksia. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys korostui erityisesti puolustushaarojen kansainvälisessä toiminnassa ja yhteensopivuuden kehittämisessä. Merivoimien kahdenvälinen toiminta painottui yhteistoimintaan erityisesti Ruotsin sekä muiden Itämeren maiden kanssa. Ilmavoimien kahdenvälinen yhteistoiminta suuntautui Partnership Goals -tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiin toimijavaltioihin, kuten Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ruotsiin ja Norjaan. 5. Henkilöstö Puolustusvoimissa oli vuoden 2002 lopussa palkattua henkilöstöä 16 341, joista sotilaita 8 449 ja siviilejä 7892. Palveluksessa oli lisäksi 417 sopimussotilasta, 138 työllisyysvaroin palkattua ja 177 määräaikaista henkilöä. Rauhanturvaamistehtävissä palveli edelleen runsaat 900 henkilöä. Vuoden 2001 selonteon mukainen rakennemuutos toteutettiin suunnitellusti. Organisaatiomuutokset koskevat lähes 700 henkilöä, joista 270 siirtyi toiselle paikkakunnalle vuoden 2002 loppuun mennessä. Henkilöstölle tarjottiin avoimia tehtäviä, joihin sijoittui noin 50 henkilöä. Henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista puolustusvoimien ulkopuolelle tuettiin monin järjestelyin yhdessä kuntien, TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Puolustusvoimien kehittämiseen kohdennettiin 205 virkaa ja henkilöstörakennetta kehitettiin virka- ja tehtävämuutoksin. Opistoupseerien tehtävien muuttamista erikoisupseeri- ja sotilasammattihenkilötehtäviksi jatkettiin. Työnantajakuvakampanjan toinen vaihe käynnistettiin. Kampanjalla taattiin medianäkyvyys Maanpuolustuskorkeakoulun hakuaikana. Tutkimusten mukaan tavoite saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien kiinnostavuus työnantajana nousi opiskelijatutkimuksessa sijalta 86 (2001) sijalle 64. Rekrytointia tuettiin myös vakiinnuttamalla sopimussotilasjärjestelmä ja ottamalla käyttöön 140 määräaikaista sotilasammattihenkilön virkaa. Uusimuotoista upseerikoulutusta jatkettiin käynnistämällä reserviupseerin jatkotutkintoon tähtäävä koulutus. Palkatun henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän ohjeistus uusittiin. Toimintavuonna käynnissä olivat uusitut perus- ja jatkokoulutusohjelmat. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen valmistelua jatkettiin tehtävien vaativuusluokituksil-

la ja sopimusvalmisteluin. Puolustusvoimien henkilöstön työilmapiiritutkimuksen mukaan työilmapiiri säilyi korkeana. Henkilöstön sairas- ja tapaturmapoissaolot lisääntyivät edellisvuosista. 6. Puolustushaarojen toiminta Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittäminen painottui prikaatien 2005 varustamiseen sekä hankkeiden edellyttämään henkilöstöön, koulutukseen ja rakentamiseen. Keskeisiä hankkeita olivat helikopterijärjestelmän hankinta ja kehittäminen sekä pääkaupunkiseudun joukkojen varustaminen. Maavoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Vuoden merkittävimmät toteutuneet tai valmistellut hankintasopimukset olivat ITO 2005 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Leopard-taistelupanssarivaunut, kaksipuolisen taistelun simulointihanke, lämpökamera- ja maalinosoitushanke sekä Amos -kranaatinheitinjärjestelmä ja AMV-panssariajoneuvohankkeet. Merivoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin. Operatiivinen valmius pidettiin suunnitelmien mukaisina. Laivue 2000 -hankkeen ensimmäinen ilmatyynyalus vastaanotettiin. Aluskaluston kunnossapito rajoittui lähinnä korjaaviin huoltoihin. Ennakoivaan huoltoon ja varaosien hankkimiseen ei riittänyt resursseja. Ilmavoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin. Ilmavalvonta ja lentotoiminta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkärit harjoittelevat maihinnousua Jurmo-luokan kuljetusveneellä. Alumiinirakenteinen alus liikkuu vesisuihkupropulsiolla yli 30 solmun nopeudella. 7

8 7. Toiminnan ylläpito ja infrastruktuurin kehittäminen Kiinteistöjärjestelmän uudistus eteni suunnitellusti. Pääomavuokralle määritelty taso ei mahdollistanut riittäviä investointeja eri kehittämisohjelmien tarpeisiin eikä kaikkia korjausinvestointeja. Puolustusvoimien kumppanuushanke laajentui vuonna 2002 puolustusministeriön omistamaksi kumppanuusohjelmaksi. Puolustusvoimissa ohjelman toteuttaminen kattaa aiemmin käynnistettyjen korjaamotoiminnan, terveydenhuollon, tietohallinnon ja palkkahallinnon hankkeiden lisäksi uusina kehittämisalueina ruokahuollon, vaatetushuollon, kuljetuspalvelut ja taloushallinnon pilottikohteineen. Kotimaisten tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimintaedellytysten kehittämiseksi perustettiin teknologianeuvosto. Ympäristövalvonta-alan tarpeisiin ei kaikilta osin osattu varautua. Erityisesti ympäristövahingot sekä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden vaurioiden selvittäminen ja puhdistaminen ovat kalliita, ja niiden resurssitarpeet ovat vaikeasti ennakoitavissa. Polttoaineenjakopaikkojen kunnostaminen ympäristönormien mukaisiksi vaatii lisäresursseja lähes kaikilta tulosyksiköiltä. Kaikkia kunnostushankkeita ei kyetty toteuttamaan, vaan osa niistä siirtyi vuodelle 2003 ja seuraaville vuosille. 8. Rahoitus Puolustusvoimien toimintamenomäärärahat kattoivat suunnitellun toiminnan. Määrärahoista käytettiin tarkastelujaksolla 1727 miljoonaa euroa. Toimintamenoja käytettiin 1107 ja puolustusmateriaalihankintamäärärahoja 546 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäi 245 miljoonaa euroa, josta 38 miljoonaa oli toimintamenomäärärahaa ja 207 miljoonaa puolustusmateriaalihankintamäärärahaa. Rauhanturvaamiseen käytettiin ulkoasiainministeriön momentin määrärahaa 45,8 ja puolustusministeriön momentin määrärahaa 24,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainministeriön määrärahaa jäi käyttämättä 3,1 ja puolustusministeriön määrärahaa 9,6 miljoonaa euroa lähinnä YK:n maksamien takautuvien korvauksien vuoksi. Rauhanturvaamisen määrärahoja kului 70,3 ja jäi käyttämättä yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Palkkaperusteisen työllistämistuen määrärahaa käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Materiaalihankintavarojen käytön tavoitteita ei saavutettu vuonna 2002. Syinä olivat pitkittyneet hankintaneuvottelut sekä tehtyjen sopimusten maksuaikataulut ja toimitusajat. Vuonna 2002 käytössä olleista puolustusmateriaalihankintamäärärahoista (753,3 miljoonaa euroa) käytettiin yhteensä 546 miljoonaa euroa. Vuodelle 2003 siirtyneistä määrärahoista (207 miljoonaa euroa) sidottiin sopimuksin ja tilauksin 152,9 miljoonaa euroa. Sitomaton osuus (54,1 miljoonaa euroa) oli 7 prosenttia käytettävistä olleista määrärahoista.

avaintulos 1 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002 PUOLUSTUSVOIMIEN TULOKSET VUONNA 2002 Avaintulos 1 Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Avaintulokseen sisältyvät toiminnot, jotka koskevat valtakunnan turvallisuuteen liittyvää tietojen hankintaa, arviointia ja raportointia sekä Suomen sotilasasiamiesten toimintaa ulkomailla. Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi Suomen ilmatilaa, aluevesiä ja maarajoja valvotaan sekä kiinteillä että liikkuvilla järjestelmillä, joilla pyritään havaitsemaan ja tunnistamaan erilaiset tapahtumat, ilmiöt ja kohteet. Keskeisimmät tunnusluvut Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 2000 2001 2002 794 831 820 50 336 56 904 73 790 Saaduista havainnoista ja kohteista muodostetaan jatkuvasti tilannekuvaa, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon, ennusteiden laatimisen ja tarvittaessa valmiuden kohottamisen. Patria-Vammaksen uutta 155 mm:n raskasta kanuunaa siirretään tuliasemaan. Karjalan Prikaati sai ensimmäiset kuusi kenttätykkiä lokakuussa. 9

10 Tilannekuva vastasi sille asetettuja vaatimuksia. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä oli oikea-aikaisen päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen mahdollistava tilannekuva. Aluevalvonnan tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi. Merialueella pintavalvonta toteutettiin tavoitteiden mukaisesti. Ilmavalvonta säilyi kohonneista valvontatuntimääristä huolimatta edellisen vuoden tasolla. Uusien PFA-vesikuuntelujärjestelmien käyttöönottoa jatkettiin. Aluerikkomuksia ilma- ja merialueella ei tapahtunut vuoden 2002 aikana lainkaan. Avaintulos 2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Avaintulos kahdessa ovat mukaan puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat valtakunnan puolustusratkaisun ja sen eri osien sotilaallisen puolustuksen tutkimusta, suunnittelua ja kehittämistä. Siihen liittyy puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tutkimusta, kehittämistä, rationalisoinnin ohjausta, puolustusvalmiuden ylläpitoa, päivystystä, vartiointi- ja turvallisuustoimintaa sekä muille viranomaisille annettavaa virka-apua. Kaartin Jääkärirykmentin kaupunkijääkärit testaavat taistelijan varustusta 2005. Taktisessa valossa voidaan käyttää infrapunasuodinta, jolloin valoa ei erota paljaalla silmällä. Puolustusvoimat saavutti avaintuloksen osalta lähes kaikki tulostavoitteet, eikä merkittäviä suunnitelmapoikkeamia ollut. Pääesikunnan ja sen alajohtoportaiden suunnittelu painottui puolustusjärjestelmä 2017:n tavoitetilan ja siihen liittyvien tutkimusten laatimiseen. Pitkän tähtäyksen suunnittelutyön ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyn 2002 aikana siten, että puolustusvoimain komentaja teki alustavan resurssien jaon ennen vuoden päättymistä. PTS-työ sitoi Pääesikunnan lisäksi huomattavasti alajohtoportaiden resursseja. Operatiivinen suunnittelu painottui Ahmavaara -harjoituksessa havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien testaamiseen puolustusvoimien Ukkosilma-valmius- ja pääsotaharjoituksessa. Puolustusvoimien valmiusharjoitus toteutettiin 2. 17.5.2002. Sen tavoitteena oli testata operatiivisia suunnitelmia sekä harjoitella ja testata Pääesikunnan ja sen alaisten johtoportaiden operatiivista johtamiskykyä. Harjoitukseen osallistuivat Pääesikunta, maanpuolustusalueet, merivoimat ja ilmavoimat alajohtoportaineen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitos. Lisäksi harjoitukseen osallistuivat puolustusministeriö ja rajavartiolaitos. Valmiusharjoituksen tavoitteet saavutettiin: harjoitus onnistui hyvin ja siihen osallistuneiden johtoportaiden val-

Keskeisimmät tunnusluvut Virka-apukerrat yhteensä Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 2000 2001 1 656 559 1 163 1 203 59 502 67 258 2002 618 1 245 78 388 mius kehittyi merkittävästi. Kokemukset ja kehittämistarpeet kirjattiin ja kehittämistoimenpiteet käynnistettiin. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Ilma 2002 toteutettiin 5. 14.6.2002. Sen tavoitteena oli harjoitella strategisen iskun torjuntaa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella, testata operatiivisten ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien toimivuutta, harjoitella hävittäjä- ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kouluttaa ilmavoimien reserviläisiä joukkokokoonpanoissa sodan ajan tehtävissä sekä harjoitella yhteistoimintaa eri puolustushaarojen ja raja- ja siviiliviranomaisten kanssa. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjattiin ja koordinoitiin vuoden 2002 alusta uudelleen organisoidun rakenteen mukaisesti. Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtoryhmän kokoonpanoa täydennettiin ja sen työtä valmistelemaan perustettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointiryhmä. Karjalan Lennoston Hornet nousee harjoituslennolle Rissalan lentokentältä. 11

12 Uudelleenorganisoinnin yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskitetyn koordinoinnin ja ohjauksen lisääminen, jotta tehtävä tutkimus palvelisi paremmin puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä. Strategisen suunnittelun tuotteet antavat hyvät perusteet valmistella puolustusvoimien vastuulle tulevia valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon osuuksia. Vuoden 2004 valmius- ja pääsotaharjoituksen suunnittelu aloitettiin. Harjoituksesta annettiin Pääesikunnan esikäsky 3.12.2002. Esikäskyä edelsi kolme suunnittelukokousta. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän kehittämisen painopiste oli integroidussa tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmässä (TVJ). Tietohallinnon uusien peruslinjausten suunnittelu käynnistettiin tietohallinnon rationalisointihankkeessa (TIERA). TURVE-hanke toteutui lähes suunnitelman mukaan ja siitä on vuoden 2002 loppuun mennessä toteutunut noin 60 prosenttia. Loppuunrakentaminen edellyttää puolustusvoimien toimintasuunnitelman mukaisen rahoituksen saamista maanpuolustusalueiden rahoituskehyksiin. Viranomaisradiojärjestelmää (VIRVE) ei saatu tavoitteen mukaisesti käyttöön turvallisuustoimien johtamiseen Pohjois-Suomessa vuonna 2002. Järjestelmään kuuluvat päätelaitteet on hankittu ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2003 aikana. Pääesikunnan alaisten laitosten uudelleenorganisoinnin suunnittelutyötä jatkettiin. Työn linjauksina Topografikunta keskittää toimintansa Espoon Kiloon, lopetti osaltaan Lapin kartoituksen ja lakkautti karttapainon toiminnan. Toiminta uudessa kokoonpanossa käynnistyi 1.1.2003 alkaen. Uuden karttaprojektion, siihen liittyvän tasokoordinaatiston ja paikannusruuduston käyttöönottoa sekä siirtymävaihetta selvittävät valmistelut käynnistettiin perustamalla valmiuspäällikön johtama johtoryhmä. Eri osakokonaisuuksia valmistelemaan perustettiin neljä työryhmää. Loppuraportti esitellään 31.3.2003 mennessä Pääesikunnan päällikölle, jonka jälkeen käynnistetään tarvittavat toimet uuteen karttaprojektioon siirtymiseksi. Avaintulos 3 Suorituskykyiset joukot Avaintulos kolme jakautuu kolmeen alatulokseen. Tehtävänsä hallitsevat, riittävät joukot sisältävät sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön koulutuksen suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä alus- ja lentotoimintaa. Joukkojen ylläpito vaatii muonittamista, terveyden- ja sairaanhoitoa, palkkojen ja päivärahojen ja matkojen maksamista sekä vaatettamista. Tehtävän mukainen varustus edellyttää materiaalihankkeiden ja asejärjestelmien kehittämistä, sotavarustemateriaalin hankkimista ja jakoa joukoille, teollisuuden kriisivalmiuden suunnittelua sekä teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta. Varusmieskoulutuksen tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Varusmiespalvelukseen astui 28 022 henkilöä, joista naisia oli 389. Palvelusvuorokausia kertyi lähes 6,6 miljoonaa. Siviilipalvelukseen hakeutuneita oli aiempia vuosia vähemmän. Maastovuorokausia oli 180 päivää palvelevilla keskimäärin 49. Kertausharjoitusvuorokausia kertyi 164 080 ja harjoituksissa koulutettiin 31 052 reserviläistä. Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin 12 964 reserviläistä. Koulutusvuorokausia kertyi 26 872. Vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta käynnistettiin selvitystyö. Kertausharjoitukset toteutettiin maanpuolustusalueilla lähes suunnitelmien mukaisesti. Joukkotuotantotehtävien mukaiset tavoitteet varusmieskoulutuksessa saavutettiin pääosin. Pohjoisella maanpuolustusalueella jäätiin noin 85 prosenttiin joukkotuotantotehtävien mukaisesta tavoitteesta. Syinä olivat palveluksen aikainen suuri poistuma, noin 15 prosenttia, sekä suuri palveluskelpoisuusluokkaan B kuuluvien henkilöiden lukumäärä (365). Merivoimat saavutti joukkotuotannolle asetetut tavoitteet pääosin. Asevelvollisten koulutusta haittasi osassa joukoista vuoden ensimmäisen saapu-

miserän suuri poistuma ja kertausharjoitusten suuri lykkäysprosentti. Ilmavoimien kertausharjoitustoiminta keskitettiin Ilma 2002 -pääsotaharjoitukseen, joka paransi merkittävästi ilmavoimien SIETO-joukkojen suorituskykyä. Puolustusvoimissa oli vuoden 2002 lopussa palkattua henkilöstöä 16 341, joista sotilaita oli 8449 ja siviilejä 7892. Palveluksessa oli lisäksi 417 sopimussotilasta, 138 työllisyysvaroin palkattua ja 177 määräaikaista henkilöä. Rauhanturvaamistehtävissä palveli edelleen runsaat 900 henkilöä. Vuoden 2001 selonteon mukainen rakennemuutos toteutettiin suunnitellusti. Organisaatiomuutokset koskevat yhteensä lähes 700 henkilöä, joista 270 siirtyi vuoden 2002 loppuun toiselle paikkakunnalle. Henkilöstölle tarjottiin avoimia tehtäviä, joihin sijoittui noin 50 henkilöä. Henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista puolustusvoimien ulkopuolelle tuettiin monin tavoin yhdessä kuntien, TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Puolustusvoimien kehittämiseen kohdennettiin 205 virkaa ja henkilöstörakennetta kehitettiin virka- ja tehtävämuutoksin. Opistoupseerien tehtävien muuttamista erikoisupseeri- ja sotilasammattihenkilötehtäviksi jatkettiin. Vuoden 2002 lähtövaihtuvuus oli 5,0 prosenttia. Henkilöstömäärän ylläpitäminen edellyttää 825 henkilön rekrytoimista. Virkojen täyttöaste oli 95,5 prosenttia. Vajausta oli noin 500 henkilön verran. Työnantajakuvakampanjan toinen vaihe käynnistettiin. Kampanjalla taattiin medianäkyvyys Maan- Tahdissa mars! Reserviin koulutetaan yli 82 prosenttia ikäluokan miehistä, toimintavuonna yli 25 000 miestä. 13

14 puolustuskorkeakoulun hakuaikana. Tutkimusten ti 314 kadettia. Sotatieteiden maistereiden ja kandidaattien koulutusta jatkettiin. mukaan tavoite saavutettiin hyvin. Puolustusvoimien kiinnostavuus työnantajana nousi opiskelijatutkimuksessa sijalta 86 (2001) sijalle 64. Rekrytoimistelua jatkettiin tehtävien vaativuusluokituksil- Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen valtumista tuettiin myös vakiinnuttamalla sopimussotilasjärjestelmä sekä ottamalla käyttöön 140 määvutetaan kevään 2003 aikana. la ja sopimusvalmisteluin. Valmius sopimiselle saaräaikaista sotilasammattihenkilön virkaa. Puolustusvoimien henkilöstön työilmapiiri säilyi avaintulos 3.1 Uusimuotoista upseerikoulutusta jatkettiin korkealla. Henkilöstön sairas- ja tapaturmapoissaolot lisääntyivät edellisvuosista. käynnistämällä reserviupseerin jatkotutkintoon tähtäävä koulutus. Palkatun henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän ohjeistus uusittiin. Toiminpuolustukselle oli noin 1,6 miljoonaa euroa. Se Puolustusvoimien tuki vapaaehtoiselle maantavuonna käynnissä olivat uusitut perus- ja jatkokoulutusohjelmatkilötyövuosista sekä muonitus-, kalusto-, ajoneu- koostui veloituksettomista palveluista, kuten hen- Upseerin koulutusohjelmassa aloitettiin reserviupseerien jatkotutkintokoulutus. Järjestelmässä Puolustusvoimissa aloitettiin huumekoirakouluvo- ja toimitilatuesta. on käynnissä perus- ja jatkokoulutus. Uudessa päällystön koulutusohjelmassa Maasotakoulussa, Medyn päätöksen mukaisesti. Vuoden aikana järjestus keväällä 2002 koiratoiminnan järjestelyistä tehrisotakoulussa ja Ilmavoimien Viestikoulussa aloittettiin tavoitteen mukainen huumekoirakurssi. Keskeisimmät tunnusluvut Palvelukseen astuneet 2000 2001 2002 29 553 31 878 28 022 Tavoitevahvuus, I-saapumiserä 15 832 15105 15730 Palvelukseen astuneet, I-saapumiserä 14 560 16 069 14 185 Tavoitevahvuus, II-saapumiserä 15 712 15 025 14 689 Palvelukseen astuneet, II-saapumiserä 14 993 15 809 13 837 Raportointivuoden naisten määrä (tot) 437 477 389 Poistuma varusmiespalveluksen aikana 3 871 4 140 3 811 Poistuma varusmiespalveluksesta, I-saapumiserässä 2 204 2 292 2 134 Siviilipalvelukseen hyväksytyt, I-saapumiserässä 574 544 488 Poistuma varusmiespalveluksesta, II-saapumiserässä 1 667 1 848 1 677 Siviilipalvelukseen hyväksytyt, II-saapumiserässä 509 460 400 Ikäluokka 30-vuotiaat / varusmiespalveluksen suorittaneet 32914 / 27338 31780 / 26332 30375 / 25528 Siviilipalvelukseen määrätyt 2 687 2 745 2 424 Siviilipalvelukseen määrättyjen osuus kutsuntaikäluokasta (%) 7,6 7,1 7,3 Saapumiserien palvelukseen astuneet / koulutetut 29553 / 23497 31878 / 25287 26863 / 25256 Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet 6 415 404 6 397 183 6 560 491 Kuusi kuukautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet 54 52 49 Varusmieskoulutuksen laatu keskimäärin, koulutettavan arvio (1-5) 3,6 3,4 3,6 Varusmieskoulutetun hinta 9 460 9 867 9 406

Elektronisen sodankäynnin kehittäminen vaikeutui, koska työhön ei saatu suunniteltuja resursseja. tuotanto käynnistyy täydellä teholla rakentamisjen toimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Joukko- Rakentamishankkeiden osalta edettiin suunnitellusti, mutta ongelmana oli se, että opetukseen tarvitti vuonna 2004. hankkeiden valmistuttua suunnitelman mukaisestavaa yleis- ja elso-materiaalia ei sisällytetty rahoitettavaksi hankkeesta vaan tulosyksikön toimintamintaedellytysten kehittämiseksi perustettiin tek- Kotimaisten tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimenoista. Tämä asia on otettava huomioon sovittaessa tulevien vuosien toimintamenomäärärahois- Pääesikunnan varustamiskäskyn mukaiset manologianeuvosto. avaintulos 3.2 ta, jotka vaikuttavat Viestirykmentissä, Ilmavoimien teriaalin kohdentamiset ja siirrot toteutettiin suunnitelman mukaisesti elokuun loppuun mennessä Viestikoulussa ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä käynnissä oleviin elso-rakentamishankkeisiin. vuonna 2002. Elso-henkilöstön kohdentamisessa saavutettiin Lääkäreiden vähäinen määrä vaikeutti toimintaa ja osin jopa heikensi palvelusturvallisuut- kohtuullinen tulos, joka riittää nykyisellään toiminnan valmisteluihin ja käynnistämiseen. Elektronisen sodankäynnin ohjaamisen käytettävä aika vä- rauhanturvajoukoissa. Rauhanturvajoukkojen lääta maanpuolustusalueilla, puolustushaaroissa ja henee, kun sektorin toiminta laajentuu kattamaan kärien vaikeaa rekrytointitilannetta paikattiin erityisjärjestelyin lähettämällä Pääesikunnan tervey- koko informaatiosodankäynnin kokonaisuuden. Tämä lisää tulosyksiköiden vastuuta käynnistettydenhuolto-osaston lääkäreitä sekä Kosovoon että 15 Keskeisimmät tunnusluvut Palvelusvuorokauden hinta 2000 2001 2002 35 39 36 Varusmiesten palvelusmotivaatio (1-5) 4 3,5 3,6 Kertausharjoituksiin käsketyt / koulutetut 30 454 / 28 150 37 393 / 32 857 35 366 / 31 052 Kertausharjoitusvuorokaudet 162 447 167 331 164 080 Kertausharjoituskoulutetun hinta 582 563 598 Kertausharjoitusvuorokauden hinta 101 115 113 Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio (1-5) 4 4 4 Reserviläisten palvelusmotivaatio (1-5) 3,8 4 4,2 Vapaaehtoiset harjoitukset (kpl) 451 403 458 Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) 15 314 13 633 12 964 Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokaudet (vrk) 29 982 27 147 26 872 Joukko-osastojen reserviyksiköt 252 306 287 Peruskoulutetut upseerit 101 100 94 Esiupseerikurssin suorittaneet 88 72 55 Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet 64 37 35 Joukko-osastojen (vast) tukemat Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssit x x 823 Avaintuloksen henkilötyövuodet 6 490 6 115 6 263 Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 935 526 840 014 867 281 x Tietoa ei ole

16 Afganistaniin. Oulun aluetyöterveyslaitoksen kanssa solmittu kolmevuotinen tutkimussopimukseen perustuva projekti Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen kylmässä päätettiin ja raportoitiin määräajassa projektille myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Loppuraportti sisältää 12 tutkimuskokonaisuutta. Uutta viisivuotista kylmätutkimusprojektia valmisteltiin aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Varusmiesten vaatetusmateriaalin heikko tilanne on uhka palvelusmotivaatiolle. Perusasiat kuntoon -toimintaa on jatkettava ja vaatetuksen hankintoihin on suunnattava riittävästi resursseja. Valmiusyhtymien kehittämistä ja materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. TVJ2000-tilausvaltuuden maavoimien osuus eteni suunnitelman mukaisesti. Viestitiedustelun ja valvonnan koulutusinfrastruktuurin ja koulutusjärjestelmien rakentamiseen ei ole kuitenkaan varattu rahoitusta. Ongelmana ovat myös vanhojen yksiköiden ajoneuvot. Pääkaupunkiseudun joukkojen materiaalihankinnat käynnistyivät suunnitelman mukaisesti. Johtamisjärjestelmän, jalkaväkijoukkojen, ilmapuolustuksen ja aselajijoukkojen kehittämiseen liittyvät toimeksiannot annettiin. Suurimmasta yksittäisestä hankinnasta, ItO 90 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän täydentämisestä, tehtiin hankesopimus. Kansainvälisten joukkojen materiaalin hankinta aloitettiin kehittämällä johtamiskykyä sekä hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina 2003 2006. Sodan ajan joukkojen kokoonpanojen kehittäminen, perustamistehtäväluettelon ja varustamisen vuosikierto sopeutettiin toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan (TRSS) aikatauluun. Näin voidaan huomioida kaluston siirroista, perustamistehtävien suunnittelusta ja harjoittelusta aiheutuvat kustannukset TRSS-prosessin aikataulun mukaisesti. Vuoden 2004 PTL-muutokset käsiteltiin joulukuussa 2002. Lisäksi vuoden aikana luotiin edellytykset ottaa OPVARU tuotantokäyttöön vuoden 2003 aikana. Avaintulos 4 Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Avaintulos neljä käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien osallistumista YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) rauhanturvatoimintaan ja -tehtäviin sekä näiden toiminnan valmisteluun. Muka- avaintulos 4 na ovat myös osallistumiset muihin Suomea kansainvälisesti ja puolustuspoliittisesti koskeviin tehtäviin ja ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja koulutusmatkoihin. Vuoden suurimpia kansainvälisiä harjoituksia, joihin Suomi osallistui, olivat Strong Resolve 02 maaliskuussa ja Nordic Peace 02 elokuussa. Strong Resolve 02 -harjoitukseen osallistui Porin Prikaatin koulutuksessa ollut valmiusjoukon osa esikuntineen, ilmavoimien lento-osasto, CIMIC-Centre sekä esikun- Keskeisimmät tunnusluvut Valmiusjoukkoon koulutetut Valmiusjoukkoon sitoutuneet Valmiusjoukon toimeenpanovalmius Pidetyt kansainväliset harjoitukset Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kv sotilastarkkailijakursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kv harjoituksiin Rauhanturvakoulutuksen laatu (suunniteltu/toteutunut) Avaintuloksen henkilötyövuodet* Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 2000 366 x 3 9 x x x x x 99 6 288 * Vuosi 2000 ei sisällä rauhanturvaamisen henkilöstöä x Tietoa ei ole 2001 2002 305 x 3 x 1 607 142 1 315 18 4,3 1 766 55 101 315 266 3 31 916 66 900 892 4,2 1 124 79 784

taupseeriosasto, yhteensä noin 325 henkilöä. Nordic Peace 02 -harjoitukseen osallistui noin 345 henkilöä. Mukana oli ensimmäistä kertaa myös merivoimat, miinalaiva Hämeenmaalla ja rannikkojääkärijoukkueella. Merivoimilla ei ole resursseja lisätä merkittävästi kansainvälistä toimintaa. Kriisinhallintajoukoille hankittiin materiaalia suunnitellusti. Jääkäripataljoonan hankinnat aloitettiin suunnitellusti vuoden 2002 aikana saadun rahoituksen mukaisesti. Ongelmana oli hankintojen kireä aikataulu ja tietyn materiaalin saatavuus vuoden aikana. Johtamisjärjestelmän hanke eteni suunnitellusti. Suomen ja NATO:n väliset tekniset Planning and Review Process (PARP) -neuvottelut päätettiin 10.4.2002. Neuvottelut 19+1 kokoonpanossa käytiin 2.5.2002. Tulos, 68 kumppanuustavoitetta, joista kuusi on uusia ja kaksi vanhaa poistettiin, hyväksyttiin hiljaisuusmenettelyllä 24.5.2002. Hyväksynnän jälkeen Pääesikunnassa laadittiin rauhankumppanuustavoitteiden 2002 2008 toteuttamiskäsky puolustusvoimissa. Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarapuutteiden poistamiseksi vaikutettiin aktiivisesti kahdeksassa ECAP-paneelissa. Ne jättävät loppuraporttinsa 1.3.2003. Aktiivisella osallistumisella ECAP-työhön voitiin vaikuttaa EU:n tuleviin kriisinhallintaratkaisuihin ja saatiin sitä kautta hyödynnettyä tulokset kotimaan toiminnassa. Eurooppalaiseen kriisinhallintaan liittyen neuvoteltiin kah- Pohjoismaisessa Nordic Peace -harjoituksessa Ruotsissa rauhoiteltiin kovaotteisia mellakoijia yli 30 asteen helteessä. 17

18 Kultainen leijona on Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja samalla kaikkien rauhanturvaajien lakkimerkki. Sovitulla tiellä. Rauhanturvaajien ajoneuvo, suomalainen Pasi, on ollut tuttu näky Kosovossa jo kolmen vuoden ajan. den esikuntatehtävän saamiseksi Eurocorpsin esikunnassa operatiiviselta ja tiedustelualalta. Suomi sai tehtävän operatiivisella alalla. Se alkoi 1.3.2003. Lisäksi osallistuttiin HTF-työhön, jossa laadittiin EU: n kriisinhallintaskenaarioita, -vaatimuksia ja -joukkoluetteloita. Rauhanturvaamistoiminta onnistui hyvin. Suomi osallistui uuteen ISAF- operaatioon Afganistanissa. Suomen osastoa Bosnia-Herzegovinassa supistettiin suunnitelmien mukaisesti loppuvuodesta. Lisäksi aloitettiin vuoden 2003 rauhanturvaamistoiminnan muutosten valmistelut, merkittävimpinä keskisen prikaatin johtovastuun ottaminen KFORoperaatiossa, esikunta- ja vartiokomppanian lähettäminen UNMEE-operaatioon sekä Suomen osaston kotiuttaminen Bosnia-Herzegovinasta. Afganistanin ISAF-operaatio nosti suomalaisen CIMIC-henkilöstön osuuden mahdollisuuksien ylä-

rajoille. Samalla päällystön osuus koko rauhanturvahenkilöstöstä nousi kohtuuttoman suureksi. Vuoden kuluessa osallistuttiin aktiivisesti monikansalliseen rauhanturvakonseptia kehittävään yhteistyöhön, muun muassa yhteispohjoismaisen kriisinhallintajoukon (NORDCAPS) ja MCG(C):n puitteissa. Open Skies -toiminnan edellyttämät analysointija laboratoriotyöt toteutettiin. Opes Skies -passiivilentoja ei tehty Suomessa ulkopuolisista syistä. Pohjoismaisen prikaatin monikansallisen lääkintäkomppanian suunnittelu jatkuu NORDCAPS-puitteissa. Suomen osuus lääkintäkomppaniasta valmistuu operaatioesikunnan uuden aikataulun mukaan aikaisintaan vuoden 2005 loppuun mennessä NORDCAPS:ssa tavoitellun 1.7.2003 sijaan. Toimintavuoden aikana jatkettiin kansainvälisiin tehtäviin suunnitellun pohjoismaisen prikaatin role2-tason lääkintäyksikön materiaalin ja yleistoiminnan suunnittelua, mutta suunnittelu lopetettiin vuoden loppupuolella. Vuoden aikana hoidettiin International Committee of Military Medicinen (ICMM) puheenjohtajamaan velvoitteet ja luovutettiin puheenjohtajuus Etelä-Afrikalle syyskuussa 2002. Samoin hoidettiin Suomen vastuulle vuosiksi 2002 2003 annettu rauhankumppanuusmaiden lääkintäasiantuntijoiden pysyvän työryhmän (SG PME) puheenjohtajuus. Nordic Peace -harjoitukseen osallistui joukkoja Suomesta ja Ruotsista (kuvassa) sekä Norjasta, Latviasta, Liettuasta ja Iso-Britanniasta. 19

20 Avaintulos 5 Maanpuolustustahdon ylläpito Avaintulos viisi sisältää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien tiedotus-, sotilasmusiikki-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Siihen kuuluvat myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön, kilta- ja veteraani- ja museotoiminnan tukeminen, sotilasurheilu sekä maanpuolustuskurssit. Kansalaisten maanpuolustustahto säilyi korkeana. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan syksyllä teettämän tutkimuksen mukaan 78 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. 58 prosenttia uskoi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen puolustusjärjestelmän ja maanpuolustustahdon kivijalka. Sitä kannatti 89 prosenttia vastanneista. Puolustusvoimien tiedotustoiminta oli viime vuosien kaltaista. Tiedotusvälineiden suhtautuminen maanpuolustuskysymyksiin oli yleissävyltään myönteisen neutraalia. Alajohtoportaat olivat yleensä aktiivisia oman toimintansa tiedottamisessa. Erityisesti Ilma 2002 -harjoituksen tiedotusja julkisuuskampanjassa onnistuttiin hyvin. Pääesikunnan tiedotusosasto tuotti kriisiajan toimintamallin, sa-tiedotuskeskuksen, ja aloitti sen kouluttamisen alajohtoportaille. Uuteen kriisiajan organisaatioon siirrytään vuoteen 2005 mennessä. Mallista johdettava rauhan ajan toiminnallisuus otettaneen käyttöön vuoden 2003 aikana. Puolustusvoimien verkkopalvelun, www.mil.fi, sivumäärä lisääntyi vuoden aikana lähes 70 prosentilla, noin 15 000:een. Palvelua käytti päivittäin noin 5 000 vierailijaa, mikä on 25 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Uusia kokonaisuuksia olivat muun muassa rauhanturvaamisen sivusto ja yksitoista sotaharjoituksiin tai muihin harjoituksiin liittyvää julkaisua. Sotaharjoitussivustoista suosituin Keskeisimmät tunnusluvut Kansalaisten maanpuolustustahto (1 5) Varusmiesten maanpuolustustahto (1 5) Ruotuväki-lehden levikki Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 2000 2001 2002 4 3 3 oli Ilma 2002 -pääsotaharjoitus: 58 000 vierailua ja 2,4 miljoonaa hakua kahdessa viikossa. www.mil.fi -palvelun käytettävyyttä kehitettiin vuoden aikana aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta. Käyttäjätutkimuksen mukaan 92 prosenttia piti sivujen sisältöä ajantasaisena ja 89 prosenttia käyttäjistä löysi hyvin tai melko hyvin etsimänsä asiat verkkopalvelusta. 4,2 30 000 322 14 922 4 30 000 326 16 357 4,3 29 000 328 17 637

Uutena kansalaisten yleistä maanpuolustustahtoa ja puolustusvoimien rekrytointia edistävänä hankkeena tuettiin viranomaisten välistä televisiosarjaa Kova laji. Sarjan 12 osaa esitettiin TV2:ssa keväällä 2003. Ohjelman ensimmäisillä osilla on ollut keskimäärin 430 000 katsojaa. Tiedostusosasto aloitti puolustusvoimien visuaalisen ilmeen kokonaisuusinnan hankkeen. Ensimmäiset tuotteet valmistuvat vuoden 2003 aikana. Osasto tuotti lisäksi vuosittaiset painotuotteet, turvallisuuspolitiikan opetuspaketin ja päivitti puolustusvoimien multimediaesityksen sisällön. Turpopaketin verkkoversion valmistuminen siirtyi teknisistä syistä vuodelle 2003. Puolustusvoimat osallistui Maanpuolustus 2002 -tapahtumaan Jyväskylässä. Saatujen kokemusten perusteella harkitaan seuraavan vastaavan tapahtuman järjestämistä vuonna 2005. Sotilasmusiikkialalla saavutettiin kaikki asetetut tavoitteet. Sotilassoittokunnilla oli yli 2 100 esiintymistä. Soittokuntien suurimmaksi ongelmaksi on nousemassa määräaikaisten SAH-soittajien rekrytointi. Palkkataso ei ole riittävä, jotta ammattitaitoisia siviilissä musiikkia opiskelleita henkilöitä saataisiin rekrytoitua ja palvelemaan tarpeita vastaavasti. Ruotuväki-lehti ilmestyi suunnitelman mukaisesti 22 kertaa. Lehti täytti 40 vuotta. Sen kunniaksi julkaistiin toimituksen matrikkeli ja puolustusvoimien heraldiikkakirjanen. Lehden maksullista levikkiä pyritään kasvattamaan. Ilmaisnumeroiden painosmäärää vähennettiin noin tuhannella kappaleella tarveharkinnan perusteella. Kertausharjoituksissa koulutettiin vuoden aikana yli 31 000 ja vapaaehtoisissa harjoituksissa lähes 13 000 reserviläistä. 21

Valtion menot 2002 MENOT HALLINNONALOITTAIN miljardia euroa 1 2 3 4 5 6 7 8 hallinnonala Määrärahojen käyttö tulosyksiköittäin 2000 2001 2002 Läntinen Maanpuolustusalue 200,2 202,5 216,3 22 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Valtion velka Maa- ja metsätalousministeriö Itäinen Maanpuolustusalue 110,1 113,8 124,5 PV määrärahat 22,81 % avain ja 87,2 15,36 % Pohjoinen Maanpuolustusalue 88,7 94,1 15,31 % Puolustusvoimien Materiaalilaitos 327,6 317,6 365,9 13,05 % Maavoimat * 778,7 776,2 844,2 6,89 % Työministeriö 5,59 % PV määrärahat Puolustusministeriö 4,82 % Liikenne- ja viestintäministeriö 3,93 % Sisäasiainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot MENOT YHTEENSÄ 35 511 MILJOONAA EUROA 3,67 % 2,89 % 1,97 % 1, 75 % 1,61 % 0,36 % PV henkilöstö Puolustusvoimien määrärahat 1992 2002 miljoonaa euroa VUODEN 2002 HINTATASO 2000 1500 1000 500 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 Toimintamenot Materiaalihankinnat Merivoimat Ilmavoimat Pääesikunta ja sen alaiset laitokset ** Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Yhteensä (Meuroa) * (ml MaavE ja MaaSK) ** pl MaavE, MaaSK, PvKvK ja PvMatL) Määrärahojen käyttö avain- ja tukituloksittain 2000 2001 2002 AT1 Reaaliaikainen tilannekuva ja AKT-kyky Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky AT2 AT3 Suorituskykyiset joukot AT3.1 Tehtävänsä hallitsevat riittävät joukot AT3.2 Joukkojen ylläpito 50,3 59,5 935,5 205,7 138,1 56,9 67,3 840,0 214,7 147,8 73,8 78,4 867,2 228,6 148,1 Vertailu AT3.3 Tehtävänmukainen 591,7 477,5 490,5 varustus Kansainvälinen yhteistyö AT4 ja rauhanturvaamistoiminta 6,3 55,1 79,8 Maanpuolustustahdon ylläpito AT5 TT6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus TT7 Laadukas materiaalituki 14,9 158,9 287,6 16,4 172,7 304,9 17,6 197,4 303,1 A T 3 E R I T E L T Y N Ä TT8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Avaintulokset yhteensä 136,3 578,2 146,3 0,0 1 612,7 99,6 1 066,6 188,7 463,2 159,1 59,5 1 619,9 106,6 1 035,7 219,4 425,1 189,7 68,9 1 725,6 108,3 1 116,8 Puolustusvoimien henkilöstö 31.12.2002 Tukitulokset yhteensä Kaikki yhteensä (Teuroa) 546,1 1 612,7 584,3 1 619,9 608,8 1 725,6 tuhatta 1 2 3 4 5 6 7 8 Siviilit 7 893 Opistoupseerit 3 885 Upseerit 2 263 Sotilasammattihenkilöstö 1 449 Erikoisupseerit 852 5,1 8,6 13,5 23,2 Sopimussotilaat 2,5 417 Lisäksi työllistettyjä 138 henkilöä 47,1 Vertailutietoja sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2002 miljardia euroa Ruotsi Norja Suomi 1 2 3 4 osuus BKT:sta 2,0 % 2,1 % 1,2 %

Tukitulos 6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Tukitulos kuusi sisältää ne toiminnot, jotka koskevat muun muassa toiminnan ja resurssien suunnittelua, tieto-, talous- ja henkilöstöhallintoa, puolustusvoimien sosiaalitoimintaa, kuten asevelvollisten sosiaaliavustuksia, sosiaali-, varusmies- ym. toimikuntia sekä palkatun henkilöstön virkistystoimintaa. Siihen sisältyvät myös puolustusvoimien kirkollinen työ, oikeudellinen toiminta, toimistotyöskentelyn vaatimat hankinnat ja kirjastopalvelut. Myös puolustusvoimien ulkopuolelta hankitut tietoliikennepalvelut sekä tieto- ja tietoteknisten järjestelmien rakentaminen, ylläpito, käyttö ja kehittäminen sisältyvät tähän tukitulokseen. Euron käyttöönotto käteis- ja tilivaluuttana toteutui hyvin vuoden 2002 alusta. Postipankkilain (383/2000) kumoamisen vuoksi valtion maksuliike uudistettiin. Lähtevästä ja tulevasta maksuliikkeestä huolehtivaksi päävälittäjäpankiksi valittiin valtiovarainministeriön kilpailuttamisen jälkeen Nordea Pankki Suomi Oyj. Merkittäviä tuloeriä välittäviksi sivuvälittäjäpankeiksi valittiin lisäksi OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj ja Sampo Pankki Oyj. Puolustusvoimien henkilötietojärjestelmää (HE- HATI) ei kyetä todennäköisesti ottamaan täysimääräisesti käyttöön. Tietojärjestelmän ylläpitäminen ja käyttäjätarpeiden mukainen kehittäminen edellyttävät lisäresursseja. Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmän (PVAH) määrittely valmistui vuoden aikana ja toimittajille lähetettiin tarjouspyynnöt. Julkisuuslain vaatimuksien mukainen puolustusvoimien asiahallintajärjestelmä sisältää asiankäsittelyn ja dokumenttienhallintajärjestelmän. Sen lisäksi toteutetaan useita esikuntatyöskentelyä tukevia sovelluksia. PVAH korvaa nykyiset EJ- ja OPJOEJ -järjestelmät yleiskäyttöisten, ei toimialakohtaisten, sovellusten osalta. Puolustusvoimien materiaalihallinon, hankintatoimen ja taloushallinnon tietojärjestelmän (MA- Keskeisimmät tunnusluvut Sotilasrikokset (kpl) Kurinpitoseuraamukset (kpl) Ojennukset (kpl) Rangaistukset (kpl) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) HATA) käyttöönotto käynnistetään vuonna 2003. Valtakunnallinen käyttöönottosuunnitelma laaditaan projektisuunnitelman mukaisesti. MySAP.comtietojärjestelmän omistajaksi nimettiin kesäkuussa Pääesikunnan huolto-osasto. Puolustusvoimien Materiaalilaitokseen päätettiin perustaa järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa tukeva palvelukeskus. Tuen ja ylläpidon palveluhankinta eteni lähes suunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen käytettiin 102 000 työtuntia. Puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden seurantaan liittyviä tunnuslukuja on valmisteltu osana prosessijohtamisen suunnittelu- ja seurantajärjestelmää sekä sisäisen laskennan periaatteiden uudistamista. Prosessityö valmistuu vuoden 2003 aikana. SISLA:n sisäinen määritystyö valmistui suunnitelman mukaisesti syksyllä 2002. Tulokset MAHA- TA II -vaiheen ja sen jatkoprosessien myötä konkretisoituvat vuosina 2003 2006. Puolustusvoimien 2000 2001 2002 5877 5 318 4 930 5395 4261 686 2885 158 891 4 576 3 534 572 2 976 172 735 4 406 3 367 578 2 983 197 395 toimintamenomäärärahat kattoivat suunnitellun toiminnan. Määrärahoista käytettiin tarkastelujaksolla 1727 miljoonaa euroa. Toimintamenoja käytettiin 1107 ja puolustusmateriaalihankintamäärärahoja 546 miljoonaa euroa. Käyttämättä jäi 245 miljoonaa euroa, josta 38 miljoonaa oli toimintamenomäärärahaa ja 207 miljoonaa puolustusmateriaalihankintamäärärahaa. Rauhanturvaamiseen käytettiin ulkoasiainministeriön momentin määrärahaa 45,8 ja puolustusministeriön momentin määrärahaa 24,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainministeriön määrärahaa jäi käyttämättä 3,1 ja puolustusministeriön mää- 23

24 sen aloittamista jouduttiin siirtämään, koska turrärahaa 9,6 miljoonaa euroa lähinnä YK:n maksamien takautuvien korvauksien vuoksi. Rauhanturvaamisen määrärahoja kului 70,3 ja jäi käyttämättä yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Palkkaperusteisen työllistämistuen määrärahaa käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Materiaalihankintavarojen käytön tavoitteita ei saavutettu vuonna 2002. Syinä olivat pitkittyneet hankintaneuvottelut sekä tehtyjen sopimusten maksuaikataulut ja toimitusajat. Vuonna 2002 käytössä olleista puolustusmateriaalihankintamäärärahoista (753,3 miljoonaa euroa) käytettiin yhteensä 546 miljoonaa euroa. Vuodelle 2003 siirtyneistä määrärahoista (207 miljoonaa euroa) sidottiin sopimuksin ja tilauksin 152,9 miljoonaa euroa. Sitomaton osuus (54,1 Me) oli 7 prosenttia käytettävistä olleista määrärahoista. Tukitulos 7 Laadukas materiaalituki Tukitulos seitsemän sisältää puolustusvoimien materiaali- ja kuljetushallinnon sekä liikenneturvallisuuden kehittämisen. Näiden lisäksi se sisältää han- tukitulos 7 kintatoiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen. Mukana ovat myös varikoiden, laitosten ja korjaamoiden tuotantotoiminta, materiaalin tuotekehitys ja käyttöhuolto sekä koulutus- ja poikkeusolojen materiaalin varastointi, maakuljetukset puolustusvoimien omalla kalustolla sekä puolustusvoimien viranomaisvelvoitteiden mukainen teknillinen tarkastustoiminta. Puolustusvoimat käynnisti hankkeen materiaalitoimintojen ja kotimaisen puolustusmateriaali- Keskeisimmät tunnusluvut Ajoneuvoilla ajetut kilometrit (1 000 km) Liikennepolttonesteiden käyttö (1 000 l) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Teuroa) 2000 64 030 12 646 4 650 287 602 2001 2002 65 808 62 719 12 121 4 877 304 931 11 436 4 866 303 091 teollisuuden työnjaon selkeyttämiseksi. Työ valmistuu maaliskuuhun 2003 mennessä. Vuoden aikana aloitettiin myös tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmän ja teollisuusstrategian kehittämistyö. Ilmavoimilla ei ollut rahoitusta vaurioituneen Hornetin korjaamiseen. Yksityiskohtainen suunnitelma korjaamisesta ja kustannusarviosta on kesken. Merivoimissa materiaalialalla toimintakauden suurimpina ongelmina olivat edelleen varaosapuutteet ja siirtyvät varalaitekorjaukset. Ennakoivan huollon asemesta kyettiin vain vikaantuneiden laitteiden kunnostamiseen. Tämän arvioidaan vaikuttavan alusten tehtäväkelpoisuuteen pitkällä aikavälillä. Tukitulos 8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Tukitulos kahdeksan käsittää toiminnot, jotka koskevat muun muassa työsuojelua, ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvää ohjausta, toimenpiteitä ja valvontaa. Siihen sisältyvät lisäksi kiinteistö- ja rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen käytön tarveselvittelyt ja hankesuunnittelut ja toimitilojen hoito, kunnossapito ja ulkoiset vuokrat. Myös pienimuotoinen varastojen ja rakennelmien sekä alueiden rakentaminen ja korjaus sisältyvät tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Kiinteistöjärjestelmän uudistusta valmisteltiin suunnitellusti. Osa puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisista, räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muutostöistä siirtyy vuonna 2003 Senaattikiinteistöjen toteutettavaksi. Räjähteiden varastoinnista valmistui niiden elinkaaren turvallisuutta käsitellyt työryhmän raportti. Sen esitykset toteutetaan vuonna 2003. Yhteiskunnallisesti merkittävää projektia Kymijoen räjähteiden kartoittamiseksi ja raivaamiseksi jatkettiin. Tutkittavalta alueelta löydettiin noin 3 600 räjähtävää kohdetta. Varsinaisen raivaami-