UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE (5)

Transkriptio

1 UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE (5) 1 PERUSTEET JA PAINOPISTEET Vuosien toimintalinjat perustuvat vuonna 2005 valmistuneeseen liiton strategiatyöhön, vuoden 2005 jäsenkyselyyn ja vuosittain ylläpidettävään liiton suunnitteluasiakirjaan. Suunnitteluasiakirjassa on määritetty liiton toiminta-alueet, niihin sisältyvät asiakokonaisuudet, yksityiskohtaiset päämäärät ja tavoitteet. Toiminnan painopistealueena on uusien käyttöönotettujen palkkausjärjestelmien kehittäminen puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa ja puolustusministeriössä. Päämääränä on saavuttaa vastaava palkkauksellinen taso kuin muualla valtiolla on saman vaativuustason tehtävissä. Työaikasopimukset tulee saada vastaaviksi valtion yleisen työaikasopimuksen kanssa ottaen kuitenkin huomioon virastojen erityispiirteet. Puolustusvoimissa siirtosopimuksen kehittämisen painopiste on erillään asuvien korvausten parantamisessa. Rajavartiolaitoksessa jatketaan edelleen toimenpiteitä siirtojen korvausjärjestelmän saamiseksi vastaavaksi kuin puolustusvoimissa. Selonteon 2004 aiheuttamat muutokset: JOHA- ja rakennemuutos sekä henkilöstö- ja koulutusjärjestelmien muutokset otetaan huomioon Upseeriliiton toiminnassa. Jäsenpalvelujen osalta kehitetään jo olemassa olevia palveluja ja jäsenetuja. 2 EDUNVALVONTA Upseeriliitto vahvistaa ja vakiinnuttaa neuvotteluasemansa puolustusvoimissa ja RVL:ssa. Upseeriliitto ottaa omien erityisryhmiensä tarpeet huomioon neuvottelutoiminnassa. Erityisryhmien asioista neuvoteltaessa käytetään ryhmän edustajia asiantuntijoina. Pyritään vaikuttamaan PvPJ:n, RVLPJ:n ja PlmPJ:n kehittämiseen siten, että jäsenet kokevat ne luotettaviksi ja oikeudenmukaisiksi palkkausjärjestelmiksi. Tuetaan RVLPJ:n käyttöönottoa. PvPJ:ssä on viisi erilaista työn vaativuuden arviointijärjestelmää. PvPJ:n siirtymäkauden aikana on laadittava suunnitelma arviointijärjestelmien yhteensovittamisesta. Päämääränä on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksettaisiin samansuuruista palkkaa kuin muualla valtionhallinnossa. Palkkausjärjestelmien erillisissä allekirjoituspöytäkirjoissa sovitut selvitystyöt on käynnistettävä ja selvitystöiden tulokset on oltava käytettävissä sopimusneuvotteluihin ennen palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättymistä. Sopimustekstien soveltamisohjeet on saatava kattavasti valmiiksi siirtymäkauden aikana, jotta palkkauksen määräytymiseen liittyviä epäselvyyksiä saataisiin vähennettyä. PvPJ-työn ensimmäisenä tavoitteena on toimivan tilastoyhteistyön avulla määrittää rakenteelliset palkkavääristymät ja aloittaa niiden korjaaminen. Neuvottelutoiminnalla vaikutetaan siihen, että palkkauksellisen jälkeenjääneisyyden korjaaminen jatkuu erityisesti esiupseereiden vaati-luokissa. Toisaalta tavoitteena on puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa, että valmistuva upseeri saisi vastaavaa palkkaa kuin muut vastaavan tasoisissa tehtävissä toimivat korkeakoulutetut akavalaiset. Selvitetään puolustusvoimien JOHA- ja rakennemuutosten tehtävien vaativuusrakenteeseen tuottamat vaikutukset ja käynnistetään niiden aiheuttamat toimenpiteet.

2 2 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työaikamääräyksiä kehitetään vastaamaan muun valtionhallinnon käytäntöä. Johtavassa asemassa olevien virkamiesten rajan tulee määräytyä tehtävän ja sen aseman perusteella. Vaikutetaan siihen, että yksinkertaisen tuntipalkan laskemisessa ja poissaoloajan palkkauksen määrittämisessä otettaisiin huomioon säännönmukaisesti kuukausittain maksettavat lisät. Vaikutetaan siihen, että työtehtävät mitoitetaan sellaisiksi, että ne pääosin voidaan toteuttaa normaalin työajan puitteissa. Osallistutaan yhdessä työnantajan ja muiden järjestöjen kanssa työkykyä ylläpitäviin toimiin ja pyritään yhdessä lieventämään esiin tulleita ongelmia. Käynnistetään neuvottelut meripalvelukorvauksen suuruuden ja työaikamerkinnän saamiseksi vastaamaan sotaharjoituskorvauksia. Meripalvelulisää tulisi vuosittain korottaa yleis- ja indeksikorotuksilla. Selvitetään mahdollisuudet muuttaa meripalvelulisän määräytymisperusteeksi pätevyys toimia taistelualuksen päällikkönä tai vahtipäällikkönä. Selkeytetään sotaharjoituskorvauksen määräytymisperusteita koskien mm. valmius- ja operatiivisia suunnitteluharjoituksia. Siirtojen ja tehtävään määräysten tulee perustua pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen. Vaikutetaan vapaan hakeutumisen lisäämiseen siirroissa. Kaikki tehtävät tulee laittaa avoimeen hakuun, jos sopivaa henkilöä ei löydy voidaan käyttää pakkosiirtoa. Siirtojen korvausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että upseerille tai hänen perheelleen ei aiheutuisi taloudellisia menetyksiä siirron johdosta. Erityisesti erillään asumisesta aiheutuvat kulut on korvattava täysimääräisesti. Pyritään siihen, että estetään palkkauksen laskeminen pakkosiirron tai tehtävään määräämisen yhteydessä. Rajavartiolaitoksessa jatketaan edelleen toimenpiteitä siirtojen korvausjärjestelmän saamiseksi vastaavaksi kuin puolustusvoimissa. Henkilöstö- ja siihen liittyvien koulutusjärjestelmien kehittämisessä vaikutetaan siten, että yksikön päällikön ja varapäällikön tehtävät edellyttävät upseerin tutkintoa, esiupseerien tehtävät ja majurin arvo esiupseerikurssin suorittamista. Esiupseerikurssille ei tulisi päästä, jos ei ole suorittanut sotatieteiden maisterin vast. tutkintoa. Opistoupseereille pitäisi luoda mahdollisuus täydentää tutkintonsa sotatieteiden kandidaatin tutkinnoksi. Mikäli henkilöstöjärjestelmää muutetaan siten, että puolustusvoimiin jää vain kolme henkilöstöryhmää: upseerit, aliupseerit ja miehistö, on muutos tehtävä hallitusti siten, että ei luoda oikotieratkaisuja. Upseereille on annettava mahdollisuus Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa hakea myös muita kuin upseerikoulutusta edellyttäviä sotilasvirkoja ja tehtäviä. Määräaikaisessa nuoremman upseerin virassa palvelevien palvelussuhteen vakinaistaminen on mahdollistettava, kuten edellisen koulutusuudistuksen yhteydessä työnantajataholta luvattiin. Varmistetaan, että esiupseerikurssin suorittaneilla on jatkossakin mahdollisuus pääsykokeiden kautta täydentää opintonsa yleisesikuntaupseeriksi. Upseeriston täydentäessä tutkintojaan on kaikilla oltava siihen yhteneväiset mahdollisuudet opintoetuineen. Vaikutetaan siihen, että kansainvälisiin tehtäviin saadaan perustettua vastaavat virat. Niiden palvelussuhteen ehdot pyritään saamaan muiden länsimaiden tasolle. Kehitetään uutta

3 3 hallinnonalan sisäistä neuvottelumenettelyä. Valmistaudutaan entistä voimakkaammin kansainvälisten palvelussuhteiden ehtojen neuvottelutoimintaan, ehdoista sopimiseen ja ulkomailla palvelevien edunvalvonnan hoitamiseen. Tässä yhteydessä otetaan huomioon erityisesti upseerin perheen asema. Ulkomaanpalveluun liittyvät erilliskustannukset tulee korvata täysimääräisinä. Toiminnan kansainvälisissä tehtävissä tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Tiedotetaan jäsenistölle uudistuneen eläkejärjestelmän ja eläkkeelle jäämisajankohdan vaikutuksista tulevaan eläkkeeseen. Järjestöllisten toimien valmiutta kehitetään. Jatketaan yhteistoiminta-asioiden käsittelyä puolustushallinnossa ja rajavartiolaitoksessa toimivien henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kadettien opintososiaalinen asema tulee saattaa muita opiskelijoita vastaavalle tasolle. Vaikutetaan KELAn kanssa niille aloille, missä on tehdyn selvityksen mukaan merkittävimmät puutteet. Lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä sekä lennonvarmistusvastuulisä on maksettava jatkossa myös upseereille, jotka toimivat lisän piiriin kuuluvissa tehtävissä. Kyseisiä lisiä saavat tulisi sitouttaa työnantajan toimenpitein välittömästi upseerien virkoihin valmistumisen jälkeen. Tähystäjäksi koulutetut tulisi saada jatkositoumuksen piiriin. Edellä mainittujen lisien sitoumusaikojen mahdollinen pidentäminen tulee korvata korottamalla maksettavia korvauksia. Kehitetään yhteistoimintasuhteita puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen johtoon sekä henkilöstöasioita hoitaviin virkamiehiin. Ylläpidetään ja kehitetään hyviä suhteita Vakava:an, AKA- VA:an, JUKO:on ja valtion neuvottelukuntaan. 3 JÄSENPALVELUT Jäsenpalveluja ylläpidetään ja kehitetään ottaen huomioon koko jäsenistön tarpeet. Jäsenten pankki-, vakuutus- ja asiakassopimuksia kehitetään yhteistoiminnassa puolustushallinnon, rajavartiolaitoksen sekä Vakavan ja AKAVA:n järjestöjen kanssa. Oikeusturvapalvelun taso säilytetään vähintään nykyisellään. Jäsenten palvelussuhteeseen sekä perheen sosiaalisiin asioihin liittyvää neuvontapalvelua kehitetään Sotilasaikakauslehden keltaisilla sivuilla sekä erityisesti liiton verkkopalvelussa. Toimiston henkilöstön valmiutta neuvontapalveluihin kehitetään. Jäsenten vapaa-ajan viettopaikkoina kehitetään Vierumäkeä ja Konttaista. Konttaisella on kaikki käytössä ollut rakennusoikeus käytetty. Vierumäellä Upseeriliitolla on kolme mökkiä täydellä käyttöoikeudella. Vapaa-ajanviettopaikkojen markkinointia tehostetaan. Sijoitustoiminnan tuottoja voidaan käyttää vapaa-ajan palvelujen ja muiden jäsenpalvelujen kehittämiseen.

4 4 4 KOULUTUS Koulutuksen määrä, taso ja perusjärjestelyt pidetään pääpiirtein nykyisellään. Painopisteenä on puolustusvoimien palkkausjärjestelmään liittyvä koulutus. Upseeritaloa pyritään käyttämään ensisijaisena koulutuspaikkana. Upseeriliiton sopimuskoulutus kohdistetaan luottamusmiehiin, osastojen puheenjohtajiin ja ytelimen jäseniin. Mikäli liitto saa toisen päätoimisen pääluottamusmiehen, voidaan koulutusta lisätä, esimerkiksi pitämällä luottamusmiehille lisäkoulutusta puolustusvoimien sopimuskentän asioista. Järjestökoulutusta annetaan kadeteille, eu- ja ye-kurssilaisille sekä joukko-osastojen johtohenkilöille. Lisäksi järjestetään koulutusta osastojen puheenjohtajille ja sihteereille sekä liiton hallituksen jäsenille. Koulutustoiminnassa toimitaan yhteistoiminnassa JUKO:n ja Vakavan sekä muiden puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen henkilöstöjärjestöjen kanssa. Mahdollisuutta käyttää tietoverkkoja ja etäopetusta hyväksi liiton koulutuksen tehostamiseksi selvitetään. Liitto jatkaa osastojen ja alueellisten koulutustilaisuuksien tukemista, painopisteenä on osastojen toimintaan liittyvä järjestökoulutus. Koulutuksessa käytetään nykyistä laajempaa kouluttajaverkostoa. 5 TIEDOTUS Laajennetaan liiton johdon järjestö- ja yhteiskuntasuhteita valtakunnallisella ja osastojen johdon alueellisella tasolla. Sisäisen tiedottamisen painopistealueena on palkkausjärjestelmät. Jäsentiedottamisen pääkanava on Sotilasaikakauslehden keltaiset sivut. Lisäksi ajankohtaista tietoa jaetaan liiton verkkosivuilla, osasto- ja luottamusmiestiedottein. Koko jäsenkuntaa koskevista tärkeistä asioista tiedotetaan jäsenkirjein. Myös suoraa sähköpostitusta jäsenille lisätään. Sotilasaikakauslehteä julkaistaan vuosittain kaksitoista numeroa ja kalenteri jaetaan kaikille jäsenille. Kehitetään ja lisätään sekä ulkoista että sisäistä tiedottamista liiton verkkosivuilla. 6 HALLINTO Vuosi 2008 on Upseeriliitto ry:n 90. toimintavuosi. Juhlavuosi otetaan huomioon kyseisen vuoden toimintasuunnitelmassa. Ylläpidetään ja kehitetään valmiuksia reagoida nopeasti järjestö- ja neuvottelutoiminnassa mahdollisesti tapahtuviin organisaatio- ja toimintatapojen muutoksiin. Kehitetään perustetun Puolustushallinnon Ammattijärjestöjen Neuvottelukunnan yhteistoimintaa. Kehitetään ja ylläpidetään luottamusmiesverkostoa sekä Upseeriliiton osastojakoa JOHA- ja rakennemuutoksen yhteydessä. Toimintakauden aikana selvitetään Upseeriliiton erilaiset jäsenyydet ja niihin liittyvien jäsenmaksujen vastaavuus. Selvitykseen liittyy jäsenten tarvitsemat erilaiset jäsenpalvelut.

5 5 Tarkistetaan liiton strategiasuunnitelma ja kehitetään liiton suunnittelujärjestelmää. Liiton toiminta suunnitellaan siten, että varsinaisen toiminnan tuotoilla katetaan normaalin toiminnan kulut. Sijoitustoiminnassa pyritään varmoihin ja tarvittaessa nopeasti realisoitaviin sijoituksiin. Osa sijoitustoiminnan tuotoista voidaan käyttää jäsenpalvelujen kehittämiseen. Kehitetään toimiston ja liiton toimielinten toimistoteknisiä mahdollisuuksia. Palveluksessa olevien jäsenmaksujen enimmäisrajat ovat seuraavat: *palveluksessa olevilta jäseniltä enintään 1 % työnantajan maksamasta verotettavasta tulosta. *päivärahalla palvelevan kadetin vuotuinen jäsenmaksu on yksi kadetin päiväraha Evp-upseerien jäsenmaksu on enintään 60 euroa vuodessa. Liiton sääntöjen mukaan ainaisja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Liittovaltuusto vahvistaa vuosittain jäsenmaksun suuruuden yllä olevien rajojen puitteissa. Lisäksi työtaistelun aikana edustajakokous voi päättää enintään 10 %:n suuruisen ylimääräisen jäsenmaksun perinnästä lakon ulkopuolelle rajattavilta. Upseerijärjestöjen yhteistoimintaa jatketaan Kadettikunnan, Upseerijärjestöjen Yhteistyöelimen sekä Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajayhdistyksen ja Perinnesäätiön puitteissa. Pohjoismainen yhteistyö toteutetaan vuosittain kokoontuvan Nordisk Officers Alliansen yhteydessä. 7 EVP-TOIMINTA Pyritään vaikuttamaan evp-upseerien eläke- ja veroasioiden käsittelyyn sekä ylentämis- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämiseen. Vaikutetaan evp-upseerien ylennysten ja palkitsemisen toteuttamiseen tekemällä esityksiä Upseeriliiton kautta. Edunvalvonta käsittää kertausharjoitukset sekä muut puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävät. Muilla hallinnon aloilla ja yksityisellä sektorilla palveleville tarjotaan erityisesti työsuhdeturvaan liittyvää neuvontapalvelua. Selvitetään mahdollisuudet ja jäsenten tarpeet siirtyä järjestelmään, jossa muussa työ- tai virkasuhteessa kuin sotilas- tai rajavartiotehtävissä palveleva voisi valita liitolta haluamansa jäsenpalvelukokonaisuuden. Jäsenmaksun suuruus määräytyisi valitun palvelukokonaisuuden mukaisesti. Selvitetään mahdollisuudet saada SA-tehtäviin sijoitetut evp-upseerit myös harjoitusten välisenä aikana puolustushallinnon tai rajavartiolaitoksen terveystarkastusten tai terveydenhuollon piiriin. Aktivoidaan evp-upseerien toimintaa osastoissa yhdessä kadettipiirien kanssa. Kehitetään evp-upseereihin kohdistuvaa tiedottamista ja neuvontaa liiton jäsenpalveluista sekä sosiaaliasioista. Seurataan kansainvälistä ja muiden maiden kansallista evp-toimintaa.