Raportti 18.5.2007 Länsi-Uudenmaan alueen MAL-suunnitelma
1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 1.1 Suunnitelman lähtötiedot ja tavoite 2 1.2 Suunnitelman valmistelu ja organisointi 2 1.3 Suunnitelman käsittely 3 1.4 Suunnitelman sitovuus 3 2 YHTEISTYÖN TARPEET 4 2.1 Nykyinen yhteistyö 4 2.2 Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämishaasteet 5 2.3 Alueen kehittäminen ja yhteistyön tarpeet 6 3 YHTEISET MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN TAVOITTEET 8 3.1 Tavoiteltava alue- ja yhdyskuntarakenne / yhteiset maankäytön periaatteet 8 3.2 Asuntopolitiikka / tavoitteet, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka 9 3.3 Liikennejärjestelmän kehittäminen 9 4 SUUNNITELMA MAL-YHTEISTYÖN PARANTAMISESTA 10 4.1 Maankäyttö 10 4.2 Asuminen 10 4.3 Liikenne, liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennejärjestelmän parantamisen painopisteet 11 4.4 Elinkeinot 11 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13 5.1 Yleistä 13 5.2 Välittömästi käynnistettävät toimenpiteet 14 5.3 Toimenpiteet 2008-2015 15 5.4 Yhteenveto 17 Liite 1. MAL-suunnitelman liitekartta
2 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman lähtötiedot ja tavoite Länsi-Uudenmaan alueen 1 MAL-suunnitelma perustuu alueelle talvella 2007 laadittuun yhteiseen MAL-selvitykseen. Työn taustalla ovat Uudenmaan maakuntakaava-aineisto, Länsi-Uudenmaan maankäytön kehityskuva sekä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien omat maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen sekä kuntien strategiseen kehittämiseen liittyvät materiaalit. MAL-suunnitelmassa on lisäksi hyödynnetty Hiiden pilotin ja Raaseporin ohjelman elinkeinopoliittisia strategioita. Suunnitelman laatimisen tavoitteena on ollut konkretisoida MAL-selvityksen johtopäätöksiä kuntien ja kuntaryhmien maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvistä seudullisista kehittämistavoitteista. MAL-suunnitelmassa esitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun keinoja, jotka palvelevat alueen kehittämistä osana kasvavaa Helsingin metropolialuetta. Suunnitelmassa on pyritty keskittymään seuraaviin teemoihin: o Varautuminen kasvuun o Liikenne ja infrastruktuuri o Työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinot o Kuntien yhteistyö, minkälaisia mahdollisuuksia on: hyötyä suunnitteluyhteistyöstä? kehittää alueen sisäistä yhteistyötä? kehittää seudullista edunvalvontaa? Suunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen 2015. 1.2 Suunnitelman valmistelu ja organisointi MAL-suunnitelman pohjaksi laadittiin ensin ns. MAL-selvitys, jossa kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aineisto analysoitiin ja yhteismitallistettiin, ja olennaiset lähtökohdat suunnitelman laatimiselle koottiin tiiviiksi raportiksi sekä kartoille. MAL-selvityksestä vastasi Pöyry Environment Oy kuntaryhmien edustajien sekä Uudenmaan Liiton ohjauksessa. Osittain samanaikaisesti selvityksen laadinnan kanssa aloitettiin MAL-suunnitelman laatiminen niiden johtopäätösten perusteella, joihin oli päädytty selvitystyössä. Suunnitelman sisältötavoitteita ja raporttirunkoa käsiteltiin valmistelevassa työryhmässä, johon kuuluivat Uudenmaan liitosta Seija Vanhanen ja Agneta Nylund, Hiiden alueelta Kristiina Tikkala, Leena Iso-Markku, Erja Vaarala ja Henrik Sandström 1 Tässä työssä Länsi-Uusimaa käsittää Hiiden ja Raaseporin alueet eli seuraavat kunnat: Siuntio, Karjalohja, Lohja, Sammatti, Nummi-Pusula ja Karkkila sekä Hanko, Tammisaari, Pohja, Karjaa ja Inkoo.
sekä Raaseporin alueelta Kaj Lindholm ja Eija Taskinen. Lisäksi työn etenemistä seuraavat Länsi-Uudenmaan aluetoimikunta ja Uudenmaan liiton kehystoimikunta. Suunnitelma-alueen tekninen työryhmä on voinut kommentoida MALsuunnitelmaluonnosta. Luonnosta on lisäksi esitelty Hiiden ja Raaseporin kaupunkipoliittisen ohjelman ohjausryhmien kokouksessa 16.5.2007. 3 1.3 Suunnitelman käsittely MAL-suunnitelman lähtökohtia esiteltiin kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille työseminaarissa Siuntiossa 22.3.2007. MAL-suunnitelma käsitellään kunnissa ja kuntaryhmissä siten, että päätös valtioneuvostolle annettavasta suunnitelmasta voidaan tehdä kuntien valtuustoissa kesäkuussa v. 2007. Laajempi seminaari järjestetään lokakuussa 2007. Viranomaisten näkemyksiä suunnitelman lähtökohdista käsiteltiin tapaamisessa 15.3.2007. Läsnä olivat edustajat Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Uudenmaan tiepiiristä ja Ratahallintokeskuksesta. 1.4 Suunnitelman sitovuus Suunnitelma ei korvaa kunnissa tai maakuntaliitossa tehtäviä lakisääteisiä suunnitelmia, vaan on luonteeltaan niiden yhteisiä periaatteita kokoava ja suosituksia sekä yhteisiä näkemyksiä esittävä asiakirja. Suunnitelma pyrkii vaikuttamaan siihen päätöksentekoon, joka koskee Länsi-Uudenmaan alueen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen vaikuttavia seikkoja. Suunnitelman avulla haetaan selkänojaa sellaiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle, joka mahdollisimman hyvin ja yhdenmukaisesti edistäisi alueen myönteistä kehitystä osana Helsingin metropolialuetta.
4 2 YHTEISTYÖN TARPEET 2.1 Nykyinen yhteistyö Kuntien lisäksi nykyisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmia laativia toimijoita Länsi-Uudenmaan alueella ovat Uudenmaan liitto ja valtion toimijat. Alueella toimivat lisäksi Hiiden pilotti 2 ja Raaseporin kehitysohjelma 3. Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi-Uusimaa on 11 kunnan (samat kunnat kuin MAL-suunnitelmassa) yhteinen valtakunnallista aluekeskusohjelmaa toteuttava kaupunkipoliittinen hanke, joka tiivistää Läntisen Uudenmaan yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista on tehty pääosin kunta- ja maakuntakaavoituksen kautta. Länsi-Uudenmaan alueelle laadittiin vuosina 2005-2006 Länsi-Uudenmaan kehityskuva, johon kuuluivat tämän MAL-suunnitelma-alueen kuntien lisäksi Vihti ja Kirkkonummi. Kehityskuvan tehtävänä oli tuottaa Länsi- Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittämisvisio, joka tukee maankunnan yleisiä kehittämistavoitteita. Kehityskuva ei ole johtanut konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin. Raaseporin kuntaa (Tammisaari, Pohja, Karjaa) koskevassa valmistelutyössä maankäyttö on mukana. Länsi-Uudellamaalla on lisäksi tehty kuntien välistä yhteistyötä logistiikkasuunnitelmahankkeissa. Sekä Hiiden että Raaseporin alueella ovat toimineet tekniset työryhmät vuodesta 2003. Tähän suunnitelmaan liittyvä, vuoden 2007 alusta alkanut MAL-yhteistyö, on ensimmäinen koko aluetta koskeva maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöfoorumi, jossa on kuntien lisäksi edustettuna Uudenmaan liitto. Alueelle ei ole aiemmin laadittu varsinaisia MAL-sopimuksia. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2005-2008 on laadittu aiesopimus, jonka tavoitteena on edistää alueen liikennejärjestelmän kehittämisen yhteistyötä, suunnittelua ja toteuttamista. Länsi-Uudenmaan alueelle (ml. Vihti) on määritelty henkilökuljetusten palvelutasotavoitteet. Määrittelyn tehtävänä oli selvittää Länsi-Uudenmaan kuntien joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoidon nykytila, ja määrittää alueelle kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet sekä henkilökuljetusten hoidon periaatteet seudullinen kokonaisuus huomioiden. 2 Hiiden alueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Vihti päättivät loppuvuodesta 2002 voimistaa seudullista yhteistyötä luomalla oman aluekehittämisohjelman, ja hakeutua mukaan valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan. Kunnat ovat useissa yhteyksissä jo pitkään toimineet eri kokoonpanoissa yhteistyössä keskenään. Vuonna 2004 Siuntio liittyi mukaan Hiiden pilottiin. Hiiden pilotin tavoitteena on Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä, niin kunta- kuin yhteisö- ja yritystasolla. www.hiisinet.fi 3 Raaseporin alueen kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari päättivät vuonna 2004 voimistaa seudullista yhteistyötä hakeutumalla mukaan erillisenä kaupunkiohjelmana valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan. Raaseporin alueen viiden kunnan kehitysohjelma on yhdessä pääkaupunkiohjelman, Lohjan seudun kaupunkiohjelman (Hiiden ohjelman) ja Keski-Uudenmaan kaupunkiohjelman (Kuuma-kumppanuusohjelman) kanssa osa Helsingin metropolialueen kehittämistä. Raaseporin kehitysohjelman avulla pyritään vahvistamaan alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kilpailuaseman vahvistamisen kannalta on tärkeää kehittää seudun vahvuuksia ja nopeuttaa täten alueen erikoistumista omien vahvuuksien pohjalta. Erityisen suuri merkitys ohjelmatyössä on seutustrategiatyöllä sekä vahvempien verkostojen luomisella kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille. www.raasepori.fi
Alueen kunnat ovat tehneet tai ovat suunnittelemassa kunnallisteknistä yhteistyötä, esimerkiksi vesihuollon yhteispalveluyksikön perustamisesta on selvitys meneillään 4. 5 2.2 Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämishaasteet Muusta metropolialueesta poiketen suunnitelma-alueen läntisimmän osan väestömäärä on kasvanut maltillisesti. Alueen itäosissa, eli lähellä pääkaupunkiseutua ja Lohjalla, kasvua on sitä vastoin ollut viime vuosina voimakkaasti. Väestön ikääntyminen on merkittävä tulevaisuuden haaste koko alueelle. Kaikki kunnat ovat asettaneet tulevaisuuden tavoitteeksi kanavoida metropolialueen kasvua alueelle. Helsingin seudun kasvulla on merkittäviä heijastusvaikutuksia Länsi-Uudenmaan alueella. Alueen kuntien tulisi rohkeasti varautua pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun kasvun kanavoitumiseen Länsi-Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudun tonttien ja asumisen hintojen nousu saavat väljempää ja kohtuuhintaista asumista tavoittelevia ruokakuntia hakeutumaan kehyskuntiin ja kauemmaksikin, mikä on lisännyt seudun päivittäistä työmatkaliikennettä. Asumiskustannusten lisäksi muuttoliikkeeseen vaikuttaa kysyntä rauhallisesta, turvallisesta ja luonnonläheisestä asumismuodosta. Länsi-Uudenmaan alueella on mahdollisuus varautua kasvuun ja välttää hallitsemattoman kasvun seuraukset, kuten yhdyskuntarakenteen hajautuminen, autoriippuvuuden kasvu ja palvelujen heikentyvä saavutettavuus. Länsi-Uudellamaalla työpaikkaomavaraisuus on korkea Hangossa, Tammisaaressa ja Lohjalla sekä myös Pohjassa ja Karkkilassa. Erityisesti Inkoosta ja Siuntiosta pendelöinti pääkaupunkiseudulle on voimakasta. Tämän vuoksi olisi huolehdittava, että alueen työpaikkaomavaraisuus kasvaa ja paine pendelöintiin tasoittuu. Länsi- Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma yhdistää alueen kuntien elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä antaa hyvät lähtökohdat edistää elinkeinopolitiikkaa myös yhdessä harjoitettavan alueiden käytön suunnittelun kautta. Uudenmaan asuntotuotannosta toteutui 1990-luvun alussa 6% Länsi-Uudenmaan alueella. Alueen kuntien asuntotuotanto laski joka kunnassa voimakkaasti 1990-luvun puolivälissä. Lohjalla, Siuntiossa, Pohjassa ja Inkoossa asuntotuotanto nousi tämän vuosituhannen alussa jo yli 1990-alun tuotannon. Asuntotuotannon on ennustettu vilkastuvan kaikissa kunnissa tämän vuosikymmenen lopulla, mikä asettaa paineita maankäytölle ja kasvun hallinnalle. Asumisväljyys alueella on suurempi kuin Helsingin seudulla ja asumisväljyyden ennustetaan kasvavan huomattavasti. Osatekijänä tässä on asuntokuntien koon pieneneminen. Asumisen osalta haasteena on turvata seudullisesti riittävä yhteisvastuullinen asuntotuotanto, sillä vuokra-asumisen osuus on nykyisellään pieni, ja valtaosaan alueen kunnista ei ole laadittu asuntopoliittista ohjelmaa. Erityisryhmien tarpeet huomioivan asuntotuotannon tarve kasvaa tulevaisuudessa, sillä esim. väestön ikääntyminen edellyttää monipuolisia asumisvaihtoehtoja, niin asuntotyyppien kuin asuntojen hallintamuotojenkin osalta. 4 Selvitys koskee Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupunkeja sekä Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kuntia. Kunnallisteknisiä yhteistyöhankkeita on tehty tai suunniteltu Siuntion ja Kirkkonummen; Karkkilan ja Nummi-Pusulan; Inkoon ja Karjaan sekä Tammisaaren, Karjaan, Pohjan ja Hangon kesken.
6 Asuntotuotanto /vuosi 450 400 350 300 250 200 150 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 100 50 0 LOHJA TAMMISAARI HANKO KARKKILA KARJAA NUMMI-PUSULA SIUNTIO INKOO POHJA KARJALOHJA SAMMATTI Kuva 2-1. Vuosittainen asuntotuotanto Länsi-Uudenmaan alueella. (lähtötiedot: Uudenmaan liitto) Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteena on pääkaupunkiseudun vaikutusalueen laajentuminen ja sen mukanaan tuoma liikennemäärien kasvu. Raideliikenteen kehittäminen on haaste alueelle. Tieliikenteen osalta etenkin Hiiden alueella on tehty merkittäviä uusinvestointeja, mutta koko alueen haasteena on perustienpidon rahoituksen turvaaminen. Lisäksi haasteita liikenteen kehittämiselle aiheuttaa liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisten hankkeiden hidas toteutuminen. Liikenneturvallisuuden osalta haasteena on vähentää sekä kasvavan raskaan liikenteen ja kuljetusten muulle liikenteelle ja ympäristölle aiheuttamia riskejä että vähentää kevyen liikenteen onnettomuuksia. Alueella on tarve uusille kevyen liikenteen yhteyksille. Joukkoliikenteen kehittämisen haasteena on parantaa sen kilpailukykyä suhteessa yksityisautoiluun. 2.3 Alueen kehittäminen ja yhteistyön tarpeet MAL-selvityksen perusteella erityistä kehittämistä vaativat asiat liittyvät seuraaviin teemoihin: o Varautuminen kasvuun. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat yhä enenevässä määrin osa kasvavaa Helsingin metropolialuetta, ja ne ovat varautuneet tai ovat alkaneet varautua pääkaupunkiseudulta kanavoituvaan tulevaisuuden kasvuun. o Kasvun hallinta seudullisella yhteistyöllä. Länsi-Uudellamaalla voidaan määrätietoisella seudullisella yhteistyöllä ja alueidenkäytön suunnittelulla hallita tavoiteltavaa kasvua ja ohjata tulevaa maankäyttöä kestävän kehityksen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. o Alueen erityispiirteiden (mm. rikas kulttuurihistoria, luonnon ja ympäristön vetovoimatekijät) kestävä hyödyntäminen. o Seutujen tulisi tehostaa ulospäin suuntautuvaa imagomarkkinointia.
o Elinkeinoelämän yhteisten tarpeiden kartoittaminen ja niiden välittäminen alueiden käytön suunnitteluun, sekä kuntien yhteisen elinkeinostrategian kehittäminen yhteistyössä yritysten ja valtiovallan kanssa. Tässä voidaan hyödyntää kaupunkipoliittisen ohjelman yhteistyörakenteita. o Työpaikkojen muodostaminen alueelle on suuri haaste. Se on kuitenkin edellytys seutujen tasapainoiselle kasvulle ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin tasaamiselle. Paikalliset ja seudulliset työpaikat ovat arvokkaita, sillä kuntien kasvu ei voi rakentua yksin Helsingin seudulle suuntautuvan pendelöinnin varaan. o Yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen liikenteen tavoitteiden ja infrastruktuurin hankkeiden toteuttamiseen. Kuntaryhmät voivat toimia yksittäisiä kuntia vahvempina aktiivisina edunvalvojina. 7
8 3 YHTEISET MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN TAVOITTEET Alla esitetyt tavoitteet perustuvat talvella 2007 laadittuun MAL-selvitykseen, jota ei ole virallisesti käsitelty alueen kunnissa. 3.1 Tavoiteltava alue- ja yhdyskuntarakenne / yhteiset maankäytön periaatteet Länsi-Uudenmaan alueen kehittäminen tulee kytkeä koko Helsingin metropolialueen kehittymiseen yli hallinnollisten seutukuntarajojen. Länsi-Uudenmaan alue on rakenteeltaan ja fyysisen ympäristön ominaisuuksiltaan monimuotoinen. Vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään keskukset, kylät ja taajamat sekä maaseutualueet ja vesistöt mukaan lukien kulttuurimaisema- ja luonnonsuojelualueet. Saaristo, Etelä-Suomen suurimmat järvet, harjut ja lammet erottuvat ympäristön laatutekijöinä. Alueen olemassa olevat liikennekäytävät luovat vahvan maankäyttöpotentiaalin alueella, ja käynnissä olevat valtakunnalliset liikennehankkeet tuovat merkittäviä etuja. Raideliikenne ja sen kehittäminen tuovat tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia alueiden kehittämiselle. Hanko, Karjaa, Karkkila, Lohja ja Tammisaari ovat kompakteja metropolialueen pikkukaupunkeja, joiden kehittämisessä hyödynnetään vahvoja perinteitä, turvallista elinympäristöä ja laadukkaita palveluita ja inhimillistä mittakaavaa. Asumiseen selkeimmin profiloituvat kunnat ovat rakenteilla olevasta E18-tiestä hyötyvät pienet Hiiden alueen kunnat Nummi-Pusula, Sammatti ja Karjalohja. Nämä kunnat tarjoavat maaseutumaista ja väljää asumista. Myös Pohja, Inkoo ja Siuntio ovat selkeästi metropolialueen asuinkuntia. Maankäytön kehittämisen perusperiaatteena on terve, kestävä yhdyskuntarakenne ja nykyisten taajamien eheyttäminen ja täydentäminen. Kuntien omat kehittämisen painopistealueet tukeutuvat kuntakeskuksiin. Alueella pyritään estämään yhdyskuntarakenteen hajautuminen, tukemaan nykyisiä taajamia sekä osoittamaan uusia alueita hyvien liikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen, varsille. Kehityksen hallinta ja seudullisen ajattelun edistäminen edellyttää määrätietoista ja yhdenmukaista maapolitiikkaa kunnilta. Kunnat pyrkivät myös lisäämään työpaikkojen määrän kasvua ja nostamaan työpaikkaomavaraisuutta osoittamalla riittävästi työpaikka-alueita. Seudun vahvuuksia elinkeinojen kehittämisen osalta ovat satamat (erityisesti Hangon satama ja myös Joddbölen satama) ja logistiikka (esim. Karjaa) 5. Logistiikka on alueen vahvuus. Useassa kunnassa on vahvat teolliset perinteet. Karkkilassa on vahva ja kehittyvä metalliklusteri, ja Lohja kehittyy myös kaupallisena keskuksena luoden myös palvelutyöpaikkoja. Rautateiden lähijunien liikenne ulottuu nykyisin Karjaalle saakka, ja sitä on mahdollista jatkaa Hankoon asti. Hangon satama on merkittävä yhteysportti Itämerelle ja Eurooppaan. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen edesauttaa myös teollisuuden kehittämistä. Pian valmistuva Helsinki-Turku-moottoritie yhdistää alueen pääkaupunkiseudun lisäksi Salon ja Turun talousalueisiin, ja laajemmassa mittakaavassa kansainväliseen E18-kehityskäytävään. E18-tien uudet liittymäalueet voivat tuoda uusia työpaikkoja. Kantatie 51 yhdistää alueen eteläosan pääkaupunkiseutuun, sekä rantarata pääkaupunkiseutuun ja Salon ja Turun talousalueisiin. 5 Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma määrittelee tarkemmin alueen erikoistumisalat ja vahvuudet tekeillä olevan klusterianalyysin pohjalta.
3.2 Asuntopolitiikka / tavoitteet, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Länsi-Uudenmaan kunnat varautuvat pääkaupunkiseudun kasvun kanavoitumiseen alueelle. Kasvuluvuissa on jonkin verran vaihtelua. Pääpaino asuntotuotannossa on pientalovaltaisuudessa, mutta myös kerrostaloasumisen vaihtoehtoa tarjotaan etenkin alueiden kaupunkimaisimmissa kunnissa (Hanko, Karjaa, Karkkila, Lohja, Tammisaari) ja Siuntion keskustassa. Alueen kaupungit hyödyntävät pikkukaupunkimaista, kompaktia ja inhimillistä mittakaavaa, missä asukkaille tarjotaan laadukkaat palvelut lyhyillä etäisyyksillä. 9 3.3 Liikennejärjestelmän kehittäminen Länsi-Uudenmaan alueelle on tärkeää, että alueen sisäiset yhteydet ja liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat toimivat. Kasvuvyöhykkeet tukeutuvat kantatie 51:n, valtatie 2:n, rantaradan ja valtatie 25:n liikennekäytäviin sekä kansainväliseen E18- kehityskäytävään. Hanko-Hyvinkää-rataa tulisi kehittää niin tavarakuljetusten kuin henkilöliikenteen tarpeita varten. Lohjanharju-Muurla E18-tien uudet liittymäalueet ovat potentiaalisia työpaikka-alueita. Alueen sisäisissä yhteyksissä korostuvat myös liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen olosuhteet. Espoo-Vihti-Lohja -taajamarata tuo merkittäviä kehittämismahdollisuuksia, ja rataan varaudutaan ensi vuosikymmenellä. Inkoon Joddbölen sataman kehittämisessä tulee selvittää mahdollisuudet rakentaa raideyhteys satamasta rantaradalle. Alueen kunnat tunnistavat joukkoliikenteen kehittämisen tärkeyden etenkin raideliikenteen kehittämisen osalta. Liikenteeseen liittyvistä palveluista keskeisin on joukkoliikenteen järjestäminen seudullisena ja seutujen välisenä yhteistyönä 6. Tavoitteena on yhdenmukaistaa seudullisia joukkoliikenteen lippujärjestelmiä ja parantaa joukkoliikenteen vuorovälitarjontaa henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemiseksi ja sujuvan työmatkaliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Maankäytön ohjauksella voidaan luoda edellytyksiä joukkoliikenteen potentiaalisten käyttäjämäärien lisäämiselle. Lisäksi alueen kunnat voivat yhdessä vaikuttaa esim. liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan ja muihin valtion instansseihin joukkoliikennemäärärahojen saamiseksi. 6 Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelu- ja tavoitetasoselvityksessä nostetaan esille seuraavat tavoitteet: junaliikenteen toimivan liityntäliikenteen kehittäminen, seudun sisäisen työmatka- ja asiointi joukkoliikenteen kehittäminen, kuntien sisäisten asiointiyhteyksien järjestäminen. Seudullisten henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden työstäjänä toimii seudullinen henkilöliikennelogistikko.
10 4 SUUNNITELMA MAL-YHTEISTYÖN PARANTAMISESTA 4.1 Maankäyttö Maankäytön yhteistyön parantamisen yleisenä lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja hajarakentamisen ohjaus sekä yhteisistä maapoliittisista periaatteista sopiminen. Maankäytön osalta on tunnistettavissa seuraavat seudullisesti merkittävät kehittämisvyöhykkeet (huom.: eivät ole tärkeysjärjestyksessä): o Valtatie 2 Karkkila-Vihti. o Valtatie 25 kehittämisvyöhyke Hanko-Tammisaari-Karjaa (Pohja) - Lohja- Nummela. o Kantatie 51 ja rantaradan kehittämisvyöhyke Karjaa-Inkoo-Siuntio- Kirkkonummi. o E18 ja taajamarata (Salo -) Lohja Nummela Veikkola Hista Espoon keskus. o Nummenkylän alue (valtateiden 1, 2 ja 25 muodostama kolmio) on potentiaalinen seudullisesti merkittävä elinkeinoalue yhdessä Vihdin kanssa. 4.2 Asuminen Kuntien väestöennusteen edellyttämä asuntotuotanto merkitsee asuntorakentamisen huomattavaa vilkastumista kaikissa alueen kunnissa lähivuosina, minkä jälkeen voimakkain kasvu tasoittuu (kuva 4-1). Uudenmaan liiton ennusteiden mukaan Länsi- Uudenmaan alueella on tulevan kahden vuosikymmenen aikana 900 asunnon vuosittainen tuotantotarve, mikä merkitsee noin 8% koko Uudenmaan asuntotuotannosta. Yhteiskunnan tukeman ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavan asuntotuotannon seudullinen tarkastelu ja strateginen suunnittelu tulee käynnistää.
11 Asuntotuotantotarve / vuosi 500 450 400 350 300 250 200 150 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 100 50 0 LOHJA TAMMISAARI INKOO KARKKILA KARJAA SIUNTIO NUMMI-PUSULA HANKO POHJA KARJALOHJA SAMMATTI Kuva 4-1. Vuosittainen asuntotuotantotarve Länsi-Uudenmaan alueella. (lähtötiedot: Uudenmaan liitto) 4.3 Liikenne, liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennejärjestelmän parantamisen painopisteet Toimenpiteet liikenteen kehittämisen osalta liittyvät lähivuosina nykyisen liikenneverkon parantamiseen ja sen käytön tehostamiseen. Joukkoliikennetavoitteita ja hankkeita toteuttamalla edistetään eheää yhdyskuntarakennetta ja luodaan mahdollisuudet vähentää liikennetarvetta ja yksityisautoilua. Vastaavasti ohjaamalla maankäyttöä esim. rantaradan asemien yhteyteen parannetaan lähiliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Merkittävimmät uusinvestointitarpeet kohdistuvat Hiiden alueelle, missä tulevia hankkeita ovat Karkkilan eteläinen sisääntulotie ja valtatie 2:n nelikaistaistaminen välillä Vihti-Karkkila. Kantatiellä 51 ja valtatiellä 25 on tarve parantaa liikenneturvallisuutta mm. liittymäjärjestelyillä, valaistuksella ja ohituskaistoilla. Perustienpidon parantamistoimilla edistetään liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita kuntien sisällä ja niiden välisillä seutu- ja yhdystieosuuksilla. Alueen kuntien tulee yhteisen edunvalvonnan keinoin edistää perustienpidon rahoituksen saatavuutta alueen tiestön ylläpito- ja parantamiskohteisiin. Rantaradan Helsingin ja Turun välistä pikajunaliikennettä ja lähijunaliikennettä, asemapaikkoja, liityntäliikennettä, lisäraiteita sekä ratakäytävän maankäyttöä kehitetään. Seuraavan vuosikymmenen aikana varaudutaan Espoo-Vihti-Lohja -taajamarataan. Hiiden alueen kuntien maankäytön kehittämisen kannalta on tärkeää selvittää Espoo-Saloratayhteyden linjaus ja sen asettamat reunaehdot alueiden käytölle. 4.4 Elinkeinot Elinkeinojen tukeminen tapahtuu esim. osoittamalla riittävästi yritystoiminnalle sopivia alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle, edistämällä elinkeinoelämän kannalta tärkeiden liikennehankkeiden toteutumista ja luomalla edellytyksiä kohtuuhintaisille ja
monipuolisille asumisvaihtoehdoille. Laajalla yhteistyöllä alueella on mahdollisuus hyödyntää sen logistista sijaintia (rantarata, E18-moottoritie, valtatie 2, Inkoon satama, valtatie 25, Hangon satama) metropolialueella Etelä-Suomessa, Itämeren piirissä ja koko Manner-Euroopassa. Elinkeinoelämä tulee kytkeä mukaan liikennejärjestelmän ja infrastruktuurirakenteiden kehittämisprosesseihin. Tähän liittyy mm. elinkeinoelämän tarpeiden selvittäminen ja suunnitteluratkaisujen arviointi elinkeinoelämän näkökulmasta. Toimivat liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat yksi edellytys Länsi-Uudenmaan alueen yritystoiminnan verkottumiselle metropolialueen veturiyrityksiin tukeutuen. Myös huomattava osa osaamisintensiivisen liiketoiminnan toimijoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi tulee kehittää työpaikkaliikennettä Länsi- Uudeltamaalta. Alueen sisäisistä liikenteen kärkihankkeista ainakin Hangon sataman liikenneyhteydet (Vt 25, Kt 51 ja Hanko-Hyvinkää-rata) liittyvät konkreettisesti elinkeinojen kehittämiseen eli HanLog-logistiikkahankkeeseen. Myös valtatie 2:n kehittäminen hyödyttää konkreettisesti elinkeinoelämää, erityisesti maantiekuljetuksia runsaasti käyttävää raskasta teollisuutta, mm. Karkkilan metalliklusteria. Nanoharju hyötyy pitkällä tähtäimellä Espoo-Vihti-Lohja -taajamaradasta ja Salo-Turku - yhteydestä. Alueen saaristo on ekologisen liiketoiminnan klusterin yksi voimavara. Jatkossa esim. ekologinen saaristorakentaminen voi toimia ekologiaklusterin liiketoiminta-alueena. Päivämatkailua ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittämistä voidaan tukea hyödyntämällä alueen luontaisia vahvuuksia kestävän kehityksen ehdoilla. Hyvät ja turvalliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulta myös joukkoliikenteellä tuovat markkinaetua alueen matkailu- ja hyvinvointielinkeinoille. Kehittämistyössä voidaan jatkossa hyödyntää myös terveystalousklusteria, alueen hyvää sijaintia ja houkuttelevuutta pääkaupunkiseudulta tuleville asukkaille. Yleisemmin asumiseen liittyvää yhteismarkkinointia kehitetään, jotta ikärakenteeltaan vanhenevalle alueelle saadaan houkuteltua nuoria osaajia. 12
13 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Yleistä Yhteistyön organisointi ja edistämisvastuu Kuntaryhmät jatkavat käynnistynyttä MAL-yhteistyötä yhdessä maakuntaliiton kanssa. MAL-prosessia jatketaan tiiviissä vuorovaikutuksessa Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman kehitystoiminnan organisaation kanssa. Tällä saavutetaan synergiaetuja niin edunvalvonnassa kuin Länsi-Uudenmaan ja valtion toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Länsi-Uudenmaan MAL-prosessia ohjannut työryhmä jatkaa valmistelevana elimenä. Työryhmän kokoonpanoa uudistetaan vahvistamalla Raaseporin alueen edustusta kahdella lisäedustajalla alueellisen tasapainon aikaansaamiseksi. Työryhmä vastaa mm. alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelusta, koordinoinnista, seurannasta ja edunvalvonnasta. Tekninen työryhmä (alueen kuntien tekniset johtajat) kytketään mukaan prosessiin säännöllisillä yhteispalavereilla. Valmistelu viedään AKO-organisaation yhteiseen ohjausryhmään. Länsi-Uudenmaan alueen ja muun metropolialueen toimijoiden välinen yhteistyö voidaan organisoida lisäksi tapauskohtaisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisten painopistealueiden suunnitteluprosesseissa. MAL-suunnitelman ja toimenpiteiden edistämisvastuu on alueen kunnilla yhteistyössä maakuntaliiton, valtion väylävirastojen ja ministeriöiden kanssa. Maa-, asunto- ja liikennepoliittinen yhteistyö Alueen kuntien kesken sovitaan maankäytön ja asumisen strategisista linjauksista, ja sisällytetään nämä linjaukset kuntien yleiskaavoihin, asumispoliittisiin ohjelmiin jne.. Yhteisesti sovituilla linjauksilla turvataan riittävä edunvalvonta, riittävä varautuminen kasvuun, yhdyskuntarakenteen kehittämisen yhteiset periaatteet sekä laadukas ja monipuolinen asuntotuotanto. Elinkeinopolitiikka ja alueiden käyttö Alueelle laaditaan elinkeinojen kehittämisen suunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat myös maankäytön ja liikenteen suunnittelijat. Prosessiin kytketään vaikuttaminen tiepiiriin, liikenne- ja viestintäministeriöön sekä ratahallintokeskukseen. Vastaavasti alueiden käytön suunnitteluun kytketään mukaan seudullisesti keskeisiä elinkeinosektorin tahoja. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellyn Länsi- Uudenmaan logistisen vision toteuttamista edistetään ja turvataan alueen elinkeinoelämän toimintaedellytykset parantamalla yhteyksiä valtakunnan pääliikenneverkkoon ja pääkuljetussuuntiin. Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman (AKO-ohjelma) yhteistyörakenteet luovat puitteet seudullisten elinkeinojen ja alueiden käytön tavoitteiden yhteensovittamiselle ja jatkotoimenpiteiden koordinoimiselle.
5.2 Välittömästi käynnistettävät toimenpiteet Seudullisen edunvalvontatyön koordinointi, käynnistäminen ja resursointi 14 Tähän suunnitelmaan liittyvä, vuoden 2007 alusta alkanut MAL-yhteistyö, on ensimmäinen koko aluetta koskeva maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöfoorumi. Alueen kunnat sopivat MAL-työryhmän kokoonpanosta ja yhdistävät voimavaransa keskusteluihin ja yhteistyöhön ministeriöiden ja valtion väyläviranomaisten kanssa. Yhteisellä edunvalvonnalla vaikutetaan esim. valtion investointimäärärahojen turvaamiseen, infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja joukkoliikenteen tukemiseen, kuten lähiliikenteen vuorovälitarjonnan kehittämiseen. Lisäksi edistetään alueen ulkopuolista imagomarkkinointia ja brändien rakentamista. Seudulliseen edunvalvontaan kuuluu maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien jo tehtyjen tai vireillä olevien selvitysten päivittäminen ja toteuttamisen ohjelmointi: o Länsi-Uudenmaan MAL-selvitys o Länsi-Uudenmaan maankäytön kehityskuva o Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma + aiesopimus o Länsi-Uudenmaan joukkoliikenneselvitys o Helsingin ja Turun välisen nopean rautatieyhteyden toteuttamisvaihtoehdot (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 28/2006) o Turunväylän (vt1) ja maantien 110 sekä Espoon keskus-lohja -radan liikennekäytävän toimenpideselvitys ELVI (vireillä) o E 18 -väylän liikenteellisten solmukohtien maankäytön ja elinkeinopolitiikan selvitys Sopiminen seudullisista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen painopistealueista ja päättäminen jatkosuunnittelun toteuttamisjärjestyksestä Em. selvitysten, suunnitelmien ja sopimusten pohjalta on voitu tunnistaa seuraavat seudulliset painopistealueet, joissa kehitetään maankäyttöä, asumista, liikennettä ja elinkeinoja yli kuntarajojen: o Valtatie 25 ja Hanko-Hyvinkää-radan kehittämiskäytävä (liittyy ennen kaikkea Hangon sataman tuomien logististen mahdollisuuksien hyödyntämiseen), yhteistyö Vihdin ja Hyvinkään kanssa. o Kantatie 51 ja rantaradan kehityskäytävä (maankäytön ja asumisen ohjaaminen), yhteistyö Kirkkonummen kanssa. Kehitetään Kt 51 moottoritieksi välillä Kirkkonummi-Karjaa ja varataan elinkeinoelämälle tarvittavat työpaikka-alueet. Rantaradan ja Karjaa-Hanko rataosuuden vaikutusalueelle (Siuntio-Inkoo-Karjaa-Tammisaari-Hanko) laaditaan selvitys, jossa tarkastellaan alueen kykyä vastaanottaa
pääkaupunkiseudulta kanavoituvaa kasvua (esim. 10 000 15 000 asukasta seuraavan 15 vuoden aikana). o Nummenkylän alueen kehittäminen: jatketaan E18-tien yhteydessä aloitettua yhteistyötä, yhteistyö Vihdin kanssa. o Vt 2 kehittämiskäytävä, yhteistyö Vihdin kanssa. Kehitetään Vt 2 nelikaistaiseksi Vihti-Karkkila välillä kunnan kehittämiseksi, työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi, elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. o E 18 ja taajamaradan kehityskäytävä (Lohja-Nummela-Veikkola-Hista- Espoon keskus), yhteistyö Vihdin, Kirkkonummen ja Espoon kanssa. MAL-suunnitelman liitekartalla on esitetty seudullisten maankäytön painopistealueiden lisäksi myös paikallisia kohteita, joiden suunnittelussa yhteen sovitetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen kehittämistä. 15 5.3 Toimenpiteet 2008-2015 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen ja seudullinen suunnittelu vaatii alueen kunnilta pitkäjänteistä sitoutumista yhteisesti määriteltäviin periaatteisiin. Konkreettisen yhteistyön käynnistäminen edellyttää riittävää selvitysyhteistyötä ja selvitystietopankkeja. Edunvalvontaan liittyvien selvitysten tekeminen seudullisesti vähentää myös päällekkäistä työtä. Edunvalvontaan liittyvien uusien strategioiden, ohjelmien ja selvitysten laatiminen seuraavin osin: o Seudullinen maankäyttöstrategia o Seudullinen asuntopoliittinen strategia (selvitetään seudun ulkoiset ja sisäiset asuntomarkkinatekijät, arvioidaan tulevaisuuden asuntokysynnän ja tarjonnan väliset suhteet), ohjelmoidaan asuntotoimen seudullinen viranomaisyhteistyö o Seudullinen maapoliittinen strategia (sisältää hajarakentamisen ohjaamisstrategian) o Perustienpidon ja kevyen liikenteen seudullisten kärkihankkeiden selvittäminen o Tiivis yhteistyö kaupunkipoliittisen ohjelman kanssa: synergiaedut suhteessa seudulliseen elinkeinostrategiaan o Laaditaan eri osapuolten hyväksymä raideliikenteen kehittämisohjelma (ensisijaisesti rantaradalle ja Hanko-Hyvinkää-radalle, pidemmällä aikavälillä myös Espoo-Vihti-Lohja -taajamaradalle) o Lohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin yhteisenä intressinä on edistää sitä, että Ratahallintokeskus selvittää Helsinki Turku välisen rautatien linjauksen ja laatii radan yleissuunnitelman.
Yhteisellä edunvalvonnalla alueen kunnilla on nykyistä paremmat edellytykset vaikuttaa ja osallistua Helsingin seudun ja metropolialueen suunnitteluun. Edunvalvonnalla vahvistetaan alueen roolia ja varmistetaan, että Länsi-Uudenmaan alueelta on edustus Helsingin seudun suunnittelun (Greater Helsinki Vision 2050) ohjausryhmässä. Maankäytön yhteistyö Kunnilla on mahdollisuus käynnistää yllä mainittujen strategisten suunnitelmien ja selvitysten rinnalla Länsi-Uudenmaan maankäytön rakennemalliyhteistyö, jonka avulla saavutetaan kuntien yhteinen näkemys alueen maankäytön päälinjojen pitkän tähtäyksen periaatteista. Rakennemallityö on kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen rinnastettavaa, vapaaehtoista suunnittelutyötä, jolla haetaan ratkaisuja kulloinkin ajankohtaisiin suunnitteluongelmiin ja tärkeäksi koettuihin seikkoihin. Kunnat voivat laatia yhteisiä yleiskaavoja raja-alueille ja valikoiduille maankäytön kehittämisvyöhykkeille. Kuntien omat yleis- ja osayleiskaavat laaditaan siten, että ne noudattavat yhteisesti sovittuja maankäytön pääperiaatteita ja hajarakentamisen pelisääntöjä. Seudullisten maankäytön, asumisen ja liikenteen painopistealueiden laatusuunnitelmien laatiminen Seudullisella yhteistyöllä pyritään välttämään turha keskinäinen kilpailu, ja keskitytään seudullisesti merkittävien painopistealueiden ja kehittämisvyöhykkeiden toteuttamiseen. Kehittämisvyöhykkeillä edistetään alueen työpaikkaomavaraisuutta, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittämistä sekä kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta siten, että nämä ovat yhdyskuntatalouden ja ympäristön kannalta aidosti mahdollisia ja kannattavia. Seudullisten kehittämisvyöhykkeiden avulla ohjataan tulevaisuuden maankäytölliset ja liikenteen kasvupaineet niin, että edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttävää suunnittelua, ja parannetaan eri liikennemuotojen ja logistiikan nivoutumista toisiinsa joukkoliikenteen kehittämistä edistäen. Seudullisille painopistealueille voidaan laatia maankäytön laatusuunnitelmia esim. seuraavan vaiheistuksen mukaisesti: 1. Tilannekartoitusvaiheessa hahmotetaan ympäristölliset, liikenteelliset ja elinkeinoelämän lähtökohdat sekä Länsi-Uudenmaan seudun maankäyttöpotentiaalit asuin-, työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta. Lisäksi arvioidaan uusien ja suunnitteilla olevien liikenteen kehityskäytävien vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja yritysten sijoittumiseen. 2. Laaditaan tilannekartoitusvaiheen pohjalta maankäytön strateginen suunnitelma asuntorakentamisen ja elinkeinoelämän sijoittumisen näkökulmasta. Hahmotetaan maankäytön suunnittelustrategia seudullisten laatusuunnitelmien ja paikallisten kohdesuunnitelmien pohjaksi. 3. Laaditaan seudulliset maankäytön ja liikennejärjestelmän laatusuunnitelmat, joissa painotetaan maankäytön strategiaa niin, että tarkastellaan lähemmin myös maisemallisia ja yhdyskuntarakenteellisia vetovoimatekijöitä asumisen, kulttuuriympäristön ja vapaaajan toimintojen osalta. Tavoitteena on konkretisoida strategisia tavoitteita, antaa suuntaviivoja seudun ja kuntien maankäytön suunnittelulle, sekä määritellä kehittämishankkeita. 4. Laaditaan paikallisia kohdesuunnitelmia. 16
Seudullisen edunvalvontatyön seuranta 17 MAL-Työryhmä järjestää seurannan seudullisen edunvalvontatyön toteuttamiselle. MAL-edunvalvonta kytketään tiiviisti yhteen kaupunkipoliittisen ohjelman kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Seurannan avulla tarkastellaan mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden toteutumista ja alueen omien MAL-toimenpiteiden edistymistä. 5.4 Yhteenveto MAL-suunnitelma tulee nähdä alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen yhteensovittamisen ja kuntien välisen yhteistyöprosessin käynnistäjänä. Seuraavaan kuvaan on koottu yhteenveto MAL-suunnitelman pääkohdista.
18 Kuva 5-1. Yhteenveto Länsi-Uudenmaan MAL-suunnitelmasta.