TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2006

TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2006 Oppineita naisia (2001), Valokuva: Lisa Hentunen

SISÄLLYS 1. TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA...2 2. ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA...3 3. TAVOITTEET...5 3.1. PERUSOPETUS...5 3.2. VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELUN LAITOKSEN SIJAINTI...7 3.3. JATKOKOULUTUS, TAITEELLINEN TOIMINTA JA TUTKIMUS...7 3.4. AIKUISKOULUTUS...8 3.5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA...9 3.6. YHTEISKUNNALLISET PALVELUT...9 3.7. TUKIPALVELUT...10 3.8. VIRTUAALIYLIOPISTO...10 3.9. EU-RAKENNERAHASTOJEN KAUDEN 2000-2006 TAVOITEOHJELMA, MUU EU-RAHOITUS...10 4. TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI...11 5. VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT...11 5.1. TILAKUSTANNUKSET...11 5.2. HANKE-ESITYKSET...11 5.3. MAKSULLINEN TOIMINTA...12 5.3.1. Liiketaloudellinen toiminta...12 5.3.2. Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta...12 5.3.3. Yhteenveto esityksistä teatterikorkeakoulun voimavaroiksi vuonna 2003...13 Liitteet Liite 1. Teatterikorkeakoulun sisäänottotavoite ja maisterintutkintojen tavoitteet vuosille 2002-2006 Liite 2. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston kehittämishankkeet vuosille 2002 ja 2003 Liite 3. Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 4. Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

2 TEATTERIKORKEAKOULUN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2006 Vuonna 2000 Teatterikorkeakoulu ja opetusministeriö solmivat uuden sopimuksen sopimuskaudelle 2001-2003. Vuosia 2003-2006 koskevaa korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty korkeakoulun yhteistoimintaneuvostossa 5.2.2002 ja hallituksessa 14.2.2002. 1. TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA VISIO Teatterikorkeakoulu on tanssin ja teatterin johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulun uudet tilat tunnetaan tasokkaasta ja monipuolisesta taide-, kulttuuri- ja koulutustarjonnasta. MISSIO Teatterikorkeakoulu kouluttaa tanssi- ja teatterialan taiteilijoita ja opettajia joilla on vahva ammattitaito persoonallinen taiteellinen ote ja sanoma oma taidefilosofinen näkemys kyky toimia tanssi- ja teatteritaiteen ammateissa itsenäisesti ja aloitteellisesti käsitys tanssin ja teatterin kollektiivisesta luonteesta sekä taidot ja halu taiteilijoiden ja ammattiryhmien yhteistyöhön kyky kantaa vastuuta myös taidelaitosten ja -organisaatioiden johtotehtävistä valmius harjoittaa jatko-opintoja ja tutkimusta taiteen parissa Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä teatteri- ja tanssiesitys ja sen muunnelmat. Teatterikorkeakoulu harjoittaa taiteellisesti kunnianhimoista esitystoimintaa sekä tutkii ja kehittää taidealojensa ammatteja, työtapoja, estetiikkaa, historiaa, filosofiaa, pedagogiikkaa, sosiologiaa ja teknologiaa. Teatterikorkeakoulun opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta edustavat sekä korkeakoulussa että taiteen kentällä työkulttuuria, jonka perustana on tasa-arvo, yhteisöllisyys ja kaikkien osapuolten taiteellisten pyrkimysten ja ammatillisen osaamisen kunnioittaminen.

3 STRATEGIAN PÄÄLINJAT Teatterikorkeakoulu antaa parhaaseen taiteelliseen osaamiseen ja uusimpaan tutkimukseen nojaavaa taiteilija- ja opettajakoulutusta ja kehittää yksilöllisyyteen, taiteiden rajojen ylityksiin ja jatkoopintoihin kannustavia koulutusmuotoja. Jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa Teatterikorkeakoulu hyödyntää kansainvälistä edelläkävijän asemaa jonka se on yhdessä muiden Suomen taideyliopistojen kanssa saavuttanut, ja rakentaa aktiivisesti eurooppalaista taiteiden jatkokoulutus- ja tutkimusyhteisöä. Teatterikorkeakoulu tutkii ja kehittää ydinosaamisensa soveltamista muille aloille tarjoten tanssiin ja teatteriin ja niiden sovelluksiin liittyvää aikuiskoulutusta sekä alan taiteilijoille ja opettajille että ulkopuolisille. Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen muodostaa vankan perustan myös elokuvan, television, radion ja uuden median taiteelliseen työhön, koulutukseen ja sisältötuotantoon. Näillä aloilla Teatterikorkeakoulu tekee yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa tarjoten niiden koulutus- ja tutkimushankkeisiin omaa osaamistaan. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että taideyliopistot tiivistävät yhteistyötään ja profiloituvat yliopistolaitoksessa omaksi kokonaisuudeksi, jolla on omat ominaiset toimintatavat ja joka edustaa humanistisia, taiteen merkitystä ja inhimillistä yhteiskuntaa korostavia arvoja. Kansainvälisesti Teatterikorkeakoulu hakee kontakteja, jotka rikastuttavat sen toimintaa ja edistävät suomalaista taide-elämää, käyttää aktiivisesti EU:n opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmia ja varsinkin aikuiskoulutuksen osalta myös aluekehitys- ym. rahastoja ja vaikuttaa Euroopan koulutuspolitiikkaan kansainvälisissä järjestöissä. Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyön aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueilla, Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. 2. ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA Teatterikorkeakoulun tavoitteet uudessa tilassa ovat: Korkeakoulu profiloituu paremmin tanssin ja teatterin yliopistona ja mielenkiintoisena taidelaitoksena Korkeakoulu pystyy myös tulevaisuudessa rekrytoimaan tanssin ja teatterin huippulahjakkuudet opettajiksi ja opiskelijoiksi Koulutusohjelmien yhteistyö johtaa taiteellisiin aloitteisiin ja koulutuksen innovaatioihin Organisaatio rakennetaan yhtenäisemmäksi ja matalammaksi Keskitetty resurssien käyttö koituu perustoiminnan hyväksi Korkeakoulun ja sen näyttämöiden parempi laatu ja näkyvyys nostaa taiteellisen toiminnan tavoitetasoa ja laajentaa sen yleisöä

4 Taideyliopistojen yhteistyö lisääntyy kaikilla koulutuksen tasoilla Uusi talo tarjoaa hyvät puitteet alumnitoiminnalle Korkeakoulu kykenee palvelemaan paremmin kotimaista ja kansainvälistä taidekenttää Korkeakoulun painoarvo kansainvälisenä aloitteentekijänä ja koordinaattorina kasvaa YMPÄRISTÖ Teatterikorkeakoulun taidealat, tanssi ja teatteri, ovat yleismaailmallisia taiteita, joiden voima on paikallisuudessa. Ne elävät yleisönsä keskellä ja käyvät sen kanssa jatkuvaa dialogia. Niiden erityislaatu on välitön kontakti ja niiden tarjoamat elämykset ovat yhtäaikaa intiimejä ja yhteisöllisiä. Ne sulattavat ja tulkitsevat kansainvälisiä virtauksia oman kulttuuripiirinsä elimelliseksi osaksi. Niiden kautta ulkopuolinen voi lukea paljon maan ja yhteiskunnan mentaliteetista, arvoista ja ajattelutavoista. Ne elävät tradition ja muutoksen rajalla, siirtävät ja muokkaavat kulttuuriperintöä uusiin tilanteisiin ja aikakausiin. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys nähdään laajempana kuin ennen. Se kohottaa harrastajansa elämänlaatua. Se tuottaa emotionaalisesti ja älyllisesti stimuloivia elämyksiä, jotka kehittävät herkkyyttä, vivahteiden tajua, yhteistyökykyä ja yksilöllisyyttä. Taiteen harrastaminen ja seuraaminen on yksi aktiivisen kansalaisyhteiskunnan peruselementti ja siitä osattomaksi jääminen syrjäytymisen osatekijä. Siksi taidekasvatuksen osuus tulee koululaitoksessa kasvamaan. Teatterin ja tanssin kaltaisilla, yhteistyötä ja yhteisvastuuta edellyttävillä taidelajeilla on siinä paljon annettavaa. Suomalaisen nykytanssin taso on tällä hetkellä korkea ja sillä on hyvät kontaktit kansainvälisen tanssimaailman huipulle. Tanssitaiteen institutionaalinen pohja on silti edelleen heikko ja kotimaiset markkinat pienet, vaikkakin jatkuvassa kasvussa. Yhteiskunnan tuki tanssitaiteelle on selvästi pienempi kuin muille esittävän taiteen aloille. Siksi tanssitaiteilijan uranäkymät ovat kapeammat ja riskialttiimmat kuin teatteritaiteilijan. Sen sijaan tanssin ilmaisukieli tuntuu vastaavan taideyleisön tarpeisiin ja taiteidenväliset vaikutteet kulkevatkin nykyisin tanssista teatteriin. Tanssin markkinat ovat kansainväliset, mikä laajentaa nuorten tanssitaiteilijoiden työkentän koko Eurooppaan. Se, että Teatterikorkeakoulussa tanssi ja teatteri elävät kiinteässä vuorovaikutuksessa, on tulevaisuuden tärkeä voimavara. Teatterielämän rungon muodostavat yhä edelleen vakiintuneet instituutiot eli ns. laitosteatterit, mutta ne kohtaavat aiempaa tiukemman kilpailun ja niiden toimintaympäristö on muuttuva ja monimuotoinen. Tulevaisuudessa ne joutuvat etsimään uutta toimintakonseptia - laitosteatterin perustehtävä on edelleen vakinaiseen ydinensembleen perustuva repertuaariteatteri, mutta sen ohella se tulee toimimaan kulttuurikeskuksena, siihen tulee kuulumaan verkottuminen, aktiivinen vierailutoiminta, taiteidenvälisyys ja yhteisön monipuolisempi palveleminen, esim. lisääntynyt yleisökasvatus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kasvukeskuksiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle, on kehittynyt vilkas, monipuoliseen yleisöpohjaan ja rahoitukseen perustuva teatterielämä. Freelance-taiteilija ei ole enää poikkeus vaan sääntö. Yhä kasvava osa työsuhteista on muuttunut produktiokohtaisiksi tai lyhytaikaisiksi kiinnityksiksi. Teatteritaiteilijoiden tulot kertyvät useista lähteistä, ja varsinkin AV-teollisuus tulee yhä tärkeämmäksi työnantajaksi, samoin uusmedian tulo ja teatteriosaamisen soveltaminen uusille alueille. Koska Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävässä tanssi- ja teatteriesityksessä, tämä luo uusia vaatimuksia ennen kaikkea taideyliopistojen yhteistyölle ja täydennyskoulutukselle. Suuret

5 ikäluokat alkavat kymmenen vuoden kuluessa poistua työelämästä. Se tulee väistämättä merkitsemään suuria muutoksia työmarkkinoilla, taidekentällä ja koulutuksessa. Sukulaistaiteet, kotimainen draama ja elokuva elävät vireää vaihetta. Vuoteen 1999 osui kotimaisen elokuvan nousu, draaman puolella tilanne on ollut sama jo pitkään. Uuden suomalaisen draaman tarjonta läpi koko teatterikentän on runsasta ja kysyntä ennen kokemattoman suurta. Tähän on varmasti vaikuttanut koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen. Syvenevä ammattitaito sekä teemojen ja tyylilajien moninaisuus ja omaperäisyys takaavat sen, että suomalainen draamakerronta tulee myös kansainvälisesti näkymään entistä paremmin. 3. TAVOITTEET 3.1. Perusopetus Vuoden 2002 alusta voimaan tulleen korkeakoulun johdon työnjaon mukaisesti vararehtori vastaa perusopetuksen kehittämisestä. Korkeakoulussa toimii vararehtorin johtama opetuksen kehittämistyöryhmä, joka käy pedagogista keskustelua taideopetuksesta ja luo edellytyksiä sen kehittymiselle. Työryhmä tekee ehdotuksia opetustyön kehittämiseksi ja oppimisen tukemiseksi sekä tukee arvioinnin jatkuvuutta. Opetussuunnitelmakaudella 2002-2004 työryhmän kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti kandidaatin tutkinnon selkeyttämiseen, laitosten välisen yhteistyön ja opintojen valinnaisuuden lisäämiseen, opintojen etenemisen seurantaan, opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämiseen sekä opettamisen tukemiseen. Perustutkintoja ovat teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin tutkinnot ja teatteri- tai tanssitaiteen maisterin tutkinnot. Tanssitaiteessa tutkintorakenne on selkeä ja kaikki opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Teatteritaiteessa alemman tutkinnon asema on jäänyt epäselväksi ja vain harvat opiskelijoista suorittavat alemman tutkinnon. Suunnitelmakaudella kirkastetaan tutkintojen ydinalueet ja tarkistetaan tutkintojen laajuus. Opintojen jakautumista kandidaatti-maisteri tasoille selkiytetään ja kandidaatin tutkinnosta tehdään välitavoite ennen syventäviä opintoja. Koulutusohjelmien yhteissuunnittelua, yhteisiä opintojaksoja ja koulutusohjelmien välisten valinnaisopintojen mahdollisuuksia lisätään. Opettajankoulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä muiden taideyliopistojen kanssa. Maisteritutkintojen määrällinen vuositavoite kaudella 2001-2003 on 45. Noin 75 % valmistuneista suorittaa maisterin tutkinnon 4-5 vuodessa. Uusien opiskelijoiden määrä vuosittain on keskimäärin 60-100 opiskelijaa, joista kaksivuotisiin maisterin koulutusohjelmiin valitaan kandidaatin tutkinnon perusteella noin 15-25 opiskelijaa (koreografin, tanssijan ja opettajankoulutusohjelmat). Käynnissä olevat ja uudet koulutusohjelmat

6 Musiikkiteatterikoulutus integroitiin syksyllä 2000 erikoistumisvaihtoehtona osaksi näyttelijäntyön koulutusohjelmaa. Musiikkiteatteriin erikoistuvien opiskelijoiden sisäänotto vaikuttaa valintakokeiden sisältöön ja lisää näyttelijäntyön koulutusohjelmaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrää 1-4:llä. Pohjoismaisen maisterivuoden, NorMa:n, hankerahoitus loppui vuonna 2001. Hanke on koettu onnistuneeksi ja sitä esitetään jatkettavaksi. Teatterikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2001 Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti, jonka tavoitteena on mm. tutkivan ja käsitteellisen työtavan vahvistaminen opetuksessa, korkeatasoinen esitystoiminta, jatko-opiskeluvalmiuksien parantaminen, alan johtavien taitelijoiden ja tutkijoiden rekrytoiminen Teatterikorkeakoulun piiriin ja kansainvälinen yhteistyö. Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma ehdotetaan sijoitettavaksi ohjaajantyön- ja dramaturgian laitoksen oppiaineeksi ja hallinnollisesti sen alaisuuteen. Se voisi toimia laitoksen maisterinkoulutusohjelmien kolmantena vaihtoehtona. Estaiten koulutusohjelmassa painotetaan tutkivaa ja yksilöllistä oppimista, joten aineen sijoittaminen maisterinkoulutusohjelman vaihtoehdoksi on tästäkin syystä erityisen perusteltua. Ohjaajantyön ja dramaturgian laitoksella koetaan, että estaiten sisällyttäminen sen oppiaineeksi hyödyttää koko laitosta ja syventää sen tarjoamaa opetusta entisestään. Estaiten teoria-opinnot olisivat tarjolla myös muille maisteriopiskelijoille. Tähän mennessä kokeiluna toiminut koulutusohjelma on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Oppiaineesta toivotaan näin ollen pysyvää Teatterikorkeakoulun maisterinkoulutusohjelmaa. Estaiten kustannuksia esitetään rahoitettavaksi Teatterikorkeakoulun toimintamenorahasta. Työllistävät palvelut Suunnittelukaudella jatketaan rekrytointipalveluiden toimintaa. Työllistämisedellytyksiä parantava koulutus sisällytetään koulutusohjelmiin, opiskelijoille tarjotaan neuvontaa ja ohjausta sekä jatketaan työnvälitystä. Selvitetään mahdollisuudet käyttää ESR-rahoitusta rekrytointipalveluiden monipuolistamiseen erityisesti tanssitaiteen alueella. Korkeakoulupedagogiikka Taideyliopistot ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuuri- ja palveluala ovat yhteistyössä käynnistämässä taidealan korkeakoulupedagogiikan kehittämishankkeen jatkona yhteiselle korkeakoulupedagogiselle toiminnalle. Hanketta koordinoi Taideteollisen korkeakoulu, joka esittelee hankkeen tarkemmin toiminta- ja taloussuunnitelmassaan. Teatterikorkeakoulu panostaa hankkeeseen mm. omalla suunnittelija- ja opettajatyövoimallaan. Hanke on volyymiltään laajempi kuin aikaisemmin sisältäen mm. opettajien konsultatiivisen tuen, julkaisutoiminnan ja virtuaalifoorumin. Uutena yhteistyökumppanina on lisäsi Stadia.

7 3.2. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen sijainti Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos on toiminut vuodesta 1988 Tampereella ja sen nykyisiä toimitiloja koskeva määräaikainen vuokrasopimus on päättymässä vuonna 2008. TeaK käynnisti keväällä 2001 sisäisenä työryhmätyöskentelynä laitoksen nykyisten ja tulevien tilatarpeiden selvittämisen. Työryhmän tekemässä selvityksessä esitettiin, että valo- ja äänisuunnittelun laitos tulisi palauttaa Tampereelta Helsinkiin emokorkeakoulun yhteyteen. Samalla työryhmän selvityksessä todettiin, ettei laitoksen toimintaa kyetä mahduttamaan TeaKin Haapaniemenkadun kiinteistön tiloihin. TeaKin hallitus päätti kokouksessaan 15.11.2001 palauttaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen toiminnan Helsinkiin viimeistään vuonna 2008. TeaKilla on valmius toteuttaa laitoksen palauttaminen vuotta 2008 nopeammassakin aikataulussa, mikäli laitoksen nykyisiin Tampereen toimitiloihin saadaan korvaava vuokralainen ja Helsingistä löytyy samassa aikataulussa laitoksen erityistarpeet kattavat tilat. Haapaniemenkadun toimitilojen välittömään läheisyyteen ollaan suunnittelemassa Elannon vanhan leipätehtaan kiinteistön peruskorjausta, kiinteistöön on sijoittumassa mm. Kuvataideakatemia kokonaisuudessaan ja Kansallisoopperan balettikoulu. Kiinteistöstä olisi mahdollista varata ja kunnostaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilatarpeita vastaava tila. TeaKilla ei kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ole mahdollista sitoutua rakennushankkeeseen, joten valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tulevissa sijaintiratkaisuissa tulee huomioida muitakin vaihtoehtoja. 3.3. Jatkokoulutus, taiteellinen toiminta ja tutkimus Jatkokoulutus on edelleen korkeakoulun painopistealue. Tavoitteena on kehittää jatko-opiskelijan omaa ilmaisua, tuottaa taiteellisen kokeilun sekä tutkimuksen kautta uutta tietoa ja kokemusta teatteri- ja tanssitaiteesta, taiteellisen työn problematiikasta ja/tai näiden taiteenalojen opettamisesta erikoistua taiteellisten prosessien ja ammatillisten käytäntöjen tutkimiseen lisätä taiteellisten professoreiden vastuuta taiteellisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa ja ohjauksessa tehostaa jatko-opintoihin liittyvää opetusta yhteistyössä taideyliopistojen kanssa parantaa jatko-opiskelijoiden ohjausta luomalla ulkopuolisia ohjaajaverkostoja lisätä yhteistyötä taidelaitosten kanssa taiteellisiin jatko-opintoihin liittyvissä tuotannoissa osallistua tutkijakouluihin ja tehostaa rahoituksen hankintaa huolehtia jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin tasaisesta jatkumisesta. Määrällisenä tavoitteena tulossopimuskaudella 2001-2003 on kaksi tohtorin tutkintoa vuodessa. Teatterikorkeakoulun vahvuuksia on se, että koulutus perustuu esitykseen tähtäävään taiteelliseen prosessiin. Taiteellinen toiminta on korkeakoulun ulospäin näkyvin toimintamuoto. Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan tarkoitus on siirtää ja uusintaa traditiota ja taidealojen hiljaista tietoa sekä kokeilla uusia ideoita, arvoja ja työtapoja, jotka siirtyvät opiskelijoiden myötä ammat-

8 tikentälle. Käsitys toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta syntyy ennen kaikkea korkeakoulun sisäisen arvioinnin, yleisön ja taidekentän palautteen ja tiedotusvälineissä tapahtuvan kritiikin ja keskustelun kautta. Teatterikorkeakoulun uusien esitystilojen lähtökohta on taiteilijan ja yleisön häiriötön kohtaaminen. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilat Tampereella ja Taideteollisen korkeakoulun Lumekeskus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet teknologisempien esityselementtien kokeiluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on käynnistää uusia tutkimushankkeita, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä erityisesti Teatterikorkeakoulusta valmistuneille tohtoreille jatkaa tutkimustoimintaa korkeakoulun yhteydessä. 3.4. Aikuiskoulutus Aikuiskoulutukselle luotiin keväällä 2001 Teatterikorkeakoulun ydinosaamiselle ja siitä syntyvään asiakkuuteen perustuva strategia, jonka kautta aikuiskoulutus pyritään profiloimaan suunnittelukaudella luontevaksi osaksi tanssi- ja teatterialan ylintä opetusta ja alan taiteilijoiden jatkuvaa koulutusta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen puhtaasti liiketaloudellisena maksullisena palvelutoimintana on kuitenkin tanssi- ja teatterialan taiteilijoille ja jopa taideorganisaatioille kohdistuvana toimintana kannattamatonta ja vaatii toteutuakseen mahdollisuutta taloudelliseen tukeen. Teatterikorkeakoulu on tässä suhteessa hyvin riippuvainen valtakunnallisista aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa koskevista linjauksista. Ammatillista täydennyskoulutusta toteuttava henkilökunta on Teatterikorkeakoulussa viime vuosina minimoitu osana rahoituspohjan tervehdyttämistä ja toiminnan volyymi tulee suunnittelukaudella entistä paremmin vastaamaan korkeakoulun ja ammattikentän kokoluokkaa. Myös mahdollisuudet järjestää ammatillista täydennyskoulutusta kuvataiteilijoille selvitetään Kuvataideakatemian muuttaessa vuonna 2003 Teatterikorkeakoulun läheisyyteen. Ammatillisella täydennyskoulutuksella pyritään ammattikentällä toimivien taiteilijoiden ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja tarjoamaan perusopetuksesta valmistuneille opiskelijoille koulutuksellista tukea toimintaympäristön nopeassa muutoksessa ja uusien valmiuksien kehittämisessä sekä taiteilija-ammatin monipuolistamisessa. Rahoituspohjan muutosten ja henkilökunnan viime vuosina tapahtuneen rajun supistamisen johdosta Teatterikorkeakoulun ammatillinen täydennyskoulutus toimii täysin uudessa tilanteessa eikä täsmällisiä opiskelijamäärätavoitteita voida täten antaa. Avoin yliopisto-opetus Taidekorkeakoulujen avointen yliopistojen keskinäinen arviointi (joka toteutettiin vuonna 2001) osoitti, että opetuksen määrälliset tavoitteet ovat kaikissa taidekorkeakouluissa ylimitoitettuja (Teatterikorkeakoulussa 150 laskennallista kokopäiväistä opiskelijapaikkaa). Tämä on usein merkinnyt taidekorkeakouluopetuksen erityislaadusta tinkimistä luento-opetukseen siirtymisenä.

9 Koulutuksellisen tasa-arvon paremmaksi toteuttamiseksi pyritään tarkistamaan opetuksen määrällisiä tavoitteita ja huomioimaan taideopetuksen erityisluonne. 3.5. Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun uusi kansainvälistymisstrategia hyväksyttiin helmikuussa 2001. Kansainvälistymisstrategian mukaisesti korkeakoulu jatkaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Euroopassa ja lähialueilla. Korkeakoulu hyödyntää EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmia, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia ja toimii aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueyhteistyössä Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. Korkeakoulu keskittyy myös opiskelijaja opettajaliikkuvuuden tehostamiseen ja liikkuvuuden esteiden poistamiseen, sen lisäksi raportointia kansainvälisistä vaihdoista tehostetaan intranetin kautta. Tavoitteena on edelleen lisätä kansainvälistä toimintaa jatkokoulutuksen ja tutkimuksen alueella ja tiivistää yhteistyötä muiden taidekorkeakoulujen kansainvälisten yksiköiden kanssa. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen keskeisiä muotoja ovat intensiivikurssit, opettajavierailut, vaihto- ja muut ohjelmat sekä monipuolinen festivaali- ja seminaaritoiminta. Lisäksi korkeakoulu osallistuu aktiivisesti alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Pohjoismaisen maisterivuoden (NorMa) koulutusta jatketaan myös OPM:n hankerahoituksen päätyttyä. Kansainvälisiin työpajoihin ja intensiivikursseille osallistuu vuosittain noin 35 (12%) ja yli 3 kuukauden pituisiin vaihtoihin 15 (6%) perusopiskelijaa. Vastaava vuotuinen määrä opettajavaihdossa on 10-12 (25%). Korkeakoulussa opiskelee 10-12 (3-4%) perustutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa vuosittain. 3.6. Yhteiskunnalliset palvelut Teatterikorkeakoulun näkyvin ja eniten julkisuutta saava palvelumuoto on esitystoiminta, jonka periaatteet ja päämäärät on esitelty kohdassa taiteellinen toiminta. Lisäksi Teatterikorkeakoulu edistää tanssi- ja teatterialan ammatillisten ja taiteellisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä sekä suunnittelevana osapuolena että tila- ym. palvelujen tarjoajana tarjoaa esitystilojaan korkeatasoiselle, suomalaista taide-elämää uudistavalle koti- ja ulkomaiselle vierailutoiminnalle edistää taidekasvatuksen, erityisesti tanssi- ja teatteri-ilmaisun asemaa varhaiskasvatuksessa ja koululaitoksessa julkaisee taidealoihinsa liittyvää taiteellista ja tieteellistä kirjallisuutta, oppimateriaalia sekä tanssi- ja teatterialaa koskevia raportteja ja selvityksiä harjoittaa teatterien ja taideorganisaatioiden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvää tutkimusta, konsultointia ja täydennyskoulutusta tuottaa teatteriteknisiä konsultointipalveluja

10 3.7. Tukipalvelut Kirjasto tarjoaa teatteri- ja tanssialan ainoana tieteellisenä kirjastona palveluja korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä yhteiskunnallisena palveluna ulkopuolisille tiedontarvitsijoille. Teatterikorkeakoulun kirjastosta kehitetään valtakunnallinen teatterin ja tanssin informaatiopiste, jonka asiakaskunnasta puolet on korkeakoulun ulkopuolisia käyttäjiä. Kirjasto palvelee kaukolainoin muita korkeakouluja ja koko teatteri- ja tanssikenttää ja tuottaa aineistoa erilaisiin internetin kautta käytettäviin tietokantoihin ja suomalaiseen virtuaalikirjastoon. Aineiston digitalisointiin ja verkkoyhteistyöhön panostetaan, samoin virtuaaliyliopiton toimintaan. Kirjaston verkkopalveluita lisätään, samoin kuin elektronisen aineiston hankintaa. Uusi tieteellisten kirjastojen kirjastojärjestelmä on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuonna 2001 ja suunnittelukaudella kirjastosta kehitetään tietokeskus, joka tarjoaa sekä perinteistä että elektronista palvelua. Kirjaston kokoelmia pyritään laajentamaan ja kirjaston tarjoamaa käyttäjäkoulutusta lisäämään. Opetusteatterissa käynnistetään vuonna 2002 kehittämisprojekti, jolla pyritään selkiyttämään mm. opetusteatterin tehtävää, asemaa ja organisaatiota Teatterikorkeakoulussa, palvelujen tuottamiseen vaadittavia resursseja ja henkilökunnan osaamista. Projektin tuloksena syntyvää materiaalia käytetään suunnittelukaudella henkilöstön ja yksikön kehittämiseen. Hallintoyksikössä selvitetään mahdollisuudet ja pelisäännöt Kuvataideakatemian kanssa tehtävään tukipalveluyhteistyöhön eri alueilla. 3.8. Virtuaaliyliopisto Teatterikorkeakouluun perustettiin vuoden 2000 lopulla virtuaaliyliopistotyöryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan ja kehittämään korkeakoulun virtuaaliopetusta. Ensimmäiset virtuaaliopetusjaksot käynnistyivät syksyllä 2001. Vuodelle 2002 ja 2003 suunnitellut hankkeet on esitetty liitteessä 2. 3.9. EU-rakennerahastojen kauden 2000-2006 tavoiteohjelma, muu EU-rahoitus Teatterikorkeakoulun on tarkoitus osallistua suunnittelukaudella rakennerahastohankkeisiin, mikäli taiteilijoiden työllisyyden parantamisen, teattereiden kehittämisen, matkailupalveluiden, opettajien täydennyskoulutuksen tai uusmedian sisältötuotannon alueella saadaan sopivia yhteistyöprojekteja aikaan. Teatterikorkeakoulu pyrkii yhteistyöhön myös muiden EU-ohjelmien osalta osana kansainvälistymisstrategiaansa.

11 4. TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Nykyisiä palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmiä kehitetään siten, että ne tukevat nykyistä paremmin opetuksen kehittämistä sekä korkeakoulun johtamista ja päätöksentekoa. Erityishuomiota kiinnitetään tiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Opetuksen kehittämisryhmän yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda yhtenäinen systemaattinen opetuksen palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmä. Tärkeää on tutkia erilaisia tapoja ja menetelmiä arvioida taideopetuksen laatua. Teatterikorkeakoulu on ilmoittanut korkeakoulujen arviointineuvostolle halukkuutensa suunnittelukaudella teatteri- ja tanssialan koulutuksen kokonaisarviointiin, joka kattaisi sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Korkeakoulun toiminnasta raportoidaan toimittamalla KOTA-tiedot, kehittämällä eri tietojärjestelmien raportointia, laatimalla tilinpäätös ja kehittämällä kustannuslaskentaa, erityisesti talouden raportointia. 5. VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Laskennalliseen malliin sisältyy opetusteatteri valtakunnallisena yksikkönä sekä opettajien pedagogisten opintojen ja kieltenopetuksen järjestäminen ostopalveluna Helsingin Yliopiston kansa. 5.1. Tilakustannukset Teatterikorkeakoulun nykyisten toimitilojen tilakustannukset vuonna 2002 ovat Helsingissä 2 641 000 ja Tampereella 535 000, eli yhteensä 3 176 000. Pääomavuokra on sidottu indeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Suunnittelukaudella ei ole odotettavissa muutoksia tilakustannuksin. 5.2. Hanke-esitykset Kauden 2003 2006 hanke-esitykset: 1) Sovitut vuodelle 2003 - Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti (2001-2003) 84 000 - Sivuaineopiskelu 25 000 (2001 2003) - Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti 120 000 (2002 2003). 2) Virtuaaliyliopisto - 160 000 vuodelle 2003 5.3. Maksullinen toiminta 5.3.1. Liiketaloudellinen toiminta Teatterikorkeakoulun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2003 on 885 000 ja kannattavuustavoite 10 000 (1 % tuloista).

12 TeaK esittää vuodelle 2003 varattavaksi mahdollisuuden käyttää maksullisena toimintana annettavaan ammatillisen täydennyskoulutukseen hintatukea 170 000. Hintatuen tarve perustuu teatterija tanssialan ammatillisen täydennyskoulutuksen toimintaympäristön erityispirteisiin. TeaKin aikuiskoulutusyksikön tärkein asiakaskunta on teatteri- ja tanssitaiteen esiintyvät taiteilijat. Heistä valtaosa toimii freelancereina ja he maksavat näin ollen ammatillisen täydennyskoulutuksensa itse, jolloin kurssimaksun suuruus vaikuttaa ratkaisevasti kursseille hakeutuvien opiskelijoiden määrään ja sitä kautta mahdollisuuksiin kurssin järjestämiseen. Suomen laitosteattereidenkaan taloudellinen tilanne ei mahdollista mittavaa täydennyskoulutuksen hankintaa taiteelliselle henkilökunnalle. Edellä kuvatussa toimintaympäristössä TeaKin maksullisena toimintana tuottaminen ammatillisen täydennyskoulutuksen kurssien hinnoittelu edes tuotantokustannukset kattavasti on käytännössä mahdotonta. Vuosien 2001 ja 2002 tulosopimuksissa TeaKille on vielä annettu mahdollisuus käyttää omia toimintamenojaan ammatillisen täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Tämän mahdollisuuden käyttö heikentää kuitenkin yliopiston muun toiminnan eli perusja jatkokoulutuksen toimintaedellytyksiä. Ammatillinen täydennyskoulutus Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on 450 000 ja kannattavuustavoitteesta 1 000. Mikäli ammatillisen täydennyskoulutuksen hintatuen käyttömahdollisuus päättyy vuoden 2003 lopussa eikä mitään korvaava rahoitusjärjestelmää kehitetä, tulee aikuiskoulutuksen volyymi pienenemään voimakkaasti vuodesta 2003 lukien. Aikuiskoulutuksen vuoden 2003 tulotavoite perustuu olettamukseen hintatuen käytöstä. Teakon Teatteriteknisten suunnittelu- ja konsulttipalveluiden osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on 350 000 ja toiminnan kannattavuustavoite on 7 000. Muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on 85 000 ja tuottotavoitteesta 2 000. 5.3.2. Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella 2001 2003 on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Tulosopimuksessa vuosille 2001 2003 avoimeen yliopistoopetukseen on osoitettu 83 000. Määrällisen tavoitteen saavuttaminen on osoitetun määrärahan puitteissa erittäin vaikeaa. Vuosille 2004-2006 Teatterikorkeakoulu esittää määrää laskettavaksi 80 kokopäiväiseen opiskelijapaikkaan viitaten taidekorkeakoulujen avoimien yliopistojen vuonna 2001 suoritettuun arviointiin.

13 5.3.3. Yhteenveto esityksistä teatterikorkeakoulun voimavaroiksi vuonna 2003 Toimintamenot - Perusrahoitus OPM laskee - Tuloksellisuus OPM laskee Valtakunnallinen rahoitus - Valtakunnallinen yksikkö (Opetusteatteri) 505 000 - Yhteiskunnallinen palvelutoiminta 25 000 - Taiteellinen toiminta 336 000 - Kielikeskus- ja opettajankoulutuskompensaatio 50 000 Hankkeet Jatkuvat - Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti 84 000 - Sivuaineopiskelu 25 000 - Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti 120 000 Virtuaaliyliopisto 160 000 Maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2003 on 885 000 ja kannattavuustavoite 10 000 (1 % tuloista). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty liitteissä 3 ja 4. Teatterikorkeakoululla ei ole tiedossaan merkittävää yhteisrahoitteista toimintaa vuodelle 2003.

14 LIITE 1. Taulukko 1. TEATTERIKORKEAKOULUN SISÄÄNOTTOTAVOITE VUOSILLE 2002-2006 2001 1 2002 2 2003 3 2004 3 2005 3 2006 3 Näyttelijäntyön laitos - näyttelijäntyön ko 16 14-20 14-20 14-20 14-20 14-20 Ohjaajantyön ja dramaturgian laitos 3 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 3 2-4 2-4 2-4 2-4 2-4 6 6-8 6-8 - ohjauksen ko - dramaturgian ko - ESTAITE Ruotsinkielinen laitos - näyttelijäntyön ko - pohjoismainen ko Tanssitaiteen laitos - tanssin ko (alempi) - tanssijan ko (ylempi) - koreografin ko (ylempi) Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos - tanssinopettajan ko - teatteri-ilmaisun opettajan ko Valo- ja äänisuunnittelun laitos 12-12 5 6 6 4-7 12-16 6-10 3-5 4-8 4-8 8-12 12-16 6-12 3-5 4-8 4-8 4-7 12-16 - - 5-10 5-10 8-12 - 6-12 3-5 5-10 5-10 4-7 12-16 6-12 3-5 - valo- ja äänisuunnittelun ko 9 8-14 8-14 8-14 8-14 8-14 YHTEENSÄ 78 59-96 69-111 52-85 59-99 61-102 1) toteutunut 2) ennuste 3) tavoite Taulukko 2. TEATTERIKORKEAKOULUN MAISTERINTUTKINTOJEN TAVOITTEET VUOSILLE 2002-2006 Näyttelijäntyön laitos - näyttelijäntyön ko - musiikkiteatterin ko Ohjaajantyön ja dramaturgian laitos - ohjauksen ja dramaturgian ko - ESTAITE 5-10 5-10 2001 1 2002 2 2003 3 2004 3 2005 3 2006 3 11 13 12 12 12 12 5 5 5 6 5 5 5 Ruotsinkielinen laitos - näyttelijäntyön ko 18 1-3 10-16 1-3 10-16 1-3 Tanssitaiteen laitos - tanssijan ja koreografin ko:t 2 9 15 12-13 4 10 Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos - opettajan ko:t 2 6-8 6-8 8-10 8-10 8-10 Valo- ja äänisuunnittelun laitos 6 7 7 7 7 7 YHTEENSÄ 44 41-45 61-69 45-50 46-54 43-47 1) toteutunut

15 2) ennuste 3) tavoite LIITE 2. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston kehittämishankkeet vuosille 2002 ja 2003 1. Virtuaaliopetus 2002 Virtuaaliyliopiston rakentaminen Teatterikorkeakoulussa jatkuu vuoden 2002 aikana, jolloin 3-4 eri verkko-opetusjaksoa otetaan käyttöön. Samalla opetuksesta osalliseksi pääsevien piiri laajenee niin, että vuoden päättyessä siihen ovat jo osallistuneet Teatterikorkeakoulun perusopiskelijat, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijat sekä muiden yliopistojen opiskelijat. Korkeakoulun sisäistä, opettajien omaa verkko- ja kotisivutoimintaa kehitetään, sekä huolehditaan, että vuonna 2003 aloitettavaksi suunniteltavien jaksojen tuotanto etenee. Myös pedagogisen tuen järjestelyt tulevat ajankohtaisiksi. Opettajien ja opiskelijoiden kiinnostus on viriämässä sitä mukaa, kuin aineistoja tulee saataville. Projektiorganisaatio Hanketta toteutetaan edelleen kevyellä organisaatiolla, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää TeaK:in virtuaaliyliopistotyöryhmä. Sen kokoonpano on myös tarpeiden mukaan muuttuva, jolloin uusien kiinnostuneiden tahojen sitominen toimintaan käy helposti. Projektin hallinnoi käytännössä työvaliokunta, ja sen pysyvänä työntekijänä vuonna 2002 on verkkotuottaja Michaela Bränn ajalla 1.1.- 31.5. puolipäiväisenä ja ajalla 1.6.-31.12. kokopäiväisenä. Tilapäisen henkilöstön tarve ratkeaa matkan varrella, paineita kohdistuu erityisesti atk- ja kurssisihteröintiin, eli opintohallinnon puolelle. Aineiston tekijät, visuaaliset- ja tekniset suunnittelijat ja toteuttajat työskentelevät palkkiopohjaisesti. Virtuaaliopetuksen ja tukipalveluiden kehittämisen painopistealueet Teakin suhteellisen myöhäinen liikkeellelähtö virtuaaliyliopistohankkeissa korvautuu kuluvana vuonnakin sillä, että Suomen virtuaaliyliopistokonsortio on toiminnassaan päässyt hyvin liikkeelle ja pääsemme hyötymään valtakunnallisista yhteisistä linjauksista suoraan ilman, että kaikkia asioita on tarvinnut itse kokeilla. Suomen Virtuaaliyliopiston piirissä helmikuuksi 2002 laadittava OPM:n kanssa laadittava tekijänoikeuksia koskeva mietintö toivottavasti tulee antamaan kokonaisvaltaista ohjeistusta. Opintooikeuksia koskeva SVY:n valmistelutyö ja Oodi järjestelmän käyttöönotto ovat ajankohtaisia vuonna 2002. Virtuaaliopetuksen sijoittuminen TeaK:in ympäristöön tapahtuu asteittain, koska kiinnostus verkko-opintomateriaalin käyttöön vaihtelee laitoksittain. Ääriesimerkkinä Valo- ja äänisuunnit-

16 telun laitos, jonka opiskelijat jo muutenkin hyödyntävät verkkopainotteista oppimista ja käyttävät opinnoissaan monipuolisesti alan resursseja. Oman kehonsa kanssa fyysisesti työskentelevissä opetusohjelmissa tarpeet liittyvät lähinnä tietopuoliseen aineistoon. Teatterikorkeakoulun nykyisten toimitilojen atk-laitteiden taso ja lukumäärä ovat tehneet laitteista tuttuja ja helposti lähestyttäviä kaikille opiskelijoille. Ongelmia saattaa lähinnä ilmaantua, kuten muuallakin palveluja ylläpitävän ja kehittävän henkilöstön resurssoinnissa ja saatavuudessa; sekä aikanaan laitekannan vanhentuessa. Virtuaaliopetus tulee käyttöön TeaK:issa ikään kuin keskeisen työalueen laidoilta, tietopuolisen perusopetuksen ja liitännäisryhmien kautta, mutta tulee jo vuoden 2003 toimintakulttuurissa olemaan asteittain yhä kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tavoite on vuonna 1999 laaditun tietostrategian mukainen, mutta eteneminen tapahtuu vähitellen enemmän arjen kuin julkilausumien tai suurten skeemojen tasolla. Virtuaaliopetuksen järjestämisen erityispiirteitä Teak:issa Opettajista verkko-aineistojen tekoon tähän mennessä innostuneet tekijät ovat tuntiopettajia. Aineistojen laatimista ei voida tehdä siis osana virkatyötä, vaan siitä on maksettava erilliset palkkiot, mikä lisää kustannuksia nimenomaan sisällöntuotannon puolella. Myöskään ajatus palvelujen tarjoamisesta ostopalveluina ei ole alalla realistinen. Teatterikorkeakoulussa aineistojen tarjoamiin elämyksellisiin kokonaisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jolloin kuvan, äänen ja liikkuvan kuvan käyttö on välttämätöntä. Teatterihistorian aineistojen kuvapitoisuudesta seuraa se, että niihin liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ovat aivan erityyppisiä kuin pelkästään esim. opettajan luennoistaan verkkoon toimittama tekstikooste. Visuaalinen aineisto vaatii siis sisällön asiantuntemuksen lisäksi suunnittelua ja teknistä työtä, mutta myös oikeuksien selvittelyä, lupien pyyntöä ja käyttösopimuksista neuvottelua. Näin kustannukset koostuvat sekä itse oikeuksien poikkeuksellisen vaativasta hallinnoinnista, että itse tekijöille (tai arkistoille) maksettavista korvauksista. Edes silloin, kun kuva voisi olla verkosta linkitettävissä, ratkaisu ei ole perusteltu toimintansa epävarmuuden ja epäkäytännöllisyytensä takia. Vuoden 2002 keskeiset toiminnat ovat siis: 1) käyttöönotto ja opiskelun hallinnointi alkavissa kursseissa eli - kurssihallinnon kehittäminen 2) vuoden 2003 alussa toteutuvien aineistojen laajamittainen copyright-valmistelu 3)opettajakunnan henkilökohtaisten www-sivujen tuotantoprojekti ja pedagogisen tuen järjestelyt 4) tiedotus, virtuaaliopetuksen idean ja arkisten käytäntöjen soveltaminen eri laitoksilla

17 Käynnistyvä toiminta 2002 Verkkokurssit (uudet) 1 Teatterin ja draaman opettamisen opinnot Draamaprosessit 3 ov maaliskuu 2002 Verkkokurssilla tutkitaan kuinka draamaprosessit rakentuvat, miten ja missä niitä on mahdollista käyttää sekä kuinka niitä ohjataan. Verkko-opinnoissa on tavoitteena kehittää muiden opintojen osaksi foorumi, jossa opiskelijaryhmät voivat osallistua verkon välityksellä draamaprosesseihin ja niiden kehittelyyn. Foorumi toimii pedagogisena pelikenttänä, jossa draamaprosesseja käytetään työkaluina jäsentää omaa ajattelua, tutkia ympäröivää maailmaa ja omaa suhdetta siihen. Verkkoopiskelu tapahtuu keskusteluna FLE2 (Future Learning Environment) ympäristössä. FLE:ssä opiskelijat opiskelevat tutorin ohjaamassa ryhmässä. Kyseessä on ongelmakeskeinen ryhmäoppiminen. Oppiympäristön teknisessä toteutuksessa tehdään yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Oppimateriaalin suunnittelee ja kurssin tutorina toimii FM, erikoissuunnittelija Pekka Korhonen. 2 Käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät aineet Tämänhetkisen linjauksen mukaisesti virtuaaliopetuksena toteutettavat käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät opinnot toteutetaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetuksena. Ne eivät ole perusopetusta eikä niitä sinällään voi liittää esim. ohjaajantyön ja dramaturgian laitoksen koulutusohjelmien opintoviikoiksi. Käsikirjoittajakoulu 10 ov 25.3. 14.6.2002 Käsikirjoittajakoulu tarjoaa elokuvakäsikirjoittamista opiskeleville paikan opiskella ja saada kirjoitukselleen palautetta verkossa tapahtuvana ryhmäopiskeluna. Opetuksessa luovan draamallisen kirjoittamisen kyvyt ovat etusijalla. Kurssilla on mahdollisuus opiskella anonyymisti nimimerkin suojissa kurssitovereiden keskuudessa. Nimimerkin takana saa olla myös työpari tai työryhmä vastuuhenkilöineen. Oppimateriaalin suunnittelee ja opettaja-tutorina on TeM, käsikirjoittaja Pentti Halonen. Pentti Halonen on suorittanut MA tutkinnon Lontoon LCP yliopistossa sekä MFA tutkinnon UCLA yliopistossa, elokuvakäsikirjoittamisen koulutusohjelmassa. Verkkokurssin aikana opiskelijat kirjoittavat kukin yhden pitkän elokuvakäsikirjoituksen (n. 120 sivua). Opiskelijat kirjoittavat viikottain 10 sivua käsikirjoitusta ja kommentoivat muiden opiskelijoiden tekstejä. Pentti Halonen käyttää opetuksessaan rakentavan kommentoinnin ryhmätyömetodia. Kurssia varten räätälöidään yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan atk-suunnittelijoiden kanssa ns. Keltalappu-oppiympäristö. Kyseessä on tekninen järjestelmä, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kysellä, keskustella ja kommentoida suoraan käsikirjoitusmateriaaliin. Kommentit näkyvät kurssin tekstisivuissa. Verkkokurssin aikana opiskelijat kirjoittavat kukin yhden pitkän elokuvakäsikirjoituksen (n. 120 sivua). Opiskelijat kirjoittavat viikottain 10 sivua käsikirjoitusta ja kommentoivat muiden opiskelijoiden tekstejä sähköisesti verkossa. Hakemukseen tulee liittää mukaan sähköisenä liitetiedostona vähintään 75 sivua elokuvakäsikirjoitusta tai sen puuttuessa vähintään 75 sivua muuta kaunokirjallista alkuperäistekstiä. Valinta opetukseen tapahtuu yksinomaan työnäytteiden perusteella.

18 Käsikirjoittajakoulu 10 ov verkossa on Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston aloitus Draamatekstiverkolle, johon on suunniteltu liitettävän myös draamankirjoittamisen muille alueille suuntautuvat teoreettisten ja käytännöllisten aineiden opintopaketit: Draaman teorian ja dramaturgian verkkokurssi 10ov Tekstianalyysin (teatteri, tv, elokuva) verkkokurssi 10 ov Proosakoulu 5 ov Esitysanalyysi 5 ov 3 Teatteri- ja tanssitaiteen historianopinnot Ulkoeurooppalaiset teatteritraditiot 2 ov 2. 24.4.2002 Ulkoeurooppalaiset teatteritraditiot opintojakson tarkoituksena on tutustuttaa Euroopan ulkopuolisten maanosien ja kulttuureiden teatteri- ja tanssiperinteisiin. Opintojaksolla käsitellään Intian, Kaakkois- ja Itä-Aasian maiden teatteri- ja tanssiperinteitä. Opetukseen osallistuu TeaK:in perusopetuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Lähiopetus tapahtuu luentomuodossa 2. 24.4.2002 Teatterikorkeakoululla. Luentosarjan opintomateriaalina on mahdollista käyttää TeaK:in virtuaaliyliopiston kautta Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian verkkooppimateriaalia. Opintojakson opettajana toimii FM Jukka O. Miettinen. Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov 15.4.-17.5.2002 Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov:n verkkokurssi toteutuu yhteishankkeena valtakunnallisen Itä- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkoston kanssa. Verkkokurssi kuluu koulutusverkoston Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistorian 4 ov osioon. Kulttuurihistorian osio on osa koulutusverkoston Aasian ohjelmaa 15 ov. Kurssille voivat osallistua opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus verkoston Aasian ohjelmassa. Kurssin aikana järjestetään yksi kyselytunti videoneuvottelutekniikkaa käyttäen. Kurssin opettajina toimivat FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Kurssi suoritetaan verkko-opintomateriaalin pohjalta kotitenttinä. Tenttikysymykset lähetetään sähköpostitse opiskelijalle tenttipäivän 17.5.2002 aamuna. Opintomateriaalina toimivan Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov tiiviit yleisesittelyt sitovat käsiteltävät ilmiöt kunkin maan historialliseen kehitykseen. Mukana on klassisten teatteri- ja tanssilajien tarkemmat esittelyt sekä historiallisilta juuriltaan, esitystekniikoiltaan sekä katsaukset niiden asemaan nykyään. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, tärkeitä draamatekstejä sekä video- ja ääninäytteitä. Opetusmateriaalin ovat laatineet FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Suomalaisen taidetanssin historia 2 ov loppusyksy 2002 Yhdeksän jaksoon jakautuva verkko-oppimateriaali perehdyttää suomalaisen esittävän tanssin historiaan. Oppimateriaali koostuu eri aikakausien ja tanssin ilmiöiden laajoista yleisesittelyistä sekä mm. kiinnostavista käsiteltyä aihetta syventävistä lehtiartikkeleista. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, jotka havainnollistavat taidetanssin kehitystä ja virtauksia Suomessa. Oppimateriaalin kirjoittajana toimii FM Anne Makkonen. Kurssin aikana opiskelijat kirjoittavat esseetehtäviä. Kurssiin kuuluu myös lähiopetusta, johonka kuuluu mm. tanssiesitysvideoiden katselua ja palautekeskusteluja. Uudelleen toteutettavat / palaavat kurssit

19 Katarsis draama, teatteri ja kasvatus verkkokurssi 2 ov syksyllä 2002 Verkkokeskustelun kautta on tarkoitus rakentaa yhdessä käsitystä teatterin ja draaman kentästä, sen eri muodoista ja käyttötarkoituksista sekä pohtia teatterin ja draaman opettamista. Verkkoopiskelu tapahtuu keskusteluna FLE2 (Future Learning Environment) ympäristössä. FLE:ssä opiskelijat opiskelevat tutorin ohjaamassa ryhmässä. Kyseessä on ongelmakeskeinen ryhmäoppiminen. Oppiympäristön teknisessä toteutuksessa tehdään yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Katarsis aloitusjakson oppimateriaalina toimii YLE:n TV 1 avoimen yliopiston 6-osainen tv-ohjelma ja opintoihin liittyvä samanniminen kirja. Kurssi ajoitetaan myös tv-ohjelman tulevien uusintalähetysten yhteyteen. Muut tätä alaa koskevat opintojaksot suunnitellaan kertyneiden kokemusten pohjalta vuosien 2002 2003 aikana. Valmistelussa olevat aineisto-hankkeet 2002 Vuonna 2002 jatkuvat sisällöntuotantohankkeet 1) Teatteri- ja tanssitaiteen historiaopinnot Aasialaisen teatterin ja tanssin historia 2 ov Kokonaisuus valmistuu kahdessa osassa. Käsikirjoitustyö sekä sisällön ja rakenteen suunnittelu jotka käynnistyivät kesällä 2001, samoin kuin kuvamateriaalin kokoaminen ja skannaus, jatkuu vuonna 2002. Teknisen ja visuaalisen verkkototeutuksen suunnittelua ja toteutusta varten hankkeessa käytetään edelleen Sari Koskista. Kahden opintoviikon opintokokonaisuudesta valmistuu maaliskuussa 2002 Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov jakson verkko-oppimateriaali. Toinen osio, Länsi- ja Etelä-Aasian teatteri- ja tanssihistoria 1 ov täydentää kokonaisuuden syksyllä 2002. Ensimmäisenä otetaan käyttöön Kiinaan ja Japaniin keskittyvä jakso Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov. Opintomateriaali otetaan käyttöön jo keväällä 2002 mm. valtakunnallisen Itä- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkoston opintoina. Verkkokurssi kuluu koulutusverkoston Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistorian 4 ov osioon. Verkko-oppimateriaalissa tiiviit yleisesittelyt sitovat käsiteltävät ilmiöt kunkin maan historialliseen kehitykseen. Mukana on klassisten teatteri- ja tanssilajien tarkemmat esittelyt sekä historiallisilta juuriltaan, esitystekniikoiltaan sekä katsaukset niiden asemaan nykyään. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, eräitä tärkeitä draamatekstejä sekä video- ja ääninäytteitä. Opetusmateriaalin laativat FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Suomen taidetanssin historia 2 ov Suomen taidetanssin verkkomateriaali tutustuttaa suomalaisen esittävän tanssin historiaan. Oppimateriaalin kirjoittaa FM Anne Makkonen, joka myös hoitaa myös lähiopetuksen ja tutoroinnin. Alustava aineiston valmistumisaika on keväällä 2002. Opintomateriaalin rakenteen laatiminen ja