Uudenlaisen johtamisen ulottuvuudet

Uudenlaisen johtamisen ulottuvuudet Rovaniemi 13.9.2019 Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

LAPE-akatemian kolme teemaa I Uudet toimintaympäristöt (kevät 2019) II Uudenlainen johtaminen (syksy 2019) III Uusi vaikuttavuus (syksy 2019) kansalliset sisältölinjaukset ovat maakunnan alueen toteutuksen tukena perustuu kunkin maakunnan alueen lähtökohtiin ja tarpeisiin https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa Mirja Antila 13.9.2019

Mitä odotamme LAPE-akatemian jälkeen (I,II,III) Osallistujille on rakentunut yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotila Osallistujille on tarkentunut kokonaiskuva yhteisestä si-sote- toimintaympäristöstä lasten, nuorten ja perheiden tarpeista sekä yhteisistä voimavaroista Osallistujille on hahmottunut verkostomaisen johtamisen toimintamallit ja linjaukset alueella Rakentuu kokonaisvaltainen ja yhteinen tavoite ylittää si-soten sekä kuntien ja kuntayhtymien (tai vastaavien) rajat, mukana myös järjestöt ja seurakunnat näkyy strategioissa, hyvinvointisuunnittelussa ja -kertomuksissa, yhteisinä toimintamalleina ja sopimusmenettelyinä kuntakohtaisesti ja alueellisesti Mirja Antila 13.9.2019

II Uudenlainen johtaminen - Miten julkinen johtaminen uudistuu muuttuvassa toimintaympäristössä? Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää systeemistä johtamista, kokonaisuuden ymmärrystä sekä verkostojen johtamisen osaamista. Johtaminen verkostoissa on erityisesti luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista. Pohditaan sen onnistumista, sitä tukevia ja estäviä tekijöitä. Joustavuutta/yhdyspintaosaamista tarvitaan tilanteissa, joissa asiakastarpeet muuttuvat nopeasti, ovat monimutkaisia tai kun selkeitä ratkaisuja tiettyihin asiakastarpeisiin ei ole. Arvioidaan, millaisia verkostoja ja yhdyspintarakenteita ja - sopimuksia tuen ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys omassa kunnassa, kuntien yhteistyössä sekä omalla alueella laajemmin edellyttää ja miten johtamisen tulisi näiden toteuttamisessa uudistua. (LAPE-akatemian toimintasuunnitelma) Mirja Antila 13.9.2019

Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa uudenlainen johtaminen, minkä pitäisi muuttua suhteessa nykyiseen? Mitä ovat johtamisen ulottuvuudet? Mitä johtajuus tarkoittaa? Mikä ratkaisee yhdessä onnistumisen? Mirja Antila 13.9.2019

Yhteistyön ja yhteistoiminnan johtaminen verkostossa Johtamisen tehtävänä on edistää vuorovaikutusta monen suuntaisesti tunnistaa ja vahvistaa verkostoa, sen osaamista ja mahdollisuuksia mahdollistaa ja selkiyttää yhteisiä tavoitteita luoda jaettu käsitys työtä ohjaavista periaatteista ja arvoista luoda edellytyksiä eri osapuolten yhteistyön vahvistumiselle mahdollistaa ydintehtävän kannalta oleellisen tiedon, kokemuksen ja tarpeiden yhteensovittaminen luoda vahva perusta uudistumiskyvylle; osaamisen uudistamiselle, toimijoiden hyvinvoinnille ja työkyvyn myönteiselle kehitykselle virittää eri toimijoiden (ml. asiakkaiden ja sidosryhmien) sisäistä motivaatiota yhteistoimintaan löytää yhä toimivampia toimintatapoja ja käytäntöjä. saavuttaa tehokkuutta ja tuottavuutta kohdentamalla entistä tarkoituksenmukaisemmin käytettävissä olevat resurssit (Antila & Aho 2018; Salonen 2015: 8; Lindell 2014: 5; Perälä & Halme & Nykänen, 2012; Seel 2013) Mirja Antila 13.9.2019

Organisaation toimintaympäristö (5) Sisäiset ja ulkoiset asiat Toiminta -ajatus Organisaation identiteetti (6) Kulttuuri Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet ja odotukset Strategia Prosessien hallinta (8) Visio Arvot Johtajuus (7) Tavoitteet Toimintaperiaatteet Suorituskyvyn analysointi ja arviointi (10) Luottamus organisaation kykyyn täyttää asiakkaiden tai muiden olennaisten sidosryhmien tarpeet ja odotukset Resurssien hallinta (9) Parantaminen, oppiminen ja innovaatiot (11) Mirja Antila 13.9.2019 (SFS-EN ISO 9004:2018)

JOHTAMINEN Toimintaperiaatteet Huolella pohdittuja, pysyviä ohjeita Pelisäännöt, linjaukset Ohjaavampia kuin arvot Strategia Kuvaa sen, mitä pitäisi saada aikaan, ei niinkään sitä, mitä tehdään, ei aikomuksia Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavalla tiedolla on merkitystä päätöksenteossa Tavoitteet Ymmärrettäviä, merkityksellisiä, realistisia Tulee tukea asiakkaille arvoa tuottavaa työtä Toteutumista tulee voida seurata, arvioida ja parantaa Keskusteluun rohkaiseminen johdon tehtävänä

Lapsi- ja perhelähtöisyys, sidosryhmäyhteistyö, toimijuus Mitä tiedetään asiakkaista ja heidän tarpeistaan? Mihin tieto perustuu? Keitä toimijoita on mukana ja keiden mukanaolo on ratkaisevaa? Mitä heistä tiedämme, tiedämmekö heidän odotuksensa? Onko tietomme oikea-aikaista, päivittyvää, entä ennakoivaa? Miten asiakas- ja sidosryhmätieto näkyy johtamisessa? Mistä syntyy uskottavuus, luottamus ja sitoutuminen?

Organisaation olemus ja identiteetti Toiminta-ajatus mitä tarkoitusta olemassaolomme palvelee, mitä haluamme viestiä motivaatio ja innostus syntyy siitä, että työllä on merkitys merkityksen ymmärtäminen ei säily, vaan se on luotava uudestaan ja uudestaan Lapsi- ja perhemyönteisyys Arvot periaatteet ja ajattelutavat, joiden tarkoitus on muokata organisaation kulttuuria määrittää, mikä on tärkeää eettisyyden perusta verkostot eivät pysy kasassa ilman arvoja Kulttuuri käsitykset, historia, etiikka, havainnoidut käyttäytymismallit ja asenteet, jotka liittyvät organisaation identiteettiin Visio tehtävä muuttaa näkemys siitä, millaiseksi organisaation halutaan tulevan uskottava ja puhutteleva vaatii onnistuakseen voimavarojen kohdistamista Mirja Antila 13.9.2019

LUOTTAMUS Mistä luottamus rakentuu? Identiteetti (toiminta-ajatus, arvot, kulttuuri, visio) Integriteetti l. sitoutuminen ja uskollisuus moraalisia arvoja kohtaan Osaaminen Hyväntahtoisuus Lähde: Blomqvist, 2019 Verkostoyhteistyön kriittiset tekijät Yhteinen visio Strateginen ja kulttuurinen yhteensopivuus Kommunikaatio, vuorovaikutteisuus Luottamus Sitoutuminen Lähde: Blomqvist, 2019 Mirja Antila 13.9.2019

Toimijuus (human agency) liittyy tapaan, jolla ihmiset ymmärtävät suhdettaan tapahtuviin asioihin tarkoittaa yhteisöllisessä toiminnassa syntyvää yksilön identiteettiin ja kulttuurisiin malleihin perustuvaa toimintavalmiutta muodostaa osallistumisen kautta identiteettiä, johon liittyy aloitteellisuus (authorativity) ja vastuullisuus (accountability) toimijuutta ilmentää aktiivisuus, vapaaehtoisuus, osallisuus, taito ja mahdollisuus valita omia toimintatapoja syntyy toimijuuden tunto, joka on riippuvainen toimijan osaamisesta ja valmiuksista sekä mahdollisuuksista, joiden kautta ja avulla toimijuus voi toteutua osallistumisen kautta muotoutuu ymmärrys omasta itsestä ja siitä, kuka hän on suhteessa muihin, sekä käsitys siitä, miten muut arvostavat tai eivät arvosta toimijan ajatuksia tai tunteita tämä identiteettiin liittyvä kyky (identity agency) vahvistuu toimijuudessa pystyvyyden tunteeksi eli tietoisuudeksi omista mahdollisuuksista vaikuttaa itseä tai yhteisöä koskeviin asioihin => miten mahdollistaa / miten rajoittaa yhdessä työskentelyä (Antila 2013, 26-27; Kumpulainen 2009, 23-24; Gordon 2005) Mirja Antila 13.9.2019

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN YHTEISTYÖEDELLYTYSTEN VAHVISTAJANA Yhteistyön edellytysten johtaminen Yhteinen jaettu ymmärrys, tahto Strateginen toteuttamisen tuki Yhteistyökyvykkyyden johtaminen Vuorovaikutteisuus, dialogi Tunteminen, sitoutuminen, luottamus Osaaminen, pätevyyksien parantaminen Mahdollisuus, osallisuus Tietämys, näkemys, kokemus Miten uudistuu toiminta? Kuunteleminen, ymmärtäminen Empatia, inhimillisyys Parantaminen, ratkaisua vaativien tilanteiden kohtaaminen Tietoisuuden lisääminen Käsitteellistäminen Kaukonäköisyys Ihmisten henkisen kasvun edistäminen Valmius ja kiinnostus uudistumiseen Mirja Antila 13.9.2019

Uudenlainen johtaminen - johdettavan näkökulmasta Yhteistyökykyiset ja yhteistyöhakuiset, pätevät, osallistuvat ja motivoituneet ihmiset, joilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ratkaisevat yhdessä onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Oman roolin selkeys Kollektiivinen yhdessä toimiminen Palaute (Petri Virtanen 5.9.2019) Mirja Antila 13.9.2019

Dialogisuuden periaatteet Puhuminen Vastuullinen kommunikointi, ääneen sanominen, itsensä ilmaiseminen Avoimuus ja rohkeus asioiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen, kokemusten ja tunteiden jakamiseen Paljastuu ja paljastaa muille ja myös itselle omat sisäiset kokemukset, tunteet, ajattelutavat, Arvot ja motiivit => tuo esille sisäiset totuudet Kuunteleminen = itsensä ja toisten (syvä)kuuntelemista Syntyy jaettuja kokemuksia ja merkityksiä, saadaan asioita tärkeysjärjestykseen Vahvistaa yhteistä ajattelua Seurataan toisten esille tuomien asioiden merkityksiä, tarkoituksia ja sisältöjä Kunnioittaminen Itsensä ja toisten arvostaminen Odottaminen Omien käsitysten ja tulkintojen, pidättäminen, viivästäminen (Isaacs 1999, 2001; Syvänen ym. 2016) Mirja Antila 13.9.2019

Kiitos! Lisätietoja: Mirja Antila LAPE-akatemian fasilitaattori mirjaantila@outlook.com www.stm.fi/lapeakatemia #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa

Rinteen hallituksen ohjelma 2019 Osallistava ja osaava Suomi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä nostoja hallitusohjelmasta Katja Bergbacka projektipäällikkö, OKM Hanne Kalmari Hankepäällikkö, STM

Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen hyvinvoinnin johtamiseen! LAPE valmistelu 2015-2016 Maakunnalliset kehittämishankkeet 2017-2018 LAPEmuutosohjelman jatko ja juurruttaminen 2019 LAPE-akatemia Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-teyhteistyötä LAPE jatkuu 2020-2023

Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta: poikkihallinnollisuus, ihmisten osallisuus Lupaus pitkän aikavälin politiikasta Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja vaikutusarvioinnista Lupaus syrjimättömyydestä ihmisoikeusperustaisuus Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista. Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen.

Strateginen kokonaisuus: Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi tavoitteet: 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (yhdenvertaisuus) 2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen 3. Ikäystävällisyyden edistäminen 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus ml. neuvola) 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18 itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia) 6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, vuoroasuminen)

Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsistrategia: Tilannekuvassa haasteena Alhainen syntyvyys Väestön ikääntyminen Lapsiperheköyhyys Ylisukupolvinen syrjäytyminen Eriarvoistuminen Parlamentaarinen komiteavalmistelu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja tutkimukseen perustuva Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista Suomea luodaan yhdessä Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa

Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan 2020-2023 Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloita. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja perheneuvontapalveluita parantamalla. Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja helpotetaan kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä

Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lastensuojelu ja muut erityispalvelut: On tarpeeseen nähden aliresursoitu Säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v. 2022. Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa moniammatillista tiimimallia Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.

Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta Päihdeäitien ja perheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään laaja-alaisesti Sukupuolivähemmistöiin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikeaaikaisesti Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden lopulla Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta

Strateginen kokonaisuus: Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi tavoitteet: 1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta 4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida

2. Lapset ja nuoret voivat hyvin Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria (kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)

1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030 Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun kehitystyöhön Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen Neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto

Strateginen kokonaisuus: Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta - tavoitteet 1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat 2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa 5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä 7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat 8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat

2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä Jatketaan lukemista edistävää Lukuliikehanketta Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin

3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteysja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle nuorisotyölle Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja

Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Lapsistrategian valmistelun tuki Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation vahvistaminen Nuorten syrjäytymisen vähentäminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatko Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen Lapsiperheköyhyyden ehkäisy Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Opetusministeri Li Andersson pj. Työministeri Timo Harakka Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Sisäministeri Maria Ohisalo Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Koulutustason nosto ja saavutettavuus Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima Jatkuva oppiminen

KIIT0S! HANNE KALMARI hanne.kalmari@stm.fi KATJA BERGBACKA katja.bergbacka@minedu.fi minedu.fi/lape #lapemuutos #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa #kunta_agentti www.stm.fi/lapeakatemia

L A P E A k a t e m i a R o v a n i e m i 1 3. 9. 2 0 1 9 Hyvinvointia strategisella otteella hyvinvointijohtamisen arviointi ja kehittäminen J a a n a L e i n o n e n, H T T Y l i o p i s t o n l e h t o r i h a l l i n t o t i e d e L a p i n y l i o p i s t o j a a n a. l e i n o n e n @ u l a p l a n d. f i

Hyvinvoinnin edistämisen strategiatyön lähtökohdat Perusta on edistämisen strategiaperustaisuudessa - Strategian / strategisen suunnitelman tulisi ohjata hyvinvoinnin edistämistyötä Miten ja millaisin käytännöin strategiatyötä tulisi tehdä? Edellytetään vahvaa, yhtenäistä tietoperustaa ajantasainen, monipuolinen hyvinvointitieto Edellytetään selkeitä strategisia valintoja, tavoitteita ja niitä tukevien toimenpiteiden asettamista Strategiaa tulisi laatia ja toteuttaa moniäänisesti ja yhteistyöperustaisesti Strategia käytäntönä -lähestymistapa Edistää hyvinvointiin liittyvien ilkeiden ongelmien tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä Mahdollistaa laajan kokemustiedon hyödyntämisen Vahvistaa yhteistä hyvinvointityön identiteettiä ja yhteisen hyvinvointikäsityksen muodostumista Edistää sitoutumista hyvinvoinnin edistämiseen Leinonen 13.9.2019

Tutkimustuloksia osallisuudesta, yhteistyöperustaisuudesta ja strategisuudesta hyvinvoinnin edistämisessä Nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään vielä liian vähän (Hyvinvointi- ja osallisuuskysely, lappilaiset 9.luokkalaiset, 2018, LAPE-hanke) Lapsilta ja vanhemmilta kerätty kokemustieto jää usein hyödyntämättä - osallisuuskäytännöt irrallisia lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä ja strategiatyöstä (Nurmi, Leinonen, Nikupeteri, Kallinen, Lantela, Laitinen 2019; Leinonen & Syväjärvi 2019a) Osallisuuden hyödyntäminen epätasaista eri väestöryhmien kesken hyvinvoinnin edistämisessä ja palveluiden kehittämisessä one size fits all? (Syväjärvi & Leinonen 2019b) Asiakkaiden ja kansalaisten osallisuus jää muiden hallinnon toimintaa ohjaavien arvojen tehokkuuden ja asiantuntijuuden jalkoihin (Molina & McKeown 2012) Hallinnon toimijoiden suhtautuminen osallisuuteen varautunutta (Cassio & Magno 2011) Leinonen 13.9.2019

Tutkimustuloksia osallisuudesta, yhteistyöperustaisuudesta ja strategisuudesta hyvinvoinnin edistämisessä Kunnan toimialojen sitoutumattomuus hidastaa aitoa yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä (Larsen ym. 2014) Järjestöt tärkeitä yhteistyökumppaneita järjestöjen täyttä potentiaalia ei kuitenkaan vielä hyte-työssä hyödynnetä (Laukka, Nurmi, Leinonen & Suhonen 2019) Kuntien hyvinvoinnin edistämisen strategiatyö yksittäisten tahojen ja toimialojen varassa ja siiloutunutta, aito yhteistyöperustaisuus kehittymässä (Syväjärvi & Leinonen 2019b) Toimialojen välinen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä vielä reaktiivista, koulujen roolia hyvinvointityössä vahvistettava ja selkiytettävä (ARKTORIhanke; Leinonen, Nurmi, Lantela & Turunen 2019) Kunnissa haasteita keskeisimpien hyvinvoinnin haasteiden määrittämisessä, sekä näiden kytkemisessä strategisiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiksi (Syväjärvi & Leinonen 2019; myös ARKTORI). Leinonen 13.9.2019

Miten hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä voidaan arvioida? Kypsyysanalyysi menetelmänä Kypsyydessä kyse organisaation kyvykkyydestä tuottaa systemaattisten toimintaprosessien avulla laadukkaita, vaikuttavia lopputuotoksia esim. kuntalaisille terveyttä ja hyvinvointia Kypsyysanalyysissa kuvataan ja arvioidaan jonkin asian, ilmiön tai toiminnon kehittyneisyyttä (Van Looy 2013; Wendler 2012) - tunnistetaan keskeisimmät kehittämiskohteet rakennetaan kartta / polku oman toiminnan kehittämiseksi seuraaville kypsyystasoille siirtyminen Hyte-työn kypsyysanalyysimallin (PROMEQ-hanke; Syväjärvi & Leinonen 2019) avulla arvioidaan Osallisuutta ja yhteistyöperustaisuutta hyvinvoinnin strategiatyössä Strategista tavoitteellisuutta, proaktiivisuutta Strategiatyötä ohjaavan hyvinvointikäsityksen ulottuvuuksia Eriarvoisuuden asemointia strategiatyössä Voit esim. arvioida kuntasi tai alueesi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä Leinonen 13.9.2019

Kriteeri I Osallisuus strategian laadinnassa Leinonen 13.9.2019

Kriteeri II Yhteistyö ja kumppanuudet Leinonen 13.9.2019

Kriteeri III Strateginen orientaatio Leinonen 4.9.2019

Kriteeri IV Käsitys hyvinvoinnista Leinonen 13.9.2019 Hyvinvointi elämänlaatuna - Quality of Life - fyysinen terveys - psyykkisestä terveys ja hyvinvointi - sosiaaliset suhteet ja verkostot, osallisuus - hyvinvointia edistävä elinympäristö, elinolot, palvelujen saatavuus

Kriteeri V Hyvinvoinnin eriarvoisuuden tunnistaminen, asemointi Leinonen 13.9.2019

Kysymyksiä pohdittavaksi Miten teemme yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä? Mihin vahvuutemme kiinnittyvät ja miksi? Mitkä ovat strategiatyön haasteemme ja kehittämistarpeemme? Onko meillä yhteisesti jaettu käsitys ja ymmärrys siitä, mitä lasten ja nuorten hyvinvointi tarkoittaa/sisältää ja mitä meidän tulee edistää kun edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia? Mitä tietoon ja sen johtamiseen liittyviä haasteita lasten ja nuorten hyvinvointityössä esiintyy? Onko meillä relevanttia tietoa käytössämme? Mihin meidän tulisi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä tulevaisuudessa kiinnittää huomiota? Osallisuuden vahvistamiseen? Kuuluuko lasten ja nuorten ääni ja hyödynnetäänkö sitä? Vakiintuneempien kumppanuuksien rakentamiseen esimerkiksi järjestöjen ja yritysten kanssa? Selkeisiin strategisiin valintoihin ja tavoitteisiin? Leinonen 13.9.2019

Mitkä ovat erityisiä kehittämistarpeita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä (%)? Yhteistyötä tukeva lainsäädäntö Yhteistyön mahdollistavat organisaatiorakenteet Yhteistyömyönteinen toimintakulttuuri Kysely kevät 2019 Lapin kuntien sivistystoimen edustajille ja koulujen rehtoreille (N=47) Selkeät yhteistyön tavoitteet Yhteistyöhön sitoutuminen Tiedonkulun parantaminen toimialojen välillä Yhteistyötä edistävä johtaminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suuri kehittämistarve Erittäin suuri kehittämistarve Leinonen 13.9.2019

Lähteitä Larsen, M.,Rantala, R., Koudenburg, O.A. & Gulis, G. (2014). Intersectoral action for health: The experience of a Danish municipality. Scandinavian Journal of Public Health, 42, s. 649 657. Leinonen, J. & Nurmi, H., Lantela, L. & Turunen, T. (2019). Arktori-hanke. Kysely Lapin alueen kuntien koulujen ja sivistystoimen johdolle. Alustavia tuloksia. Molina, A.D. & McKeown, C.L. (2012). The heart of the profession: understanding public service values. Journal of Public Affairs Education, 2, s. 375 396. Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2019). Kerättyä, jaettua, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustiedon rakentuminen ja hallinta lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Focus Localis, 1, s. 8-25. Syväjärvi, A. & Leinonen, J. (2019). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö vaatimatonta. Osallisuutta vahvistettava. Politiikkasuositus. PROMEQ-hanke. Saatavilla osoitteesta: https://www.promeq.fi/loader.aspx?id=d78baa87-61d6-4d58-9625-7bade08b9073 Leinonen, J. & Syväjärvi, A. (2019). Promoting health in municipalities A strategy work perspective. Artikkelikäsikirjoitus. Laukka, E., Nurmi, H., Suhonen, M. & Leinonen, J. (2019). Uusi Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus vahvistaa Pohjois-Suomen kuntien ja järjestöjen hyte yhteistyötä sekä hytetyön strategisuutta. Blogikirjoitus saatavilla osoitteesta https://www.ihimiset.fi/2019/09/09/uusihyvinvointijohtamisen-taydennyskoulutus-vahvistaa-pohjois-suomen-kuntien-ja-jarjestojen-hyteyhteistyota-seka-hyte-tyon-strategisuutta/ Leinonen 13.9.2019

Kiitos! www.promeq.fi www.ulapland.fi/arktori www.ulapland.fi/hyvinvointijohtaminen

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILANNEKUVA LAPISSA & TIEDOLLA JOHTAMINEN Vertailussa Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja koko maa Arja Hastrup ja Maaret Vuorenmaa 13.9.2019

ESITYKSEN SISÄLTÖ Päätöksenteossa tarvittava erilainen tieto Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat THL:n väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Huom. nimi muuttuu v. 2020: FinLapset Tulosten saatavuus Katsaus hyvinvointiin seuraavien teemojen mukaisten indikaattoreiden valossa: Perheen vuorovaikutussuhteet Kasvuympäristön turvallisuus Osallisuus ja yhteisöllisyys Mielen hyvinvointi ja jaksaminen 2

MILLAISTA TIETOA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN JOHTAMISESSA JA PÄÄTÖKSENTEOSSA TARVITAAN? Tietoa lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta: mm. hyvinvointi ja osallisuus, terveys ja toimintakyky, elintavat, perhe ja elinolot, kasvuympäristön turvallisuus, tuen ja avun saaminen läpileikkaavana yhdenvertaisuuden toteutuminen lapsen, nuoren ja perheen kasvuympäristöistä ja sosiaalisista suhteista: mm. varhaiskasvatus, koulunkäynti ja opiskelu, vapaa-aika ja harrastaminen, mediakäyttäytyminen, turvallisuus keskeisistä palvelukokonaisuuksista ja niihin liittyvistä kustannuksista tarve, saatavuus ja saavutettavuus, käyttö, laatu, vaikuttavuus kustannusrakenteen seurannassa tärkeää saada tietoa painopisteen siirtymisestä korjaavista palveluista ehkäisevään ja edistävään toimintaan. palvelujen ohjauksesta 3

PÄÄTÖKSENTEOSSA TARVITAAN ERILAISTA TIETOA Lähde: Perälä ym. 2018 4

KOKEMUSTIETOA SAADAAN THL:N LAPSIIN, NUORIIN JA LAPSIPERHEISIIN KOHDENTUVISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA Kouluterveyskysely 2017 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut-tutkimus (LTH) 2018 (FinLapset) 5

KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa monipuolista seurantatietoa 10-20 - vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Tuottaa tietoa myös 4.-5.lk oppilaiden huoltajien näkemyksistä Toteutetaan kokonaistutkimuksena joka toinen vuosi Tarkoituksena vahvistaa terveyden edistämisen suunnittelua ja arviointia oppilaitos- ja kuntatasolla Lapset ja nuoret vastaavat nimettömänä opettajan ohjaamana luokkakyselynä Huoltajat vastaavat omalla ajallaan Vuoden 2019 lasten ja nuorten tulokset julkaistaan Hyvinvointiareenalla 17.-18.9.2019 Vastaajaryhmä Vastaajie n määrä (N) 2017 Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaat 97 970 81 Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaiden huoltajat 33 726 28 Perusopetuksen 8.-9. lk oppilaat 75 068 64 Lukioiden 1.-2. vuoden opiskelijat 35 022 55* Ammatillisten oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijat 32 260 ** *Arvioitu ** Tietoa ei saatavilla Vastausaktiivisuus (%) 2017 6

LASTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA PALVELUT (LTH) TUTKIMUS (FINLAPSET) Tuottaa joka toinen vuosi seurantatietoa pienten lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Kohdistuu vuorokerroin 3 4 kk ikäisiin vauvoihin ja 4-v lapsiin perheineen Perheet rekrytoidaan tutkimukseen lastenneuvolassa -> menetelmä muuttuu v. 2020 tod.näk. postikyselynä toteutettavaksi Tietoa saadaan vanhemmilta (ja terveydenhoitajilta) kyselylomakkeilla sekä rekistereistä V. 2020 ensimmäinen vauvaperheisiin kohdistuva laaja tiedonkeruu 4-v tiedonkeruu 2018 Lukumäärät Huoltaja antoi suostumuksen tutkimukseen Lapsia perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat Lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat 17 009 46 16 524 44 8720 24 Vanhempien vastauksia 10 737 ** Kattavuus *, % *todellinen kohderyhmän koko ei ole selvillä, joten kattavuutta arvioitiin suhteessa 4-v lasten laajojen terveystarkastusten määriin kunnissa ** Tietoa ei saatavilla 7

VASTAAJIEN MÄÄRÄT JA KATTAVUUS Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Pohjanmaa*** Lappi n Kattavuus, % n Kattavuus, % n Kattavuus, % Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaat 1201 68 % 1222 81 % 8777 78 % 2984 83 % n Kattavuus, % Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaiden huoltajat 396 * 379 * 2988 * 992 * Perusopetuksen 8.-9. lk oppilaat 867 53 % 1068 64 % 4293 42 % 1526 39 % Lukioiden 1.-2. vuoden opiskelijat 626 80 %** 298 34 %** 2742 54 %** 977 57 %** Amm. oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijat 4-v lapset perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat 4-v lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat 742 * 452 * 2947 * 1357 * 281 40 % 245 49 % 1820 43 % 650 52 % 155 22 % 130 26 % 961 23 % 341 27 % 4-v lasten vanhemmat yhteensä 183 * 157 * 1185 * 432 * * Tieto ei ole saatavilla ** Arvioitu *** Tyrnävä ei mukana 8

TULOKSET SAATAVISSA MAKSUTTA Tulospalvelussa: thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset Sukupuolittain Alueittain: koko maa, AVI-alueet, maakunnat, kunnat* Kouluasteittain** Aikasarjoina** Erityisryhmittäin** Toimintarajoitteita kokevat nuoret Syntyperän mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret *Mikäli vastaajamäärä on riittävä **Vain Kouluterveyskysely Muut keskeiset tulosjulkaisut Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018: LTHtutkimuksen tilastoraportti, http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019050214035 Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia työpaperi, http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-115-7 Kouluterveyskyselyn v. 2019 lasten ja nuorten tulokset saatavilla tulospalvelussa 17.9. alkaen 9

1. PERHEEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET 10

NUORTEN JA VANHEMPIEN VÄLISET KESKUSTELUVAIKEUKEUDET VÄHENTYNEET 20 15 10 5 11 9 10 10 9 9 8 8 8 8 8 8 8 7 6 6 7 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 2017 11

LASTEN JA NUORTEN KESKUSTELUVAIKEUDET VANHEMPIEN KANSSA YLEISTYVÄT SIIRRYTTÄESSÄ ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Perusopetus 4.-5. lk 3 2 1 2 2 Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 8 7 9 7 8 9 6 7 7 6 6 6 5 8 7 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keskusteluvaikeuksia esiintyy yleisemmin ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 12

4-V LASTEN VANHEMMISTA NELJÄ VIIDESTÄ YRITTÄÄ NÄHDÄ ASIOITA LAPSEN NÄKÖKULMASTA 85 Lapissa koko maata vastaava tilanne 83 83 85 84 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 13

2. KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 14

VANHEMPIEN MUKAAN KIUSAAMISTA ESIINTYY 4-V LASTEN KESKUUDESSA YLEISESTI, MUTTA PÄÄOSIN KIUSAAMINEN ON SATUNNAISTA Lasta kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla*, % Varhaiskasvatuksen arviossa huolta lapsen kiusaamisesta tai kiusatuksi tulemisesta**, % 1 3 4 5 12 0 10 20 30 40 50 *vanhempien raportoimana **varhaiskasvatuksen henkilöstön laatima arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa 32 34 35 39 41 Lappi Lapissa kiusaamista raportoitu muuta maata vähemmän Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 15

KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN VÄHENTYNYT 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 8 8 8 7 5 5 5 2 6 6 4 3 1 1 1 1 1 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi THL: Kouluterveyskysely 2017 16

KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN MAAKUNNITTAIN Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 9 7 4 6 7 6 5 3 5 6 1 1 1 1 1 2 2 0 3 3 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin kiusaamista, muuten koko maata vastaava tilanne 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 17

KOULUKIUSAAMINEN ON KUITENKIN JATKUNUT TAI PAHENTUNUT KIUSAAMISESTA KERTOMISEN JÄLKEEN JOPA JOKA KOLMANNEN NUOREN MUKAAN Perusopetus 4.- 5. lk Perusopetus 8.- 9. lk 16 14 12 15 16 19 24 28 28 29 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lapissa koko maata vastaava tilanne Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 17 16 32 Keski- Pohjanmaa Koko maa 23 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 18

NUORET KOKEVAT YLEISESTI MYÖS SYRJIVÄÄ KIUSAAMISTA KOULUSSA TAI VAPAA-AJALLA Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 8 10 12 10 12 12 11 12 13 13 23 19 18 18 20 26 24 21 25 26 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin, muuten tilanne koko maata vastaava Tietyt nuoret kokevat muita enemmän syrjivää kiusaamista: toimintarajoitteita omaavista tai ulkomaista syntyperää olevista, ulkomailla syntyneistä 8.-9. lk nuorista 45 % oli kokenut syrjivää kiusaamista 19

KOULU- JA OPISKELUIKÄISET KOKEVAT YLEISESTI SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ Perusopetus 4.-5. lk 7 6 6 7 9 Lapissa alakouluikäisillä hieman useammin, 2. asteella hieman harvemmin Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 22 19 19 18 21 18 19 15 20 21 15 16 13 17 18 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 Perusopetuksen 4.-5. lk: seksuaalinen häirintä määriteltiin häiritseväksi kehon kommentoinniksi tai seksuaalisesti häiritseväksi viestittelyksi. Perusopetuksen 8.-9. lk ja toinen aste: seksuaalinen häirintä määriteltiin kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaksi kiusaamiseksi, nimittelyksi tai arvosteluksi tai seksuaaliseksi ehdotteluksi tai ahdisteluksi. THL: Kouluterveyskysely 2017 20

LAPSIIN KOHDISTUU MYÖS PERHEISSÄ VÄKIVALTAA 4-V LAPSEEN KOHDISTETTU VÄKIVALTA 12 VIIME KUUKAUDEN AIKANA VANHEMPIEN RAPORTOIMANA Lapissa raportoitu koko maata useammin väkivallasta Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut henkistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % 47 43 46 47 44 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut fyysistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % 15 14 20 23 Kainuu Keski-Pohjanmaa 14 Koko maa 0 10 20 30 40 50 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 21

LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA HENKINEN VÄKIVALTA LISÄÄNTYY YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien henkistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus 4.-5. lk 14 12 11 12 13 Lappi Lapissa tilanne vähän vaihteleva suhteessa koko maahan Perusopetus 8.-9. lk 25 23 24 26 25 Pohjois- Pohjanmaa Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 18 16 19 19 19 30 27 31 31 28 Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 22

LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA FYYSINEN VÄKIVALTA VÄHENEE TOISELLE ASTEELLE SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 6 6 6 6 5 7 6 6 6 6 4 3 5 4 3 3 4 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 23

3. OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS 10.9.2019 24

EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ, % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 11 9 10 8 9 9 8 9 8 8 8 8 7 7 7 6 7 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 2 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 2017 25

LASTEN YKSINÄISYYS ON NÄHTÄVISSÄ JO ALALUOKILLA, MUTTA LISÄÄNTYY YLÄLUOKILLE SIIRRYTTÄESSÄ Ei yhtään hyvää kaveria*, % Ei yhtään läheistä ystävää**, % Tuntee itsensä usein yksinäiseksi*, % Tuntee itsensä yksinäiseksi**, % Lapissa tilanne vaihtelee, kokonaisuutena koko maata vastaava Perusopetus 4.- 5. lk* 1 1 1 0,3 1 Lappi Perusopetus 4.-5. lk* 4 2 3 2 3 Lappi Perusopetus 8.- 9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 8 9 10 8 9 9 8 12 8 7 6 7 7 8 7 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Perusopetus 8.-9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 10 9 9 8 10 12 12 13 12 10 9 11 9 11 10 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 5 10 15 20 0 5 10 15 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 26

MYÖS OSA LAPSIPERHEIDEN VANHEMMISTA TUNTEE ITSENSÄ YKSINÄISEKSI, % Lapissa tilanne koko maata vastaava 8 7 4-v lasten vanhemmat 6 9 7 Lappi 4 Pohjois-Pohjanmaa 4.-5. lk lasten vanhemmat 5 4 4 6 Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 27

USEILLE ALLE KOULUIKÄISILLE LAPSILLE MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ ON VARHAISKASVATUS 4-v lasten vanhemmista kolme neljästä on sitä mieltä, että lasta kuullaan varhaiskasvatuksessa ja hänellä on mahdollisuus olla mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, % Lapissa lasta kuullaan vakassa hieman harvemmin kuin koko maassa 69 73 77 73 74 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 28

KOULUIKÄISELLE LAPSELLE JA NUORELLE TÄRKEÄ LÄHIYHTEISÖ ON LUOKKAYHTEISÖ, JOSSA VIETETÄÄN MERKITTÄVÄ OSA ARJESTA Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % Perusopetus 4.-5. lk 63 66 65 66 65 Lappi Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 61 63 66 63 64 56 54 55 55 57 70 70 70 67 69 0 20 40 60 80 100 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 29

LAPSIPERHEISSÄ MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ KOOSTUU PERHEESTÄ, SUVUSTA, YSTÄVISTÄ JA ASUINALUEEN YHTEISÖSTÄ, % 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 4-v lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja asuinalue 4.-5. lk lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja harrastusporukka 80 79 82 81 82 87 86 88 87 88 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Lapissa koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 30

4. MIELEN HYVINVOINTI JA JAKSAMINEN 10.9.2019 31

LASTEN JA NUORTEN KOETTU TERVEYDENTILA JA MIELENTERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 9 6 7 7 7 19 18 18 20 19 23 21 22 20 20 21 24 23 24 23 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana*, % Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus**,% Perusopetus 4.-5. lk* Perusopetus 8.-9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 15 11 9 11 13 12 11 11 12 12 15 11 14 14 13 10 10 9 12 11 0 10 20 30 40 50 Lapissa alakouluikäi sillä tilanne hieman eroaa koko maahan verrattuna Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 32

VANHEMMAN KOETTU TERVEYS KESKINKERTAINEN TAI HUONOMPI, % 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 12 9 9 10 10 9 10 13 10 10 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Lapissa pientä eroa pikkulasten vanhemmilla koko maahan verrattuna 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 33

VANHEMPIEN KOETTU MIELENTERVEYS Vanhemman vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, % Vanhemman merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus, % Lapissa pikkulasten vanhemmilla useammin psyykk. kuormittuneisu utta 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 20 20 15 18 19 18 16 18 15 16 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 9 6 7 6 6 4 4 8 6 5 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 34

VANHEMMILLA ON ARJESSA MONENLAISIA JAKSAMISEN HAASTEITA Kokee riittämättömyyttä vanhempana, % Lappi Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi 12 viime kk aikana, % Lapissa koko maata vastaava tilanne 4-v lasten vanhemmat 12 13 12 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat 16 14 12 16 14 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 13 12 16 Keski- 16 Pohjanmaa 4.-5. lk lasten 16 vanhemmat 15 Koko maa 14 Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 35

MITEN TURVATA PERHEILLE TUEN JA AVUN SAANTI MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA? - 4-v lasten vanhemmat eivät aina kerro tarvettaan saada ammattilaisilta tukea 4-v lapsen kasvu ja kehitys (yht. 78 %) 4-v lapsen käyttäytyminen tai tunneelämän ongelmat (yht. 36 %) Oma jaksaminen (yht. 35 %) Oma vanhemmuus (yht. 28 %) Tuen tarve kerrottu 22 23 33 13 6 3 77 tuen tarvetta ei ole kerrottu 1 Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistaan lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätetään useammin kertomatta. Parisuhde (yht. 22 %) 11 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 36

KUN ELÄMÄSSÄ ON KUORMITUSTA, TUEN TARVE JÄTETÄÄN VIELÄ USEAMMIN KERTOMATTA - Niiden 4-v lasten vanhempien osuus (%) tukea tarvinneista, jotka raportoivat jättäneensä ilmaisematta ammattilaisille ainakin yhden tuen tarpeen Kaikki tukea tarvinneet, joilla vähintään yksi ilmaisematon tuen tarve Huolissaan jaksamisesta vanhempana Merkittävästi psyykkisesti kuormittunut Tuntee itsensä yksinäiseksi Kokee riittämättömyyttä vanhempana Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi Tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi Vähintään kolme jaksamista kuormittavaa asiaa 26 64 62 57 54 47 45 39 33 59 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 10.9.2019 37

NIIDEN 4-V LASTEN VANHEMPIEN OSUUS (%) TUKEA TARVINNEISTA, JOTKA EIVÄT KERTONEET AMMATTILAISILLE TUEN TARVETTA Oma vanhemmuus Oma jaksaminen Parisuhde 15 14 15 21 19 39 33 26 30 37 42 52 50 52 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Lapissa tilanne koko maata vastaava Miten vanhempia voisi rohkaista ja kannustaa tuen tarpeen ilmaisemiseen? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 38

KUITENKIN VALTAOSA LAPSISTA JA NUORISTA TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ Perusopetus 4.-5. lk 89 91 91 91 90 Lapissa koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 75 76 77 77 75 74 74 72 75 75 80 77 78 75 77 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Sijoitetuista 46 %, toimintarajoitteisista 50 % ja ulkomaalaistaustaisista 64 % oli tyytyväisiä elämäänsä (8.-9. lk nuoret) (KTK, Tulospalvelu) 0 50 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 39

MYÖS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMAT OVAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ JA ARKEENSA Lapissa koko maata vastaava tilanne Vanhempi tyytyväinen elämäänsä, % Perheen arki toimii tavallisesti hyvin, % 4-v lasten vanhemmat 87 91 93 92 90 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat 96 95 96 93 95 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4.-5. lk lasten vanhemmat 92 91 88 90 90 Keski- Pohjanmaa Koko maa 4.-5. lk lasten vanhemmat 97 96 94 96 96 Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 40

KIITOS! Lisätietoa Kouluterveyskysely www.thl.fi/kouluterveyskysely LTH-tutkimus www.thl.fi/lth (FinLapset) Tulospalvelu www.thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset Ota yhteyttä kouluterveyskysely@thl.fi tai lastenhyvinvointi@thl.fi 41

Lapsilähtöinen johtajuus. Lapsivaikutusten arviointia edistäviä tekijöitä Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki Susanna Hellsten

Meillä on tehtävä. Tarve vahvistaa arjessa tapahtuvaa lasten/nuorten ja aikuisten välistä kohtaamista Tarve lisätä lasten/nuorten ja aikuisten keskinäistä vuorovaikutusta sekä lasten aitoa osallisuutta Tarve turvallisen ja välittävän vuorovaikutuksen vahvistamiselle koulun arjessa Tarve tasa-arvoisen kohtelun lisäämiselle niin lasten ja nuorten kesken kuin koulun aikuisten toimesta Lapset ja nuoret kokevat aikuisten ohi kävelemistä Tarve pedagogisen hyvinvoinnin ja oppimisen käytäntöjen lisäämiseen ja vahvistamiseen Lähde: Koulujen hyvinvointikyselyt, sivistys- ja kulttuuripalvelut Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, % Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017

Lapsen oikeudet toimintakulttuurin ohjaajina - rakenteet eivät yksistään riitä syrjimättömyys lapsen edun ensisijainen harkinta, sopimukseen kirjattujen oikeuksien toteutuminen mahdollisimman täysimääräisesti. oikeus elämään ja kehittymiseen lapsen näkemyksen kunnioittaminen

Miten, millaisilla asioilla ja rakenteilla systemaattista, lapsilähtöistä toimintakulttuuria Oulussa edistetään?

Lapsilähtöinen toimintakulttuuri mahdollistuu näiden kautta KUULEMISEN KÄYTÄNNÖT LAPSILÄHTÖINEN TOIMINTAKULTTUURI TIETOJOHTAMINEN YHTEISTYÖRAKEN- TEET KUNTALAISVIESTINTÄ

Lapsilähtöisen toimintakulttuurin rakentaminen Oulussa Unicef lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönottamiseen liittyvä kaupunginhallituksen päätös v. 2015 ->työ alkoi v. 2016 alussa, 1. Unicefin tunnustus 2018 Tavoitteena edistää yhä paremmin lapsen oikeuksien toteutumista. Kehittämisessä ja toiminnoissa jaettu vastuu: yhteiset palvelut, alueiden ja yksiköiden toiminta; päätöksenteko Lapsiystävällinen toimintakulttuuri: lapsille ja nuorille ymmärrettävää tiedottamista, lasten ja nuorten tarpeet huomioivaa vuorovaikutusta sekä lasten ja nuorten asioiden näkyväksi tekemistä ja esillä pitämistä. Lapsivaikutusten arvioinnin yhteinen toimintamalli Oulun kaupungin kaikilla toimialoilla 2019 (KH:n päätös 3/19)

Alueellisen toiminnan keskiössä lapset ja nuoret (rakenne) HYVINVOINTIALUE Monialainen ohjausryhmä ALUEEN JOHTOTIIMI kohtaamispaikat hyvinvointikeskukset Koulut Haukipudas päiväkodit ALUEEN PALVELUKESKITTYMÄT Ritaharju- Pöllönkangas Kello- Kiviniemi MONIALAISET VERKOSTORYHMÄT Pateniemi - Rajakylä

Lapsiystävällinen kunta lapsen näkökulmasta PERHEKERHOT, KUTSUKERHOT LAPSILLE YÖKYÖPELI, KAVERITUNNIT LAPSUUS PALVELUTARJOTIN LINU LIIKKUVA NUORISOTILA, OUTO AUTO

Lapsiystävällinen kunta eri alueilla johtamisen näkökulmasta Alueelliset hyvinvointimessut, perheille suunnatut monet toiminnat Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamain en

Lapsilähtöisen toiminnan johtaminen yksiköiden tasolla

Lapsilähtöisessä johtamisessa lapsia koskeva tieto on tärkeää Indikaattoritiedon rinnalla kerätään systemaattisesti kokemustietoa lapsilta, huoltajilta ja ammattilaisilta - kokemuksellinen hyvinvointitieto indikaattoritiedon rinnalla Lapsiperheiden kokemustieto arjen toimivuudesta Lapset puheeksi keskustelut ja neuvottelut Kyselyiden vuosikello luo systemaattisuutta Ei ulkokultaista tiedon keruuta, vaan mietitään, millaista tietoa tarvitaan, millaisia tavoitteita meillä on Pois ongelmakeskeisestä ajattelusta, ennaltaehkäisevä ote Osa systematiikkaa on tutkimusyhteistyö Oulun yliopiston kanssa

Tämän päivän tietojohtamista?

Tilastolukujen takana on yksilöitä

Kokemuksellisen tiedon hankinta yksikkötasolla Tietoa kerätään: 1) Lapset, nuoret 2) huoltajat 3) opetushenkilöstö HYVINVOINNIN KOKEMUKSET OHR: pedagogiset/ toiminnalliset ratkaisut ARVIOINTI HYVINVOINNIN PAJAT YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLTO- RYHMÄ -hyvinvointitiedon syventäminen -lapsikeskeisyys -vahva osallisuus -päätöksenteon ja kehittämisen väline -synnyttää kuulemisen asiantuntijoita -antaa tietoa haavoittuvassa asemassa olevista lapsista -malli tuo johdonmukaisuutta kehittämiseen arjessa

Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin mutta tulen siitä silti sekä vihaiseksi että surulliseksi Haluaisin ettei mummi olisi sairaalassa Kaikki on ihan tarpeeksi hyvin. Ei mulla kyllä huonostikkaan mikään oo. Haluaisin joskus enemmän apua, esim äikässä, sillä en osaa kaikkea siitä hyvin... Minulla on paljon ystäviä. Minun mielestäni minun kaikki asiat on todella hyvin luokassani on hirmuinen huuto joka päivä Että saisin luokassa työrauhaa Koulussa nauretaan väärille vartauksille AINA ja en halua viitata enää tunneilla minua kohdellaan hyvin. ja olen monesti onnellinen. Koska on tosi hyvä ope ja hyvät kamut haluaisin että voisin olla enemmän oma itseni Minulla ei ole mitään asiaa mikä minulla ei olisi hyvin! että koulusta kotiin viestiä ei saisi lähettää Että en stressaisi niin paljon kokeista. Sillä haluaisin pystyä itse asioihin vaikuttamalla tehdä arjesta onnellista. Nyt se on lähinnä tehtävien suorittamista. Tämä on melkein mahdoton tavoite ikäiselleni, sillä haluasin kyllä tehdä jonkinlaisia tehtaviä mutta sellaisia jotka minua itseäni innostavat ja kiinnostavat. Olenko minä kiva?? Kaikki menee todella hyvin! Uimaviikko alkoi ja opin vihdoin uimaan kunnolla. Kotona olen onnellinen, saan siellä kaiken tarvittavani. Saan huomiontia myös koulussa!

Lapset ja nuoret jättävät viestin koulun aikuisille tähän on vastattava Pedagogiikka ja ammatillisuus Normit ja toiminnan tavoitteet Johtaminen, työn organisointi -Yhteinen ymmärrys päämääristä ja tavoitteista - Kasvatus kumppanuus - Yhteisöllisyys - Yhteiset lapset ja nuoret Vuorovaikutus, ilmapiiri. arkikäytännöt ja oppimisympäristöt Yhteisön osaaminen, asiantuntijuus

Alueellisen toiminnan arviointi 2019 - systemaattisuus konkreettiset esimerkit/vaikutukset ja kehittämiskohteet koonti palvelukeskittymistä

Ketterästi Tarvelähtöisesti Lähellä lasta ja perhettä Systemaattisesti Yhdessä

Tehtävä 21.11.2019 Kartoittakaa oman kuntanne osalta lapsivaikutusten arviointia edistäviä tekijöitä ja käytänteitä seuraavien näkökulmien avulla: Kuuleminen, tietojohtaminen, yhteistyörakenteet ja kuntalaisviestintä Välitehtävän tarkoituksena on hahmottaa, millaisia edellytyksiä kunnissa on jo valmiina lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotolle, käytön laajentamiselle ja lapsilähtöisen toimintakulttuurin kehittämiselle. Näin saamme kokonaiskuvan siitä, mitä lapsivaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttöönotto vaatii johtamiselta. Tämän LAPE-akatemian palautekyselyn yhteydessä toimitetaan kirjauksia helpottamaan välitehtävään liittyvä liite. Liite palautetaan seuraavan 21.11. pidettävän LAPE akatemiaan ilmoittautumisen yhteydessä. Syksyn 2019 LAPE-akatemia prosessin tavoitteena on lapsivaikutusten arvioinnin osalta vaikuttaa lapsilähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseen, johtamiseen ja systemaattisuuteen kunnissa tai muissa organisaatioissa. Prosessin jälkeen osallistujilla on käsitys siitä, mitä lapsilähtöinen, strateginen johtaminen edellyttää ja mitä vaikuttavuutta lapsivaikutusten arvioinneilla voidaan saavuttaa.

Tarvitsemme verkostoja verkostot tarvitsevat verkostovastuullisia ja verkostolaisia Verkostojohtamisen opas, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12 Timo Järvensivu, KTT tutkija ja kouluttaja

Meillä on resursseja Minä tiedän Minä osaan Minulla on kokemusta Millä tavalla yksilöt saadaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa jakamaan tietoa, taitoja ja resursseja yhteistä tavoitetta kohti?

Verkostotoiminta on yksi ratkaisu

Verkostotyö on luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jota tehdään yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden välillä. Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

Verkostoja tarvitaan, kun halutaan - kehittää uutta - oppia - toimia joustavammin - vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

Verkostot tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta. Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

Kuinka moneen verkostoon kuulut? Miksi ne verkostot ovat olemassa? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

TAVOITTEET TUNTEMINEN LUOTTAMUS SITOUTUMINEN Verkostojohtaja on henkilö tai joukko henkilöitä, jotka ottavat vastuulleen yhdessä sovitulla tavalla ja laajuudella verkoston toiminnan fasilitoinnin ja arvioinnin. Verkostojohtamisen tehtävä on saada toimijat tuottamaan lisäarvoa ja vahvistaa verkostoa.

Miksi verkostoidutaan? Sitoutuvatko kaikki? Miten pitkäksi aikaa? Pystytäänkö? Kuka johtaa? Kuka päättää? Kenellä valtaa? Mitä minulta vaaditaan? Ketä tarvitaan? Ketä on mukana?

Mitä verkostoja johdat? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA

Verkostotoimintaa edistävät tekijät: Verkostojohtamisen opas, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12

Mikä verkosto? Nimi kertoo roolin ja tavoitteen tai ilmiön, minkä ympärille perustettu Mikä on toiminnan ja tavoitteen luonne: kehittäminen, tiedonvaihto, tavoitteen saavuttaminen? Mitä lisäarvo tai synergiaetua tuottaa?

Ketkä kuuluvat verkostoon? Ovatko oikeat ihmiset koolla ja tietävätkö roolinsa? Jokainen on vastuullinen ja itseohjautuva

Kuka/ketkä johtavat verkostoa? Johtaa eli edistää verkoston toimivuutta Kaikesta sovittava yhteisesti Vastaa(vat) sovitulla tavalla ja laajuudella toiminnan fasilitoinnin ja arvioinnin Ei ole vallan käyttöä, vaan toiminnan avustamista ja verkoston toimivuuden arvioimista

Millainen on verkoston rakenne? sovittava päätösten tekotavasta missä ja miten kokoontuu? miten ollaan vuorovaikutuksessa?

Muut toimijat? tunnistatteko sidosryhmät tunnistatteko rinnakkaiset toimijat

Tietoisuus, dynaamisuus, oppiminen verkoston tehtävä tarkentuu yhteistyössä yhdessä ajattelua, laadukasta vuorovaikutusta jatkuva dynaaminen muutos käynnissä kun kaikki kehittyvät vuorovaikutuksen tuloksena

Mitä verkostoja pitäisi perustaa? Mitkä ovat sellaisia kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta? Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA