KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA

KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA KYSELYTUTKIMUKSEN JA TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1 Kartoituksen toteutus 3 1.2 Kyselyyn vastanneet 3 1.3 Yritykset, joissa vastaajat toimivat 5 1.4 Vientitoiminta 7 2. Tulokset 8 2.1 Yrityksen toiminnan nykytila 8 2.2 Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit 9 2.2.1 Kansainväliset trendit 11 2.2.2 Kansalliset trendit 11 2.2.3 Toimialatrendi 11 2.2.4 Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit 12 2.2.5 Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit 12 2.3 Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana 14 2.4 Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet 15 2.5 Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla 16 2.6 Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna 2020 19 2.7 Muut terveys ja hyvinvointiteknologian alaan vaikuttavat merkittävät tekijät 21 3. Teemahaastattelujen tulokset 22 3.1 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä 22 3.2 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet 23 3.3 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat 24 3.4 Mikä toimii hyvin julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa tällä hetkellä 25 3.5 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten mahdollisuudet rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä 26

3 1. Johdanto Tämän Hämeen ELY keskuksen ESR rahoituksella tukeman kartoituksen tavoitteena on selvittää terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminnan nykytilaa, tulevaisuuden osaamis ja kehittymistarpeita sekä julkisen terveydenhuollon ja yksityisten terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytyksiä. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten liiketoimintaosaamisen nykytilaa ja kehitystarpeita kartoitettiin alan yrityksiin lähetetyllä internetkyselyllä. Kyselyssä keskityttiin arvioimaan liiketoiminnan nykytilaa, alan tulevaisuuden trendejä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoimintaa tällä hetkellä, yhteistoiminnan esteitä ja mahdollistajia sekä yhteisen asiakasymmärryksen rakentamista. 1.1. Kartoituksen toteutus Kartoituksen aineisto koostuu webropol kyselytyökalulla toteutetusta internetkyselystä. Kyselyä varten Aalto University Executive Education Ltd sai Terveysteknologian Liitto ry:n rekisterissä olevien yritysten nimet (189 kpl). Näistä poistettiin kaikki Uudenmaan ulkopuolella sijaitsevat yritykset, jonka jälkeen varsinaiseen kohderyhmään jäi 101 terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritystä. Kohderyhmään jäljelle jääneiden yritysten henkilö ja yhteystiedot kerättiin erikseen Aalto University Executive Education Ltd:n ja julkisista rekisteritiedoista. Kohderyhmään (101 henkilöä) otettiin ennen kyselyn lähettämistä puhelimitse yhteyttä 2.6. 9.6.2014 välisenä aikana ja kysyttiin suostumusta kyselyyn osallistumisesta. 55 henkilöä ilmoitti suostuvansa kyselyyn, lopuista 46 henkilöstä osaa ei tavoitettu puhelimitse ja osa kieltäytyi osallistumisesta kyselyyn. Kyselyyn suostuneiden ensimmäiselle ryhmälle lähetettiin webropol kysely 6.6.2014 ja toiselle ryhmälle 12.6.2014. Ensimmäinen muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta lähetettiin 27.6.2014 ja toinen muistutusviesti 14.8.2014. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 25 henkilöä (45 % vastaamaan lupautuneista 55 henkilöstä, 25 % koko näytteen 101 yrityksestä). Kartoituksen toisessa osassa tehtiin viisi teemaluonteista henkilökohtaista haastattelua loka /marraskuun aikana 2014. 1.2. Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 25 henkilöä. Vastaajista 16 henkilöä on toimitusjohtajia, kolme henkilöä liiketoiminta tai hallintojohtajia, kaksi tuotekehitys, tutkimus tai kehitysjohtajia.

4 Lisäksi kyselyyn vastasi yksi hallituksen puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, myynti ja markkinointijohtaja sekä kehitys /tuotekehityspäällikkö. Kuva 1. Vastaajien asema terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksissä. Enemmistö kyselyyn vastanneista on toiminut terveys ja hyvinvointiteknologian alalla vähintään 11 vuotta (14 vastaajaa) ja tässä ryhmässä korostui erityisesti 11 20 vuotta alalla työskennelleiden osuus (9 vastaajaa). Hieman alle puolet vastanneista on työskennellyt alalla alle 11 vuotta (11 vastaajaa). Tässä ryhmässä osuudet jakautuivat melko tasaisesti 1 5 vuotta (5 vastaajaa) ja 6 10 vuotta (6 vastaajaa) työskennelleiden välillä.

5 Kuva 2. Vastaajien työskentelyaika terveys ja hyvinvointiteknologia alalla. 1.3. Yritykset, joissa vastaajat toimivat Kysely lähetettiin yrityksiin, joiden kotipaikka sijaitsee Uudellamaalla. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö työskentelee alle 10 hengen yrityksissä (16 henkilöä). Viisi henkilöä työskentelee 10 249 hengen yrityksessä ja neljä henkilöä vähintään 250 henkeä työllistävissä yrityksessä. Vastanneiden enemmistö edustaa henkilömäärältään pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Tämä vastaa myös terveys ja hyvinvointiteknologia alan yleistä jakaumaa Uudellamaalla. Suuria yrityksiä koskevia tuloksia voidaan pitää vain viitteellisinä ja mahdollisesti suuntaa antavina (vastaajia tässä ryhmässä neljä). Kuva 3. Yritysten henkilöstömäärä. Vuoden 2013 liikevaihdon mukaan yritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset (12 kpl), 1 000 000 9 999 999 euron liikevaihdon yritykset (8 kpl) ja yli 20 miljoonan euron yritykset (5 kpl).

6 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto vuonna 2013. Yrityksen perustamisvuoden mukaan tarkasteltuna vuonna 2010 tai sen jälkeen perustettuja yrityksiä kyselyssä oli mukana viisi kappaletta, 2000 2009 välillä perustettuja yrityksiä kahdeksan, 1989 1999 välillä perustettuja seitsemän ja vuonna 1978 tai sitä ennen perustettuja neljä kpl. (Yksi vastaaja ei ilmoittanut yrityksensä perustamisvuotta.) Kuva 5. Yritysten toimiala. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla toimii 10 yritystä, pelkästään terveysteknologia alalla 13 yritystä ja pelkästään hyvinvointiteknologian alalla yksi yritys. Lisäksi urheiluteknologian alalla toimii yksi yritys.

7 Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden yritysten liiketoiminnan luonne. Enemmistö vastaajista (14 henkilöä) ilmoitti yrityksensä toimivan laitepuolella. Softa ja/tai järjestelmäpuolella toimi yhdeksän vastaajan yritys, verkkopalvelupuolella kahdeksan ja reagenssipuolella kahden vastaajan yritys. Ryhmän muu palvelu, mikä? vastaukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka ovat suunnittelu, valmistus ja palvelut. Suunnittelu luokkaan kuuluvat mm. tuotekehitys, projektinhallinta, suunnittelu ja konsultointi. Valmistus luokkaan kuuluvat maininnat yksilöllisten apuvälineiden valmistuksesta ja valmistuksesta ylipäätään. Palvelut luokkaan kuuluvat palveluiden operointi, ohjelmistotuotteet ja niihin liittyvä tuki ja kehityspalvelu. 1.4. Vientitoiminta Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidellätoista on vientitoimintaa ja kymmenen yritystä toimii pelkästään kotimarkkinoilla. Yrityksistä, joilla vientiä on, kymmenellä viennin osuus on yli 70 %. Kahdella yrityksellä viennin osuus on alle 20 % ja kaksi yritystä on aloittamassa vientiä. Yksi vastaaja ei ilmoittanut viennin osuutta liiketoiminnasta. Kuva 7. Yritysten vientitoiminta.

8 Niistä yrityksistä, joilla ei ole vientitoimintaa (n=10), lähes puolet (4) ilmoitti suunnittelevansa vientitoiminnan käynnistämistä ja toinen puolikas (4) mahdollisesti. Kaksi yritystä ei suunnitellut vientitoiminnan käynnistämistä. Kuva 8. Vientitoiminnan aloittaminen. 2. Tulokset Kyselyn tulosten tarkastelussa käydään jokainen kyselytutkimuksen kysymys erikseen läpi. Ensin käydään läpi kaikkien vastaajien antamat vastaukset kokonaistasolla. Sen jälkeen, jos tulokset antavat aihetta eli niissä on selkeitä poikkeamia toisistaan, käydään läpi pienten alle 10 hengen yritysten vastaukset, pk yritysten vastaukset ja lisäksi suurten yritysten vastaukset (henkilöstömäärä 250+). Kokonaisvastaajamäärän (n=25) pienuudesta johtuen tuloksia tulee tarkastella karkealla tasolla suuntaa antavina. 2.1. Yrityksen toiminnan nykytila Kyselyn aluksi selvitettiin kahdeksan väittämän avulla vastaajien kokemuksia yrityksen toiminnan nykytilasta. Väittämiin vastattiin asteikolla 1 5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2=jossain määrin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jossain määrin samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä.

9 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Yleismaailmallisesta lamasta huolimatta toimintamme on vakaalla pohjalla Tuotteiden / palvelujen kysyntä on lisääntynyt kevään 2014 aikana 1 8 2 9 5 25 3,36 3 4 3 12 3 25 3,32 Tuotteiden vientinäkymät ovat hyvät 0 4 8 9 4 25 3,52 Palvelujen vientinäkymät ovat hyvät 0 2 14 8 1 25 3,32 Olemme joutuneet supistamaan toimintaamme 7 7 0 6 5 25 2,8 Henkilöstömme osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin 1 7 1 12 4 25 3,44 kehityshaasteisiin Työmarkkinoilla ei ole riittävästi tarjolla alamme erikoisosaajia Yrityksemme on rekrytoimassa lisää henkilöstöä 1-2 vuoden sisällä 1 5 2 13 4 25 3,56 0 3 2 10 10 25 4,08 Yhteensä 13 40 32 79 36 200 3,43 Kuva 9. Toiminnan nykytila (vastaajien määrä 25). Kysymykseen laman vaikutuksesta toiminnan vakauteen, vastaukset jakautuivat karkeasti ottaen niihin, joilla lama on vaikuttanut vähintäänkin jonkin verran ja niihin, joihin lama ei ole sanottavasti vaikuttanut. Sama jakauma näkyy vastauksissa väittämään toiminnan supistamisesta. Vastaukset voidaan tulkita niin, että terveysteknologia alan pienille yrityksille tilanne on haasteellinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, mutta ala ei ole kovin suhdanneherkkää moneen muuhun alaan verrattuna. Olettamaa suhdanneherkkyydestä puoltavat myös vastaukset kysymykseen tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntymisestä kevään 2014 aikana, jossa vastaukset kallistuvat selkeästi positiivisen puolelle. Tuotteiden ja palveluiden vientinäkymät koettiin myös hyvin myönteisiksi, erityisesti, kun huomioidaan, että vientiä harjoittavia yrityksiä vastaajajoukossa oli 15 kpl. Väitteissä nostetaan esiin kysymykset henkilöstön osaamistason riittävyydestä ja työmarkkinoiden kyvystä tarjota alalla tarvittavaa erikoisosaamista. Vastauksia voi tulkita siten, että yleisesti ottaen henkilöstön osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin kehityshaasteisiin, mutta alalla tarvittavan erikoisosaajien löytäminen on jossain määrin haasteellista. Henkilöstön lisärekrytointiin 1 2 vuoden sisällä uskoi selkeä enemmistö vastaajista (20 vastaajaa).

10 2.2. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit Vastaajille esitettiin avoin kysymys terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan tällä hetkellä vaikuttavista trendeistä. Vastaukset on alla luokiteltu kuuteen trendikategoriaan, jotka ovat: kansainväliset trendit, kansalliset trendit, toimiala / järjestelmätrendit, organisaatio /yritystrendit, asiantuntija ja loppukäyttäjätrendit sekä kansalaiset trendi. Kansainväliset trendit Kolmannen maailman maat ovat aktivoitumassa T&H tuotteiden hankintoihin. Vanha maailma "kyntää" vielä syvällä. Kansalliset trendit Julkisen terveydenhuollon supistukset vaikuttavat laitevalmistajiin. Toisaalta nyt olisi palvelukonseptien kehityksen aika siten, että laitevalmistajat tuovat teknologiaa palvelun tehostamiseen. Toimiala /järjestelmätrendit Laitevalmistajien olisi löydettävä rahoitusmalli katteen jaksottamiseksi pidemmälle aikavälille Organisaatiot/ yritykset Selvästi laskusuunnassa markkina, kilpailu "jättien" kanssa vaikeaa. Seuraavan sukupolven sekvensointi on valtaamassa markkinaosuuksia perinteisiltä geenitestausteknologioilta. Asiantuntija / loppukäyttäjätrendit Parempaa GMP osaamista odotetaan koko alalta. Kansalaisettrendi Omahoidon lisääntyminen. Tietoisuus ja halukkuus hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy jatkuvasti globaalisti, ulkoilu on iso trendi. Increase of aging population. Increase of chronic illnesses. Decreasing public funding. Increasing healthcare costs. Lack of health care personnel. New innovative technologies. Sote alueiden syntyminen. Järjestelmien yhteentoimivuuden lisääntyminen (kansallinen palveluväylä). Toimintaprosessien uudistaminen. Kansallisten hankkeiden ja arkkitehtuurien lisääntyminen. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasavertaistuminen. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien Halpatuonnin lisääntyminen kolmansista maista. Rahoitusnäkymät parantuneet alan yleisen "hypen" ansiosta, erityisesti pääomamarkkinat. Erilaiset avointen rajapintojen, avoimen lähdekoodin yms. ratkaisut ovat tehneet alaa saavutettavammaksi myös pienille yrityksille. Toimintatapojen muutos mahdollistaa mm. modernin Jakeluportaiden konsolidoituminen Loppukäyttäjän odotukset kokonaisvaltaisesta palvelusta (huolto ym.). Viranomaishyväk syntöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden tarve on kasvussa. Uusien teknologioiden lanseerauksessa korvattavuudella on kasvava rooli. Sukupolvenvaihdos tuotteiden ja palvelujen käyttäjissä, esim. vanhustyö. Teknisen osaamisen lisääntyminen, Henkilökohtainen mittaaminen on lisääntynyt. Ihmiset ovat kiinnostuneita itsensä monitoroinnista ja hankkivat erilaisia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja palveluita.

11 Consolidation of industries. lisääntyminen. Palvelujen yksityistäminen. teknologian hyödyntämisen. Potilaskohtainen kustannuslaskenta ja muut "Business Intelligence" ratkaisut tulee jatkossa ohjaamaan resursseja ennakoivaan hoitoon. tablettien käyttöönotto. Johtotasolla päätöksentekijöiden uudelleenjärjestäytyminen. Ikääntyminen. Digitalisoituminen. Osallistaminen. Merkittävää kansallista kehittämistä ja panostusten järkevämmin johdettua kohdentamista kotimaassa. KANTA hanke, Sote ratkaisu ja ainakin aluksi Pkseudulla mahdollisesti toteutuva APOTTI hanke. Ehkä myös yleisemmin tavoite yhteisesti hyödynnettävistä terveystiedoista. Terveydenhuolto järjestelmien tehostamisen tarve luo mahdollisuuksia eri toimijoille lähinnä sen vuoksi, että julkiset järjestelmät ovat hitaita tai kyvyttömiä korjaamaan omaa toimintaansa. Oireilevaa asiantuntemusta toimijoiden tarjouspyynnöissä. Yleisesti kuitenkin asiakkaiden tarjouspyyntöjen taso on huono. Tämä vaikuttaa innovatiivisten uusien tuotteiden läpipääsyyn erittäin rajoittavasti. Sote Suomessa. Kuva 10. Yhteenveto tunnistetuista terveys ja hyvinvointiteknologia alan trendeistä. (Vastaajille esitetty avoin kysymys tällä hetkellä havaittavissa olevista terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavista trendeistä.) 2.2.1. Kansainväliset trendit Vastauksista tunnistettiin useita trendejä liittyen globaaliin kehitykseen, jotka on maailmanlaajuisesti yhdistetty kehittyneiden maiden tulevaisuuden haasteisiin. Kansalaisten ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kroonisia tauteja sairastavien määrän kasvu on yksi tällainen. Toinen trendi on

12 jatkuvasti vähenevä terveydenhuollon rahoitus ja rahoituksen painopisteen siirtyminen yksityisten ihmisten rahoitettavaksi. Digitalisoituminen ja robotiikka ovat tapa, jolla kehittyneet maat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen palvelun tarpeeseen. Toisaalta varsinkin nuorempi polvi on tullut hyvin tietoiseksi ja kiinnostuneeksi oman terveytensä ylläpitämisestä, seuraamisesta ja terveellisen elämän mahdollistamisesta. Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien keskiluokka kasvaa ja sillä on enenevässä määrin varaa käyttää rahaa omasta terveydestä huolehtimiseen. Terveysturismi on tunnettu ilmiö jo ympäri maailman. 2.2.2. Kansalliset trendit Kansallisella tasolla kysymykset tulevaisuuden terveydenhuollon toiminta ja digitaalisista järjestelmistä sekä niiden muodoista on tärkeä kysymys. Se muovaa toimintaprosesseja ja kansallisen tason yhteistoimintaa sekä kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Sote hankkeessa määritellään palvelurakenne. Samoin kysymys yksityisten ja julkisten toimijoiden suhteesta ja palveluverkoston rakenteesta on keskeinen. 2.2.3. Toimialatrendit Terveys ja hyvinvointiteknologiaa toimialana koskevat trendit viestivät kansallisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista liittyen modernin teknologian hyödyntämiseen ja erilaisten rajapintojen muutosten tuomaan avoimuuteen, jotka ovat tehneet alaa saavutettavammaksi. Myös alaan liittyvä yleinen kiinnostus on tuonut mukanaan parantuneet mahdollisuudet pääoman hankintaan. Trendinä nähdään myös, potilaskohtaisten ratkaisujen kehittyessä, resurssien ohjautuminen sairaanhoidosta ennakoivaan hoitoon. 2.2.4. Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit Organisaatio ja yritystrendit liittyvät toimitusketjujen ja toimitusverkkojen kehitykseen ja niissä toimimiseen. Kuinka pienet yritykset asemoivat itsensä suhteessa suuriin yrityksiin niin markkinoilla kuin toimitusketjuissa on noussut kysymyksenä esiin. Ratkaisu on joko pienten yritysten mahdollisuuksissa löytää toiminta alue, johon isot yritykset eivät halua tulla tai pienten yritysten kyky rakentaa verkostoja, joilla ne kykenevät vastaamaan kilpailuun. 2.2.5. Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit Loppukäyttäjällä, oli kyse sitten asiantuntijasta tai kansalaisesta, on odotus kokonaisvaltaisesta palvelusta, joka käsittää käytön opastuksen, huollon, korjauksen jne. Enää ei osteta vain laitetta, vaan palvelu. Palvelu takaa sen, että laite toimii siinä tarkoituksessa, johon se on ostettu. Terveydenhoitosektorilla samoin kuin muillakin toimialoilla henkilökunnan osaamisen taso suhteessa teknologian hyödyntämiseen muuttuu, kun henkilökunnan ikärakenne muuttuu. Terveys ja hyvinvointiteknologia hankinnoissa on oleellista, että ostava osapuoli on asiantuntevaa ja osaa tehdä sekä tarjouspyyntöjä että kilpailuttaa.

13 Kansalaisten kiinnostus oman terveyden ylläpitoon ja seurantaan on myös huomattu trendinä. Mittausvälineet ovat tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena ja oman edistymisen seuraaminen mitä erilaisimmilla toiminnan osa alueilla kasvattaa suosioitaan. Ns. avoimena esitetyn trendikysymyksen jälkeen vastaajia pyydettiin valitsemaan kyselyssä valmiiksi luetelluista mahdollisista muutostrendeistä mielestään 3 5 tärkeintä terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana vaikuttavaa trendiä. Vastauksissa merkittävimmäksi eli useimmin mainituksi alan trendiksi nousi väestön ikääntyminen. Toiseksi useimmin mainittiin yksilön vastuun lisääntyminen oman terveyden hoitamisessa/ omahoidon lisääntyminen ja kolmanneksi useimmin talouden kestävyysvaje. Yksilöllisten hoitoratkaisujen kehittyminen mainittiin neljänneksi useimmin. Kuva 11. Muutostrendit, jotka vaikuttavat eniten terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana.

14 2.3. Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Tuotteittemme ja palvelujemme kysyntä lisääntyy tuntuvasti 1 0 1 16 7 25 4,12 Tuote /palveluvalikoimamme laajenee 0 1 5 15 4 25 3,88 Keskitämme tuote /palveluvalikoimaamme 1 5 9 9 1 25 3,16 Lisäämme henkilöstömme myynnin ja markkinoinnin osaamista 0 1 3 17 4 25 3,96 Tarvitsemme syvällisempää teknologiaosaamista 0 2 5 13 5 25 3,84 Kohderyhmämme laajenee nykyisestä 0 4 3 15 3 25 3,68 Kohdemarkkina alueemme laajenee nykyisestä 1 2 3 13 6 25 3,84 Henkilöstömäärämme lisääntyy 0 3 3 13 6 25 3,88 Verkostoidumme sidosryhmiemme kanssa aiempaa tiiviimmin 0 1 1 13 9 24 4,25 Erikoistumme aiempaa kapeammalle teknologia, tuote, palvelusektorille 0 8 10 6 1 25 3 Laajennamme toimintaamme uusille kansainvälisille markkinoille 2 1 4 11 7 25 3,8 Etsimme aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita 2 1 2 12 8 25 3,92 Otamme asiakkaat mukaan tuote / palvelukehitykseen 0 0 6 12 7 25 4,04 Otamme loppukäyttäjät mukaan tuote / palvelukehitykseen 0 2 4 11 8 25 4

15 Etsimme uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja 1 0 1 18 5 25 4,04 Toimialamme yritysten keskinäinen yhteistoiminta lisääntyy 1 3 3 15 3 25 3,64 Yhteensä 9 34 63 209 84 399 3,82 Kuva 11. Trendien vaikutus yrityksen toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajat arvioivat havaitsemiensa trendien vaikutuksen yrityksen toimintaan varsin positiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (23 henkilöä) arvioivat yrityksensä tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntyvän tuntuvasti seuraavien viiden vuoden aikana. Se vahvistaa edelleen käsitystä siitä, että alalla vallitsee positiivinen usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vastaajat nostivat vahvasti esiin trendien aikaansaamina vaikutuksina yrityksensä toimintaan myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen etsimisen, aiempaa tiiviimmän verkostoitumisen sidosryhmien kanssa sekä asiakkaiden ja loppukäyttäjien mukaan ottamisen tuoteja palvelukehitykseen. Yllä mainittujen ohella vastaajien arvioissa korostui myös yrityksen henkilöstön myynti ja markkinointiosaamisen lisääminen ja kansainvälisten yhteistyökumppanien aktiivinen etsintä. 2.4. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä ovat terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Selkeä enemmistö vastaajista (16 vastaajaa) nimesi suurimmaksi esteeksi riittämättömän rahoituksen. Alan toimijoiden pienuus mainittiin esteeksi toiseksi useimmin (11 vastaajaa) ja markkinoiden kehittymättömyys kolmanneksi useimmin (8 vastaajaa).

16 Kuva 12. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Markkinoiden kehittymättömyyden esteeksi maininneilta kysyttiin lisäkysymyksenä, millä tavoin kehittymättömyys on este. Vastauksissa kuvastuu kokemus konservatiivisista asenteista, teknologian vieroksumisesta tai pelosta. Toisaalta ei uskalleta tai haluta lähteä kehittämään tai kokeilemaan uutta, mikä johtaa siihen, että kotimarkkinatkaan eivät kehity. Asiakkaiden uudistumishalu koetaan heikoksi. Tämä näkyy konservatiivisena hankintapolitiikkana ja hitaina teknologian omaksumiskäytäntöinä. Seitsemän vastaajaa arvioi alan kehittymisen esteeksi asiakkaiden osaamisen puutteen. Vastaajien mielestä puutteet liittyvät järjestelmäsuunnittelun osalta kehittämisen näkökulmaan. Suunnittelu ja kehitys tapahtuvat liikaa järjestelmän ehdoilla, eikä vielä osata tarkastella järjestelmää asiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta osana toimintajärjestelmää. Toiminta sopeutetaan järjestelmään, eikä päinvastoin. Tietotekniset valmiudet, elektroniikan tuntemus ja tarjouspyyntöjen tekemisen osaaminen koettiin myös asiakkaan osaamisen puutteeksi, bioteknologiassa genetiikan osaaminen ja mutaatiotiedon hyödyntäminen kliinisessä toiminnassa. Kuusi vastaajaa arvioi esteeksi yritysten kykenemättömyyden yhteistyöhön ja alan sirpaleisuuden. Viisi vastaajaa tunnisti puutteita omassa osaamisessaan. Pk yritysten ryhmässä oman osaamisen puutteena nostettiin esiin pääoman hankinta. Suurten yritysten edustajat (4 vastaajaa) arvioivat omaan osaamiseen liittyviksi kehittämisen kohteiksi verkostojohtamisen sekä elektroniikan ja bioteknologian alueeseen kuuluvan mikrofluidistiikan osaamisen. Muina esteinä alan kehitykselle mainittiin julkisten hankintojen kankeus ja vaikeus, regulaatiot ja niiden muutokset, potilas ja laboratoriojärjestelmien monopoliasema sekä omien taloudellisten resurssien vähäisyys. 2.5. Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla Kysymykseen siitä, minkälaiseksi vastaaja arvioi yrityksensä/organisaationsa osaamistason

17 liiketoiminnan eri osa alueilla kaikkien vastaajien (n=25) arvioima osaamistaso liiketoiminnan eri osaalueilla on yleisesti keskimäärin tasolla hyvä. Vastausten keskiarvot eri osaamisalueilla liikkuvat hieman alittaen tai ylittäen arvon 3, joka tässä kartoituksessa kuvaa tasoa hyvä (keskiarvot liikkuivat 3,24 2,72 välillä). 1 heikko 2 kohtalainen 3 hyvä 4 erittäin hyvä 5 erinomainen Yhteensä Keskiarvo Strategiatyöskentely 0 6 11 7 0 24 3,04 Strategian jalkauttaminen 1 8 11 5 0 25 2,8 Tutkimus ja kehitystoiminta 2 4 9 6 4 25 3,24 Maakohtaiset viranomaisvaatimukset liittyen tuotehyväksyntöihin 3 6 8 8 0 25 2,84 Laadunhallinta 0 4 12 9 0 25 3,2 Kaupallistaminen ja tuotteistaminen 0 5 14 6 0 25 3,04 Operatiivinen toiminta 0 6 12 7 0 25 3,04 Talouden hallinta 1 6 11 6 1 25 3 Kansainvälisen kaupan osaaminen 4 6 7 6 1 24 2,75 Myynti ja markkinointi 0 5 11 7 2 25 3,24 Henkilöstön osaamisen johtaminen 0 6 11 7 1 25 3,12 Asiakashallinta 0 5 10 9 1 25 3,24 Liiketoiminnan digitalisoiminen 1 7 12 4 1 25 2,88 Tuoteliiketoiminta 1 4 10 10 0 25 3,16 Palveluliiketoiminta 0 6 7 12 0 25 3,24 Elinkaariliiketoiminta 4 4 12 5 0 25 2,72 Yhteensä 17 88 168 114 11 398 3,03 Kuva 13. Organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla

18 Myönteisimmät näkemykset oman yrityksen liiketoimintaosaamisesta vastaajilla oli tutkimus ja kehitystoiminnasta, palveluliiketoiminnasta, asiakashallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä laadunhallinnasta. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 3,20 3,24. Kriittisimmät arviot (arviot: heikko =1 tai kohtalainen=2) yrityksensä liiketoimintaosaamisesta vastaajat kohdistivat elinkaariliiketoimintaan, kansainvälisen kaupan osaamiseen, strategian jalkauttamiseen, maakohtaisiin viranomaisvaatimuksiin liittyen tuotehyväksyntöihin ja liiketoiminnan digitalisoimiseen. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 2,72 2,88. Pk yritysten ryhmässä heikoimmiksi osaamisalueiksi osoittautuivat elinkaariliiketoiminnan osaaminen, kansainvälisen kaupan osaaminen ja tuotehyväksyntöihin liittyvän maakohtaisten viranomaisvaatimusten osaaminen. Suurten yritysten (4 vastaajaa) edustajat arvioivat kriittisimmin (taso 2 kohtalainen) yrityksensä osaamisen strategian jalkauttamisessa, kaupallistamisessa ja tuotteistamisessa sekä liiketoiminnan digitalisoimisessa. Yhteenvetona voi todeta, että henkilöstön liiketoimintaosaaminen on kaikkien kyselyyn vastanneiden näkemyksen mukaan keskimäärin hyvällä tasolla (taso 3). Alan kehittämisen kannalta oleellinen kysymys on, onko hyvä liiketoiminnan osaamisen taso monimuotoistuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä riittävää. Vastaajia, jotka arvioivat liiketoiminnan jonkin osa alueen osaamisen tasolle heikko tai kohtalainen pyydettiin perustelemaan näkemystään. Vastauksissa voidaan tunnistaa neljä kategoriaa: 1) resurssit, 2) jatkuva kehittäminen, 3) osaaminen ja 4) asiakassuhde. Resurssit kategoriaan voi luokitella kolme näkökulmaa. Ensiksi taantuma vaikuttaa osaavan henkilökunnan rekrytointiin ja aiheuttaa resurssivajetta. Toiseksi alan viranomaismääräykset ja regulaatiot ovat muutoksessa ja sen seuranta vaatii resursseja. Tämä on myös syy siihen, että pienen yrityksen resurssit ovat koetuksella. Resurssit eivät riitä ajankohtaisen tiedon hankintaan aiheesta, joka koetaan laajaksi ja tulkinnallisesti epäselväksi. Kolmanneksi sisäiset näkemyserot vaadittavasta osaamisen tasosta voivat olla erilaisia ja ristiriitaisia. Jatkuvan kehittämisen kategoriaan sisältyvät maininnat strategian ja sen implementoinnin haastavuudesta. Suuremmissa yrityksissä strategian fokusointi ja priorisointi sekä läpivientikyky vaativat kehittämistä, kun taas pienemmissä yrityksissä strategia saattaa olla harvojen osaamisaluetta. Kaupallistaminen ja tuotteistaminen vaativat projektihallinnan tehostamista. Myynti ja markkinointi vaativat kehittämistä, varsinkin uusilla markkinoilla. Kolmas kategoria on osaamisen puute ja kokemattomuus. Neljänneksi kategoriaksi voidaan nostaa tapa, jolla asiakasta lähestytään ja kuinka asiakkuuksia hallitaan. Tähän kategoriaan voidaan liittää maininnat asiakkaiden häviämisestä jakelijoiden taakse sekä asiakkaan kohtaamisesta telemarkkinoinnin keinoin. Kummassakin tapauksessa asiakas on kaukana suhteessa toimittajaan ja asiakkaan palaute voi jäädä autenttisena saamatta.

19 2.6. Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna 2020 Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan terveys ja hyvinvointiteknologia alan osaamistarpeita vuonna 2020, vastaukset eroavat hieman järjestykseltään sen mukaan, edustaako vastaaja pk yritystä, alle 10 henkilön pk yritystä tai suurta yritystä. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto vastausten perusteella luokitelluista neljästä osaamisalueesta, jotka nousivat tärkeimmiksi vastaajaryhmissä: kaikki vastaajat (n=25), alle 10 henkilön pk yrityksissä työskentelevät (n=16), kaikissa pk yrityksissä työskentelevät (n=21) ja suurissa yli 250 henkilön yrityksissä työskentelevät (n=4). Nro Kaikki vastaajat, n=25 <10 hlön yritykset, n=16 1 Liiketoiminnan Liiketoiminnan kokonaisvaltainen kokonaisvaltainen ymmärtäminen (18) ymmärtäminen 2 Asiakasymmärryksen luominen (14) (12) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (8) 3 Myynti ja markkinointi (13) Myynti ja markkinointi (8) 4 Teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen (12) Muutosjohtaminen (7) Pk yritykset, n=21 Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen (14) Asiakasymmärryksen luominen (10) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (10) Myynti ja markkinointi (10) Suuret yritykset, n=4 Projektijohtaminen (4) Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen(4) Asiakasymmärryks en luominen (4) * Kuva 14. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna 2020. *Saman vastausmäärän 3 saivat seuraavat aihealueet: verkostotyöskentely, sopimuskäytännöt, IPR ja patenttitieto, teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, verkkomyynti, digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja kansainväliset viranomaisvaatimukset ja tuotehyväksynnät. Suurten yritysten kategoriassa verkostoliiketoiminnan merkityksen kasvu nostettiin erillisenä mainintana esiin. Siinä korostuvat kumppanuuksien ja rajapintojen hallinta. Kaikkien vastaajien keskuudessa enemmistö nosti esiin tulevaisuuden tärkeinä osaamisalueina liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, asiakasymmärryksen luomisen, myynnin ja markkinoinnin sekä kaupallistamisen ja tuotteistamisen. Pienet alle 10 hengen yritykset poikkesivat muista siinä, että niiden vastauksissa palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muutosjohtaminen korostuivat liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen sekä myynnin ja markkinoinnin ohella. Suurissa yrityksissä nostettiin esiin erityisesti projektijohtamisen merkitys.

Kuva 15. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna 2020 (n=25). 20