TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA



Samankaltaiset tiedostot
HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

Sote-asiakastietojen käsittely

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

TERVEYSEROT JA PALVELUJEN SAATAVUUS - TOTEUTUVATKO SOTEN KESKEISET TAVOITTEET

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä,

Onko Suomessa turvallista vanheta? Puhemiehen keskustelutilaisuus

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Itsemääräämisoikeuslaki

Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Perusoikeuksista sosiaaliturvan uudistuksessa. Pentti Arajärvi TOIMI-hankkeen projektiryhmä

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste

Esa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari Lapsen oikeus opetukseen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Sote-uudistus ja perusoikeudet

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Terveyden edistäminen Kainuussa

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Miten rahoittaa eläkeaikainen toimeentulo

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Kunnat palvelujen tuottajina erillisselvitys Tuija Kumpulainen, STM

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lausuntopyyntö STM 2015

HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Kiireettömään hoitoon pääsy

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Perus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Työeläkepäivät. Markku Lehto

Valtioneuvoston asetus

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi Lohja

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Transkriptio:

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS)

Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain ensisijaisuus hallinnon lakisidonnaisuus Eduskuntalaki EU oikeus EU oikeuden tehokkuus Viranomaisohje Hallintopäätös 2

Oikeusjärjestys normien muodostama hierarkkinen kokonaisuus kaksi oikeusjärjestystä: kansallinen oikeusjärjestys ja EU oikeus perustuslaki ensisijainen tavalliseen eduskuntalakiin nähden eduskunta lain säätämisvaiheessa (eduskunnan perustuslakivaliokunta) arvioi lain perustuslainmukaisuuden perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain tiettyjen erityisedellytysten vallitessa 3

Perusoikeudet perusoikeuksilla on erityinen pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Niille on taattu korotettu muodollinen lainvoima Suomen perustuslaissa jokaiselle kuuluvat perusoikeudet on lueteltu perustuslain 2. luvussa 4

Perustuslain 19 : Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Säädetäänkö terveyslaki 1 : Kaikkien on oltava terveitä ja onnellisia 20 : Tämän lain rikkomisesta rangaistaan sakolla tai enintään 6 kk vankeudella. Törkeästä sairastamisesta maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta Sairaita ei juuri olisi julkisuudessa ja sairaalat voitaisiin lakkauttaa

Lainsäädännön rajat Tavoitteellinen lainsäädäntö vai toimintanormi TervHL 8 : Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lainsäädännön vaikuttavuus? Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Onko näyttöä siitä, että suunnitelman laatiminen vähentää potilasvahinkoja, sairastavuutta tai kuolleisuutta tms.

Miksi valtio on olemassa? Suomen valtiojärjestyksen tarkoitus (Perl 1 ): Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Yksilön vapaudet ja oikeudet Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus tehdä myös terveyden kannalta tyhmiä päätöksiä Yhteiskunta suojaa niitä, jotka eivät pysty pitämään puoliaan (lapset, vanhukset jne.)

Perusoikeuksien ristiriidat perusoikeuksia joudutaan sovittamaan yhteen esim. itsemääräämisoikeus vs. riittävät terveydenhuollon palvelut esim. yhdenvertaisuus vs. itsemääräämisoikeus kaikki perusoikeudet ovat kuitenkin aina voimassa: oikeuksia yhteen sovitettaessa jokaisen perusoikeuden toteutuminen on pyrittävä maksimoimaan 11

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset (perustuslakivaliokunnan käytännössä) että rajoitus perustuu eduskuntalakiin, että rajoitus on tarkkarajainen ja riittävän täsmällisesti määritelty, että rajoitusperuste on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävän ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima, että perusoikeuden ns.. ydinalueeseen ei puututa, että rajoitukset ovat välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi ja oikeutetussa suhteessa perusoikeuden suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon, että perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittu riittävistä oikeusturvatakeista ja että rajoitukset eivät ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. 12

Oikeus riittävään terveydenhoitoon PerL 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. HE 309/1993 vp. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Perusoikeuksien toteuttaminen Perusoikeudet kohdistuvat ennen kaikkea valtiovaltaan, jonka tulee lainsäädännössä huolehtia perusoikeuksien toteuttamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella valtiovalta toteuttaa perusoikeusvelvoitteita pitkälti paikallishallintoviranomaisten (kuntien kautta) Kunnilla on kuitenkin perustuslain 121 :n mukainen itsehallinto

Terveyslainsäädäntö 1. Terveydensuojelua koskeva lainsäädäntö Elintarvikkeet, tupakka, liikenne, tartuntataudit, rokotukset 2. Terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö 3. Terveydenhuollon resursseja koskeva lainsäädäntö Ammattihenkilöt, lääkkeet, tietojärjestelmät

Terveydenhuoltolain (1326/2010) Asiakaskeskeisyys tavoitteet Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden yhteistyö Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen Kustannusten kasvun hillitseminen

Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen Lukuisia nimenomaisia velvoitteita erilaisista ennaltaehkäisevistä (neuvonta ym.) palveluista Yhdenvertaisuuden korostaminen julkisen terveydenhuollon palveluissa

Terveyden edistäminen Terveydenhuoltolaki 3 määrittelee terveyden edistämisen yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Lisäksi terveyden edistämistä on suunnitelmallinen voimavarojen kohdentaminen. Määritelmä on varsin laaja

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen (11 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. health in all policies toteutuuko???

Kunnan tehtävät terveyden edistämisessä Kunnalla on terveydenhuoltolain mukaan velvollisuus järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia (13 ) seulontoja ja joukkotarkastuksia (14 ) neuvolapalveluja (15 ) kouluterveydenhuoltoa (16 ) opiskelijaterveydenhuoltoa (17 ) työterveyshuoltoa (18 ) merenkulkijoiden terveydenhuoltoa (19 ) iäkkäiden neuvontapalveluja ympäristöterveydenhuoltoa (21 )

Kunnan tehtävät Onko tehtäviä liikaa? Riittävätkö rahat ja resurssit kaikkien em. Tehtävien asianmukaiseen toteuttamiseen???

EU-oikeus ja terveydenhuolto Unionin tulevaisuuden tavoitteena on liittää EUpolitiikan taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus uudella tavalla yhteen siten, että sosiaalipolitiikka muodostaa oleellisen osan Euroopan taloudellista ajattelua ja rakenteellista uudistamista Terveys- ja sosiaalipolitiikkaa halutaan yhdistää entistä painokkaammin ja avoimemmin kiinteäksi osaksi talouden, kilpailukyvyn ja työllisyyden muodostamaa kokonaisuutta.

SEUT 168 artikla (kansanterveys) 1. Kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan 25.3.2015 23