Alla olevassa kaaviossa on kuvattu Raahen sivistyspalvkuntajakoselvitys/ Sivistystoimi Yleistä Tarkasteltaessa sivistystoimen sektoriin kuuluvia toimintoja on oleellista huomata, että niitä kaikkia yhdistää kaksi tekijää. Ensimmäinen liittyy toimintojen taustalla olevaan (erityis)lainsäädäntöön, toinen palvelurakenteeseen. Sivistystoimen kaikkia sektoreita ohjaa oma erityislainsäädäntö (perusopetuslaki, päivähoitolaki, lukiolaki etc.) niiden taustalla ovat puolestaan Perustuslain säädökset (SS-oikeuksia koskevat PL 16, 17 ja 19 ). Lainsäädäntö myös asettaa sivistystoimen eri sektoreille tavoitteet ja tehtävät. Näin ollen alueellinen vetovoimaisuus voi olla vain toiminnan välillinen - joskin tärkeä tavoite. Sivistystä ei tule asettaa pelkäksi välineeksi tälle tavoitteelle, vaan on ajateltava, että hyvin hoidetut sivistyspalvelut ovat myös alueellinen vetovoimatekijä. Hyvä kello kuuluu kauas. Mitä tulee sitten palveluverkostoon ja palvelurakenteeseen, niin voidaan todeta, että lähes kaikki sivistystoimen palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita, ainakin palvelujen käyttäjien voi arvioida ajattelevan niin. Kun tätä asiaa peilataan alueen vetovoimaisuuteen niin sillä, minkälaisessa kuntarakenteessa palveluja järjestetään, ei välttämättä ole suurta merkitystä. Vetovoimaisuuden näkökulmasta pikemminkin tärkeää on se, että nämä lähilpalvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman vaivattomasti (nopeasti, läheltä) omasta asuinpaikasta käsin. Tosin suurempi mittakaava i.e suuri kunta voisi tuoda etua tulevan palveluverkoston suunnitteluun tulevaisuudessa. Kuntarakenteen merkitys nousee suuremman mittakaavan kautta esille lähinnä sivistyssektorin hallinnossa ja sen eri palvelujen ja tukitoiminnoissa sekä opetuksen erityispalveluissa (oppilashuolto, erityisopetus, MAMU-opetus etc.) joissa suurella mittakaavalla i.e. suuressa kunnassa on saavutettavissa mahdollisesti jossakin määrin taloudellista mittakaavaetua sekä vertaistukea toimijoille, jotka pienessä mittakaavassa toimivat yksinään. Myös rekrytoinnin kannalta tästä on ilmeistä etua. Näillä tekijöillä voi olla laatua parantavaa vaikutusta ja laatu, kuten edellä on käynyt ilmi, on alueellinen vetovoimatekijä. Em. vaikutusta ei tule kuitenkaan yliarvioida. Hallinto. elun hallinto-organisaatio
Raahessa palvelukeskuksen johtajat valitaan tulosalueiden johtajista kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sivistystoimessa palvelukeskuksen johtajana toimii kansalaisopiston rehtori. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Pyhäjoen kunnan sivistyspalvelujen hallintorakenne.
Alla olevassa kaaviossa on esitetty Siikajoen kunnan sivistyspalvelujen hallintorakenne. SIIKAJOEN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimenjohtaja Ruukin kansalaisopisto Johtokunta - kulttuuritoimi Rehtori Hallinto - joukkoliikenne - taiteen perusopetus Musiikkiopisto, Raahe Oulun konservatorio - hankkeet/projektit Sivistystoimenjohtaja Opetustoimi - peruskoulut 6 - lukio Koulutoimikunnat 7 Rehtori/koulunjohtaja Sivistystoimenjohtaja Nuoriso- ja vapaa-aikatoimikunta Vapaa-aikatoimi - nuoriso - liikunta - koululaisten kesätyöt Nuoriso- ja liikuntasihteeri Kirjastotoimi - kirjastot 5 Kirjastotoimenjohtaja Varhaiskasvatus - päiväkodit 4 - perhepäivähoito - lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä Varhaiskasvatusjohtaja Sivistystoimen hallinnolla ei, ole sinänsä kohdattavanaan tulevaisuuden haasteita. Hallintoa on kuitenkin tarpeen uudistaa, mikäli kuntarakenne muuttuu, tästä syntyy marginaalista taloudellista hyötyä.
Varhaiskasvatus Raahessa toimii yhdeksän kunnallista päiväkotia. Lapsia kunnallisessa päivähoidossa on 1010, joista esiopetuksessa 226. Henkilöstömäärä on 204. Esiopetus on järjestetty päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä, tällä hetkellä 66 % päiväkodeissa ja 34 % kouluilla.. Ryhmäperhepäivähoitokoteja on kaupungissa kolme, joista yksi on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava. Nämä ryhmikset muutetaan päiväkodeiksi tulevaisuudessa. Kunnallisia töissä olevia perhepäivähoitajia on 27. Kerhomuotoista leikkitoimintaa järjestetään 50-60 lapselle. Leikkitoimintaa tarjotaan aina, jos kyseessä on vähäinen subjektiivisen hoidon tarve. Leikkitoimintaa käyttävät myös perhepäivähoidon lapset. Yksityisiä päiväkoteja on kuusi, joista viidessä on vain yksi ryhmä. Yksityisessä päivähoidossa on 276 lasta, joista esiopetuksessa on 24. Henkilöstömäärä on 58. Yksityisessä hoidossa olevia lapsia on 19,5%. Erityisvarhaiskasvatus järjestetään lähes kokonaan päiväkodeissa. Pyhäjoen kunnassa toimii päiväkoti, neljä ryhmäperhepäiväkotia, sekä kunnallisia perhepäivähoitajia. Suunnilleen puolet alle kouluikäisistä lapsista on kunnallisen päivähoidon piirissä. Kunnan varhaiskasvatusstrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 2012. Raahessa päiväkotien nettokustannukset olivat v. 2013 5 842 091. Päiväkotipaikan keskimääräinen hinta on 7953,03. Ryhmäperhepäivähoitopaikan hinta on 10 382,86. Perhepäivähoidon keskimääräinen hinta on 8252,92. Kaikki kulut huomioiva keskimääräinen päivähoitopaikan hinta Raahessa on 8364,11 i. Siikajoen kunnassa toimii neljä päiväkotia. Satumetsä 49 vuororyhmä, Repola 25, Tuulenpesä 28, Leppis alkaa syksyllä 2014 21 paikkaa. Kunnallinen palveluverkko, ei yksityisiä päiväkoteja. Perhepäivähoitajia 6. Yksityisen hoidon kuntalisä 50 000. Alle kouluikäiset 514, joista päivähoidossa 150. Toimintakate 1 968 388 /2013. Varhaiskasvatusjohtaja + ½ toimistosihteeri(laskutus), 8 lastentarhanopettajaa, lastenhoitajia 11, perhepäivähoitajia 6, avustajia 5. Siikajoella keskimääräinen päiväkotipaikan hinta on 9797 ja keskimääräinen päivähoitopaikan hinta on 9677. Perhepäivähoidon keskimääräinen hinta on 8891. Pyhäjoella varhaiskasvatuksen nettokustannukset (kodinhoidon tuen kustannukset mukaan lukien) vuonna 2013 olivat 1 193 946. Keskimääräinen päivähoitopaikan hinta oli 10 427 Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden haasteet liittyvät ensisijaisesti palvelukysynnän muutoksiin, jotka voivat olla nopeitakin, toisaalta varhaiskasvatuksen sisällöllisiin uudistuksiin (varhaiskasvatuslaki). Kuntaliitos ei vaikuttaisi ainakaan välittömästi tai nopeasti palvelukysynnän kasvuun, joten sillä ei ole suurta merkitystä palvelujen järjestämisen kannalta, palveluverkko pysyisi todennäköisesti kuitenkin samanlaisena kuin kuntien toimiessa itsenäisenä. Yksi yhtenäinen toimija päivähoidon palvelujen järjestäjänä koko Raahen seudulla saattaisi yksittäistapauksissa mahdollistaa vanhempien kannalta tarkoituksenmukaisemman päivähoitopaikan. Mikään säädös ei kuitenkaan edellytä päivähoitopaikkojen optimointia palvelun tarvitsijoiden näkökulmasta. Se voisi kuitenkin olla mahdollinen vetovoimatekijä. Yhtenäisen palvelujen järjestäjän toimesta palveluja voisi kuitenkin optimoida jossakin määrin palvelujen tarjoajan näkökulmasta.
Perusopetus Opetustoimen hallintoon kuuluu opetustoimenjohtaja, 4 toimistosihteeriä, 2 koulupsykologia, 5,5 koulukuraattoria. Hallinnon kustannukset: Raahen kaupungin perusopetuksen kouluverkkoon kuuluvat seuraavat koulut oppilasmäärineen: Antinkankaan koulu 256 (sisältää esioppilaat 13) Haapajoen koulu 180 (sisältää esioppilaat 30) Harakkamäen koulu 187 Honganpalon koulu 160 Jokelan koulu 70 Keskuskoulu 208 Koivuluodon koulu 292 (sisältää esioppilaat 11) Kummatti 164 Ollinsaari 117 Olkijoen koulu 74 (sisältää esioppilaat 16) Pattasten koulu 624 Tikkalan koulu 90 (sisältää esioppilaat 10) Merikadun koulu 287 Saloisten koulu 246 Kirkonkylän koulu Vihanti 184 (sisältää esioppilaat 29) Lampinsaaren koulu Vihanti 78 (sisältää esioppilaat 13) Vihannin yläkoulu 94 Pyhäjoen kunnan kouluverkkoon kuuluvat seuraavat koulut oppilasmäärineen. Saaren koulu 0.-9. lk 287 (sisältää esioppilaat) Parhalahden koulu 1.-6. lk 51 (sisältää piehinkiset oppilaat) Pirttikosken koulu 28 Yppärin koulu 60 Siikajoen kunnan kouluverkkoon kuuluvat seuraavat koulut oppilasmäärineen (oppilasennuste liitteenä) Gumeruksen yhtenäiskoulu 0.-9. lk 221 sis Eha 5 Luohuan koulu 0.-6. lk 54 Paavolan koulu 0.-6. lk 97 Revonlahden koulu 0.-6.lk 117 Ruukin alakoulu 0.-6. lk 175 sis. Eha 7 Ruukin yläkoulu 7.-9. lk 191 Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kouluilla. Tavoitteena on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille kodin ohella. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee kodin, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävää. Ryhmässä on oltava vähintään viisi lasta. Päivähoitoa tarvitsevat esioppilaat ohjataan tarvittaessa aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toiminnasta vastaavat koulunjohtajat/rehtorit. Esiopetus Esiopetus järjestetään kaikilla kouluilla opetussuunnitelmien mukaisesti. Esiopetusryhmässä tulee olla vähintään 10 lasta. Pedagogisista syistä ryhmä voi olla pienempi. Esioppilaat saavat maksuttoman koulukuljetuksen olemassa olevilla koulukuljetusreiteillä. Erillinen kuljetus järjestetään, jos koulumatka kodista tai päivähoidosta on yli 3 kilometriä. Toiminnasta vastaavat koulunjohtajat/rehtorit. Perusopetus Kouluverkko: 2 yhtenäiskoulua ja 3 alakoulua. Kouluissa ovat pedagogisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset opetusryhmät, henkilöstö ja hallinto sekä ajan tasalla oleva terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Gumeruksen koulu on yhtenäiskoulu, jossa opetusta on 0-9 luokilla. Valmistuvasta Ruukin koulukeskuksesta muodostetaan yhtenäiskoulu lv 2016-17 alkaen. Opetusta annetaan 0-9 luokilla. Revonlahden koulussa, Paavolan koulussa ja Luohuan koulussa opetusta annetaan luokilla 0-6. Koulussa tulee olla vähintään 30 oppilasta esioppilaineen. Haetaan vuosittain valtionapua opetusryhmien pienentämiseen (25 oppilasta tai enemmän). Kouluilla on erityisopetusta antava opettaja tai erityisopetuksen pienryhmä. Tavoitteena on osittainen inkluusio eli erityistä tukea tarvitseva oppilas opetetaan mahdollisuuksien mukaan lähikoulussa. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta järjestetään Ruukissa. Oppilaalla on oikeus henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Tavoitteena on jatko-opintopaikan ja työllistävän ammattialan löytyminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Järjestetään 10 luokan opetusta mahdollisen oppivelvollisuuslain muututtua. Ruukissa on joustavan perusopetuksen ryhmä. Koulujen kerhotoimintaa jatketaan. Maksuton koulukuljetus järjestetään 0-3 luokkalaisille, jos koulumatka yhteen suuntaan on 3 kilometriä tai enemmän. Vanhemmille oppilaille koulukuljetus järjestetään 5 kilometristä alkaen. Toiminnasta vastaavat koulunjohtajat/rehtorit. Liitteenä sivistystoimen strategia
Alla olevassa asetelmassa on esitetty Raahen seutukunnan kuntien perusopetuksen oppilasennuste 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Raahe 2939 2944 2949 2972 3018 3056 Pyhäjoki 425 401 405 398 412 412 Siikajoki 850 845 854 861 859 865 Tulevaisuuden muutoksina/haasteena kyläkoulujen oppilasmäärän pieneneminen, joka on paitsi taloudellinen myös ja ennen kaikkea pedagoginen haaste. Tulevaisuuden haasteena myös opetussuunnitelmauudistus, jossa sisältöjen sijasta pyritään korostamaan tavoitteita. Nämä molemmat ovat lähtökohtaisesti rakenneneutraaleja asioita, joskin suurempi kuntakoko matemaattisella vääjäämättömyydellä keskittää päätöksentekoa ja sen myötä helposti palveluverkkoa. Toisaalta suurempi mittakaava voi tuoda etuja opetussuunnitelmatyöhön, jossa tosin tälläkin hetkellä on organisoitu seudullista yhteistyötä OSAAVA-hankkeen muodossa. Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin kesken on sopimusperusteisesti ollut lukuvuodesta 2012 2013, Piehingin koulun lakkauttamisesta lähtien voimassa järjestely, jolla Piehingin kylän oppilaat ovat voineet valita koulukseen Pyhäjoen kunnan Parhalahden koulun. Toisen asteen koulutus Raahen kaupungissa toimii Raahen lukio sekä Vihannin lukio, jonka lakkauttamisesta keskustellaan. Pyhäjoen ja Siikajoen kunnissa toimii myös kuntien ylläpitämät lukiot. Alla olevassa asetelmassa Kuntien lukioiden oppilasmääriä ja oppilaskohtaisia kustannuksia koskevia tilastotietoja (OPH: n järjestelmästä) vuosi oppilaita /opp Raahe (Vihanti) 2014 349 2013 361 2012 358 7565 2011 364 6807 Pyhäjoki 2014 59 2013 59 2012 74 11336 2011 81 9589 Siikajoki 2014 72 2013 63 2012 78 10600 2011 87 9271
Lukioiden oppilasmäärät ovat viime vuosina tuntuvasti laskeneet ikäluokkien pienenemisen seurauksena, mutta tästä vuoteen 2020 saakka ennustetaan verrattain vakaata ja tasaista kehitystä Seutukunnan lukioiden kesken on lukuvuodesta 2009-2010 lukien ollut etäopetuksellista yhteistyötä. Lukioiden työjärjestykset on yhtenäistetty siten, että on mahdollista opettaa opetusryhmiä eri toimipisteissä samanaikaisesti yhden opettaja toimesta. Tämä on tarkoituksenmukaista ja taloudellista kursseilla, joiden osallistujamäärä on pieni. Lukiokoulutuksen haasteet lähitulevaisuudessa koskevat opetussuunnitelmauudistusta (samat huomiot kuin perusopetusta koskien). Suurempi muutos on tällä tietoa vuoden 2017 alusta voimaan astuva ylläpitäjäjärjestelmän ja siihen liittyen rahoitusjärjestelmän muutos. Alueellisen vetovoiman kannalta olisi tärkeää kyetä säilyttämään paikalliset omaleimaiset toimipisteet. Tämä on helpommin turvattavissa nykyisessä kuntarakenteessa, mutta on samalla suuri taloudellinen haaste. Toisen asteen ammatillinen koulutus on järjestetty kuntayhtymän muotoon ja mikäli se säilyy, on kysymyksessä rakenneneutraali asia. Vireillä oleva toisenasteen koulutuksen järjestämiselupa ja rahoitusuudistus on valtakunnallinen ja seudullinen haaste. Opetuksen järjestämislupaa on haettava kokonaisuutena. Mukana tulee olla myös aikuiskoulutus. Huomioitava on myös Raahen porvari- ja kauppakoulun tulevaisuus. Kolmen kunnan kannalta luonteva olisi kuntayhtymä, joka tosin lakkaisi, jos kolme kuntaa liittyvät yhteen. Osakeyhtiömallissa alv-verotus on kuntien kannalta lisäkustannus. Alueellisen kehityksen, vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta ammatillisen ja lukiokoulutuksen säilyminen seudulla on merkittävä avainkysymys. Kaiken kaikkiaan sekä lukiokoulutuksen, että ammatillisen koulutuksen raknnemuutoksen ottaminen huomioon mahdollistuu paremmin vasta ensi vuoden alussa, jolloin konkreettiset järjestämislupien myöntämiskriteerit julkistetaan. Valmis ja ketterä yhteistoimintaorganisaatio on jo kuitenkin olemassa tähän asiaan reagoimista varten. Alueellisen vetovoiman näkökulmasta kaksois- ja kolmoistutkintojen suorittamismahdollisuuksien parantaminen olisi myönteinen asia. Muuten toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta ei tule pyrkiä sisällöllisesti liittämään yhteen vaan nimenomaan kehittämään omina koulumuotoinaan, sillä niiden tavoitelähtökohta on tyystin erilainen (ks. Lukiolaki ja Laki ammatillisesta koulutuksesta). Nuorisotoimi Missä tiloiss toimii? Pyhäjoen kunnassa vapaa-aikatoimi, johon kuuluvat nuorisotoimi ja liikuntatoimi ovat hallinnollisesti järjestetty sivistyslautakunnan alaisuuteen. Ainoa vapaa-aikasektorin henkilöön kuuluva on vapaa-aika ohjaaja, joka vastaa pääasiassa käytännön sekä nuoriso- että liikuntatyöstä, vähemmässä määrin hallinnollista tehtävistä. Tämän lisäksi käytetään tilapäistä työvoimaa. Raahessa vapaa-aikatoimeen kuuluu nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuurilautakunta.
Raahen nuorisopalvelut Nuorisotoimen kustannustietoja: Nuorisovaltuusto 8500 euroa, Sulatto (nuorten järjestämä bänditapahtuma) 20 000, hallijnto- ja henkilöstö 453 500 euroa, liikennepuisto 9 500, nuorten työpajatoiminta 66 500, tilojen hoito ja kunnossapito 121 514 euroa, muu nuorisotoiminta 48 400 euroa. Nuorisotoimen organisaatioon kuuluu nuorisotoimenjohtaja, 7 nuoriso-ohjaajaa, 2 kerhonohjaajaa, 2 työvalmentajaa ja 2 etsivää nuorisotyöntekijää. Nuorisotoimella on 7 nuorisotilaa, leirikeskus, skeittihalli ja liikennepuisto. Toimintaa ohjaa ja sen kehittämisestä vastaa 9 jäseninen nuorisolautakunta. Lautakunnan toimintakate on 792.330 euroa, mikä on 0,61 % kaupungin toimintakatteesta. Siikajoen vapaa-aikatoimi kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen. Toiminnasta vastaa nuoriso- ja liikuntasihteeri, nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Yhteensä 3 htv, lisäksi oasa-aikaisia nuorisotilavalvojia noin 5 tuntipalkkaista. TP 2013 552 141. Siikajoen nuorisotoimi Nuorisotiloja 2: kunnanvirasto Ruukissa ja Siikajoenkylällä Heikinhovi. Ruukkiin on suunniteltu nuorisotaloa pitemmän aikaa. Toimintaa järjestetään myös kouluilla ja eri järjestöjen tiloissa. Runsaasti myös koulunuorisotyötä. Etsivän nuorisotyön avulla ennaltaehkäistään nuorison syrjäytymistä. Vuosittain haetaan valtion tukea etsivään nuorisotyöhön 30 000. Tuetaan vaikuttaja nuorten toimintaa. Koululaisten kesätyöt omana tulosyksikkönään. Kesätöitä tarjotaan kaikilla kunnassa asuville 15-16 vuotiaille noin 190 nuorta. Liikuntatoimi Liikuntatoimen palveluverkko muodostuu liikuntatoimen järjestämästä liikuntatarjonnasta, liikuntaneuvonnasta sekä liikuntapaikoista. Liikuntapaikat: jäähalli, Urheilutalo Raahela, 2 hiihtomajaa, jääkiekkokaukalot ja luistelualueet 14 kpl, pesäpallostadion, Koivuluodon urheilupuisto, pallokentät, yleisurheilukentät. Liikuntatoimen henkilöstö koostuu liikuntatoimenjohtajasta, 3 liikunnanohjaajasta ja nuorisotoimen ja liikuntatoimen yhteisestä toimistosihteeristä. Kustannuksia: Liikuntalautakunnan toimintakate on yhteensä 872.219 euroa. hiihtokeskukset n. 25.000 euroa, jäähalli 100.000, liikunta-alueiden hoito 400.000
Siikajoen liikuntatoimi Liikuntatoimintaa järjestämällä edistetään kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota monipuolista toimintaa kaikenikäisille kuntalaisille huomioiden olemassa olevat lajiliikuntamahdollisuudet. Liikuntatoimen peruspalveluja ylläpidetään Luohualla, Paavolassa, Revonlahdella, Ruukissa ja Siikajoenkylällä. Lähiliikuntapalveluja järjestetään tai tuetaan muillakin kylillä. Lajiliikuntapalveluja järjestetään tarvittaessa vain yhdessä toimipisteessä. Painopisteenä on ns. massaliikunnan suosion lisääminen. Seuroja, yhdistyksiä ja yhteisöjä avustetaan vapaa-ajan toimintojen järjestämisessä. Koulujen liikuntasaleja on 5 kpl sekä lisäksi Ruukin uuteen koulukeskukseen tulee sali. Nykyinen liikuntasali on saneerausvuorossa. Kuntosaleja löytyy 3 kpl. Modernit peliareenat löytyvät Paavolan ja Revonlahden kouluilta. Seuraavaksi hankintavuorossa on Gumeruksen ja uuden koulukeskuksen areenat. Kunnassa on kaksi lajiliikunnan mahdollistavaa yleisurheilukenttää, Kärkiniemi ja Urheilumaa. Eritasoisia pallokenttiä on 5 kpl. Tenniskenttiä 5 kpl. Hietamaan Vapaa-aika keskuksesta löytyy rantalentiskenttä, 18 väyläinen frisbeegolfrata, pururata, hyvä tasoinen uimapaikka sekä FK-rata. Jääkiekkokaukaloita kunnassa on 8 kpl. Hiihtolatuja on 9 kpl joista valaistuja 4 kpl. Kulttuuritoimi: Kustannuksia: kulttuuritoiminta 279.954 euroa, kulttuuri- ja kongressikeskus, toimintakate 224.470. Kultuuritoimen henkilöstö koostuu kulttuuritoimenjohtajasta, kulttuuriohjaajasta ja toimistosihteeristä. Kulttuuri- ja kongressitiloista vastaa 2 tapahtumasihteeriä ja 1 tekniikkavastaava. Raahen museo toimii seitsemässä eri toimipisteessä; Pakkahuoneen merimuseo on Suomen vanhin paikallismuseo ( perustettu v. 1862), Soveliuksen talossa sijaitsee interiöörimuseo (laivapatruunin koti 1800 luvulta, Wanha apteekki esittelee Suomen laajimpia farmasia kokonaisuuksia, Ojalan ja Saloisten kotiseutumuseot, Olkijoen Rauhanpirtti, Kruununmakasiini esittelee alueen historiaa esihistoriasta nykypäivään. Raahen museon henkilökunta koostuu museonjohtajasta, kokoelma-amanuessista, 1/2 konservaattorista ja kahdesta museovirkailijasta. Kirjasto Raahen kaupungin kirjastoverkko koostuu pääkirjastosta ja neljästä erikokoisesta lähikirjastosta. Kirjastotoimen toimintakate on 1.394.359 euroa. Kirjastoauto käy kerran viikossa Alpuassa, Korvenkylässä, Lampinsaaressa ja Lumimetsässä. Lähikirjastot toimivat koulujen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Vihannin kirjastossa on toistaiseksi käytössä eri kirjastojärjestelmä kuin muissa kirjastoissa. Kirjastotoimen henkilöstömäärä on 22., mikä koostuu kirjastotoimenjohtajasta 3 osastonjohtajsta, 2
kirjastonhoitajasta, 1 erikoiskirjastovirkailijasta, 12 kirjastovirkailijasta, 1 kirjastovirkailija/kanslistiista, 1 vahtimestarista ja 1 toimistosihteeristä. Pyhäjoen kunnassa toimii pääkirjaston toimipiste ( avoinna 37 h/vk) sekä Pirttikosken sivukirjasto ( # h/vk). Kirjastotietokanta on yhteinen Raahen kaupunginkirjaston kanssa. Siikajoen kunnan kirjastoverkko muodostuu Ruukin pääkirjastosta (aukioloaika 35 h/vk) sekä Komppalinnan (13 h/vk), Luohuan ( 5 h/vk), Paavolan ( 12 h/vk )ja Revonlahden lähikirjastoista (12 h/vk) lähikirjastoista. Henkilöstöä yhteensä 5 htv. Kirjastotoimen näkyvimmät haasteet 10 15 vuoden aikaperspektiivillä liittyvät sähköisiin palveluihin. Asiakkaat haluavat käyttää yhä enemmän suoratoistopalveluita niin musiikin kuin elokuvienkin osalta. E- kirjojen käyttö tulee myös kasvamaan. Kirjastojen on kehitettävä järjestelmät, joilla se voi palvella asiakkaita noilla alueilla. Pienet kirjastot yksin eivät pysty vastaamaan näihin haasteisiin, joten tällä alueella OUTI-kirjastokimppa tulee antamaan tukea. Pyhäjoki liittyi OUTI-kimppaan virallisesti kesällä 2014. Henkilökunnan kannalta suuria muutoksia ovat kirjastojärjestelmän vaihdokset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että kirjastojen on siirryttävä käyttämään MARC21-luettelointiformaattia. Tämä johtaa siihen, että kirjastojärjestelmä on vaihdettava uutta formaattia tukevaksi. Nykyisen formaatin (FINMARC) tuki on päättynyt jo 2005. MARC -formaatit on aikonaan suunniteltu fyysisten kirjojen luettelointiin, joten nyt puhutaan jo RDA-luetteloinnista, joka tulisi syrjäyttämään MARC21-formaatin. Tämä tarkoittaisi sitä, että seuraava kirjastojärjestelmä ei välttämättä olisikaan pitkäikäinen. Kimpassa kirjasto-ohjelmat hankitaan keskitetysti, joten yksin näitä asioita ei tarvitse kohdata. Kirjaston rooli tulee olemaan yhä tärkeämpi yhteisöllisyyden kasvattamisessa ja syrjäytymisen estämisessä. Tämän vuoksi kirjaston on tulevaisuudessakin tarjottava paikka, jossa asiakkaat voivat fyysisesti oleskella. Asiakkaat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän rauhallisia oleskelutiloja, ryhmätyöhuoneita ja kokoustiloja. Näitä Pyhäjoen kirjastolla ei ole vielä tarjota. Tapahtumatuotannon määrä kasvaa myös: lisää satuhetkiä, koululaisten työpajoja, lukupiirejä ja kirjailijavieraita. Tämä tulisi huomioida myös budjetoinnissa, jotta kirjailijoitten palkkioita ei tarvitsisi kustantaa hankemäärärahoilla. Luetteloinnin helpottumisen ja automaattien myötä henkilökunnalle jää aikaa henkilökohtaiseen opastukseen ja pienimuotoisiin tapahtumiin, vaikkapa juuri koululaisten ja alle kouluikäisten parissa tapahtuvaan työhön. Väestö ikääntyy, joten senioriväestöön tulee myös kiinnittää huomiota. Tulevaisuuden eläkeläiset hallitsevat tietotekniikan käytön, joten senioreitten parissa tehtävä työ tulee olemaan enemmän osallistuttavaa. Kirjavinkkauksineen se tulee muistuttamaan lasten kanssa tehtävää työtä. Vapaa sivistystyö Raahe-opisto järjestää kansalaisopistopalvelut Raahessa ja Pyhäjoella. Raahe-opiston toimintakate on 697.692 euroa. Valtionosuustunteja Raahe-opisto saa 9092 tuntia.opistossa on rehtorin lisäksi 2,5, päätoimista opettajaa, 1,6 opistosihteeriä, tuntiopettajien määrä vaihtelee vuosittain 70-90 välillä. Tuntiopettajien viikkotuntimäärät vaihtelevat 2-16 tunnin välillä. Opisto järjestää lapsille taiteenperusopetusta kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Siikajoella on oma kansalaisopisto, Ruukin kansalaisopisto saa valtionosuustunteja 5195. Ruukin kansalaisopiston rehtorina toimii sivistysjohtaja. Opiston toimistossa työskentelee yksi opistosihteeri, jonka tehtäviin kuuluu myös kulttuuritoimen tehtävät.
Ruukin kansalaisopistossa rakennetaan hyvinvointia Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tekemän tutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokevat vapaan sivistystyön opintojen vaikutukset elämässään eri tavoin. Miehet painottavat tekemistä ja osaamista. Sivutuotteina tulevat oppimishalu ja henkisen hyvinvoinnin kasvu. Opiskelun välitön hyöty konkretisoituu käytännön taitoina, ajan tasalla pysymisenä. Naisille oppia tärkeämmäksi nousevat opiskelun sivuvaikutukset: Itsetunnon kohoaminen, fyysinen hyvinvointi, elämänpiirin ja tuttavaverkoston laajeneminen, arjessa jaksaminen sekä elämän laadun kohentuminen. Vapaan sivistystyön opinnoilla todettiin selvästi myös sellaisia vaikutuksia, jotka on aiemmin liitetty sosiaalisen pääoman ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittymiseen: esimerkkeinä yleiset aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät tiedot, taidot ja asenteet, yhteisöön liittyminen ja yhteisöllisyys sekä verkostojen syntyminen. Opinnoista kumpuava hyvinvointi ulottuu myös perheeseen, lähiyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Oppimisen vapautta ja tasa-arvoa vaalivassa kansalaisopistossa toteutuu mainiolla tavalla elinikäisen oppimisen periaate. Suomessa on yhteensä 187 kansalaisopistoa, joiden toiminta kattaa koko maan. Yksi toiminnan pääperiaatteista on opetuksen tuominen lähelle ihmisiä. Opetusta on paitsi jokaisen kunnan alueella, monesti myös hajautettuna eri puolille kuntaa. Kansalaisopistojen yhtenä pääperiaatteena on ollut, että opintoja voi harrastaa lähellä. Nyt vapaan sivistyksen valtionrahoitus on uudistumassa. Tämä liittyy osittain myös toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistukseen. Opetuksen järjestämislupa annetaan entistä suuremmille organisaatioille. Ruukin kansalaisopisto on lähellä. Hyvinvointia tuetaan ja rakennetaan kaikilla järjestettävillä kursseilla. Vuonna 2014 on noin 5819 tuntia opetusta. Keskeistä hyvinvointipalveluissa on niiden saatavuus. Tämä koskee myös Ruukin kansalaisopiston kursseja. Mikäli opetuksen järjestäjä on jokin suurempi organisaatio, osakeyhtiö tai kuntayhtymä, opetus suunnitellaan ja järjestetään jossakin muualla kuin Siikajoen kunnassa. Seurauksena on opetusryhmien suurentaminen eli pienimpien piirien lakkautuminen ja todennäköisesti myös opintomaksujen kohoaminen. Kunta ostaa kansalaisopistopalvelut muualta. Ruukin kansalaisopiston opetus maksoi vuonna 2013 Siikajoen kunnassa 50,52 /asukas. Ruukin kansalaisopisto tuottaa hyvinvointipalveluina opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia, parempaa fyysistä kuntoa, henkistä jaksamista, virkistymistä. elinvoimaa ja viihtymistä. Luetteloa voisi varmaan jatkaa. Taiteen perusopetus Musiikkiopisto-opetusta seutukunnassa antaa Raahen musiikkiopisto sekä Ylivieskan seudun musiikkiopisto, jolta Pyhäjoen kunta pääosin hankkii musiikkiopisto-opetuksen. Raahen musiikkiopiston toimintakate on 934.594 euroa. Musiikkiopisto antaa taiteen perusopetuslain ( 633/1988) mukaista musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Musiikkiopiston henkilökunta koostuu rehtorista ja opistosihteeristä ja 14 virkaopettajasta sekä 6 päätoimisesta tuntiopettajasta ja 8 sivutoimisesta tuntiopettajasta.
Pyhäjoen kunnan kustannukset musiikkiopisto-opetuksen hankkimisesta noin 40 oppilalle vuonna 2013 olivat 40 000 Siikajoen kunta hankkii musiikkiopistopalvelut pääosin Oulun konservatoriosta. Muutamia oppilaita opiskelee Raahen musiikkiopistossa. Alueellista vetovoimaisuutta lisäisi taiteen perusopetuksen laajentaminen myös muihin taidemuotoihin. Vapaa sivistystyö nähdään erittäin tärkeänä lähipalveluna kuntalaisille. Kansalaisopisto järjestämä toiminta on lähes kaikkien saatavilla. Maaseutuvaikutusten arviointi Jotta tasa-arvoista seudulla Tulee olla saavutettava koulutus Logistikan ja tietoliikenneyhteyksien tulee olla nykyaikaisessa kunnossa Elävät kylät, mikä on koulun merkitys kokoontumispaikka vai opetuspaikka Täytyy olla luontainen tarve asettua kylillle asumaan Yhdenvertaisuus palveluissa Tulevaisuuden näkymät Toisen asteen järjestämisluvat tulevat todennäköisesti olemaan tiukasti ohjattuja Opetus- ja Kulttuuriministeriön toimesta. Alueellisesti luvat tulevat vähenemään, lupien hakeminen vaatii yhteistyötä. Muutokset tulevat koskemaan ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, lukiokoulutusta ja vapaata sivistystyötä. Kunnille tulee muutoksia lupajärjestelyiden johdosta, riippumatta valmisteilla olevasta kuntajakoselvityksestä. Todennäköisesti kansalaisopistoverkkoa tullaan suipistamaan. Raahen seutukunnassa on kaikkien saatavilla olevia kansalaisopistopalveluja järjestää Raahe-opisto ja Ruukin kansalaisopisto. Molemmat yksiköt ovat tärkeitä. Hallinto on mahdollista yhdistää jos niin vaaditaan, mutta samalla on huolehdittava, että nykyisen tasoiset palvelut turvataan kuntalaisille. Molemmissa kunnissa on oltava palvelupiste. Kansalaisopistot ovat tärkeitä viihtyvyystekijöiä erityisesti maaseutuväestölle ja ⅔ osaa seutukunnan väestöstä asuu maaseudulla.. Perusopetuksessa palveluverkkoselvitykset on tehty Pyhäjoella ja Raahessa. Mikäli kunnat yhdistyisivät, niin sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta koulutilojen tarpeeseen. Sivistyspuolella tehdään seutukunnallista yhteistyötä monella saralla. Opetuspuolella järjestetään yhteisiä koulutuksia esim. opetussuunnitelmatyöhön liittyen.
Kulttuuripuolella yhteistyötä tehdään erityisesti Pyhäjoen ja Raahen välillä. Seutukunna kulttuuritarjonta on erittäin monipuolista laadukasta joka kunnassa. Mikäli kunnat yhdistyvät suuria henkilöstösäästöjä ei ole tiedossa. Lisäarvoa tulee yhdessä tekemisestä. Seutukunnan viranhaltijat ovat tuttuja keskenään ja tottuneet yhteistyöhön, joten samassa organisaatiossa oleminen olisi mutkatonta. Jokaisella viranhaltijalla on omat erikoisvahvuutensa, joten yhdessä tekeminen toisi seutukunnalle lisää näkyvyyttä ja vetovoimaa. Maaseutu saadaan pysymään elinvoimaisena kun alueen asukkaat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toimintojen ja palvelujen pitää olla vaikuttavia ja oikein kohdennettuja mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kunkin alueen asukkaita kuunnelllaan ja kuulllaan ja järjestetään tarkoituksenmukaiset palvelut. Kaavoitusasiat ovat tärkeitä. Maaseudulla lkasvaneet ihmiset haluavat asua jatkossakin maaseudulla, jos siihen annetaan mahdollisuus. Pitää pystyä rakentamaan uutta ja korjaamaan vanhaa ilman liikaa byrokratiaa.