4.2. Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Nykytila...

Transkriptio

1 1 Sisältö 1. JOHDANTO SIVISTYSTOIMEN ARVOT JA STRATEGINEN TAVOITE SIIKAJOEN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN VISIO HALLINTO Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja ESIOPETUS Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja PERUSOPETUS Nykytila Henkilöstö ( ) Oppilashuolto Talous Ta Gumeruksen koulu Luohuan koulu Paavolan koulu Revonlahden koulu... 22

2 Ruukin koulu Ruukin yläkoulu Vaihtoehtoisia toimintamalleja LUKIO (JA ETÄLUKIO) Nykytila Henkilöstö Oppilashuolto Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja TAITEEN PERUSOPETUS Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja KANSALAISOPISTO Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja KIRJASTOTOIMI Nykytila Henkilöstö Talous Rahoitus Seudullinen yhteistyö Vaihtoehtoiset toimintamallit KULTTUURITOIMI Nykytila Henkilöstö... 48

3 Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja VAPAA-AIKATOIMI Nykytila Henkilöstö Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja KOULULAISTEN KESÄTYÖT Nykytila Talous Vaihtoehtoisia toimintamalleja SIVISTYSTOIMEN INVESTOINTI- JA KUNNOSSAPITO-OHJELMA SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA: YHTEENVETO LIITTEET 1. Peruskoulun oppilasennuste ( ) 2. Lukion oppilasennuste ( ) 3. Peruskoulujen ja lukion koulukiinteistöt v Vapaa-aikatoimen kiinteistöt v Sivistystoimen investointiohjelma Siikajoen kunnankirjaston lainaustilastot Valtionosuuden ennakkopäätös v Sivistystoimen johtajan ehdotus Sivistyslautakunta Kunnanhallituksen esitys Valtuuston päätös

4 4 SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA JOHDANTO Siikajoen valtuusto on asettanut sivistystoimen hallinnon tavoitteeksi sivistystoimen palvelujen kehittämisen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Keinoksi on asetettu sivistystoimen strategia. Sivistyslautakunta kokouksessaan valitsi sivistystoimen strategian laatimista varten seuranta- ja ohjausryhmän: Esa Lehto (puheenjohtaja), Eero Karvonen, Mervi Koski, Juho Nikola ja Aila Oikarinen. Sihteerinä ja valmistelijana toimi sivistystoimenjohtaja Tero Varis. Seuranta- ja ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa. Sivistystoimen seuranta- ja ohjausryhmä tehtävänä oli toimia sivistystoimenjohtajan tukena laadittaessa sivistystoimen strategiaa. Ohjata ja tuoda esille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sekä esittää oman näkemyksensä Siikajoen kunnan sivistystoimen tavoitetilaksi v Sivistystoimen strategia on valmisteltu yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Kukin hallintokunta on valmistellut oman osionsa talousarvion mukaisesti. Valmisteluun ovat osallistuneet kirjastotoimenjohtaja Tuula Kuoppamäki, nuoriso- ja liikunta Marko Äijälä ja toimistosihteeri Hannele Jormakka kukin omilla sektoreillaan. Koulunjohtajat ja rehtorit ovat käsitelleet sivistysstrategiassa koulutointa koskevat asiat. Lisäksi valmisteluun ovat osallistuneet teknisen toimen viran- ja toimenhaltijat. Asiantuntijoina on kuultu teknisen toimen ja sosiaalitoimen edustajia. Matti Vanhasen II hallitus on hyväksynyt lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman joka luo hallituksen tavoitteet, painopisteet sekä käytännön toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kehittämisohjelma asettaa omat tavoitteensa kunnalliselle sivistystoimen strategialle. Kehittämisohjelma perustuu elämänkaaripolitiikkaan, jossa ihmisen kehityskaari nähdään varhaisista lapsuuden vaiheista jatkumona kohti itsenäistyvää nuoruutta ja aikuisuutta. Siikajoen kunnan sivistystoimen strategian taustalla on Oulun läänin sivistysstrategia 2015, jonka nimi on Sivistys, hyvinvointi ja kilpailukyky. Lääninsivistysstrategia on julkaistu lokakuussa Siinä on märitelty strategian tehtäväksi sanoa asiat halki, kirkastaa sumeat hahmotelmat ja kuvitelmat läpinäkyviksi ja rakentaa vankka pohja tulevaisuuden uskolle. Ruukin kunnanvaltuusto on hyväksynyt sivistystoimen strategia- ja kehittämistyöryhmän loppuraportin: Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa! Samoin vanhan Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siikajoen sivistysstrategian Lähtökohtana nyt tehtyä sivistysstrategiaa laadittaessa ovat olleet vanhojen kuntien sivistysstrategioiden arvot, jotka on yhteen sovitettu. Toimintaympäristön muutos tulee esille nykytilan kuvauksessa ja kehittämisvaihtoehdoissa. Siikajoen kunnan sivistystoimen visio 2013 nojautuu kestävän kehityksen periaatteeseen aikaisemmin kunnanvaltuustoissa hyväksyttyjen arvojen pohjalta.

5 5 2. SIVISTYSTOIMEN ARVOT JA STRATEGINEN TAVOITE Siikajoen kunnan sivistystoimen strategian pohjana käytetään vanhojen kuntien sivistystoimen strategioissa esille tuotuja ja niistä ilmeneviä arvoja. Ne perustuvat Siikajoen kunnassa vallitseviin yleisiin arvoihin ja ovat linjassa kunnan arvopohjan kanssa. Vanhan Siikajoen kunnan sivistystoimen arvot on kiteytetty kahteen ajatukseen: 1. Koulutoimessa johtavana periaatteena on: Oppia ikä kaikki 2. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa: Terve sielu terveessä ruumiissa Ruukin kunnan sivistystoimen arvovalinnat on kiteytetty kolmeen arvoilmaisuun: 1. Sivistystoimen tavoitteisiin liittyvät arvot - terveesti itseään, ympäristöään ja yhteisöään arvostava kansalainen 2. Sivistystoimen toimintaan liittyvät arvot - yksilöllisyys, yhdenvertaisuus ja jatkuvuus 3. Sivistystoimen henkilöstöön ja työskentelyyn liittyvät arvot - ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen, valmiuksiansa kehittävä ja toimintaympäristöönsä tukeutuva henkilöstö Siikajoen kunnan sivistystoimen arvoydin perustuu edellä esitettyjen arvojen yhdistelmään. Sivistystoimen tehtävänä on tukea kuntalaisten hyvinvointia, joka rakentuu tasaisesti koulutuksellisen, psyykkisen, sosiaalisen, taloudellisen, fyysisen ja turvallisen hyvinvoinnin varaan. Näiden yhteisenä nimittäjänä on kestävän kehityksen periaate. 1. koulutuksellinen = yhtenäinen, yhdenmukainen, tasapuolinen, tasa-arvo, yleissivistävä ja harrastustoimintaa tukeva, 2. psyykkinen = mielen vireyteen ja itsetuntoon liittyvä hyvinvointi 3. sosiaalinen = ihmisten väliset kanssakäymisen taidot ja valmiudet 4. taloudellinen = riittävä toimeentulo 5. fyysinen = kehon terveys ja hyvinvointi 6. turvallinen = yhteiskunnallinen ja ympäristö STRATEGINEN TAVOITE Sivistynyt siikajokinen, joka saa laadukkaan yleissivistävän koulutuksensa lähikoulussa, viihtyy ja voi hyvin kotikunnassaan.

6 6 3. SIIKAJOEN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN VISIO Sivistystoimi on keskeisin Siikajoen kunnan peruspalvelu. Sen taso ja siihen kohdistuva panostus ovat tärkein osa tukipalvelujen ohella kunnallista julkisivua, mikä vaikuttaa kunnalliseen vetovoimaan yhdessä muiden kunnallisten uskottavuustekijöiden kanssa. Sivistystoimi tukee omalta osaltaan myös kunnallista elinkeinoelämää. 2. Sivistystoimi ja sen eri sektorit ovat keskeisiä tekijöitä kuntalaisten sosiaalisen, fyysisen, psyykkisen ja sivistyksellisen hyvinvoinnin rakentajina. Ne luovat pohjan ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia, sijoittumista jatko-opiskeluun ja muuhun yhteiskuntaan. 3. Siikajoen kunnan sivistystoimelle on tunnusomaista sivistystoimen henkilöstöön panostaminen. Se turvaa hyvän koulutuksellisen tason ja motivoituneen työskentelyotteen. 4. Eri sivistystoimen sektoreiden välillä on selkeä yhteistyö. Henkilöresursseja, erityistaitoja ja tietoja sekä toimintatiloja käytetään ja kehitetään suunnitelmallisesti sekä tarkoituksenmukaisesti. 5. Siikajoen kunnan sivistystoimen henkilöstö on yhteistyöhaluinen ja kykyinen eri viranomaistahojen, kolmannen sektorin toimijoiden ja kotien kanssa. 6. Sivistystoimi elää ajan hermoilla. Se on ajassa kiinni, tunnustaa ja huomioi toimintaympäristössään tapahtuvat muutokset mutta ei ole kaikkien tuulien riepoteltavana. 6. Aikaansa seuraava Vuorovaikutus Sosiaalinen, muun ympäristön 1. fyysinen, psyykkinen kanssa Kunnallinen, ja sivistyksellinen laadukas hyvinvointi peruspalvelu Sisäinen yhteistyö Ammattitaitoinen henkilökunta

7 7 4. HALLINTO Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnollisten palveluiden tuottaminen, toiminnan arvioiminen, organisaation johtaminen ja kehittämishankkeiden käynnistäminen sekä organisoiminen yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, seutukuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa Nykytila Sivistyslautakunta, johon kuuluu 12 jäsentä vastaa koko sivistystoimesta: hallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta, esiopetus, perusopetus, lukio- ja etälukio, taiteen perusopetus, kansalaisopisto, kirjastotoimi, kulttuuritoimi, vapaa-aikatoimi, koululaistenkesätyöt. Vuodesta 2008 alkaen myös kunnan joukkoliikenneasiat. Esittelijänä ja sihteerinä toimii sivistystoimenjohtaja. Kouluilla ovat koulutoimikunnat ja kansalasiopistolla oma johtokunta Henkilöstö 2 henkilöä. Sivistystoimenjohtaja/kansalaisopiston rehtori (50%/50%), toimistosihteeri. Sivistystoimenjohtajan alaisuuteen kuuluu koulukuraattori ja toinen toimistosihteeri, joiden palkkaus jakautuu eri kouluille Talous Ta 2008 nettomenot euroa Vaihtoehtoisia toimintamalleja V1 Sivistyslautakunta ja nuoriso- ja liikuntalautakunta tai muu lautakunta. Kustannusvaikutus: V2 Sivistystoimenjohtajan viran uudelleen järjestely. Kustannusvaikutus: +/ V3 Joukkoliikenne a) Luovutaan ostopalveluliikenteestä (209,55 /k), jolloin suurin osa menoista jää koululaiskuljetuksiin. Poistuvien linjaliikennevuorojen tilalle järjestetään asiointiliikennettä. Kustannusvaikutus: +/ b) Kilpailutetaan ostopalveluliikenne valtuustokausittain ja sidotaan indeksiin. Kustannusvaikutus: +/ c) Ostopalveluliikenteen tuki siirretään kunnanhallituksen alaisuuteen. Kustannusvaikutus: +/

8 8 1. Osastrategia : Hallinto Sivistyslautakunta toimii edelleen koko sivistystoimen ainoana lautakuntana. Sivistyslautakunnassa on 7 jäsentä. Koulutoimikunnat toimivat kouluilla ja kansalaisopistolla on johtokunta. Sivistystoimen palvelualuetta johtaa sivistystoimenjohtaja, joka on samalla Ruukin kansalaisopiston rehtori. Koulutoimistossa työskentelee sivistystoimenjohtajan lisäksi toimistosihteeri. Kunnan kaikki joukkoliikenneasiat kuuluvat sivistyslautakunnan alaisuuteen. Koululaiskuljetukset, asiointiliikenne jne. kilpailutetaan. Ostoliikennepalvelut ostetaan vuosittain tarkistettavan sopimuksen perusteella. Sivistyslautakunnan alaiseen nuoriso- ja vapaa-aikatoimikuntaan kuuluu 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii sivistyslautakunnan jäsen. Muut jäsenet valitaan sivistyslautakunnan ulkopuolelta aktiivisista, nuoriso- ja vapaa-aikatoimesta kiinnostuneista henkilöistä. Toimikunnan tehtävänä on nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kehittäminen. Toimikunta toimii yhteistyössä vaikuttajanuorten (Vainu) kanssa.

9 9 5. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminta-ajatus Tarjota perusopetuslain mukaista valvottua, tavoitteellista toimintaa esioppilaille, 1-2 luokkalaisille ja erityisoppilaille Gumeruksen, Paavolan, Revonlahden ja Ruukin kouluilla koulujen työpäivinä Nykytila Gumeruksen, Paavolan, Revonlahden ja Ruukin kouluilla järjestetään toimintaan oikeutetuille lapsille. Aamupäivätoiminta on klo välisenä aikana Revonlahden ja Ruukin kouluilla. Iltapäivätoiminta välisenä aikana kaikilla toimintaa järjestävillä kouluilla. Toimintaan osallistuu noin 40 lasta. Huoltajilta perittävät maksut ovat lakisääteiset enimmäismäärät. Maksu kuukaudessa 60 iltapäivätoiminta, 20 aamupäivätoiminta ja 80, jos lapsi osallistuu molempiin toimintoihin. Toimintaa järjestetään joko 570 tuntia tai 760 tuntia koko työvuoden aikana Henkilöstö Toiminnassa ei omaa henkilöstöä. Koulunkäyntiavustajat huolehtivat kouluittain toiminnasta. Henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä 4,15 htv Talous Toimintatulot Ta Toimintamenot Nettomenot Rahoitus Valtionosuus määräytyy rahoituslain mukaisesti vuodelle 2008 seuraavasti: Laskennallisten yksiköiden (tuntien) määrä 3.302,0 x 21,37 (yksikköhinta)= x 57 % =

10 Vaihtoehtoisia toimintamalleja V1 Toimintaa ei järjestetä lainkaan. Kustannusvaikutus: V2 Toimintaa järjestetään vain iltapäivisin 570 tuntia. Kustannusvaikutus: V3 V4 Toimintaa laajennetaan vapaaehtoisesti koskemaan kaikkia alakoululaisia. Jolloin arvioidaan,että siihen osallistuisi 30 % oppilaista (noin 200). Palkataan toiminnasta vastaava ohjaaja. Kustannusvaikutus : Ulkoistetaan toiminta. Nykyinen toiminta ostetaan ulkopuoliselta järjestöltä, yhteisöltä, yhdistykseltä, yksityiseltä tai esim. seurakunnalta. Kiinteät menot 10 %. Ostopalvelu tai avustetaan toimintaa. Kustannusvaikutus +/ Osastrategia: Aamu- ja iltapäivätoiminta V3 Nykyisellä valtuustokaudella selvitetään kuntalaisten halukkuus aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamiseen siten, että se koskee kaikkia alakouluikäisten ja esikoululaisten ikäluokkia. Siihen saakka toimitaan nykyisen käytännön mukaisesti. Esikoululaisille tarjotaan päivähoidon sijasta aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminnan sisältöä kehitetään opetushallituksen ohjaamaan suuntaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa arvioidaan. Toiminnan tulee olla taloudellista ja tavoitteellista.

11 11 6. ESIOPETUS Toiminta-ajatus Tarjota laadukasta esiopetusta kaikilla alakouluilla Nykytila Esiopetusta annetaan kaikilla alakouluilla. Oppilasennuste on liite 1. Syksyllä 2008 opetuksessa mukana oppilaita yhteensä 95: Gumerus 21 opp. oma opetusryhmä Luohua 9 opp. alkuopetus+ 10 h Paavola 14 opp. oma opetusryhmä Revonlahti 19 opp. oma opetusryhmä Ruukki aa 32 opp kaksi opetusryhmä 6.2. Henkilöstö 8,1 henkilöä, jossa mukana 4 varsinaista luokanopettajaa ja 4,1 koulunkäyntiavustajaa henkilötyövuosina Talous Toimintatulot Ta Toimintamenot Nettomenot Rahoitus Valtionosuus määräytyy rahoituslain mukaisesti vuodelle 2008 seuraavasti: Laskennallisten yksiköiden lkm 80 opp. x 6.357,21 (yksikköhinta) = Vaihtoehtoisia toimintamalleja V1 Toiminta on osa varhaiskasvatusta ja järjestetään sosiaalitoimessa. Kustannusvaikutus +/

12 12 V2 Varhaiskasvatus kokonaan koulutoimen yhteyteen. Päivähoito ja lasten kotihoidontuki erillisenä tulosalueena sivistystoimessa v Päivähoitoon arvioidaan tällöin tulevan lasta. Varhaiskasvatuksen Ta 2008 ilman lasten kotihoidon tukea bruttomenot Henkilöstön osuus noin 35 henkeä. Lasten kotihoidon tuen määrä Palkataan erityislastentarhanopettaja ( ). Kustannusvaikutus: +/ V3 Sekajärjestelmä, jossa osa esiopetuksesta järjestetään päiväkotien yhteydessä ja osa kouluilla. Merkitsee toiminnan hallinnollista hajautusta ja lisäinvestointeja. 3. Osastrategia: Esiopetus V2 Esiopetus järjestetään edelleenkin kouluilla. Varhaiskasvatuksen liittäminen sivistystoimeen vaatii ennen lopullista päätöksentekoa selvityksen siitä, mitä toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa muutos tuo Esioppilaiden oppilasennuste Esiopetus

13 13 7.PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Antaa perusopetuslain ja asetuksen sekä kunta- ja koulukohtaisten opetus- ja työsuunnitelmien mukaisesti elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja, edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja itsensä kehittämiseen ja tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen jäsenyyteen nykyaikaisin opetusmenetelmin viihtyisässä oppimisympäristössä eri tahojen kanssa. Opetussuunnitelman mukaisesti perusopetuksen päämääränä on Terveen itsetunnon omaava, vastuullinen ja erilaisuutta kunnioittava ihminen. Toiminta-ajatus (uusi) Perusopetuksen tavoitteena on terveen itsetunnon omaava, vastuullinen, erilaisuutta kunnioittava ja sivistynyt ihminen. Annetaan laadukasta perusopetusta, nykyaikaisin opetusmenetelmin, viihtyisässä ja turvallisessa oppimisympäristössä, yhteistyössä kotien ja muiden toimijoiden kanssa Nykytila Siikajoen kunnassa annetaan perusopetusta kuudessa koulussa: Gumeruksen koulu(yhtenäiskoulu), Luohuan koulu (0-6 lk.), Paavolan koulu(0-6 lk.), Revonlahden koulu (0-6 lk.), Ruukin koulu (0-6 lk.) ja Ruukin yläkoulu(7-9 lk.). Lukuvuonna perusopetusta saa 803 oppilasta. Perusopetuksen lisäksi kaikilla alakouluilla annetaan esiopetusta 93 oppilaalle. Erityisopetusta annetaan kaikilla kouluilla. Kokonaan erityisopetukseen kuuluvia oppilaita on 24, joista 2 oppilasta on Oulussa. Kaikkiaan erityisopetusta annetaan 93 oppilaalle, mikä on 10.4 % oppilaista. Erityisopetuksen kehittämisestä Siikajoen kunnassa tehdään erillinen selvitys vuonna Esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta ovat omat lukunsa. Liitteenä 1 ovat oppilasennusteet. Ennuste on laadittu väestörekisterin tilanteen mukaisesti. Koulukuljetus järjestetään kaikille peruskoululaisille, jos koulumatka ylittää 5 km. Esikoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen olemassa olevan kuljetusreitin varrelta. 1-3 luokan oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus, jos koulumatka on yli 3 km. Kaikkiaan kuljetusedun saa 2008 syksyllä 438 oppilasta, mikä on 48,8 % kaikista oppilaista.

14 14 Peruskoulun oppilasennuste ALAKOULUT YLÄKOULUT PERUSKOULUT 7.2. Henkilöstö ( ) 1 Gumeruksen koulun rehtori 1 Ruukin yläkoulun ja lukion yhteinen rehtori 4 koulunjohtajaa 25 luokanopettajaa 1 esiluokanopettaja 2 erityisluokanopettajaa 3 erityisopettajaa 18 peruskoulun lehtoria 7 yläkoulun ja lukion yhteistä lehtoria 3 lukion ja yläkoulun yhteistä lehtoria 11 päätoimista tuntiopettajaa 5 sivutoimista tuntiopettajaa

15 15 Yhteensä 81 opettajaa, joista peruskoulun vakinaisessa virassa 57 opettajaa. Määräaikaisessa virassa 8 opettajaa, päätoimista tuntiopettajaa 11 ja sivutoimisia 5. Vakinaisista on osaaikaeläkkeellä 2 opettajaa. 1 koulukuraattori 19 koulunkäyntiavustajaa, joista osa-aikaisia 10 1 kouluavustajaa, joista osa-aikaisia 1 2 toimistosihteeriä, joista toinen osa-aikainen 50 % 1 toimistosihteeri yhteinen yläkoulun ja lukion kanssa 50%/50% Yhteensä 24 muuta henkilöstöä Oppilashuolto Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on kouluilla: Gumerus 1 pv/vk, Luohua 1 pv/kk, Paavola 2 pv/kk, Revonlahti 2 pv/kk, Ruukki 1 pv/vk, Ruukin yläkoulu 2-3 pv/vk. Päätoiminen terveydenhoitaja toimii kaikilla kouluilla, paitsi Paavolan ja Gumeruksen kouluilla, joiden th:n hoitaa Siikajoen neuvolan terveydenhoitaja. Kaikilla kouluilla on omat terveydenhoitajan vastaanottohuoneet. Gumeruksen koulun oppilaat käyvät Siikajoen neuvolassa. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa tarvittaessa puhelimitse päivittäin. Siikajoen koulutoimessa on oma koulukuraattori, jolla on säännölliset vastaanottoajat myös kouluittain. Koululääkärin tarkastukset ovat seuraavasti eri ikäluokille: 5 v (esikoulutarkastus neuvolassa), 5. luokalla määräaikaistarkastus, sekä 15 -vuotiaille määräaikaisterveystarkastus. Koululääkärille varattu aika käytetään pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, sairaanhoito tapahtuu oman kylän terveysasemalla. Hammashuolto on järjestetty Ruukin kylän hammashoitolassa ja Siikajoen kylän hammashoitolassa. Hoito tapahtuu yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Psykologin palvelut ostetaan Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä perheneuvolasta. Sairaalakouluopetus ostetaan tarvittaessa Oulun kaupungilta tai erikseen sopien muualta. Kouluruokailu ja siivous kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Toiminnasta vastaa siivous- ja ruokapalvelupäällikkö. Palvelut toimivat tilaaja/tuottaja periaatteella. Koulukiinteistöjen hoito ostetaan tekniseltä toimelta. Koulut maksavat sisäistä vuokraa. Koulukuljetusten järjestämisestä on mainittu nykytilan kuvauksessa.

16 Talous Ta 2008 Toimintatulot Toimintamenot Nettomenot josta sisäiset erät Opetustoimen poistot Rahoitus Valtionosuus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimesta annetun rahoituslain (1998/635) mukaan yksikköhinnoittain. Oppilaiden lukumäärä määräytyy oppilastilanteen mukaan ja on kahden vuoden keskiarvo. Oppilaiden lkm. 843,5 X 6.985,95 (yksikköhinta) = Gumeruksen koulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Jaakontie 1, 9232 SIIKAJOKI. Koulussa on yhteensä 227 oppilasta ja rehtorin lisäksi 17 päätoimista opettajaa. Sivutoimisia on 2 tuntiopettajaa. 1 yhteinen musiikin opettaja. 6 koulunkäyntiavustajaa, joista 4 osa-aikaista ja 1 henkilökohtainen avustaja. Toimistosihteeri 50 %. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Gumeruksen koulu on yhtenäiskoulu, jossa ovat esiopetuksesta alkaen kaikki luokat 1-9 lk. Koulu on pääosin yksisarjainen ja toimii kahdessa toimipisteessä. Erpekonin (yksityinen nuorisokoti) toiminta on entisessä kunnantalossa, jossa järjestetään erikseen opetusta yleisopetuksen ja mahdollisesti myös erityisopetuksen oppimäärien mukaisesti. Yleisopetuksen lisäksi Gumeruksen koulussa toimii pienluokka, jossa järjestetään mukautettu opetus sekä eha 1 ja eha 2 opetusluokka. Koulussa on oma pulukiopettaja. Koululla järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa eskareille,1-2-luokille ja erityisoppilaille n h vuodessa.

17 Oppilaat (sl.2008) Yhteensä koulussa on 227 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa 5 ja osittain erityisopetuksen piirissä 13 oppilasta. Erityisessä ryhmässä (Erpekon) on 13 oppilasta. Erityisen tuen valtionosuuden saa 18 oppilasta, mikä on 7,9 % koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 109 oppilasta, mikä on 47,8 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl emu eha1 eha2 Erp. Yht Henkilökunta ( ) 1 rehtori 8 luokanopettajaa 1 erityisluokanopettajaa 2 erityisopettajaa 3 lehtoria 3 päätoimista tuntiopettajaa 1 sivutoimista tuntiopettajaa 1 osa-aikainen toimistosihteeri 50 % 6 koulunkäyntiavustajia, joista osa-aikaisia 4 (25-35 h) 1 henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja,

18 Talous TA 2008 Toimintatulot Toimintamenot Nettomenot Kustannukset v/ 226 oppilasta Tuntikehys sl /oppilas 453 h/vk Kiinteistöt Gumeruksen koulussa opetusta annetaan kahdessa toimipisteessä kuudessa eri rakennuksessa Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö,sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve: 1. Vanhan puukoulun ikkunoiden uusiminen,kustannusarvio Teknisen työn rakennuksen ikkunoiden uusiminen, kustannusarvio Komppalinnan ulkomaalaus

19 Luohuan koulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Kupsalankuja 7, LUOHUA. Koulussa on yhteensä 50 oppilasta ja koulunjohtajan lisäksi 2 päätoimista luokanopettajaa. Sivutoimisia on 1 tuntiopettaja. Lisäksi koulun opettajakuntaan kuuluu kiertävä englanninkielen lehtori. Koulunkäyntiavustajia on yksi. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Luohuan koulussa ovat esikoululaisten lisäksi 1-6 luokat. Opetus järjestetään kolmessa yhdysluokassa. Koulussa käy kiertävä englannin kielen lehtori sekä puluki-erityisopettaja. Esiopetus opetetaan osittain omana ryhmänä ja osittain 1-2 luokan yhdysluokassa. Koululla ei järjestetä aamu- eikä iltapäivätoimintaa Oppilaat (sl.2008) Yhteensä koulussa on 50 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa on 2 oppilasta. Osittain erityisopetuksen piirissä on 1 oppilas. Erityisen tuen valtionosuuden saa 3 oppilasta, mikä on 6 % koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 21 oppilasta, mikä on 42 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl Yht Henkilökunta ( ) 1 koulunjohtaja 2 luokanopettajaa 1 englannin kielen lehtori (peruskoulujen yhteinen) 1 sivutoiminen tuntiopettaja 1 koulunkäyntiavustaja, osa-aikainen 34 h/vk.

20 Talous (Ta 2008) Toimintatulot 0 Toimintamenot Nettomenot Kustannukset v/ 44,5 oppilasta Tuntikehys sl /oppilas 110,5 h/vko Kiinteistöt Luohuan koululla annetaan opetusta kahdessa rakennuksessa. Lisäksi tontilla on ulkorakennus, joka toimii varastotiloina. Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö,sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve: 1. Ikkunaremontti ja koulun ulkomaalaus, kustannusarvio Paavolan koulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Koulutie 2 B, PAAVOLA. Koulussa on yhteensä 112 oppilasta ja koulunjohtajan lisäksi 7 päätoimista opettajaa. Koulunkäyntiavustajia on 2. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Paavolan koulussa ovat esikoululaisten lisäksi 1-6 luokat sekä erityisopetuksen pienryhmä sopeutumattomien opetusta varten. Koulussa käy kiertävä puluki -opettaja ja kiertävä englanninkielen lehtori. Esiopetuksella on oma opetusryhmä, viisi vuosiluokkaa opetetaan erikseen ja yksi on yhdysluokka. Iltapäivätoimintaa 1-2 luokille järjestetään 760 h vuodessa.

21 Oppilaat (sl.2008) Yhteensä koulussa on 112 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa on 3 oppilasta. Osittain erityisopetuksen piirissä on 2 oppilasta, jotka saavat erityisen tuen valtionosuuden. Erityisoppilaita on 4 % koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 44 oppilasta, mikä on 39 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl esy Yht Henkilökunta ( ) 1 koulunjohtaja 4 luokanopettajaa 1 erityisluokan tuntiopettaja 1 päätoiminen tuntiopettaja 2 koulunkäyntiavustaja Talous (Ta 2008) Toimintatulot Toimintamenot Nettomenot Kustannukset v/109,5 oppilasta Tuntikehys sl /oppilas 196,5 h/vk

22 Kiinteistöt Paavolan koulussa opetusta annetaan kahdessa rakennuksessa. Päärakennuksessa sijaitsee myös Paavolan lähikirjasto. Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö,sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve 1. Ikkunaremontti, kustannusarvio euroa 2. Koulun lähiliikunta -alue, kustannusarvio euroa 3. Kirjaston sisäänkäynti, kustannusarvio euroa 7.8. Revonlahden koulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Koulutie 11, REVONLAHTI. Koulussa on yhteensä 89 oppilasta ja koulunjohtajan lisäksi 4 päätoimista opettajaa. Muuta henkilökuntaa on 3 henkilöä. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Revonlahden koulussa ovat esiluokkalaisten lisäksi 1-6 luokat. Esiopetuksella on oma opetusryhmä. Yhdysluokkia ovat 3-4 ja 5-6 luokat, muut luokat opetetaan erillisinä. Koulussa käy kiertävä puluki -opettaja ja kiertävä englanninkielen lehtori. Iltapäivätoimintaa 1-2 luokille ja erityisoppilaille järjestetään 1415 h vuodessa Oppilaat (sl.2008) Yhteensä koulussa on 89 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa on1 harjaantumistasoinen oppilas. Osittain erityisopetuksen piirissä on 2 oppilasta. Erityisen tuen valtionosuuden saa 3 oppilasta, mikä on 2,9 % koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 41 oppilasta, mikä on 46 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl Yht

23 Henkilökunta 1 koulunjohtaja 3 luokanopettajaa 1 päätoiminen tuntiopettaja 2 osa-aikaista koulunkäyntiavustajaa 30 h/vk 1 kokopäiväinen koulunkäyntiavustaja 38,15 h/vk Talous Ta 2008 Toimintatulot Toimintamenot Nettomenot Kustannukset v/ 85,5 oppilasta Tuntikehys sl /v 159,5 h/vk Kiinteistö Revonlahden koulun ruokalan ja keittiön laajennus valmistuu v Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö,sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve: 1. Koulun ulkomaalaus, kustannusarvio

24 Ruukin koulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Häröntie 7, RUUKKI. Koulussa on yhteensä 199 oppilasta ja koulunjohtajan lisäksi koulussa on 10 päätoimista opettajaa. Lisäksi yhteisiä opettajia on 3 ja sivutoimisia mamu-opettajia 2. Koulujen yhteinen toimistosihteeri. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Esikoululaiset opetetaan kolmessa ryhmässä. Koulussa ovat 1-6 luokat ja se on yksisarjainen. Lisäksi erilliset opetusryhmät ovat EMU -opetuksessa, EHA 1- ja EHA 2-opetuksessa. Koulussa käy kiertävä englanninkielen lehtori ja puluki-opettaja. Maahanmuuttaja oppilaita sopeutetaan tuetulla integraatiolla. Koululla järjestetään sekä aamu- että iltapäivätoimintaa 1500 h vuodessa 20 lapselle Oppilaat Yhteensä koulussa on 199 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa on 13 oppilasta. Osittain erityisopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Erityisen tuen valtionosuuden saa 26 oppilasta, mikä on 13% koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 80 oppilasta, mikä on 40 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl eha1 eha2 Yht., joista emu mamu

25 Henkilökunta ( ) 1 koulunjohtaja 7 luokanopettajaa 1 esiluokanopettaja 1 maahanmuuttajien luokanopettaja 1 erityisluokanopettajaa 1 yhteinen erityisopettaja 1 päätoiminen tuntiopettaja 2 sivutoimista tuntiopettajaa (mamu + S2) 1 yhteinen englanninkielen lehtori 5 koulunkäyntiavustajaa, joista osa-aikaisia 2 1 kouluavustaja aamu- ja iltapäivätoiminnassa 1 toimistosihteeri (yhteinen peruskoulujen kanssa) Talous Ta 2008 Toimintatulot Toimintamenot Nettomenot Kustannukset v/208 oppilasta Tuntikehys sl /oppilas 391 h/vk

26 Kiinteistöt Ruukin koulussa opetusta annetaan kahdessa rakennuksessa. Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö,sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve: 1. Peruskorjaus, kustannusarvio euroa Ruukin yläkoulu Nykytila Koulu sijaitsee os. Opintie 3, RUUKKI. Koulussa on yhteensä 219 oppilasta ja rehtorin lisäksi 28 päätoimista opettajaa. Sivutoimisia on 1 tuntiopettaja. Muuta henkilökuntaa on 2 henkilöä. Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty v Ruukin yläkoulu on kolmesarjainen, jossa opetetaan vuosiluokat 7-9. Koulu toimii kahdessa toimipisteessä. Tekninen työ, tekstiilityö ja osa kotitaloudesta opetetaan Ruukin koulussa. Ruukin yläkoulussa ovat erityisopetuksen pienryhmä ja EMU-luokka Oppilaat Yhteensä koulussa on 219 oppilasta. Näistä kokonaan erityisopetuksessa 0 ja osittain erityisopetuksen piirissä 28 oppilasta. Erityisen tuen valtionosuuden saa 23 oppilasta, mikä on 10 % koulun oppilasmäärästä. Oppilasennuste ilmenee liitteestä 1. Kuljetusedun saa 143 oppilasta, mikä on 65,3 % koulun oppilaista. Oppilaat vuosiluokittain sl mamu Yht., joista esy emu

27 Henkilökunta ( ) Ruukin yläkoulun ja lukion yhteinen rehtori, palkkaus jakautuu oppilasmäärien suhteessa. Ruukin yläkoulussa on 24 opettajaa, jotka opettavat päätoimisesti vain yläkoulussa. Näistä vakinaisia on 19 opettajaa ja määräaikaisia 5 päätoimista opettajaa. 1 rehtori. 13 peruskoulun lehtoria ja aineenopettajaa 7 yläkoulun ja lukion yhteinen lehtori 3 lukion ja yläkoulun yhteinen lehtori 4 päätoiminen tuntiopettaja 1sivutoiminen tuntiopettaja 1 toimistosihteeri Ruukin lukion ja Ruukin yläkoulun yhteinen 50%/505 1 koulunkäyntiavustaja Talous Ta 2008 Toimintatulot 0 Toimintamenot Netto menot Kustannukset v/227 oppilasta Tuntikehys sl /oppilas 515 h/vk

28 Kiinteistöt Ruukin yläkoulun opetusta annetaan kahdessa toimipisteessä, kolmessa rakennuksessa. Kiinteistötiedot ilmenevät liitteestä 3. Kiinteistömenot vuodessa (Sisäinen vuokra 2008) sisältää: lämpö, sähkö, vesi, vuosikorjaus, kunnossapito ja kiinteistön poistot yhteensä = /v. Investointitarve: 1. Peruskorjaus, kustannusarvio euroa. Kustannusarvio on alustava ja suuntaa-antava Vaihtoehtoisia toimintamalleja V1 Supistettu malli Perusopetusta järjestetään Gumeruksen koululla (0-6 lk:t ja erityisopetus). Paavolan koululla (0-6 lk:t ja erityisopetus), Revonlahden koululla (0-6 lk:t), Ruukin koululla (0-6 lk:t ja erityisopetus: emu ja eha:t) nykyisissä peruskorjatuissa tiloissa ja Ruukin yläkoululla (7-9 lk:t ja erityisopetus: emu ja pienryhmä) nykyisissä peruskorjatuissa tiloissa. Luohuan koulu lakkautetaan alkaen. Oppilaat sijoitetaan Paavolan kouluun. Lakkautetaan 2 luokanopettajan virkaa ja yksi koulunkäyntiavustajan toimi. Paavolan koulussa 6 luokanopettajaa. Gumeruksen koulun yläkoulun opetus lakkautetaan alkaen. Oppilaat sijoitetaan peruskorjattuun Ruukin yläkouluun. Lakkautetaan rehtorin virka ja tilalle koulunjohtaja. Lehtorin/aineenopettajan virkoja vähenee 3. Kaksi sivutoimista tuntiopettajaa käy tarpeettomiksi. Erityisopetusryhmiä jää Gumerukselle 2 (Erpekon ja pienryhmä). Kustannusvaikutus: Vapautuvat kiinteistöt myydään tai vuokrataan.

29 29 Investoinnit: 1. Ruukin koulun peruskorjaus alakoulun toimintaa varten. Yläkoulun erikoisluokkatilat säilyvät koulussa, v Kustannusarvio: Ruukin yläkoulun peruskorjaus yläkoulun ja lukiokoulutuksen toimintaa varten, v Kustannusarvio: V2 Alakoulujen supistettu malli Luohuan koulu lakkautetaan alkaen. Oppilaat sijoitetaan Paavolan kouluun. Lakkautetaan 1 luokanopettajan virka (koulunjohtaja) ja yksi koulunkäyntiavustajan toimi. Paavolan koulussa 7 luokanopettajaa ja erityisopetuksen pienryhmä. Vapautuva koulukiinteistö myydään tai vuokrataan. Luohuan lähikirjaston toiminnasta päätetään erikseen. Muut koulut toimivat ennallaan. Yhtenäiskoulusta ja investoinneista erilliset ratkaisut. Investoinnit: 1. Paavolan koulun neuvolarakennus kokonaan opetustiloiksi: erityisopetus ja yksi luokka. Kustannusarvio: Muiden koulujen investoinnit erikseen. Kustannusvaikutus käyttötalouteen:

30 30 V3 Yläkoulujen supistettu malli Gumeruksen koulun yläkoulun opetus lakkautetaan alkaen, Oppilaat kuljetetaan peruskorjattuun Ruukin yläkouluun, jossa toimii myös lukio. Kuljetuskustannukset kasvavat vuositasolla noin ( 64 opp x 190 pv x 2 x3,08 /opp/suunta). Lakkautetaan rehtorin virka ja 3 lehtorin virkaa sekä 2 koulunkäyntiavustaja tointa. Gumeruksen koululle jää esiopetus ja 1-6 luokat. Lisäksi koululla on oma erityisopetuksen pienryhmä. Muu erityisopetus keskitetään Ruukin kouluun ja Ruukin yläkouluun. Gumeruksen asuntolarakennuksessa olevat tilat ja vanha puukoulu myydään tai vuokrataan. Itse päärakennuksen, teknisen työn tilojen ja Komppalinnan käyttöaste heikentyy. Gumerukseen jää koulunjohtaja, jonka kustannus n. 1200e/kk (800e+huojennukset). Gumeruksen hyväkuntoisessa peruskorjatussa koulurakennuksessa luokkatiloja 13kpl, jotka jäävät vajaa käytölle. Komppalinna ja teknisen työn tilat jäävät vajaa käytölle. Alakoulun oppilaiden yksikköhinta nousee n. 500e/opp./lkv. (tilavuokrat kaatuvat alakoulun oppilaille). Mahdollinen säästö yläkoululaisten keskittämisestä siirtyy alakoululaisille. Yhtenäiskoulusta luovutaan. Muut koulut toimivat ennallaan. Kustannusvaikutus käyttötalouteen: Investoinnit: 1. Ruukin yläkoulun ja lukion peruskorjaus v siten, että sinne tulevat myös Gumeruksen koulun yläkoululaiset. Ruukin koulussa ovat edelleen erikoisluokat (tekninen työ, tekstiilityö ja kotitalous). Kustannusarvio: V4 2 yhtenäiskoulua ja 3 alakoulua, toimintatilojen muutos Gumeruksen yhtenäiskouluun ohjataan Revonlahden koulusta tulevat yläkoululaiset, jotka kuuluvat kuljetuksen piiriin syksyllä v Gumeruksen koulun oppilasmäärä lisääntyy portaittain vuoteen 2015 mennessä n.50 oppilaalla ja Ruukin yläkoulun oppilasmäärä vähenee samalla määrällä. Revonlahden koulusta yläkouluun tulevat oppilaat kuljetetaan Gumeruksen kouluun. Olemassa olevat kuljetusyhteydet tarkistetaan. Kuljetuskulujen lisäys on noin 1,40 /pv/opp eli noin vuodessa.

31 31 Gumeruksen koulun opettajien virkojen, tuntikehyksen ja muun henkilökunnan määrä ei kasva välittömästi. Myöskään Ruukin yläkoulun opettajamäärä ei välittömästi vähene, joskin tuntikehys vähenee. Ruukin yläkoulun tuntikehys pienenee v mennessä laskennallisesti n. 117,5 tuntia viikossa. Opettajatarve vähenee laskennallisesti 4-5 opettajalla (opv 23 h) Ruukin yläkoulusta. Gumeruksen koululle tulisi 3-4 opettajan lisäys, 100 tuntia viikossa (siirto Ruukin yläkoulusta tai yhteiset opettajat Gumeruksen kanssa). Säästö 1-2 aineenopettajan virkaa muutoksen toteuduttua kokonaisuudessaan. Ruukin yläkoulu muutetaan Ruukin yhtenäiskouluksi v Ruukin alakoulu lakkautetaan samanaikaisesti ja oppilaat sekä opettajat siirretään yläkoulun tiloihin. Ruukin koulunjohtajan tehtävät ja Ruukin yläkoulun rehtorin (50%) tehtävät yhdistetään. Perustetaan Ruukin koulun rehtorin virka (peruskoulu). Tiloja vapautetaan siirtämällä Revonlahden koulusta tulevat yläkoululaiset Gumeruksen kouluun. Lukiolaiset opettajineen siirtyvät entisen Ruukin alakoulun tiloihin, josta tulee lukio. Erityisopetustilat säilyvät vanhassa puukoulussa. Yhtenäiskouluun siirtyminen Ruukissa ei aiheuta välitöntä muiden opettajien virkojen lakkauttamisia tai uusien virkojen perustamistarvetta. Jatkossa virkarakenteen uusiutuessa, tuntikehystä voi tarkastella kokonaisuutena. Yhteisillä opettajilla arvioidaan saavutettavan synergiaetuja ja siten myös säästöä palkkamenoissa. Pitemmällä aikavälillä voidaan jättää täyttämättä myös opettajan virkoja. Tilojen käyttöaste Gumeruksen koululla tehostuu ja Ruukin yläkoulun tilojen saneeraustarve helpottuu (ei lisätiloja). Lukiokoulutus annettaan nykyisessä Ruukin alakoulun tiloissa, josta tulisi Siikajoen lukio. Lukiokoulutus on osa seudullista verkostolukiota, jolla on yhteinen rehtori. Ruukin lukiossa olisi apulaisrehtori. Yläkoulun erikoisopetustilat (tekninen työ, tekstiilityö ja kotitalousluokka) säilyvät entisellään. Erityisopetustilat voidaan säilyttää ennallaan tai menetellään erityisopetuksen kehittämisestä tehtävän erillisen selvityksen ja päätösten mukaisesti. Revonlahden, Paavolan ja Luohuan alakoulut jatkavat toimintaansa ennallaan. Kustannusvaikutus:

32 32 Investoinnit: 1. Ruukin alakoulun peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos lukiokoulutukseen v Kustannusarvio: Ruukin yläkoulu/lukion peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos Ruukin yhtenäiskouluksi, v Kustannusarvio: V5 2 yhtenäiskoulua ja 3 alakoulua, kaikki nykyisissä tiloissa Gumeruksen koulu ja Ruukin koulu ovat yhtenäiskouluja. Revonlahden, Paavolan ja Luohuan koulut ovat alakouluja. Ruukin alakoululla ja nykyisellä yläkoululla ovat yhteiset opettajat ja yhteinen peruskoulun rehtori (yhteinen hallinto). Yhteisiä opettajia taide- ja taitoaineissa, liikunnanopetuksessa ja englannin kielen opetuksessa. Koulunjohtajan tehtävät lakkaavat (erityisluokanopettajan virka säilyy). Yhtenäiskouluun siirtyminen Ruukissa ei myöskään tässä vaihtoehdossa aiheuta välitöntä muiden opettajien virkojen lakkauttamisia tai uusien virkojen perustamistarvetta. Jatkossa virkarakenteen uusiutuessa, tuntikehystä voi tarkastella kokonaisuutena. Yhteisillä opettajilla arvioidaan saavutettavan synergiaetuja ja siten myös säästöä palkkamenoissa. Pitemmällä aikavälillä voidaan jättää täyttämättä myös opettajan virkoja. Ruukin lukiossa on oma rehtori tai apulaisrehtori riippuen valitusta strategiasta. Kuten vaihtoehdossa IV Revonlahden koululta yläkouluun tulevat oppilaat kuljetetaan Gumeruksen kouluun v.2010 alkaen. Kustannusvaikutus käyttötalouteen:

33 33 Investoinnit: 1. Ruukin alakoulun peruskorjaus osaksi Ruukin yhtenäiskoulua v Kustannusarvio Ruukin yläkoulun peruskorjaus osaksi Ruukin yhtenäiskoulua ja lukiokoulutukseen v Kustannusarvio V6 Erityisopetus Kaikissa vaihtoehdoissa huomioidaan erityisopetuksen järjestäminen. Erityisopetuksesta valmistuu v erillinen selvitys. Erityisopetus järjestetään inkluusioperiaatetta lähestyen osittain integroituna ja Siikajoen kunnan erityiset olot huomioiden. Jokaisella koululla tulee olla erityisopetusta antava opettaja tai erityisopetuksen pienryhmä. EHA 1 ja EHA 2 opetus järjestetään integroituna mutta erillisinä opetusryhminä. Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetään siten, että saadaan jokaiselle koululle erityisluokanopettaja pienryhmää varten. Yleisopetukseen sopeutumattomille erityistä tukea tarvitseville (ESY) oppilaille järjestetään erilliset opetusryhmät alakoululle ja yläkoululle. Kustannusvaikutus: Osastrategia : Peruskoulutus V4 2 yhtenäiskoulua ja 3 alakoulua, kaikki nykyisissä tiloissa. Gumeruksen koulu on yhtenäiskoulu ja Ruukin koulusta ja Ruukin yläkoulusta muodostetaan yhtenäiskoulu. Revonlahden, Paavolan ja Luohuan koulut ovat alakouluja. Ruukin yhtenäiskoulu toteutetaan kahdessa eri kiinteistössä. Toteuttamisesta laaditaan erillinen yksityiskohtainen suunnitelma ja aikataulu yhteistyössä kyseisten koulujen henkilöstöjen kanssa. Ruukin yhtenäiskoulun hallinnollinen toteuttaminen aloitetaan vuonna Koulujen peruskorjaukset aloitetaan heti, kun valtionosuuspäätökset on saatu.

34 34 Ruukin yhtenäiskoulussa on yhteiset opettajat. Yhtenäiskouluun siirtyminen Ruukissa ei aiheuta välitöntä opettajien virkojen lakkauttamista tai uusien virkojen perustamistarvetta. Jatkossa virkarakenteen uusiutuessa tuntikehystä voi tarkastella kokonaisuutena. Yhteisillä opettajilla arvioidaan saavutettavan synergiaetuja ja siten myös säästöä palkkamenoissa. Pitemmällä aikavälillä myös opettajien virat vähenevät. Ruukin yhtenäiskoulu ratkaisulla tavoitellaan taloudellisten etujen lisäksi myös pedagogisia etuja. Jokaisella koululla on tarvittava määrä erityisopettajia ja erityisopetuksen pienryhmiä. Turvapaikanhakijoille ja muille maahanmuuttajille järjestetään valmistavaa opetusta sekä S2 - opetusta.

35 35 8. LUKIO (JA ETÄLUKIO) Toiminta-ajatus Tukea opiskelijoiden kasvua hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaen hyvät jatko-opinto-, työelämä- ja persoonallisuuden kehittämisvalmiudet yhteistyössä alueen seutukunnan oppilaitosten kanssa. Toiminta-ajatus (uusi) Antaa opiskelijoille hyvät valmiudet kasvaa hyviksi, tasapainoisiksi, sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Kehittää monipuolisesti oppilaan persoonallisuutta. Tukea opiskelijan jatkoopintovalmiuksia ja mahdollisuuksia työelämään siirtymiseksi yhteistyössä seudun muiden lukioiden ja oppilaitosten kanssa 8.1. Nykytila Ruukin lukio on yksisarjainen. Syksyllä 2008 päivälukiossa on 94 opiskelijaa ja 5 aineopiskelijaa. Etälukiossa on 10 oppilasta. Lukion oppimäärä suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Ylioppilaskirjoitukset on opiskelijalla mahdollisuus hajauttaa. Vuosittain kirjoittaa ylioppilaaksi noin abiturienttia. Oppilasennuste on esitetty liitteessä 2. Oppilaille opetus on maksutonta eikä heiltä peritä muita kuin lakisääteisesti ylioppilaskirjoituksista johtuvia maksuja. Oppilaille on myönnetty maksuton koulukuljetus 5 km:sta alkaen. Syksyllä 2008 kuljetusedun saa 56 oppilasta. Lukio toimii Ruukin yläkoulun yhteydessä os. Opintie 2, RUUKKI.Kiinteistö on rakennettu vuonna 1964 eikä sitä ole peruskorjattu sen jälkeen. Ruokalalaajennus v.? Liikuntatilat valmistuivat vuonna Kuntokartoitus suoritetaan vuonna Lukion opetussuunnitelma on hyväksytty 2005 Lukuvuonna Ruukin lukion pakollisten kurssien määrä on 75 h, syventävien 54,5 h ja soveltavien 17 h. Palkkaa maksetaan yhteensä 201 h/vko.

36 36 Lukion oppilasennuste Lukio Henkilöstö Ruukin yläkoulun ja Ruukin lukion yhteinen rehtori. Palkkaus jaetaan oppilasmäärien suhteessa. Ruukin lukiossa on 6 opettajaa, jotka opettavat päätoimisesti vain lukiossa. 1 lukion lehtori, 6 lukion ja yläkoulun yhteinen lehtoria 8 yläkoulun ja lukion lehtoria /4 yläkoulun lehtoria 3 päätoimista tuntiopettajaa, yhteisiä yläkoulun kanssa 0 sivutoimista tuntiopettajaa 1 toimistosihteeri Ruukin lukion ja Ruukin yläkoulun yhteinen 50%/50%. 8.3 Oppilashuolto Kouluterveydenhoitajan vastaanotto 2-3 pv/vk.. Koulukuraattorin vastaanotto tarvittaessa, työhuone koululla. Koululääkärin vastaanotolle pääsee tarvittaessa, pääsääntöisesti sairaanhoito kyline terveysasemilla. Hammashuolto on järjestetty Ruukin kylän hammashoitolassa. Psykologin palvelut ostetaan Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Sairaalakouluopetus ostetaan tarvittaessa Oulun kaupungilta tai erikseen sopien muualta. Kouluruokailu ja siivous kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Toiminnasta vastaa siivous- ja ruokapalvelupäällikkö. Palvelut toimivat tilaaja/tuottaja periaatteella. Koulukiinteistöjen hoito ostetaan tekniseltä toimelta. Koulukuljetusten järjestämisestä on mainittu nykytilan kuvauksessa.

37 Talous Toimintatulot Ta Toimintamenot Nettomenot Rahoitus Valtionosuus määräytyy opetustoimen rahoituslain mukaan yksikköhinnan mukaan. Yksiköiden lkm 105,2 X 7.243,18 = Yli 18-v.aloitt. 16,8 X 4.345,91 = Yht. = Kiinteistö Ruukin lukio toimii samassa kiinteistössä Ruukin yläkoulun kanssa. Kiinteistömenot (lämpö, sähkö, vesi, jätevesi ja kunnossapito) on jaettu oppilasmäärien suhteessa. Vuoden 2008 Ta:ssa kiinteistömenot ovat /v. Ruukin yläkoulun ja lukion kiinteistön peruskorjauksen alustava kustannusarvio Vaihtoehtoisia toimintamalleja V1 Ruukin lukio lakkautetaan. Kunnan rahoitusosuus ei muutu. Kustannusvaikutus: V2 Hallinnollinen yhteistyö isäntäkuntamallilla Yksi mahdollinen tapa järjestää lukiokoulutus on, että seutukunnan lukiot (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti) tai osa niistä yhdistetään hallinnollisesti yhden koulutuksen järjestäjän alaisuuteen. Malli voi toimia myös niin sanottuna epäsymmetrisenä mallina, jossa pienten kuntien muodostama Seutulukio (verkostolukio) muodostaa omana hallinnollisen kokonaisuuden ja Raahen kaupunki toimii yhteistyökumppanina. Tavoitteena on saada pedagogisten etujen lisäksi kustannustehokkuutta. Esimerkiksi 30 kurssin yhteistyöllä ja hallinnollisilla rehtorin virkajärjestelyillä: Kustannusvaikutus:

38 38 V3 Lukiokoulutuksen kuntayhtymämalli Seudullinen lukiokoulutuksen kuntayhtymä, jossa mukana 3 tai 4 kuntaa. Organisaatiolla oma yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, rehtori ja 3 tai 4 lukiota, joissa apulaisrehtorit. Peruskunnat maksavat maksuosuuksia. Käytännössä ja toiminnallisesti samantapainen kuin isäntäkuntamalli. Taloudellinen vaikutus riippuu sopimuksen sisällöstä. Jos ratkaisuna olisi nykyisten kustannusten jääminen peruskuntiin ja opetus ostetaan kuntayhtymältä, voidaan päästä samanlaisiin säästöihin toiminnallisesti kuin isäntäkuntamallissa. Hallinto on kuitenkin raskaampi: Kustannusvaikutus: V4 Toisen asteen koulutuksen alueellinen järjestämismalli Lukiokoulutus liitettäisiin seudullisesti ammatillisen koulutuksen yhteyteen omaksi toimialakseen. Koko toisen asteen koulutus olisi hallinnollisesti saman kuntayhtymän alaisuudessa. Lukiokoulutustarve määräytyisi alueellisesti. Seurauksena saattaisi olla pienten lukioiden lakkauttaminen. Kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu V5 Seudullinen verkostolukiomalli Selvitetään erikseen mahdollisuus verkottautua seudullisesti. Hallinnollisesti mukana Pyhäjoen kunta, Vihannin kunta ja Siikajoen kunta. Raahen lukio mukana yhteistyössä: a) Yksi verkostolukio (isäntälukio), jossa yhteinen rehtori ja kaksi/kolme apulaisrehtoria. Yhteisiä opettajia. Lukiokoulutus säilyy kaikissa kunnissa. b) Kolme itsenäistä mutta verkottautunutta lukiota, joilla yhteinen rehtori ja kaksi/kolme apulaisrehtoria. Ostopalveluna opetusta toisilta lukioilta. Ei yhteisiä opettajia. Kustannusvaikutukset selvitettävä erikseen. V6 Paikallinen lukio Ruukin lukio säilyy itsenäisenä ja se profiloituu entistä enemmän hevoslukioksi. Osa opetuksesta järjestetään yhteistyössä Siikajoen maatalousopiston kanssa. Verkostoidutaan muiden lukioiden kanssa opetuksen monipuolistamiseksi. Kustannustehokkuutta haetaan verkostoopetuksesta seudun muiden lukioiden kanssa. Yhteistä opetusta esim. 30 h/vko. Kustannusvaikutus:

39 39 V7 Lukiokoulutus Siikajoella Siikajoen kunnassa säilyy lukiokoulutus, johon saadaan erillinen korotettu valtionosuus. Lukio verkostoituu muiden lukioiden kanssa. Selvitetään erikseen lukioverkostoitumisen mahdollisuudet. Haetaan uutta hallinnollista ratkaisua, uusia pedagogisia mahdollisuuksia, tarkoituksenmukaista toteutusta, kustannustehokkuutta, ja taloudellisuutta. 5. Osastrategia: Lukiokoulutus V7 Lukiokoulutus säilytetään Siikajoen kunnassa. Ruukin lukio ( Siikajoen lukio) muodostaa Vihannin, Pyhäjoen ja Raahen lukion kanssa verkostolukion. Verkostolukion tavoitteena on lukiokoulutuksen säilyttäminen peruskunnissa ja mahdollisimman laajan ja monipuolisen kurssitarjonnan takaaminen opiskelijoille yhteisesti opetettavilla kursseilla. Pakolliset ja syventävät kurssit järjestetään pääasiallisesti lähiopetuksena. Verkostolukion hallintomallit selvitetään erikseen. Yhteistyö aloitetaan 2009 syksyllä ja sitä kehitetään tavoitteena toiminnallinen ja taloudellinen yhteistyö. Ruukin lukiossa ( Siikajoen lukio) on oma rehtori tai apulaisrehtori.