Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 19. huhtikuuta 2011 Erityiseurobarometri 75.1 Euroopan parlamentin Eurobarometri Eurooppalaiset ja energia (Osa II) Otos: Perusjoukko: Menetelmä: ANALYYTTINEN YHTEENVETO EU 27 (26 574 unionin kansalaista) yli 15-vuotiaat eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: 9. helmikuuta 6. maaliskuuta 2011, toteuttajana TNS Opinion SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. ENERGIANSÄÄSTÖT 8 A. Miten eurooppalaiset säästävät energiaa? 8 B. Miten energialaskuja voidaan pienentää? 10 C. Miten voidaan saavuttaa energiansäästöjen 20 prosentin tavoite? 12 2. ENERGIAEPÄVARMUUS 14 A. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläville kansalaisille suunnatut erityiset energian hintaa koskevat toimenpiteet? 3. YHDENNETTY ENERGIAVERKKO JA EUROOPAN ENERGIAYHTEISÖ 16 A. Mitkä olisivat tulevan Euroopan yhdennetyn energiaverkon edut? 16 B. Euroopan energiayhteisö? 17 LIITE 1: Eurostat 19 1
2
JOHDANTO Tämä energiaa käsittelevä Euroopan parlamentin Eurobarometri on jatkoa edelliselle tutkimukselle*, joka julkaistiin tammikuussa 2011 ennen 4. helmikuuta järjestettyä Eurooppa-neuvoston kokousta (EB Standard 74.3). Tuossa tutkimuksessa käsiteltiin energiahuoltoa, yhteistyötä ja solidaarisuutta. Euroopan parlamentin omaksumien uusien kantojen vuoksi tässä uudessa tutkimuksessa keskitytään konkreettisempiin aiheisiin, jotka ovat myös erittäin tärkeitä unionin energiapolitiikan kehittymiselle: energiasäästöihin, energiatoimitusten vaikeuksiin, verkkojen yhdistämiseen ja Euroopan energiayhteisöön. TNS Opinion teki tutkimuksen 9. helmikuuta 6. maaliskuuta 2011. Kaikissa tutkimuksissa on aina erittäin tärkeää ottaa huomioon olot, joissa tutkimus tehdään. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa vastaajille esitettiin kysymyksiä ajanjaksona, jolloin kaikkialla Euroopassa vallitsi ankara talvi. Sen lisäksi kaikkien raaka-aineiden hintojen nouseminen aiheutti suuria jännitteitä. Ennen tämän viimeisimmän tutkimuksen kunkin aiheen käsittelyä on tärkeää panna merkille, että molemmissa tutkimuksissa on yksi yhteinen kohta: tuloksissa myös korostuu, miten kunkin EU:n jäsenvaltion energiaan liittyvät tavat ja energiatilanne vaikuttavat haastateltujen ihmisten vastauksiin. Tässä tutkimuksessa on pidettävä mielessä kaksi sosiodemografista näkökohtaa: toisaalta miesten ja naisten vastauksissa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joitakin eroja; toisaalta tulokset osoittavat todellisen sukupolvien välisen kuilun, joka näkyy sekä käytöksessä että suhtautumisessa energiaongelmiin. Energiansäästössä EU:n kansalaiset suosivat toimenpiteitä, joilla ei ole taloudellisia vaikutuksia Eurooppalaisilta oli kysytty energiansäästöistä tutkimusta edeltäneenä vuonna. Vuoden 2006, jolloin aiheesta tehtiin edellinen Eurobarometri, ja vuoden 2011 välillä heidän käytöksensä muuttui joskus ristiriitaisesti. - Ennen vuotta 2004 liittyneiden ja vuosina 2004/2007 liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaiset omaksuivat joskus täysin toisistaan poikkeavat kannat joihinkin tämän kysymyksen näkökohtiin. Edelliset vähensivät enemmän lämmön kulutusta (+10 prosenttiyksikköä) kuin jälkimmäiset. He käyttivät myös vähemmän autoa (+9 prosenttiyksikköä). Toisaalta vuosina 2004/2007 liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaiset olivat eristäneet talonsa mahdollisimman hyvin edellisenä vuonna (+7 prosenttiyksikköä). - Myös miesten ja naisten välillä on hienoinen ero (+/- 4 prosenttiyksikkö) joidenkin väittämien osalta. Naiset kiinnittävät enemmän huomiota kotiin liittyviin toimenpiteisiin (jotka ovat ilmaisia), kun taas miehet mainitsevat useammin toimenpiteitä, joihin liittyy työtä (kuten eristys), tai auton käytön vähentämisen. Kotona aikaansaatujen säästöjen ensisijaisuus Eurooppalaisten energiaa koskevan käytöksen muutokset tapahtuivat pääasiassa kotona. Itse asiassa näiden ja muiden toimenpiteiden välinen ero on yli 24 prosenttiyksikköä. Eurooppalaiset siis vähensivät valaistusta ja sähkölaitteiden käyttöä 55 prosenttia (48 prosenttia vuonna 2006) ja lämmitystä tai ilmastointia 43 prosenttia (sama osuus kuin vuonna 2006). Tulostaulukko (s. 9) osoittaa, että eniten käytöstään muuttaneet kansalaiset tulevat eteläisistä ja pohjoisista maista. Tarkoittaako se, että eteläiset maat todennäköisesti kirivät energiansäästöissä, kun taas pohjoiset maat jatkavat aiempia ponnistuksiaan? 3
Epäsuotuisat olot kalliille toimenpiteille Voisi ajatella, että monien jäsenvaltioiden toteuttamat erilaiset verokannustintoimenpiteet vaikuttaisivat perusteellisesti eurooppalaisten energiaa koskevaan käytökseen. Tulokset osoittavat kuitenkin päinvastoin, että rahoitus-, talous-, yhteiskunta- ja rahapolitiikkakriisi on vähentänyt huomattavasti kyseisten kannustimien vaikutuksia. Talon eristyksen osuus vastauksista on nyt vain 19 prosenttia (20 prosenttia vuonna 2006) ja ekologisemman auton osto vain kuusi prosenttia (8 prosenttia vuonna 2006). Jälleen kerran jäsenvaltioiden välillä havaitaan huomattavia eroja - Baltian maiden kansalaisten talot on Slovenian ja Slovakian kansalaisten ohella eristetty parhaiten verrattuna joihinkin eteläisiin maihin, jotka ovat muuttaneet tällä alalla käytöstään vain hieman. Tämä maantieteellinen ero herättää kysymyksen, vaikuttaako ilmasto päätökseen talon eristämisestä paremmin.. Autonvaihdossa Keski-Euroopan jäsenvaltiot ovat nyt huomattavasti EU:n keskiarvon yläpuolella. Huomattava määrä eurooppalaisia ei ole muuttanut mitään energiansäästöä koskevassa käytöksessään. Viime vuonna 17 prosenttia ilmoitti, etteivät he olleet tehneet mitään säästääkseen energiaa. Kun sama kysymys kysyttiin vuonna 2006, määrä oli korkeampi (22 prosenttia). Kuten kotona tehtävien säästöjen osalta huomattiin, tulostaulukon (s. 9) analyysi osoittaa, että edelliseen tutkimukseen verrattuna eniten ponnistuksia suorittaneet maat olivat eteläisiä maita. Kyseiset maat ovat kuitenkin edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella energiansäästöjen tekemättä jättämisen osalta. Älykkäiden mittarien 1 ensisijaisuus energialaskun pienentämisessä Eurooppalaisilta kysyttiin erilaisista toimenpiteistä (kaksi mahdollista vastausta), joita Euroopan parlamentti oli ehdottanut energialaskun pienentämiseksi. Energiankulutuksen päivittäinen mittaaminen Euroopan parlamentti äänesti heinäkuussa 2009 "älykkäiden mittarien" laajan käytön puolesta. Euroopan unioni asetti jäsenvaltioille tavoitteeksi jakaa älykkäitä mittareita 80 prosenttiin eurooppalaisista kodeista vuoteen 2020 mennessä ja kaikkiin vuoteen 2022 mennessä. Tämä EU:n direktiivi 2 olisi saatettava osaksi kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä ennen maaliskuuta 2011. Vastaajista 47 prosenttia katsoo "älykkäiden mittarien" laajan käytön ensisijaiseksi tavoitteeksi. Ensimmäiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi se katsotaan 14 maassa. Italia ja Ruotsi, joissa älykkäitä mittareita jo käytetään, ovat maiden luettelossa ensimmäisinä, ja niissä molemmissa osuus on 59 prosenttia. 1 Älykkäiden mittarien, eli mittarien, joiden avulla energiaa voidaan käyttää tehokkaammin valitsemalla halvin energia ja mukauttamalla niiden energiankulutusta (sähkömagneettiset laitteet, kaukolämpölaitteet) laajalle levinnyt käyttö jokaisessa talossa. 2 EU:n direktiivi on osa niin sanottua 3x20-tavoitetta, jota Euroopan komissio ehdotti ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja joka sisältää tavoitteet lisätä uusiutuvia energialähteitä 20 prosenttia, vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosenttia ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio katsoo, että energiakuluissa voidaan saada aikaan kymmenen prosentin vähennys näiden älykkäiden mittarien ansiosta. 4
Verokannustimet ja energiantoimittajien kilpailuedellytykset - Energialaskun pienentämiseksi eurooppalaisista 40 prosenttia arvioi, että verokannustimet (verohelpotukset) parantavat heidän talojensa energiatehokkuutta ja energiansäästöjä. Se on ensisijainen painopisteala seitsemässä maassa. - Eurooppalaisista 36 prosenttia kuitenkin suosii energialaskun pienentämiseksi eri energiantoimittajien välistä kilpailua sekä kuluttajien mahdollisuutta vaihtaa helposti toimittajaa. Tämä toimenpide katsotaan tärkeimmäksi toimeksi seitsemässä muussa maassa. Laskujen avoimuus Sangen usein kuluttajat ja kuluttajajärjestöt raportoivat, että heidän saamansa laskut eivät ole avoimia. Suuremman avoimuuden aikaansaamiseksi 23 prosenttia vastaajista haluaa yksinkertaistaa laskuja, jotta niitä olisi helpompi ymmärtää, eivätkä ne olisi niin epäselviä. Eurooppalaisia autetaan tällä tavoin kulutuskäyttäytymisessä. Energiankäytön vähentämistä 20 prosenttia koskevan tavoitteen tekeminen pakolliseksi Euroopan unioni laati vuonna 2007 kolminkertaisen tavoitteen vuodeksi 2020: kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen 20 prosentilla. Nämä tavoitteet eivät ole velvoittavia, mutta jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan ne. Energiankäytön vähentämistä 20 prosentilla koskevan kysymyksen osalta 80 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että tästä tavoitteesta on tehtävä pakollinen. Heistä 33 prosenttia vastasi "kyllä, ehdottomasti" ja 48 prosenttia "kyllä, luultavasti". Energiaepävarmuuden torjuminen Eurostatin mukaan 116 miljoonaa EU:n kansalaista eli vuonna 2008 köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskissä (liite 1). Erityisillä energian hintaa koskevilla toimenpiteillä olisi siis mahdollista edistää sitä, että nämä ihmiset eivät joudu sellaiseen tilanteeseen. Eurooppalaisista 68 prosenttia oli samaa mieltä näiden toimenpiteiden käyttöönotosta. Itse asiassa 38 prosenttia vastasi "kyllä, ehdottomasti" ja 24 prosenttia "kyllä, luultavasti". Vain neljän maan kansalaisista yli puolet vastasi tähän kysymykseen "ei". Voidaan panna merkille, että 67 prosenttia euroalueen ulkopuolisista maista kannattaa näitä hintatoimenpiteitä verrattuna 58 prosenttiin euroalueella. Euroopan yhdennetyn energiaverkon edut Tällä hetkellä Euroopan unionissa on 27 kansallista verkkoa. Mitä etuja EU:n kansalaisilla olisi Euroopan yhdennetyn energiaverkon perustamisesta? He ovat ilmaisseet ensimmäisen ja toisen ensisijaisen toiveensa. Vastausten mukaan EU:n kansalaiset katsovat, että Euroopan yhdennetty energiaverkko johtaisi energiakustannusten vähenemiseen (59 prosenttia vastaajista) 5
Vaikka 21 jäsenvaltion eurooppalaiset katsovat tämän toimenpiteen Euroopan verkon ensisijaiseksi eduksi, 41 prosenttiyksikköä erottaa kuitenkin ne kaksi maata, joiden mielestä etuja on eniten ja vähiten. Kolmella eteläisellä maalla on korkeimmat prosenttitasot, kun taas kolmella pohjoisella maalla on alhaisimmat. erilaisten energialajien (erityisesti uusiutuvien) parempaan hyödyntämiseen Tämän katsoo eduksi noin puolet eurooppalaisista (47 prosenttia). Kuusi maata katsoo sen ensisijaiseksi painopistealakseen. Erot jäsenvaltioiden välillä ovat jälleen kerran sangen suuria, jopa 30 prosenttiyksikköä. Tällä kertaa kaksi pohjoista maata katsoo sen tärkeimmäksi eduksi, kun taas kaksi Baltian maata katsoo sen vähiten tärkeäksi. Vastaajista 35 prosenttia mainitsi turvalliset energiatoimitukset (ero 36 prosenttiyksikköä). Vastaajista 28 prosenttia mainitsi EU:n paremmat valmiudet neuvotella suurista sopimuksista sen rajojen ulkopuolisten maiden kanssa (ero 25 prosenttiyksikköä). 25 prosenttia mainitsi EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden lisääntymisen (ero 29 prosenttiyksikköä) Valtava tuki Euroopan energiayhteisön perustamiselle Mitä eurooppalaiset ajattelevat Euroopan parlamentin 25. marraskuuta 2010 ilmaisemasta halusta perustaa Euroopan energiayhteisö? 3 Sen ansiosta EU:n voisi lisätä kansainvälistä vaikutusvaltaansa, vahvistaa yhteistyötä energiaverkkojen osalta ja edistää EU:n rahoitusta energiatekniikoille. Kolme neljäsosaa eurooppalaisista vastaajista kannattaa ehdottomasti kyseisen Euroopan energiayhteisön luomista: 78 prosenttia "on samaa mieltä" tästä ehdotuksesta. Heistä 51 prosenttia on "jokseenkin samaa mieltä" ja 27 prosenttia "täysin samaa mieltä". * * * * Katso 31. tammikuuta 2011 julkaistu Euroopan parlamentin Eurobarometri 74.3 Euroopan unionin energiatoimituksista. Keskeiset teemat olivat: Eurooppalaiset asettavat energiapolitiikan alojen koordinoinnin kansallisten toimenpiteiden edelle. Eurooppalaiset kannattavat jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, mikäli energian saantiongelmia esiintyy. Energiayhteistyön osalta kansallinen energiatilanne vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä toimia eurooppalaiset pitävät tärkeimpinä. 3 Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja Euroopan komission entinen puheenjohtaja Jacques Delors ilmoittivat kannattavansa Euroopan energiayhteisön, uuden ETYn, perustamista 5. toukokuuta 2010. 6
Energian hintavakaus, vastaajien mielestä tärkein toimi (29 prosenttia) Uusiutuvat energialähteet, vastaajien mielestä toiseksi tärkein toimi (27 prosenttia) Energiatoimitusten turvaaminen, vastaajien mielestä kolmanneksi tärkein toimi (20 prosenttia) Energiatehokkuus, vastaajien mielestä neljänneksi tärkein toimi (16 prosenttia) Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50% ± 1,9 ± 2,5 ± 2,7 ± 3,0 ± 3,1 prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä 7
1. ENERGIANSÄÄSTÖT A. Miten eurooppalaiset säästävät energiaa? Q16. Oletteko tehnyt viime vuoden aikana mitään seuraavista säästääksenne energiaa? (Voi antaa monia vastauksia) Suuntaus: Huhti-toukokuussa 2006 kysytty kysymys. 1. EU:n keskiarvo Yhä useammat EU:n kansalaiset toteuttavat energiansäästötoimia. Individual measures aimed at saving energy Cut down on lighting and the use of domestic electrical appliances 48% 5 Cut down on heating or/ and air conditioning 43% 42% Insulated your house (walls, windows, etc.) 1 20% Used your car less 1 2 Used public transport more Reduced your driving speed Took initiatives to save energy at work 7% 8% 1 13% 12% 1 EB 75.1 EB 65.3 Changed your car to another one which uses less fuel 8% Other (SPONTANEOUS) 2% None 17% 2 DK 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% "Valojen vähentäminen" on ensimmäisellä sijalla ja parantaa seitsemän prosenttiyksikköä (48 prosentista 55 prosenttiin). "Lämmityksen vähentäminen" pysyy toisena mainittuna asiana ja parantaa yhden prosenttiyksikön (42 prosentista 43 prosenttiin). Muiden ehdotettujen toimenpiteiden osuus pysyy alle 20 prosentissa, ja kaikkien osuus laskee verrattuna vuoteen 2006, lukuun ottamatta julkista liikennettä, joka nousee 13 prosentista 14 prosenttiin. Vastaus "ei mitään", joka tarkoittaa, että mitään ehdotetuista energiansäästötoimista ei ole tehty, on hieman muuttunut (21 prosentista 17 prosenttiin, mikä tarkoittaa 4 prosenttiyksikön laskua viidessä vuodessa). 8
2. Kansalliset tulokset: Henkilökohtai set energiansäästö toimenpiteet Valojen ja kodin sähkölaitteiden sammuttaminen EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Lämmityksen ja/tai ilmastoinnin vähentäminen EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Auton käytön vähentämine n EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Talon eristäminen (seinät, ikkunat jne.) EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 EB 75.1 Ei mitään Julkisen liikenteen käytön lisääminen EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Ajonopeuden alentaminen EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Aloitteiden tekeminen energian säästämiseksi työpaikalla EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 Auton vaihto vähemmän polttoainetta kuluttavaan EB 75.1 Ero EB 65.3 EB 75.1 EU27 5 +7 43% +1 1-2 1-1 17% -4 1 +1 12% -4 7% -1-2 BE 48% +1 50% -5 22% -2 2 +4 1 +2 1-1 18% -7 10% +1 1 +4 BG 53% - 4-10% - 1-1 - 1-2% - - 2% - CZ 4 +6 30% +3 1-1 30% -6 20% -3 1 0-3 -1-4 DK 6 +4 38% +2 1 +2 23% -1 17% -1 12% -1 13% -3 13% +3 1 +3 DE 6 +9 5 0 2-10 1-4 1 +1 1-3 18% -9 8% -1 1-1 EE 5 +10 18% +5 17% +3 40% -7 12% -3 17% +2 +1 10% +2-8 IE 5 +16 52% +11 2 +6 2 +9 18% -10 10% 0 13% +1 +1 7% +2 EL 5 +27 50% +17 22% +10 7% -8 2-17 10% -6 8% +3 +3 2% 0 ES 58% +13 38% +11 1 +8 0 2-16 1 +6 1 +6 +2 2% 0 FR 4-3 4-10 2-4 2-5 1 +6 13% 0 23% -13 7% -2-4 IT 4 +13 33% -3 1-2 1 +5 20% -2 10% +1-4 -2 +1 CY 67% +12 5 +2 20% -1 13% +5 1-3 3% -1 8% -12-2 0 LV 6 +13 8% +1 1 +3 23% -5 22% -3 12% 0 0 +1-2 LT 62% +26 10% +2 12% +5 30% +2 18% -15 1 +3 +2 8% +4-1 LU 62% +13 57% -3 30% +5 2-4 8% -6 30% +6 2 +1 13% +4 13% -2 HU 6 +17 42% +14 13% +4 2 +4 1-15 12% +1 +1 +1-5 MT 87% +16 68% +21 1 +2 +1 3% -12 1 +6 1 0 1 +9 7% 0 NL 4-6 4-7 20% -3 18% -10 1 0 1 +4 13% -7 0 7% -1 AT 50% +12 40% +16 2-1 18% -6 18% -7 18% -2 13% +2 10% +1-6 RO 5-33% - - 28% - 23% - 10% - 3% - - 2% - PL 6 +12 30% +7 0 20% -2 1-8 +3-1 +2-1 PT 7 +30 33% +8 1 +2 1 +8 12% -24-2 -2 +1 2% 0 SI 70% +37 53% +26 22% +8 3 +17 10% -26 1 +7 17% +7 10% +6 10% +2 SK 4-7 42% -8 1-4 37% 0 18% +3 7% -2-1 8% -1-1 FI 53% +8 3-5 2-4 1 0 1-1 1 +1 10% 0-2 7% -2 SE 63% +19 32% -5 2 +4 1-1 10% -12 2 +11 1 +4 13% +6 1-1 UK 50% -3 50% +1 2-2 2-1 1-1 2 +2 1-2 10% -2-1 Selitys Korkein prosenttiosuus Matalin prosenttiosuus EB 65.3 huhti-toukokuu 2006 / EB 75.1 helmi-maaliskuu 2011 9
3. Sosiodemografinen vaihtelu Ehdotettuja asioita mainitsevat useimmin vähintään 25-vuotiaat vastaajat ja vielä enemmän vähintään 40-vuotiaat. Sitä vastoin vastauksen "ei mitään" mainitsevat useimmin 15 24-vuotiaat. Tämä voidaan selittää sillä, että tavallisesti teini-ikäisillä ei ole omaa asuntoa tai autoa, joten heidän vaikutuksensa näihin energiansäästötoimenpiteisiin (ja myös niihin liittyvään laskuun) on pienempi. B. Miten energialaskuja voidaan pienentää? Q18. Minkä kahden seuraavan toimenpiteen avulla voisitte energiankuluttajana pienentää energialaskujanne? 1. EU:n keskiarvo Measures to decrease energy bills Max. 2 answers Widespread the installation of smart energy meters in each household, meaning energy meters that allow for more efficient use of the energy by using energy when it is cheaper, permitting users to regulate their energy consumption. 47% Tax breaks for consumers who improve the energy efficiency of their household (solar panels, innovative materials, heat insulation of windows and doors, etc.) 40% Creating the conditions for different energy providers to compete and giving the possibility for consumers to easily change their energy provider 3 Making energy bills simpler and easier to understand 23% Other (Sp.) 2% DK 10
2. Kansalliset tulokset: Energialaskua pienentävät toimenpiteet Älykkäiden energiamittareiden laaja asentaminen jokaiseen kotitalouteen eli mittareiden, joiden avulla energiaa voidaan käyttää tehokkaammin, kun se on halvempaa, ja joiden avulla käyttäjät voivat säädellä energiankulutustaan (kotitalouslaitteet, kaukolämpö jne.) Verohuojennukset kuluttajille, jotka parantavat kotitaloutensa energiatehokkuutta (aurinkopaneelit, innovatiiviset materiaalit, ikkunoiden ja ovien lämmöneristys jne.) Kilpailuedellytysten luominen eri energiatoimittajille ja kuluttajille tarjottu mahdollisuus vaihtaa helposti energiatoimittajaansa Energialaskujen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen EU27 47% 40% 3 23% 2% IT 5 3 2 17% 2% 2% SE 5 5 37% 20% 2% 2% DK 58% 5 2 27% 3% CY 57% 6 37% 1 2% 0% AT 5 4 2 33% 3% SI 5 57% 3 20% 2% NL 52% 5 20% 18% 3% PT 52% 22% 42% 1 2% CZ 5 3 4 2 2% IE 4 42% 3 2 FR 4 53% 33% 1 EL 48% 4 4 27% 2% 2% HU 48% 43% 33% 23% 2% 2% DE 47% 3 4 28% 2% LU 47% 5 32% 1 2% BE 4 40% 42% 32% 2% SK 4 30% 5 1 2% 2% FI 4 5 3 1 3% UK 4 3 20% 27% 8% 2% EE 42% 27% 42% 2 2% BG 4 2 42% 4 PL 4 3 3 22% 7% 0% ES 40% 3 3 2 2% MT 37% 5 3 23% RO 37% 32% 4 2 8% LT 3 37% 5 1 3% 3% LV 33% 43% 52% 1 11 Selitys Korkein prosenttiosuus Matalin prosenttiosuus EOS Muu (mikä)
C. Miten voidaan saavuttaa energiasäästöjen 20 prosentin tavoite? Q17. EU ja sen jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteekseen vähentää energiankäyttöä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Katsotteko, että kyseisen tavoitteen on oltava pakollinen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa? 1. EU:n keskiarvo Yli 80 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että tavoite energiankulutuksen vähentämisestä 20 prosenttia tulee pakolliseksi jäsenvaltioissa (48 prosenttia "kyllä, luultavasti" ja 33 prosenttia "kyllä, ehdottomasti"). OBJECTIVE OF REDUCING ENERGY USE OF 20% BY 2020 The EU and its Member States have set an objective to reduce energy use by 20% by 2020. To do so, do you think that this objective must be compulsory in all the EU Member States? European weighted average Total "Yes" : 8 33% 10% Yes, definitely Yes, probably No, probably not 48% Total "No" : 1 No, definitely not DK
2. Kansalliset tulokset: OBJECTIVE OF REDUCING ENERGY USE OF 20% BY 2020 Differences between Member States Total 'Yes' Total 'No' DK LU 9 8% SI 90% CY 8 BE 88% 1 FR 87% SE 8 12% 3% NL 8 1 MT 8 10% PT 8 10% ES 8 7% EL 8 1 2% DK 8 1 2% SK 83% 1 3% PL 82% 1 7% EU UE27 8 1 FI 80% 1 IT 80% 1 HU 78% 1 RO 77% 12% 1 LT 77% 1 7% UK 7 1 IE 7 1 13% DE 7 20% BG 7 8% 1 AT 7 22% 3% LV 7 2 EE 7 20% CZ 7 2
3. Sosiodemografinen vaihtelu Kauemmin opiskelleet vastaajat näyttävät kannattavan muita enemmän tätä näkemystä. Suurin ero on todellakin seitsemän prosenttiyksikköä. Ammattijakauman osalta johtajat (85 %), työttömät ja opiskelijat (82 % yhteensä) näyttävät kannattavat eniten pakollista 20 prosentin tavoitetta. 2. ENERGIAEPÄVARMUUS A. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläville kansalaisille suunnatut erityiset energian hintaa koskevat toimenpiteet? 1. EU:n keskiarvo Q20. EU:n kansalaisista 116 miljoonaa (eli miltei neljännes koko EU:n väestöstä) elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Katsotteko, että erityisillä energian hintaa koskevilla toimenpiteillä voitaisiin estää näiden ihmisten köyhtyminen ja syrjäytyminen? SPECIFIC ENERGY TARIFF MEASURES European weighted average Yes, definitely Yes, probably No, probably not No, definitely not DK 3 22% Total "No" : 32% 10 Total "Yes" : 62% 2
2. Kansalliset tulokset: SPECIFIC ENERGY TARIFF MEASURES Differences between Member States Total 'Agree' Total 'Disagree' DK MT 83% 12% UK 78% 17% CY 78% 18% BE 78% 2 RO 7 1 12% PT 73% 2 LT 7 2 FR 7 2 3% PL 68% 22% 10% LV 67% 32% EL 67% 30% 3% IE 6 17% 18% SK 6 33% 3% HU 62% 33% EU27 62% 32% LU 6 38% BG 6 2 13% ES 5 3 AT 58% 37% IT 58% 3 SI 5 40% CZ 53% 43% EE 5 42% 7% SE 50% 4 FI 4 52% 2% NL 4 5 3% DE 4 5 DK 3 50% 1 Ks. liite 1: Eurostat 190/2010 "Vuonna 2008 EU:n 27 jäsenvaltiossa 116 miljoonaa ihmistä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä" 3. Sosiodemografinen vaihtelu Tällaisia taloudellisia vaikeuksia (vaikeuksia maksaa laskuja) kokeneista vastaajista 67 prosenttia kannatti kyseisiä hintatoimenpiteitä.
3. YHDENNETTY ENERGIAVERKKO JA EUROOPAN ENERGIAYHTEISÖ A. Mitkä olisivat tulevan Euroopan yhdennetyn energiaverkon edut? Q19. EU:ssa on nyt 27 kansallista verkkoa, mutta EU:lla ei ole yhdennettyä energiaverkkoa. Mikä olisi teidän mielestänne tärkein etu kyseisen verkon perustamisesta? Ensisijaisesti? Ja toiseksi? 1. EU:n keskiarvo Main assets of a European integrated energy network Firstly? + And secondly? Firstly? Decrease in energy costs 3 5 Better use of varying types of energy, particularly use of renewables 20% 47% Safer delivery of energy 1 3 Greater capacity for the EU to negotiate major contracts with countries outside its borders or with regional networks as the Mediterranean or Baltic networks 10% 28% Increased solidarity among the EU Member States 8% 2 Other (Sp.) 2% DK 2. Sosiodemografiset suuntaukset: Vähiten opiskelleet mainitsivat useimmin energiakustannusten vähenemisen ja uusiutuvien energialähteiden paremman käytön. Vastaajat, joilla on vaikeuksia maksaa laskujaan (joskus tai useimmiten) mainitsivat useimmin energiakustannusten laskun.
B. Euroopan energiayhteisö? Q21 Euroopan parlamentti haluaisi perustaa Euroopan energiayhteisön. Kertokaa sen osalta, oletteko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa? Euroopan energiayhteisön perustaminen lisäisi muun EU:n energia-asioita koskevaa kansainvälistä vaikutusvaltaa. 1. EU:n keskiarvo EUROPEAN ENERGY COMMUNITY European weighted average Total "Disagree" : 13% 27% Total "Agree" : 78% Totally agree Tend to agree Totally disagree Tend to disagree DK 5
2. Kansalliset tulokset: EUROPEAN ENERGY COMMUNITY Differences between Member States Total 'Agree' Total 'Disagree' DK 9 3% 3% EL 8 8% 3% 8 10% MT 88% 2% 10% 8 10% DK 8 12% 83% 1 SK 82% 12% 82% 10% 8% SE 8 1 80% 1 IT 7 13% 8% 78% 1 7% PL 78% 13% 78% 7% 1 EU27 78% 13% 77% 18% DE 77% 1 7% 7 18% LT 7 13% 1 7 1 IE 7 1 73% 18% PT 73% 1 1 73% 17% 10% EE 73% 1 1 72% 1 CZ 72% 2 7%
LIITE 1: Eurostat Vuonna 2008 EU:n 27 jäsenvaltiossa 116 miljoonaa ihmistä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä 190/2010-13. joulukuuta 2010
Yleisen mielipiteen seurantayksikkö SuiviOpinionPublique@europarl.europa.eu Jacques Nancy (+32 2 284 24 85 Elise Defourny (+32 2 284 11 23) Trifot Jonas (+32 2 284 06 45) Said Hallaouy (+32 2 284 60 73) Etienne Christelle (+32 2 284 14 21) Chiesa Alice (+32 2 284 11 74) Petrescu Camelia (+32 2 284 11 74)