Paperiteollisuus 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 32 paperiteollisuuden toimipaikasta. Nämä ovat henkilöstömäärältään suuria. Puolet aineiston paperiteollisuuden toimipaikoista on yli 500 hengen toimipaikkoja ja muut, kolmea 100-249 hengen toimipaikkaa lukuun ottamatta, yli 250 hengen toimipakkoja. Paperiteollisuuden toimipaikoista kyselyyn vastasi kaikkiaan 22 työnantajan edustajaa ja 46 henkilöstön edustajaa. Luottamushenkilövastaajista 80 prosenttia on miehiä. Miesten osuus on vastaajista korkeampi kuin kyselyn teollisuuden (71 %) ja palvelualan osalta keskimäärin (53 %). Kehittämishankkeita ja uudelleenjärjestelyjä on ollut paljon Lähes kaikissa paperiteollisuuden vastaajatoimipaikoissa (90 %) on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina 1996-1998 kehittämishankkeita, joilla on pyritty laadun tai tuottavuuden kehittämiseen. Työn organisointiin liittyviä muutoksia kuten ammattikuvien laajentamista ja ryhmä- ja tiimityön kehittämistä on toteutettu 81 prosentissa toimipaikoista ja puolessa on yhdistetty yksikköjä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Edellä mainittujen uudelleenjärjestelyjen toteuttaminen on ollut aineiston paperiteollisuuden toimipaikoissa selvästi yleisempää kuin muun teollisuuden taikka palvelualan toimipaikoissa. Kokonaisuuksien purkamista pienemmiksi yksiköiksi on tehty kolmanneksessa toimipaikoista, mikä vastaa teollisuuden keskimääräistä tilannetta. Alihankintaa ja aiemmin omalla väellä tehtyjen töiden ostamista ulkopuolisilta on laajennettu 44 prosentissa paperiteollisuuden toimipaikoista kun tämä osuus kaikissa kyselyn teollisuustoimipaikoissa on 52 prosenttia ja palvelualalla 33 prosenttia. Yhteistoiminta-asioita on paperiteollisuuden toimipaikoissa käsitelty muuhun teollisuuteen ja palvelualaan verrattuna paljon. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on paperiteollisuudessa myös päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen - sen asemesta, että työnantaja olisi tehnyt yksipuolisen ratkaisun - keskimäärin useammin kuin muussa teollisuudessa ja palvelualoilla. Runsas puolet paperiteollisuuden vastaajista arvioi toimipaikkansa kannattavuuden olleen kyselyajankohtana vähintään melko hyvä. Kaksi kolmesta katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran kyselyä edeltävinä vuosina. Lähes kaikki vastaajat kokevat paperiteollisuuden kilpailun lisääntyneen viime vuosina, joskin niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat kilpailun lisääntynen selvästi, on hieman pienempi kuin teollisuuden toimipaikoissa kokonaisuutena katsoen (21% / 41%). 1
Paperiteollisuus Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia tehty erittäin paljon Paperiteollisuuden toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 23 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Sopimisen kohteena olleita asiaryhmiä on selvästi enemmän kuin muilla toimialoilla Paperiteollisuuden toimipaikat ovat suuria ja suurissa toimipaikoissa paikallinen sopiminen on jo henkilöstömäärästä johtuen laajempaa ja useampiin asiaryhmiin ulottuvaa kuin pienissä toimipaikoissa, mutta toimipaikan koko vakioitunakin paikallisen sopimisen määrä paperiteollisuudessa ylittää selvästi teollisuuden ja palvelualan toimipaikkojen keskiarvon. Paperiteollisuuden työehtosopimukset tarjoavat laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja asioista tuleekin sopia paikallisesti. Sopimisen laajuuden myötä neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet ja osaaminen lisääntynyt. Asiaryhmittäin tarkastellen paperiteollisuudessa on muihin toimialoihin verrattuna sovittu paljon palkka-asioista ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvien muutosten hallinnasta, mutta myös muista asioista kuten tuottavuuden parantamisesta, koulutuksesta, työsuojeluasioista ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Työaikajärjestelyjen osalta ero muihin toimialoihin on pienempi, joskin tässäkin asiatyhmässä paperiteollisuuden toimipaikoissa on tehty sopimuksia enemmän kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Tästä on seurauksena, että työaikajärjestelyihin liittyvän sopimisen osuus kaikesta sopimisesta on paperiteollisuudessa pienempi ja muun sopimisen osuus vastaavasti suurempi kuin teollisuuden ja palvelualan toimipaikoissa keskimäärin. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 25,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin paperiteollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 3,7 3,8 5,8 1,7 1,7 1,2 1,6 5,0 4,8 9,3 5,3 3,8 Paperiteollisuus Muu teollisuus Palveluala Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt Palkka-asiat 2
Palkkausjärjestelmistä paljon sopimuksia Paperiteollisuuden toimipaikoissa on sovittu erittäin usein palkkausjärjestelmistä (78 %), työn vaativuuden arviointijärjestelmistä (81%), paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna (78 %), palkan lisistä (81 %) ja korvauksista (sijaisuuskorvaukset 88 %). TES:n yrityskohtaisen potin jaosta on sovittu käytännössä kaikissa toimipaikoissa. Aiempaan käytäntöön verrattuna heikommista palkkaeduista on tehty sopimus vain kolmessa toimipaikassa. Työaikajärjestelyistä ovat paperiteollisuudessa tavallisimmin olleet sopimisen kohteena liukuva työaika (88 %), vuorotteluvapaa (88 %), työajan lyhentämisvapaa 69 %), ylityökorvausten vaihtaminen vapaaseen (66 %) sekä ylitöiden enimmäismäärä (59 %). Lomarahojen leikkaamissopimuksia ei tutkimusajankohtaa edeltävinä vuosina ole tehty yhdessäkään toimipaikassa. Muutoksista työn organisoinnissa tehdään paikallinen sopimus Paikallisesti sovitaan myös tuottavuudesta ja koulutuksesta Sopimisella on tavoiteltu kannustavaa palkitsemista, sitoutumista, kustannussäästöjä ja joustavuutta Henkilöstövaikutuksiltaan merkittävistä muutoksista työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa tehdään paperiteollisuudessa usein paikallinen sopimus (75 %) kuten myös henkilöstövaikutuksiltaan merkittävistä työntekijöiden siirroista (63 %). Muita tavallisia sopimisen kohteita ovat työvoiman vähentämisen toteuttamistapa (59 %) ja yhteistoiminnan menettelytavat (59 %). Todetun lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutuksista, lomautuksen perusteista ja kohdentamisesta sekä henkilöstön osaaikaistamisesta on sovittu noin neljänneksessä kyselyyn vastanneissa paperiteollisuuden toimipaikoissa. Paperiteollisuuden toimipaikoille tyypillistä on, että myös tuottavuuden kehittämisestä (69 %) ja koulutuksesta (69 %) tehdään paikallisia sopimuksia. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä on tehty sopimus 78 prosentissa toimipaikoista, työsuojeluasioista 69 prosentissa ja tasaarvoasioistakin yli puolessa (53 %). Yhtenä toimipaikkojen luokitustapana paikalliseen sopimiseen liittyen tutkimuksessa käytetään jakoa traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin. Joustavalla toimipaikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä sekä myös koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston paperiteollisuuden toimipaikoista yli puolet (56 %) on luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus on kaikista teollisuuden toimipaikoista 22 % ja palvelualojen toimipaikoista 13 %. Työehtoja paikallisesti sopimalla on paperiteollisuudessa tavoiteltu ensisijaisesti kannustavaa palkitsemista (14 mainintaa), yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä (12) työvoimakustannusten vähentämistä (12) sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Työnantaja tekee paikalliset sopimukset paperiteollisuudessa käytännössä aina luottamusmiehen kanssa taikka luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa. Ryhmäsopiminen, porukalla sopiminen tai henkilökohtainen sopiminen on poikkeuksellista. 3
Paperiteollisuus Luottamusmies osallistuu paikallisesti sovittavien asioiden käsittelyyn lähes aina jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstö kokee vaikuttamismahdollisuutensa sopimisessa kohtalaisen hyviksi Toimihenkilöt kokevat jäävänsä sivurooliin paikallisessa sopimisessa Paperiteollisuuden luottamushenkilöt kokevat vaikutusmahdollisuutensa sopimusten sisältöön palkka-asioissa sekä henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen yhteydessä selvästi paremmiksi kuin kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt keskimäärin. Paperiteollisuuden luottamushenkilövastaajista 29 % katsoo voineensa vaikuttaa sopimusten sisältöön näissä asiaryhmissä oleellisesti, kun tämä osuus on muun teollisuuden luottamushenkilöiden vastauksissa palkka-asioissa 19 % ja toimenkuvien kohdalla 10 % ja palvelualalla vielä alhaisempi (15 % ja 8 %). Vain vähäisiksi tai olemattomiksi vaikutusmahdollisuutensa kokevien osuus on paperiteollisuudessa palkka-asioissa 26 % ja toimenkuvaasioissa 40 %, vastaavan osuuden ollessa muussa teollisuudessa ja palvelualalla puolet vastaajista. Työaikajärjestelyihin kohdistuvan sopimisen osalta paperiteollisuuden luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellä mainituissa asiaryhmissä, mutta ne eivät eroa yhtä selvästi muista toimialoista. Tuloksen perusteella paperiteollisuuden luottamushenkilöt kokevat neuvotteluvoimansa kohtalaisen hyväksi ja tämän tulkinnan puolesta puhuu myös se, ettei paperiteollisuuden vastaajien lomakkeisiin kirjoittamissakaan kommenteissa vaikuttamismahdollisuuksien vähyys nouse esiin sopimisen merkittävänä epäkohtana kuten joillakin muilla toimialoilla. Toki tämänkin suuntaisia kannanottoja on. Huomiota kiinnittää, että toimihenkilöitä edustavat vastaajat kokevat ryhmänsä paikalliset vaikuttamismahdollisuudet heikoiksi työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksiin verrattuna: Yhdysmiehen läsnäolo yksityisesti sovittaessa sekä tiedottamispakko työnantajalle mitä on sopinut. Nykyisellä yhdysmiehen eristämisellä tiedottamiselta kokonaisuutena ei päästä eteenpäin. Myös määräaikaisten työsopimusta tehdessä sekä vakinaisten, yhdysmiehen mukana olo tärkeää oikean pohjan ja perustan luomiselle. Työkenttien valvonta selkeämpää mikä on työnjohtotyötä, mikä muuta, kuka edustaa? Nykyisellään DJ:t tekee työnjohtotyötä ja tulee tuntu, että työnantaja tulkitsee, ettei heistä tarvitse informoida eikä sopia mitään yhdysmiehen kanssa. On muodostunut sellainen kuva, että suurimman liiton edustajien kanssa aina neuvotellaan yksityisestä ihmisestä ja työnjohtokuntaan sovelletaan suoraa sanelemista ilman heidän edustajaansa. Puskaradio toimii tiedottajana jälkimmäisessä tapauksessa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Vaikea sanoa, että mikä on ns. YT-menettely virallisesti ja epävirallisesti. Paikallinen sopiminen vie yhdysmieheltä luvattomasti aikaa, kun pitää työhommatkin hoitaa ja ei ole aina sijaisia. Tieto-taito taso ja li- 4
Osapuolten tasavertaisuus sää aikaa myös ylemmälle tasolle asioitten hoitoon, eikä ainoastaan juosta ja kumarreta työntekijöitä. Työmaalla ovat myös toimihenkilöt. Paikallinen sopiminen vaatii myös heidän asioitten hoitoa ja tasapuolisuutta. Rehellisyys maan perii. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Paikallinen sopiminen ei laajasti mielestäni sovi ainakaan toimihenkilöryhmille, sillä työn lomassa luottamushenkilöllä ei ole riittävästi tietoa eikä aikaa perehtyä asioihin. Usein on niin, että työnantaja tuo asian esille siinä vaiheessa, kun heillä on jo tarvittavat päätöksen tekoon. Aikaa tuhraantuu, kun tietoja pitää kuitenkin selvittää. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Sopimusten prosenttikorotukset ovat johtaneet siihen, että teollisuustoimihenkilöiden vuosiansio pienenee sekä suhteellisesti reaalisesti. Paikallisella sopimisella voisi ehkä toteuttaa paremmin tasapuolisuuden eri henkilöstöryhmien välillä. Paikallisesta sopimisesta henkilöstöryhmät odottavat kultakaivosta. Kaikkien lisien poistaminen ja tilalle tulospalkkaus kaikille henkilöstöryhmille on tavoitteena (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Paperiteollisuuden henkilöstövastaajista enemmistö (55 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on otettu kuitenkin huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on 8 %. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 37 % paperiteollisuuden vastaajista kun vastaava osuus muussa teollisuudessa on 32 % ja palvelualalla 30 %. Sopijaosapuolten asemaa ei mielletä tasavertaiseksi On mielenkiintoista, että paperiteollisuuden luottamushenkilöiden enemmistö (56 %) kokee, että sopijapuolten asema ei ole ollut sopimuksia tehtäessä kokonaisuutena katsoen riittävän tasavertainen kun muussa teollisuudessa vastaava osuus on 46 % ja palvelualoilla vain 38 %. Tämä selittyy osaltaan sillä, että paperiteollisuuden vastaajat ottavat kysymykseen kantaa selvemmin kuin muun teollisuuden ja palvelualojen vastaajat. Mutta myös niiden luottamushenkilöiden osuus, jotka kokevat neuvotteluaseman olleen riittävän tasavertainen, on paperiteollisuudessa hieman pienempi (31 %) kuin vertailun muissa ryhmissä (35 % ja 36 %). Yhtiöittämis- ja tulosyksikköjakoja tehtäessä henkilöstö on heikoilla. Laki ei takaa turvaa työntekijöille vaan henkilöstö on altavastaajan asemassa työnantajaansa nähden. Yhtiöittämistilanteissa työnantajat käyttävät työttömyyseläkettä saneerausvälineenä ja painostavat väkeä ulos, joka aiheuttaa epävarmuutta koko työyhteisöön. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Pienten työpaikkojen turvaa on kehitettävä, niissä ei aina valmiuksia. Isot pärjäilee. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden 5
Paperiteollisuus Tiedot ja osaaminen Nämä lainkohdat jotka hallitus huononsi olisi voitu sopia kolmikantana. Nyt ne tulevat haittaamaan paikallista sopimista, työntekijät entistä varovaisempia. Yhtiöittämis- ja tulosyksikköjakoja tehtäessä henkilöstö on heikoilla. Laki ei takaa turvaa työntekijöille vaan henkilöstö on altavastaajan asemassa työnantajaansa nähden. Yhtiöittämistilanteissa työnantajat käyttävät työttömyyseläkettä saneerausvälineenä ja painostavat väkeä ulos, joka aiheuttaa epävarmuutta koko työyhteisöön. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Kuitenkin paperiteollisuudessa sovitaan paljon ja vaikuttamismahdollisuudet sopimuksiin koetaan paremmiksi kuin muussa teollisuudessa tai palvelualalla. Tulosta voi tulkita siten, että arvio osapuolten tasavertaisuudesta heijastaa tässä pikemminkin käsitystä työelämän perusasetelmasta työnantajan ja henkilöstön välillä kuin asemaa nimenomaan sopimuksia tehtäessä. Paperiteollisuudessa tietty vastakkainasettelu neuvotteluasetelmassa ehkä tunnistetaan selvemmin kuin esimerkiksi palvelualoilla, mutta toisaalta on luotu vahvojen neuvotteluosapuolien kesken toimivia sopimiskäytäntöjä, jotka mahdollistavat tämän ristiriidan säätelyn ja molempia osapuolia tyydyttävät neuvottelutulokset. Paperiteollisuuden työnantajavastaajista 90 % katsoo riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. Paikalliseen sopimiseen liittyvän koulutuksen kehittäminen on tärkeää Paperiteollisuuden henkilöstövastaajista 59 % katsoo edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Osuus vastaa teollisuuden kokonaistilannetta. Työnantajavastaajista kaikki arvioivat osapuolensa tietojen olleen riittävät. Paikalliseen sopimiseen liittyvän koulutuksen kehittäminen nähdään tärkeäksi: Luottamusmiesten koulutus eri henkilöstöryhmissä on tärkeä kehittämiskohde (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Luottamusmiesten tiedon tason nostaminen. Pelisäännöt mistä sovitaan ja että toiminnasta on hyötyä työntekijöille ja yritykselle. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Henkilöstöedustajan aseman vahvistaminen ja heidän tieto-taitotason kohottaminen. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Niinikään tärkeäksi koetaan, että luottamusmiehellä on käytettävissään riittävästi aikaa asioihin paneutumiseen ja että hänen työtään arvostetaan myös työnantajan taholta: 6
Paperiteollisuuden luottamushenkilöistä 79 % kertoo saaneensa sopimuksia tehtäessä asiantuntija-apua ammattiliitosta. Ainoastaan 13 % vastaajista ei ole saanut tai tarvinnut asiantuntija-apua sopimuksia tehtäessä. Luottamushenkilöiden mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa, esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioidaan paperiteollisuudessa vähintäänkin melko hyviksi. Vain yksi henkilöstön vastaajista arvioi nämä mahdollisuudet huonoiksi. Luottamushenkilöillä hyvät mahdollisuudet saada asiantuntijaapua ammattiliitosta Neuvottelutilanne Asiantuntija-avun tarvetta mainitsevat paperiteollisuuden luottamushenkilövastaajat olevan erityisesti lakien ja sopimisten tulkintaan liittyen. Tietoa toivotaan myös ennakkotapauksista ja menettelyistä muissa yrityksissä. Noin puolet paperiteollisuuden henkilöstövastaajista (49 %) ja vajaa puolet työnantajan edustajista (43 %) katsoo, että sopimuksia tehtäessä on toisinaan ollut lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Henkilöstön edustajista kolme (8 %) arvioi uhan esiintyneen useasti. Luvut eivät poikkea teollisuuden kokonaistuloksesta. Neuvottelusuhteet ajoittain kärjistyneet Sopimisen riitatilanteita Sen sijaan lakon uhka on paperiteollisuudessa ollut yleisempi kuin teollisuudessa keskimäärin. Henkilöstön vastaajista 28 % ja työnantajan edustajista jopa kaksi kolmesta (67 %) arvioi työtaistelun uhan liittyneen sopimiseen toisinaan, kun vastaavat luvut muun teollisuuden toimipaikoissa ovat 21 % ja 15 %. Ajoittain kärjistyneistä neuvottelusuhteista kertovat myös vastaukset kysymykseen, onko neuvotteluissa on esiintynyt vastapuolen taholta painostusta. Työnantajan edustajista 86 % kokee henkilöstön painostaneen neuvotteluissa toisinaan, kun vastaava osuus muussa teollisuudessa on 35 % ja palvelualoilla 28 %. Vastaavasti henkilöstön edustajista kokee työnantajan toisinaan painostaneen paperiteollisuudessa 77 % vastaavan osuuden ollessa muussa teollisuudessa 50 & ja palvelualoilla 45 %. Usein panostamista vastapuolen taholta kokeneiden osuudet ovat molemmissa ryhmissä muutaman prosentin luokkaa, eivätkä poikkea merkittävästi kyselyn kokonaistuloksista. Lukuja tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että paperiteollisuudessa tehdään sopimuksia paljon, minkä seurauksena myös mahdollisuus, että neuvottelusuhteet toisinaan kärjistyvät, on todennäköisempi kuin aloilla, joilla sopimista on vähän. Saattaahan olla, että sopimista ei edes yritetä juuri ristiriitojen ja epäluottamuksen takia. Paikallisen sopimisen riitatilanteet, joita vastaajat mainitsevat, liittyvät useimmiten palkkaan ja korvauksiin, mutta erimielisyyksiä on ollut myös työaikaan ja vapaisiin liittyen. Melko usein riitatilanteiden kuvauksiin liittyy myös maininta, että ratkaisuun on päästy neuvottelemalla. Pääasiassa erimielisyydet koskevat palkkatason muutoksia. Ei niinkään työtehtäväkokonaisuuksien sisältöä. Palkansaaja vaatii enemmän kuin työantaja olisi valmis maksamaan. Sovitellaan ja yleensä 7
Paperiteollisuus kompromissi (kallis) löytyy. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Työntekijäresurssien käyttö koko tehtaalla. Ratkaistu neuvottelemalla. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Osa-aikaeläkkeen V-päivien maksaminen TAM 37:ssä. Tehtiin erimielisyysmuistio liittoihin. Teknisten luokitusjärjestelmän toteutus, esteenä STTK. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Sijaisuuskorvauksista, tasosta riitaa, viimekädessä työnantaja päättänyt. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Palkka- ja työaika-asiat vaikeita, asiat jääneet osin toteuttamatta. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden On ollut riitoja koskien palkkaa, selvitetty neuvottelemalla. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Palkan korotustasoa koskien, selvitetty neuvottelulla. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Tiimiytymiseen liittyviä asioita, kuten palkkataso, palkkarakenne, henkilökohtaiseen erityisosaamiseen liittyvät korvaukset. Riidat ratkaistu neuvotteluilla paikallisesti. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Erimielisyysmuistiot tehty työaikajärjestelyistä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Palkkaliukumat, ratkaistu paikallisesti. TES-rajat, ratkaistu liittojen välillä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Pitkistä sijaisuuksista on ollut riitoja. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Nielty katkera kalkki. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Henkilöstön muistamissäännöt. Jahkaamisen jälkeen sovittu konsernin käytäntö. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Pekkasvapaiden vähentäminen TES:n vastaiseksi työnantajan yksipuolisella ilmoituksella. Oli voimassa n. 2 v. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden YT-lain mukaisissa neuvotteluissa takaisinottovelvoitteessa. Työnantajan järjestäytymisessä. Ratkaistu konsernijohdon ja liiton johdon välillä. Työttömyysputkeen painostamisessa, ratkaistu paikallisesti, tilanne jatkuu vielä 1999. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden 8
Työaikajärjestelyt esim. markkinoinnissa, asia tällä hetkellä kesken (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Työnantajan tahdosta pekkasvapaiden vähentäminen, suostuttiin työnantajan ehtoihin. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Ei riitoja, mutta neuvottelutilanteessa erilaisia näkemyksiä. Asiat kuitenkin aina sovittu, haettu sopiva kompromissi. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Sopimusten tulkinta ja toimeenpano on joskus voinut nousta ongelmaksi ja kommenteista voi lukea myös, että henkilötasoiseen keskinäiseen luottamukseen ja yhteiseen tulkintaan perustuva, mutta epätäsmällisesti muotoiltu sopimus voi aiheuttaa tulkintaongelmia sopimusta soveltavien henkilöiden vaihtuessa. Joskus ei sopimukset ole olleet tarpeeksi selväsanaisia; riidat ratkaistu yhdessä työnantajan kanssa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Tulkintariitoja ihmisten vaihtuessa; ratkaisut pääasiassa paikallisesti neuvotellen. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Varsinaisia riitoja ei ole ollut. Sopimusten sisältöä on jouduttu uudelleen täsmentämään käytännön määrittelemällä tavalla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Ei niinkään riitoja, mutta vitkuttelua TA:n puolelta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Ei varsinaisia riitoja, joskus tulkintojen tarkoituksia. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Kannustepalkkaus, johon oli sisällytetty ehdoton työrauhavelvoite. Yhdessä henkilöstöryhmien ja työnantajan kanssa sovittiin, että lause poistettiin. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Vastauksissa nousevat esiin myös paperiteollisuuden erimielisyydet ulkoisen työvoiman käyttöön liittyen. Ulkopuolisen työvoiman käyttö teknisten sijaisuuteen, kaikenlaisia kokeiluja jopa salassa. Yritykset tyrmätty aikaviiveellä. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Erimielisyyksiä on ollut mm. siivouksen siirtämisestä ulkopuoliselle yritykselle. Siirtoa ei tehty. Riita ratkaistiin lakolla uhkaamalla. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden 9
Paperiteollisuus Sopimisen vaikutukset Sopimisesta hyötyä molemmille osapuolille Neljännes (26 %) paperiteollisuuden henkilöstövastaajista katsoo paikallisesta sopimista olleen edustamalleen osapuolelle merkittävää hyötyä puolen ollessa sitä mieltä, että sopimisesta on ollut jonkin verran hyötyä. Loput ovat yhtä vastaajaa lukuun ottamatta sitä mieltä, että sopimisesta ei ole ollut hyötyä, muttei haittaakaan. Merkittäväksi hyödyn kokevien osuus on korkeampi kuin muussa teollisuudessa (12 %) ja palvelualoilla (14 %). Näin on myös työnantajien edustajien osalta, joista merkittävää hyötyä kokee sopimisesta olleen paperiteollisuudessa 38 % vastaavan luvun olleessa muussa teollisuudessa 31 % ja palvelualoilla 25 %. Muut paperiteollisuuden työnantajavastaajat katsovat sopimisesta olleen hyötyä jonkin verran. Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi 1 2 3 4 5 Paikallisen sopimisen vaikutukset Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja Henkilöstöryhmien kannattavuus suhteet Paperiteollisuuden työnantajat Paperiteollisuuden luottamushenkilöt Muu teollisuus (ta) Muu teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) Luottamushenkilöt arvioivat paikallisen sopimisen parantaneen myös henkilöstöryhmien suhteita Paikallisen sopimisen koetaan parantaneen toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta, henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä sekä henkilöstöryhmien välisiä suhteita. Arviot sopimisen vaikutuksesta henkilöstön työehtoihin ovat sekä paperiteollisuuden henkilöstö- että työnantajavastaajilla myönteisemmät kuin teollisuuden tai palvelualojen vastaajilla keskimäärin. Sen sijaan vaikutuksia tuottavuuden paranemiseen ei koeta paperiteollisuudessa aivan niin myönteisesti kuin muussa teollisuudessa. Mielenkiintoista on, että paperiteollisuuden henkilöstön edustajat arvioivat sopimisen vaikutukset henkilöstöryhmien välisiin suhteisiin selvästi myönteisemmiksi kuin luottamushenkilöt keskimäärin ja myös myönteisemmiksi kuin alan työnantajien edustajat, jotka arvioivat vaikutukset tältä osin varovaisemmin kuin aineiston työnantajavastaajat muussa teollisuudessa ja palvelualoilla. 10
Paikallisen sopimisen kehittämisen edellytykset Paperiteollisuudessa sovitaan paitsi työehdoista, myös prosesseista, järjestelmistä ja kehittämisestä Työehtosopimus tarjoaa laajat mahdollisuudet sopimiseen Paperiteollisuudessa on tehty paljon kehittämistoimenpiteitä ja uudelleenjärjestelyjä, jotka osaltaan ovat lisänneet tarvetta paikalliseen sopimiseen. Paperiteollisuudessa on sovittu runsaasti palkan ja palkanlisien määrästä, työajasta sekä työn tekemiseen liittyvistä järjestelyistä kuten ylitöistä ja lomajärjestelyistä, mutta erittäin paljon, ja muita toimialoja enemmän, myös järjestelmätasolla osallistumis- ja neuvottelujärjestelmistä, muutostilanteiden ja riitojen hallinnasta, palkkajärjestelmistä ja niihin liittyvistä kriteereistä sekä koulutuksesta sekä tuottavuusasioista. Paikallisen sopimisen ulottuminen prosesseihin, järjestelmiin ja kehittämistoimintaan heijastaa kehittynyttä sopimis-kulttuuria, jota on tarvittukin runsaasti neuvotteluvoimaa omaavien osapuolten suhteiden hoitamisessa olosuhteissa, joissa työtaistelun taloudelliset seuraukset ovat huomattavat. Paperiteollisuuden työehtosopimus antaa laajat mahdollisuudet sopimiseen, eikä työehtosopimusten ja lakien riittämättömiä mahdollisuuksia mainitakaan sopimista estäneenä syynä kuin muutamassa paperiteollisuuden vastauksessa. Milloin enempään sopimiseen on ollut tarvetta, toisen osapuolen aloite sopimuksesta on kariutunut toisen osapuolen vastustukseen. Paperiteollisuuden TES pitää sisällään yli 70 kohtaa jossa viitataan paikalliseen sopimiseen. On paikallisesti hyväksyttävä että kaikki mitä TES ei erikseen kiellä on paikallisesti sallittu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Määräykset kattavat jo nykyisellään riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa paikallista sopimista jos sitä halutaan tehdä tasavertaisina neuvotteluosapuolina, myös silloin kun on hyvä aika. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Nykyiset lait ja sopimukset antavat riittävän mahdollisuuden sopia paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden toimipaikka Laki ja TES antavat jo tällä hetkellä mahdollisuuksia enemmän kuin niitä osataan ja uskalletaan käyttää. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Työantajat kokevat työehtosopimusten määräykset liian monimutkaisiksi Säännösten selkeyttämiseen nähdään tarvetta erityisesti työnantajapuolella. Työantajien edustajien kommenteissa sopimustekstit todetaan liian monimutkaisiksi ja pikkutarkoiksi sekä päällekkäisyyksiä aiheuttaviksi. Työehtosopimusta voisi ehkä väljentää ja yksinkertaistaa. Paperin TES on melko monimutkainen. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Paikalliset sopimukset ovat johtaneet siihen, että on monenlaisia lisiä. Jopa tuotantopalkkioita maksetaan päällekkäin joillekin ryhmille. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden 11
Paperiteollisuus Palkankorotuksia ei tule sopia monella tasolla: keskusjärjestöt > liitot > paikallisesti. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Työehtosopimuksien pikkutarkat säännökset rajoittavat - luovat Helsinki-ohjauksen ja pakottavat luottamusmiehet siihen. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Säädöksiä pitäisi kaiken kaikkiaan yksinkertaistaa. Liian jäykkää ja monimutkaista. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Arvostelua herättää työnantajapuolella myös työehtosopimusten kausipalkkojen paikallista sopimista koskeva 11. Kehittämiskohteita: 11 :n poisto, vuoro-sauna yms. lisien poisto ja sisällyttäminen peruspalkkaan > palkanlaskennan yksinkertaistaminen. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden TES 11, oleellinen muutos, pois. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Muina kehittämiskohteina paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä mainitaan seuraavia. Vapauden lisääminen paikallisessa sopimisessa, koko henkilöstön mielipiteiden selvittäminen. (Työnantajan edustaja, suuri paperiteollisuuden Paikallisia palkkaerimielisyyksiä ei viedä liitojen käsiteltäviksi. (Työnantajan edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Työnantajan pakottavan roolin poistaminen. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden toimipaikka Työehtosopimusten tulkintaoikeus samanvertaiseksi työnantaja/ työntekijä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Hallituksen kuunneltava Ay-kenttää. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Uudelleenkoulutus, sillä työnantaja laiminlyö koulutuksen ja työhön perehdyttämisen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Työn vaativuuden arviointijärjestelmät, kuka ne tekee, että olisivat oikeudenmukaiset; henkilökohtaisen lisän arviointijärjestelmä, palkkausjärjestelmä. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Yhteyshenkilön asema, valtuudet ja toimintamahdollisuudet. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden toimipaikka 12
Suhtautuminen sopimisen laajentamiseen Työaikalain noudattaminen ylempien toimihenkilöiden kohdalla, edelleen ratkaisematta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden Ehkä lait ovat sopivat, mutta ihmisten toiminta niiden noudattamisessa ontuu. Molempien kunnioitus pelisääntöihin. (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Vaikka sopimuksia tehdään paljon, tarvetta lisäsopimiseenkin näyttäisi varsinkin työnantajavastaajien mukaan olevan enemmän kuin muussa teollisuudessa tai palvelualoilla keskimäärin. Noin puolet paperiteollisuuden työnantajavastaajista on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä erittäin paljon. Kolmannes kannattaa sopimismahdollisuuksien lisäämistä jonkin verran ja loput ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Henkilöstön edustajista paikallisen sopimisen lisäämistä työsuhteen ehtojen sopimistapana kannattaa vajaa neljännes, noin 70 prosentin ollessa sitä mieltä, että nykytilanne on sopiva. Muissa kuin vuotuista työaikaa ja alan minimipalkkaa koskevissa TES:n ja lakien määräyksissä tulisi olla maininta: ellei paikallisesti toisin sovita.(henkilöstön edustaja, keskisuuri paperiteollisuuden toimipaikka Paperiliiton työehtosopimuksessa on jo nyt yli 80 kohtaa jotka voi sopia paikallisesti. Ei kaivata yhtään enempää! (Henkilöstön edustaja, suuri paperiteollisuuden Henkilöstövastaajistakin vain seitsemän prosenttia kannattaa sopimismahdollisuuksien vähentämistä. Mielenkiintoista on, että henkilöstön suhtautumista paikallisen sopimisen laajentamiseen kuvaavat luvut eivät poikkea teollisuuden kokonaisluvuista, vaikka lähtötilanne sopimismahdollisuuksien nykyisen laajuuden osalta on paperiteollisuudessa erilainen kuin monilla sellaisilla aloilla, joilla mahdollisuuksia sopimiseen ollaan vasta avaamassa. Saman kaltaisen havainnon voi tehdä vertaamalla vuoden 1992 kyselyn tuloksia vuoden 1999 tuloksiin; suhtautumista mahdollisuuksien laajentamiseen ilmentävät vastausjakautumat ovat likimain samanlaiset huolimatta siitä, että laajentumista on ajankohtien välillä tapahtunut huomattavasti. Ilmeisesti sopimisesta saadut pääosin myönteiset kokemukset kuten myös se, että nykytilanteessa on opittu toimimaan, puoltavat monella vastaajalla nykyisen laajuisten sopimismahdollisuuksien hyväksymistä, mutta toisaalta muutoksiin liittyvä epävarmuus aiheuttaa sen, että mahdollisuuksien laajentumiseen suhtaudutaan useimmiten varauksellisesti. 13
Paperiteollisuus Paperiteollisuuden työnantajavastaajat kannattavat sopimisen ulottamista useampiin asioihin kuin luottamushenkilöt. Työnantajistakaan kuitenkin harva on sitä mieltä, että paikallinen sopiminen tulisi ulottaa kaikkiin työsuhteen ehtoihin. Minimiehtojen ja raamien puitteissa hyvin paikallisesti sovittaviksi mainitaan muun muassa seuraavia asioita: Työnantajat: Konsernin voittopalkkio, konsernin muistamissääntö, osa-aikaeläke-, vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäsäännöt, tuotantopalkkio, tuottavuuspalkkio, joustavat työajat, uusien laitteiden käyttöönotto (11 poisto), työaikajoustot ja työajan jakautuminen, palkka-asiat, YT-asiat, muutokset työssä, matkakorvaukset, työskentelymallit (tiimityö), ammatillinen koulutus, tulospalkkiot, ammattien ryhmittelyt/ vaativuus, tehtävien vaativuuden arviointi, työvoiman liikuteltavuus yhtiön sisällä, palkkaan liittyvät asiat, tiimityöhön liittyvät asiat työaikaan liittyvät asiat työaikajoustot, työn sisältö, palkkausjärjestelmät, palkkaustasot, työn sisällöt, periaatteessa kaikki muut paitsi vuosityöaika ja minimipalkka, kaikki voitaisiin sopia paikallisesti ja luopua valtakunnallisista sopimuksista. Luottamushenkilöt: Palkka, ulkopuolisen työvoiman käyttö, palkkausjärjestelmien kehittäminen, tuottavuusyhteistyö, eri yhteistyömuotojen kehittäminen, työaika (lain puitteissa), matkustussääntö, matka-ajan korvaus, tuotantopalkkiot, sijaisuudet, tulospalkkiot, olosuhdelisät, varallaolot, palkkausjärjestelmät, tuottavuus, koulutus, pekkaset, loma-ajat, eläköitymisasiat, henkilöstön määrät, työtehtävien monipuolistaminen, ulkopuolisen työvoiman torjuminen, vuorotteluvapaa, loman säästäminen, voittopalkkiot, palkanlisät, tehtävä-/ työjärjestelyt, liittyviä pieniä asioita, työtehtäviin liittyvät asiat alueellisesti, työskentelytavoista esim. tiimityö, joustava työaika, työaikajoustot, kk-palkan lisäksi maksettavat korvaukset, koulutussopimukset, oleelliset muutokset työtehtävissä, palkkaus noudattaen TES ohjeita, tehdaskohtaiset liukumat, menettelytapa-asiat lakien ja yleisten sopimusten toteutuksessa, liukuvan työajan rajat, monet sopimuskohdat jos neuvottelut ovat avoimia myös yhdysmiehille, eikä pyritä sopimaan suoraan työntekijä työnantaja (jos taktiikka on edellä mainitun kaltainen, on parempi nojautua TESsiin myös jatkossa), työtehtävien muutos henkilökohtaisen osaamisen huomioiminen ammattitaidon kohoaminen siitä palkkauksella tason nosto, työtehtävien oikein mitoitus, työsuojelu, työterveyshuolto, lomarahojen maksatukset, palkkausjärjestelmät jos ne todella sovitaan yhdessä paikallisesti, ylityövapaat - vaihto vapaaseen, sijaisuuskorvaukset, TES- yrityskohtaisen potin jako, lomarahojen maksatusaika tai vaihto vapaaseen, tehtäväjaot (toimenkuvat), tuotanto- ja tehokkuuspalkkiot, paikallisista oloista johtuvat palkkasopimukset TESsopimusten lisäksi, tulospalkkaus, jos koko henkilöstö on mukana ja neuvottelee yhdessä työnantajan kanssa, ei ole asioita, joista ei paikallisesti voi sopia, pieniä työpaikkoja varten tarvitaan useissa kysymyksissä perälauta joko liittojen tai keskusjärjestöjen sopimana. 14
Huonosti paikallisesti sovittaviksi asioiksi luetellaan osin samoja asioita, joita osa vastaajista pitää paikalliseen sopimiseen soveltuvina: Työnantajat: TES:n tai lain määräykset mm. vuosilomat, sairausajan palkat, konsernin voittopalkkio, konsernin muistamissääntö, osa-aikaeläke-, vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäsäännöt, kokonaistyöaika, työehtosopimuksen yksinkertaistaminen, eri tyyppisten palkanosien poisto, irtisanomissuoja, irtisanomismenettelyt ym., vastaavat lakisääteiset asiat, koko konsernia koskevat laajat asiat, voittopalkkiot, konserniyhteistyö, sosiaalivakuutukset, sosiaalilainsäädännön piiriin kuuluvat kuten TELmaksut, sv-maksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksut; työturvallisuutta käsittelevät normit. yleiset - yhteiset asiat, jotka ovat laajalti samanlaisia esim. lakien paikallinen käytännön toteutus. vuosityöaika, minimipalkka, Luottamushenkilöt: Lomarahojen leikkaukset, palkkausjärjestelmä (konserni), eläkkeet, vanhempainloma, vuosiloma, sairausaikaan liittyvät asiat, irtisanomiskysymykset, liikkeen luovutus, perälauta, yleissitovuus, lakeihin liittyvät, työehtosopimusten heikentäminen, palkkojen alentaminen, vuosilomien ja pekkasvapaiden myyminen, työehtojen perusasiat, peruspalkka, työaikajärjestelyt, työehtosopimusten tulkintaoikeus samanvertaiseksi työnantaja/ työntekijä, palkankorotusten vähimmäisraja työehtosopuksella, paikallisesti ei voi siitä mennä ali, kokonaispalkkaussysteemi, ylitöitten määrä, vastuun siirto (koska sitä ei voida siirtää), kokonaistyöaika, työsuhdemääräykset, sosiaaliset määräykset, palkkausjärjestelmä, vuorokautiset työajat, seisokkiajat, palkkajärjestelmän kehitys yleisellä tasolla, yleissitovat sopimukset, irtisanomisajat, kaikki kohdat jos työnantaja yksipuolisesti määrittelee ehdot, vuosilomista ja lomapalkasta sopiminen, työajoista TES raamista poikkeaminen samoin liukuvista työajoista ei pidä poiketa TES raamista, luottamusmiessopimus, koulutussopimus, yleiset työehtosopimukset, selkänoja aina TESsillä, palkan lisät, matkakorvaukset, urakkapalkkaus, hälytysraha/ puhelinohjekorvaukset, palkkajärjestelmät, työn vaativuuden arviointijärjestelmät, peruspalkat, pekkaset, ylitöiden palkanmaksu, palkkausjärjestelmä, koska sopiminen ei todellisuudessa ole paikallista ainakaan isoissa konserneissa, matkustamisen ehdot, lakien soveltaminen (TAL). 15
Paperiteollisuus Sopimiskulttuuri Seuraavissa kuvioissa paperiteollisuuden sopimiskulttuuria on luonnehdittu kokonaisuutena 12 osatekijän 1 suhteen erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Kuvioissa korkea merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Muuttujien pistemäärät on standardoitu siten, että arvo nolla edustaa henkilöstön arvioiden kuviossa kaikkien kyselyyn vastanneiden henkilöstön edustajien keskiarvoa ja työnantajien arvioiden kuviossa kaikkien työnantajavastaajien keskiarvoa. Paperiteollisuuden sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Paperiteollisuus Teollisuus keskimäärin - + 0,8 0,6 0,4 0,2-0,2 0-0,4-0,6-0,8-1 Paperiteollisuuden sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Paperiteollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2-0,2 0-0,4-0,6-0,8-1 Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista Vaikuttamismahdollisuudet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä - + Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen Käsitys luottamusmiehen roolista Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan 1 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 16
Paikallinen sopiminen kulttuuri kehittynyttä Yksi paperiteollisuuden ominaispiirteistä on, että vaikka neuvottelusuhteissa koetaan ajoittain tiettyä vastakkainasettelua ja neuvottelutilanteissa esiintyy ristiriitoja, luottamushenkilöt kokevat etunsa etenkin työnantajan taloudellisen menestyksen ja laiteinvestointien ja työaikajärjestelyjen osalta työnantajan kanssa yhdensuuntaisemmiksi kuin teollisuuden luottamushenkilöt yleensä. Työnantajan taloudellisen menestyksen osalta kaksi kolmesta luottamushenkilövastaajasta pitää etuja melko yhdensuuntaisina ja viidennes täysin yhdensuuntaisina ja vain muutama vastaaja vastakkaisina. Kaiken kaikkiaan sekä henkilöstön edustajat että työnantajan edustajat kokevat paperiteollisuudessa henkilöstön ja työnantajan edut selvästi yhdensuuntaisempina kuin muun teollisuuden ja palvelualojen vastaajat. Luottamushenkilöt osallistuvat työpaikoilla, paitsi edunvalvontamielessä, myös kehittämistoimintaan enemmän kuin teollisuudessa tai palvelualoilla keskimäärin. Luottamushenkilöiden panosta työyhteisön kehittämisessä ja roolia paikallisen sopimisen osapuolena ja asiantuntijana myös arvostetaan paperiteollisuudessa. Työnantajan ja henkilöstön keskinäinen luottamus ja organisaatioilmapiiri koetaan paperiteollisuudessa selvästi myönteisemmäksi kuin aineiston toimipaikoissa keskimäärin. Edellä mainitut asiat sekä sopimisten hyviksi koetut tulokset ja suuri määrä ilmentävät kehittynyttä sopimisen kulttuuria ja hyvien sopimiskäytäntöjen löytämistä kokemusten myötä. 17