MARKKINOINTI SOSIAALISESSA MEDIASSA Opas Pajlahden Seikkailpistoon Heini-Maria Salo Opinnäytetyö Tokok 2018 Matkailn koltsohjelma Tampereen ammattikorkeakol
TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakol Matkailn koltsohjelma SALO HEINI-MARIA Markkinointi sosiaalisessa mediassa Opas Pajlahden Seikkailpistoon Opinnäytetyö 42 siva, joista liitteitä 3 siva Tokok 2018 Tässä opinnäytetyössä ttkittiin, miten markkinointi sosiaalisessa mediassa toimii. Opinnäytetyö totetettiin toimeksiantona Pajlahden Seikkailpistoon. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää sosiaalisen median keskeisimmät näkyvyyttä parantavat keinot ja loda sen pohjalta strategia toimeksiantajalle sosiaalisen median käytöstä. Työn raporttiosteen hankittiin mahdollisimman spesifioita tietoa sosiaalisen median kanavien käytöstä. Työn prodktina totin sosiaalisen median oppaan toimeksiantajan työssä käytettäväksi. Oppaan on tarkoits toimia hyödyllisenä apvälineenä toimeksiantajan työssä ja toimia strategiana sosiaalisen median markkinoinnissa. Opas totetettiin selvitetyn tiedon pohjalta käyttäen 5T-metodia, jonka Korpi (2010) esittelee kirjassaan Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Prodktissa pohdittiin ja esiteltiin erilaisia keinoja strategian onnistmiseksi. Asiasanat: sosiaalinen media, markkinointi
ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakol Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Torism SALO HEINI-MARIA Social Media Marketing A Gide for Pajlahti Adventre Park Bachelor's thesis 42 pages, appendices 3 pages Jne 2018 This thesis stdied how marketing in social media works. The thesis was commissioned by Pajlahti Adventre Park. The aim of the thesis was to find ot the most important ways of improving the social media visibility, and to create a strategy to the commissioner for sing social media. The work aims to provide most specific information on sing social media channels. The prodct of the thesis is a social media gide to be sed by the commissioner. The prpose of the gide is to serve as a sefl tool for the commissioner. It cold also work as a strategy for marketing in social media. The gide was implemented on the basis of the information provided by sing the 5T method, which Korpi (2010) presents in his book Marketing in Social Media. Different ways to scceed in the strategy were discssed and presented in the prodct. Key words: social media, marketing
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...6 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA...7 2.1 Ttkimksen kohde...7 2.2 Opinnäyteyön merkitys ja tarve...8 2.3 Opinnäytetyön tarkoits ja tavoitteet...8 2.4 Käsitteet...9 2.5 Ttkimskysymykset...12 2.6 Aineisto ja menetelmät...12 3 SOSIAALINEN MEDIA JA MARKKINOINTI...13 3.1 Miten sosiaalinen media toimii...13 3.2 Markkinointi sosiaalisessa mediassa...14 3.2.1 Brändin ja markkinointiviestin vahvistaminen...18 3.2.2 Sisältö...18 3.2.3 Seraajat...20 3.2.4 Hakkoneet ja haktlokset...20 3.2.5 Bdjetti...21 3.2.6 Snnitelmalliss...21 3.2.7 Kanavat...22 3.2.8 Onnistmisen seranta...24 4 FACEBOOK JA INSTAGRAM...25 4.1 Markkinointi Facebookissa...25 4.1.1 Vorovaikts...25 4.1.2 Sisältömarkkinointi...26 4.1.3 Hintamarkkinointi...27 4.1.4 Tykkääjät...28 4.1.5 Näkyvyys...28 4.2 Markkinointi Instagramissa...29 4.2.1 Avainsanat...30 4.2.2 Sisältö...30 4.2.3 Näkyvyys...30 4.3 Sosiaalisen median markkinoinnin hyödyt ja haitat...31 5 SOME OPAS PAJULAHDEN SEIKKAILUPUISTOLLE...33 5.1 5T-Metodi...33 5.2 Tavoite...34 5.3 Tnnists...35 5.4 Tallets...35
5 5.5 Treidas...35 5.6 Tlokset...36 6 POHDINTA...37 LÄHTEET...38 LIITTEET...41 Liite 1. Sosiaalisen Median opas Pajlahden Seikkailpistoon...41
6 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on totetett toiminnallisena opinnäytetyönä Pajlahden seikkailpistoon. Opinnäytetyössä selvitetään sosiaalisen median markkinoinnin mahdollisdet valitissa medioissa ja totetetaan niistä opas Seikkailpiston työntekijöille. Opinnäytetyön aihe valittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Työssä on valitt kaksi sosiaalisen median kanavaa, Facebook ja Instagram ttkimksen kohteiksi. Työn tloksena syntyy opas näiden kahden sosiaalisen median kanavan hyödyntämiseen Pajlahden Seikkailpiston markkinoinnissa. Opas on tarkoitett piston työntekijöiden käyttöön. Työssä ttkitaan, miten sosiaalisen median kanavien voidaan käyttää tehokkaammin sremman asiakasknnan saavttamiseksi. Tavoitteena työn prodktilla eli oppaalla on parantaa Seikkailpiston näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Työssä selvitetään miten ja millä keinoin sosiaalisessa mediassa on kannattavaa markkinoida pienet resrssit homioon ottaen. Pajlahden Seikkailpiston markkinointi tapaht pääosin mn työn ohessa, joten tämä opinnäytetyö on totetett helpottamaan sosiaalisen median markkinoinnin totetsta olemassa olevilla resrsseilla.
7 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA 2.1 Ttkimksen kohde Markkinoinnin tyyli on mttnt viime vosikymmenen sisällä rnsaasti sosiaalisen median ansioista. Asiakkaiden hankkiminen ja tavoittaminen on tllt helpommaksi, nopeammaksi, edllisemmaksi ja henkilökohtaisemmaksi. Yrityksen on mahdollista valita itselleen tietty rooli ja brändi sosiaalisen markkinoinnin saralla. Kn markkinoinnin pohjatyö on tehty holellisesti voi yritys olla hetkessä homion keskipisteenä. Sosiaalisessa mediassa yritys profiloit tiettyihin kategorioihin ja to itsensä esille niille asiakkaille, jotka ovat kiinnostneita samoista kategorioista. Sosiaalinen media perstkin sisällön tottamiseen jokkovoimalla. (Korpi 2010, 6.) Sisältö on siis totett sosiaalisesti yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin markkinointi tapaht niin sanotsti asiakkaiden tasolle lasketen. Sosiaalisessa mediassa yrityksen on helppo jäädä asiakkaan mieleen jrikin kategorioiden ja kiinnoststen kohteiden avlla. Kn asiakas on nähnyt yrityksen tottamaa sosiaalisen median sisältöä, se jää asiakkaan mieleen vaikkei palveln tarve olisikaan jri ajankohtainen. (Asikainen 2017.) Sosiaalinen media lo yritykselle kasvot eli brändin, roolin ja persoonan. Tämä to yrityksen asiakkaiden tasolle, lähemmäs ja helpommin lähestyttäväksi. Opinnäyteyössä selvitetään Pajlahden seikkailpiston nykytila sosiaalisen median markkinoinnissa ja kartoitetaan mahdollisdet sen kehittämiseen. Piston näkyvyys perst pitkälti sosiaalisessa mediassa tapahtvaan markkinointiin. Tällä hetkellä sosiaalisen median markkinointikanavista käytössä on aktiivisesti Facebook ja Instagram. Pajlahden Seikkailpisto on osa Liikntakesks Pajlahtea. Pajlahti toimii valmenns-ja koltskeskksena rheiln ja liiknnan alalla sekä tottaa majoits ja liikntapalvelita yksityisille ja yrityksille. Sen toiminta-ajatksena on lisätä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja tarjota laadkasta kolttatmista ja valmentatmista. Seikkailpisto koost maastoon ja pstoon rakennetsta kiipeilyradasta, jossa asiakas etenee käyttämällä omaa ongelmanratkaiskykyä ja kehoaan. Seikkailpiston radat ovat tarkoitett viidestä ikävodesta ylöspäin ja kiipeilyratoja on helpoista lastenradoista erittäin vaativiin pitkiin ratoihin. Seikkailpiston toiminta on ympärivotista, asiakkaille
8 pisto on avoinna kesäsesonkina päivittäin ja sesongin lkopolella tilaksesta. Asiakasknta koost yksityishenkilöistä, ryhmistä ja yrityksistä. Esimerkkejä asiakasknnasta ovat perheet, yksittäiset rheilijat, yritysten virkistyspäivien osallistjat, Pajlahden liikntakeskksen leirikollaiset ja erilaiset ryhmät seroista ja yhdistyksistä. Seikkailpiston vetovoima perst vahvasti kesäsesonkiin ja aleen mhn toimintaan. Lonto on yksi Pajlahden ja erityisesti Seikkailpiston myyntivalteista. Pajlahti on vetovoimatekijöiltään aktiivinen matkail-ja liikntapalveliden tottaja. 2.2 Opinnäyteyön merkitys ja tarve Tein työharjoittelssani osittain myös markkinoinnin avstavia tehtäviä ja ajats tästä opinnäyteyöstä heräsi harjoittelni aikana. Toimeksiantaja kaipasi sia näkemyksiä ja hyödyllisiä keinoja näkyvyyden parantamiseen sosiaalisessa mediassa. Työhön valittjen sosiaalisen median kanavien, Facebookin ja Instagramiin perehtymisen tarve tli toimeksiantajalta. Seikkailpisto käyttää kyseisiä kanavia markkinoinnissaan mtta omaa tarpeen niiden kehittämiseen ja sien asiakkaiden tavoittamiseen. Tarpeesta syntyi ajats käytännön oppaasta sjvaan Facebook- ja Instagram-markkinointiin työn ohella. Ajats tähän opinnäytetyöhön syntyi siis yhteistyössä toimeksiantajan kanssa tarpeesta saada lisää tietoa Facebookin ja Instagramin käytöstä. 2.3 Opinnäytetyön tarkoits ja tavoitteet Opinnäytetyön tarkoitksena on tehdä kartoits sosiaalisesta mediasta markkinoinnissa. Opinnäyteyöhön on valitt toimeksiantajan toivomksesta kaksi sosiaalisen median kanavaa, joita tarkastellaan työn prodktia varten. Kanaviksi on valitt Facebook ja Instagram, sillä ne ovat jo toimeksiantajalla käytössä, mtta niiden käyttämiseen tarvitaan lisää informaatiota ja konkreettisia keinoja näkyvyyden parantamiseen. Kartoitksessa selvitetään lyhyesti, miten sosiaalinen media toimii yleisesti, millä keinoilla näkyvyyttä saadaan parannetta valitissa kanavissa ja miten markkinointi näissä kanavissa todaan osaksi työyhteisöä ja työpäiviä. Opinnäytetyössä selvitetään toimeksiantajan tämänhetkinen näkyvyys käytetyillä sosiaalisen median kanavilla ja lodaan kartoitksen pohjalta työn prodkti eli sosiaalisen median opas toimeksiantajan käyttöön.
9 Tavoitteena opinnäytetyössä on selvittää sosiaalisen median keskeisimmät näkyvyyttä parantavat keinot valitilla kanavilla ja loda sen pohjalta strategia sosiaalisen median käyttöön työn ohella. Työssä selvitetään Facebookin ja Instagramin erilaiset keinot loda kattavat sivstot, selvittää pääpiirteet asiakkaiden tavoittamisesta ja asiakkaisiin vaikttamisesta. Tavoitteena on siis hankkia mahdollisimman spesifioita tietoa Facebookin ja Instagramin käytöstä, jotta voidaan loda strategia niiden käyttämiseksi. Työn prodktin tavoitteena on toimia hyödyllisenä apvälineenä toimeksiantajan työssä. 2.4 Käsitteet Opinnäytetyön pääkäsitteet ovat sosiaalinen media, markkinointi ja näkyvyys. Käsitteet modostavat opinnäytetyön perstan. Selvitän työssäni opinnäytetyössäni, mitä sosiaalisella medialla tarkoitetaan, miten markkinointi sosiaalisessa mediassa tapaht ja miten näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa voisi parantaa. Sosiaalinen media ja sen eri markkinointikanavat ovat tärkeä osa tätä selvitystä, sillä niiden pohjalta etsitään keinoja parantaa toimeksiantajan yrityksen näkyvyyttä. Sosiaalinen media pitää sisällään valtavan määrän erilaisia lähikäsitteitä. Olen valinnt työhöni niistä tärkeimmät, joiden avlla pystyn selvittämään työni ttkimskysymykset. Lähikäsitteitä ovat web 2.0, sisältö, yhteisöllinen sisällöntotanto, sisältömarkkinointi, verkkoyhteisö, kohderyhmät, tykkääminen ja jakaminen. Sosiaalinen media Sanastokesks TSK:n mkaan (Helsinki 2010) Sosiaaliselle medialle tyypillisiä verkkopalvelita ovat esimerkiksi sisällönjakopalvelt, verkkoyhteisöpalvelt ja keskstelpalstat. Sosiaalisen mediaan kl mn massa kollektiivinen eli yhteisöllinen sisällöntotanto, avainsanoits, blogit ja tiedostojen jakaminen. TSK:n jlkaisn mkaan sosiaalinen media voidaan määritellä myös vorovaiktteisteen ja käyttäjälähtöisyyteen perstviksi viestintävälineiksi, viestintäkanavaksi tai ympäristöksi (Helsinki 2010). Markkinointi on Bergström ja Leppäsen (2009, 23) mkaan vastllinen, shdeajatteln pohjatva ajattel-ja toimintatapa, jonka avlla lodaan myyvä, kilpailkykyinen ja eri osapolille arvoa tottava tarjooma vorovaiktteisesti viestien. Markkinoinnin kohteena ovat asiakkaat, nykyiset, entiset ja tlevat, mtta markkinointi pitää myös sisäl-
10 tää kaikki yrityksen toimintatavoista ja arvoista vorovaiktkseen ja shteisiin. Sosiaalisen median markkinoinnissa tärkeimpiä markkinoinnin määritelmiä on shdelähtöisyys ja vorovaiktteinen viestintä. Shdelähtöisyys tarkoittaa lotjen ja ylläpidettävien shteiden sekä sidosryhmien, kten tiedotsvälineiden homioimista ja hoitamista. Vorovaiktteinen viestintä pitää sisällään tarjoomasta ja sen arvosta viestimisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vorophelsta. (Bergström & Leppänen, 2009, 23.) Web 2.0 on Majavan (2006) mkaan vakiintnt yleiskäsitteeksi, joka kvaa meneillään olevaa mrrosta verkossa. Käsite kvaa teknisen ympäristön mtosta, sosiaalisen median aikakatta ja niiden tomia sia käytäntöjä liike-elämässä. Web 2.0 käsitteen lähikäsitteitä ovat sosiaalinen verkko, yhteisöllinen media, osallistva media, sosiaaliset sovellkset, käyttäjälähtöinen sisältö, kansalaisjornalismi ja sosiaaliset verkostopalvelt. Web 2.0 käsitteeseen liitetyille sovellksille on yhteistä sosiaalinen aspekti, sovellkset perstvat sosiaalisille verkostoille ja käyttäjien tottamalle informaatiolle. Jakelmallien, prosessien ja internetpohjaisten teknologioiden lisäksi Web 2.0 tarkoittaa yhteisöllistä sisällöntotantoa, verkkoyhteisöissä piilevän kollektiivisen älykkyyden käyttöönottoa ja käyttäjälähtöisiä sisältöjä. (Majava 2006.) Sisältö määritellään Sanastokesks TSK:n sosiaalisen median sanastossa (TSK 2010) tiedoki tai ryhmäksi tietoja, joka on koott, mokatt tai lot tiettyyn käyttötarkoitkseen. Sosiaalisen median yhteydessä sisältö tarkoittaa tietoverkkoon tallennetta sisältöä. Sisältöä voivat olla teksti-, kva- tai äänitietoa sisältävät tallenteet. Sisältö sosiaalisessa mediassa voi olla asiapitoista tai viihteellistä. (Sanastokesks TSK, sosiaalisen median sanasto, Helsinki 2010.) Yhteisöllinen sisällöntottaminen on TSK:n sosiaalisen median sanaston mkaan (TSK 2010) sean henkilön tai tahon yhteistyönä tapahtva sisällön tottaminen. Kollektiivinen eli yhteisöllinen sisällöntotanto tapaht ilman korvasta, vapaaehtoisesti tietoverkon välityksellä. Se perst sosiaalisen median tietoteknisiin ratkaisihin, kten wikisivstoihin, blogeihin, keskstelpalstoihin ja sisällönjakopalvelihin. Sisällöntottajia yhdistää yhteinen päämäärä, sisällön tottaminen samoista aihepiireistä ja kiinnostksen kohteista. (Sanastokesks TSK, sosiaalisen median sanasto, Helsinki 2010.) Sisältömarkkinointi perst mielenkiintoiseen ja hyödylliseen tietoon tai sisältöön joka tarjotaan valitlle kohderyhmälle. Sisältömarkkinoinnissa totetaan ensisijaisesti
11 käyttäjiä kiinnostavaa sisältöä, jonka katta yrityksen tote tai palvel tlee homatksi. Sisällön tlee vastata kohderyhmän tavoitteisiin ja ongelmiin ja toimia inspiraation lähteenä. (Somalainen 2012.) Verkkoyhteisö on TSK:n sosiaalisen median sanaston (TSK 2010) mkaan yhteisö, jonka jäsenten välinen vorovaikts tapaht pääasiallisesti tietoverkon välityksellä. Yhdistävä tekijä verkkoyhteisön jäsenillä on yhteinen kiinnostksen kohde. Vorovaikts tapaht esimerkiksi keskstelpalsoilla ja verkkoyhteisöpalvelissa. (Sanastokesks TSK, sosiaalisen median sanasto, Helsinki 2010.) Tykkääminen on erityisesti Facebookissa paljon käytetty termi. Se tarkoittaa toimenpidettä, jonka avlla on mahdollista serata erilaisia kohteita. Sivsta tykkääminen voidaan nähdä tilaksena, jolla Facebook-sivn Tykkää nappia painant käyttäjä linkittää sivn tilapäivitykset oman profiilinsa ja etsivnsa tisvirtaan. Tykkääminen jlkaissta tarkoittaa esimerkiksi Facebookin aikajanalla olevan jlkaisn positiivisen shtatmisen ilmoittamista. Jlkaissta tykkääminen taas tarkoittaa aikajanalla olevan jlkaisn yhteydessä ilmaista positiivista shtatmista siihen. Myös missa verkkosivissa jlkaisista sisällöistä voi myös tykätä. Tällöin Tykkää -napin painalls jlkaisee tykätyn sisällön välittömästi käyttäjän Facebookin aikajanalla. (Jslén 2013a, 12 13.) Tiettyjen sivstojen ja aiheiden yhteisöiden jäsenistä käytetään sosiaalisessa mediassa myös epävirallisia käsitteitä seraajat ja tykkääjät. Seraajilla tarkoitetaan käyttäjiä, jotka seraavat jotakin tiettyä kohdetta. Kohde voi olla esimerkiksi henkilö, yritys tai palvel. Yksi sosiaalisen median osallistmisen moto on tykkäykset, jolloin käyttäjä yksinkertaisesti painaa jlkaislle tykkää nappia tai mta reagointivälinettä verkkoyhteisöpalvelsta riippen. Tykkäys jää mistiin ja välittyy jlkaisn tekijälle. Kohderyhmä on jokko ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen tekijä. Kohderyhmät toimivat lähtökohtaisesti innoittajana sosiaalisen median sisällöntottamiselle. Yrityksen tlisi selvittää oman alana ja aihepiirinsä sosiaalisessa mediassa markkinointiaan varten. Kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi elintavoiltaan yhtenevät ihmiset, kilpailijat tai asiakkaat. (Somen mediaopas n.d.) Jakamisella tarkoitetaan lyhyesti sisällön antamista yhden tai seamman mn käyttöön. Ks. Sisältö.
12 2.5 Ttkimskysymykset Opinnäytetyön ttkimskysymyksenä on kinka saadaan lisää näkyvyyttä Facebookissa ja Instagramissa. Tarkentavina alakysymyksinä ttkimksessa on miten sosiaalinen media toimii?, miten markkinointi sosiaalisessa mediassa tapaht? ja kinka käyttää kanavia tehokkaasti hyödyksi työn ohessa?. Työn prodkti tehdään näiden kysymysten pohjalta totettn selvityksen tloksista. 2.6 Aineisto ja menetelmät Opinnäytetyö totetetaan toiminnallisena opinnäytetyönä, joka Vilkka & Airaksisen (2003, 9) mkaan tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla alasta riippen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön snnatt ohje, ohjeists tai opasts, kten perehdyttämisopas, ympäristöohjelma tai trvallissohjeists. Totetstapana voi olla kohderyhmän mkaan esimerkiksi kirja, kansio, kotisivt tai portfolio. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on yleensä toimeksiantaja. Toimeksiannetn opinnäytetyön avlla voidaan osoittaa osaaminen laajemmin. Myös mahdollisdet työllistyä ja herättää kiinnoststa alalla ovat sremmat. (Vilkka & Airaksinen 2003, 16.) Vilkkaan ja Airaksisen (2003, 56) mkaan toiminnallisissa opinnäytetöissä ttkimksellinen selvitys kl idean totettamistapaan. Toiminnallisessa opinnäytetyössä ei tarvitse välttämättä käyttää ttkimksellisia menetelmiä. Totettamistapana tässä opinnäytetyössä on käytetty sosiaalisen median käytäntöjen kartoittamista, josta kootaan selvitys opinnäytetyön raporttiosdeksi. Työn prodktina totetetaan selvityksen pohjalta sosiaalisen median opas toimeksiantajalle. Prodktin totettamistapana on tottaa pdf- tiedosto ja paperinen opas käyttäen esimerkiksi Mirosoft Power Point- ohjelmaa ja toimeksiantajan visaalista imagoa.
13 3 SOSIAALINEN MEDIA JA MARKKINOINTI 3.1 Miten sosiaalinen media toimii Sosiaalisen median käsite on modostnt web 2.0 määritelmästä. Web 2.0:lla viitataan teen vanhan web 1.0 korvanneeseen termiin. Korven (2010, s. 8.) mkaan tiedonklts vanhan webin aikaan tapahti sisällöntottajan ehdoilla. Usi web 2.0 toimii käyttäjien lomana, tieto lodaan ja kltetaan käyttäjien toimesta, heidän valitsemassa paikassa ja heidän valitsemana ajankohtana. Sosiaalinen media on käyttäjälähtöistä. Käyttäjillä on mahdolliss loda, hallita ja jakaa omaa sisältöään sekä klttaa miden käyttäjien tottamia sisältöjä. Sosiaalinen media käsittää internetissä tarjolla olevat palvelt ja sovellkset, joihin yhteisö modostaa sisällön osallistmalla. Jokainen osallistja to sisältöön oman merkityksensä. Pohjimmaisena tarkoitksena on tottaa sellaista sisältöä, eli aineistoa jonka on tottant seampi ihminen samasta aihepiiristä. (Korpi 2010, 6). Sosiaalinen media on siis sisällöntottamista yhteisöllisesti, aineiston jakamista ja informaation saatavden helpottamista ja persoonallista markkinointia. Sisältö ja sen jakaminen ovat sosiaalisen median tärkeimmät elementit. (Korpi 2010,8.) Jakaminen, jota ktstaan myös syndikoinniksi, on persta sosiaalisen median sisällön näkyvyydelle. Tieto jlkaistaan yhdessä paikassa mtta leviää jakamisen avlla seaan eri sivstoon ja mediaan. Jakamiseen tarvitaan käyttäjiä, joita aihe kiinnostaa ja josta he ovat innostneita. Sosiaalinen media erott perinteisestä mediasta ja jokkoviestinnästä käyttäjien aktiivisdella ja vorovaiktksella. Sosiaalisen median käyttäminen lo mahdollisden olla osa isompaa yhteisöä. (Pönkä 2015; Lietsala 2016, 1.) Sosiaalinen media mahdollistaa markkinoinnin laajenemisen seaan eri markkinointikanavaan käyttäjien ja yhteisön avlla (kvio 1). Kviossa havainnollistetaan, kinka yksi jlkais voi tavoittaa kaikki sosiaalisen median kanavat linkkien jakamisen avlla. Sosiaalinen media on sisältörikas käyttäjien ansiosta ja sillä on monipoliset kanavat moneen erilaiseen käyttötarkoitkseen. Hyvänä esimerkkinä sosiaalisesta toiminnosta on hyödyllisten linkkien jakaminen miden käyttäjien nähtäville. Käyttäjät lovat yhden sren yhteisön samasta aihepiiristä kiinnostneiden kesken. Tiedonhak on näin nopeampaa ja tarkempaa. (A. Hintikka.)
14 KUVIO 1. Sosiaalisen median näkymät. 3.2 Markkinointi sosiaalisessa mediassa Yrityksille markkinointi on aiempaa kannattavampaa sosiaalisen median kstannstekijöiden, klttajakäyttäytymisen sekä viestinnän kohdennettavden ansiosta. Hakkonemarkkinointi, verkostoitminen ja yhteisöllinen sisällöntotanto toimivat ennen kaikkea imagon rakentajina mtta pitkällä tähtäimellä myös myynnin lisääjinä. Sosiaalisen median tärkeimpinä tehtävinä nähdään asiakasdialogin ja vorovaiktksen lisäys sekä organisaation brändin vahvists. Yrityksen ottaessa sosiaalinen media osaksi markkinointia lodaan mahdolliss osallista kesksteln, joka käydään organisaatiosta, sen toimialasta, totteista tai palvelista. Tämä on yksi tärkeimmistä sosiaalisen median markkinoinnin hyödyistä. Yritys pystyy itse vaikttamaan kesksteln klkn ja lomaan lähtökohdat keskstellle. Sanastokesks TSK ry:n sosiaalisen median sanaston (2010) mkaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän moto, jossa käsitellään totetta sisältöä vorovaiktksessa käyttäjien kesken. Sosiaalinen media on yhteisöllistä sisällöntottamista, jossa yrityksen markkinoinnin vorovaiktksella on sri rooli. Markkinointi sosiaalisessa mediassa perst yrityksen brändiin, oikean kohderyhmän löytämiseen ja vorovaiktkselliseen sisällöntottamiseen.
15 Niin perinteisessä markkinoinnissa kin sosiaalisen median markkinoinnissa tärkeimmät lähtökohtakysymykset ovat mitä markkinoidaan, kenelle ja miten (Kvio 2). Sosiaalisessa mediassa markkinoidaan personoita yritystä, imagoa ja brändiä. Sisältö lo vorovaiktsta ja vorovaikts sisältöä. Mahdollisdet asiakasknnan löytämiseen sosiaalisesta mediasta ovat melkein rajattomat kanavien määrän voksi. Mitä Brändi Sisältö Kenelle Miten Kohderyhmä, Aihepiirin yhteisö Sosiaalisen median kanavat Seraajat kampanjat, aktiivinen osallistminen, KUVIO 2. Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa markkinoidessa on pidettävä mielessä mitä markkinoidaan (Kvio 2). Sosiaalinen media sopii totteiden ja palveliden markkinointiin, mtta se on ensisijaisesti yrityksen brändimielikvan ja asiakasshteiden vahvistamista, ei niinkään myynnin lisäämistä. (Pesonen 2013, 23 25, 176.) Perinteisesti markkinoinnissa on hyödynnetty saman viestin lähettämistä srelle määrälle klttajia, niin ktstta massamarkkinointia. Soramarkkinoinnin ja lehtimarkkinoinnin rinnalle on tllt monipolisempi kohdennett markkinointi, jossa markkinoinnin viestit yksilöidään klttajille. Yritykset ovat vorovaiktksessa asiakkaisiinsa sosiaalisen median kanavissa, jossa yrityskva, henkilökohtainen asiakaspalvel ja sien asiakkaiden tavoittaminen vahvistvat. (Kotler, Bowen & Makens 2014, 498.) Sosiaalisessa mediassa markkinoidaan yrityksen brändiä, jonka lomisessa ja vahvistamisessa jlkaistavalla sisällöllä on sri vaikts. Lkijalle on tarjottava mahdolliss innosta, kiinnosta ja löytää hyödyllistä tietoa. Parhaimmillaan hyvä jlkais tottaa lkijalle elämyksen, joka tkee yrityksen imagoa. Kiinnostavalla sisällöllä saadaan lkijasta mahdollinen asiakas. Jlkaist sisältävät aineistoa aihepiiristä, johon yritys kl ja josta lkija on kiinnostnt. Jlkais voi olla yrityksen omaa totosta tai siinä voidaan jakaa miden totoksia. Avaintekijänä sosiaalisen median käyttäjille on ajankohtainen tieto ja tore sisältö. Tämä lo skottavtta ja lotettavtta. Kn yritys on sosiaalisessa
16 mediassa riittävästi läsnä ja kntelee mikä käyttäjiä kiinnostaa milläkin hetkellä, pystytään tottamaan ajankohtaista sisältöä. Kesksteln osallistminen vaatii reagointia aktiviisiin keskstelihin, jolloin jo lotn sisältöön todaan mkaan yrityksen näkyvyys. (Korpi 2010, 44.) Kn sisältö ja osallistminen ovat aiheeseen sopivia, lkijat hyötyvät yrityksen seraamisesta. Käyttäjälle hyödylliset jlkaist mahdollistavat yrityksen näkyvyyden myös käyttäjien keskinäisissä keskstelissa. Sosiaalisessa mediassa on erittäin tärkeää löytää omat kohderyhmät, aihepiiristä kiinnostneet käyttäjät. Mten vaarana on laadkkaankin sisällön häviäminen massaan. Niin kin mssakin markkinoinnissa yksi tärkeimmistä lähtökohdista markkinoinnin snnittelssa myös sosiaalisessa mediassa on ensiairvoisen tärkeää määritellä markkinoinnin kohde, eli kohderyhmä esimerkiksi asiakassegmentoinnilla. Sillä vastaan kysymykseen kenelle markkinoidaan (kvio 2). Bergström & Leppäsen (2009, 150 151) määritelmän mkaan "segmentti on asiakasryhmä, johon klvilla ostajilla on vähintään yksi ostamiseen liittyvä yhteinen piirre". Segmentointi on tarkoittaa asiakasryhmien etsimistä, jotka valitaan markkinoinnin kohteeksi. Segmentoinilla pyritään vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja arvoihin. Yrityksen on mahdotonta tyydyttää kaikkien tarpeita, joten kohderyhmän valitseminen on markkinoinnin tärkein lähtökohta. Jos yritys ei valitse kohderyhmäänsä, on todennäköistä, että hyvin harva ostaja valitsee markkinoitavan totteen. (Bergström & Leppänen 2009, 150 151.) Segmentointi on markkinoinnin kilpailkeinojen persta ja markkinointiviestinnän ratkaist ovat erilaisia kohderyhmittäin. Totetarjooma, asiakaspalvel, hinta ja markkinoinnin snnittel vaihtelevat segmenteittäin. Segmentoinnissa on ensisijaisesti kyse valinnasta ja se on aina yrityksen valinta, ei sattman tlosta. Ensimmäisen valinnan segmentoitia ajatellen yritys tekee jo määritellessään liikeideaansa. Valinta merkitsee siis rohketta lopa sresta jokosta potentiaalisia asiakkaita, jotta resrssit saadaan riittämään niihin markkinalohkoihin, joiden varaan menestys rakennetaan. (Bergström & Leppänen 2009, 151.)
17 KUVIO 3. Yhteisöpalveliden käyttö Somessa 2013-2017. Sosiaalisen median sosio jatkaa kasvaan ja erityisesti vanhemmat ikälokat ovat löytäneet tiensä sosiaalisen median maailmaan (kvio 3.) Sosiaalisen median käyttäjämäärien kasvaessa markkinoinnin tärkeimpiä lähtökohtia on kohderyhmien löytäminen. Kohderyhmistä voidaan pha myös heimona, jonka (Korpi 2010, s. 48) kvailee yhteisen asian ympärille kokoontneena tiiviinä jokkona ihmisiä. Nämä ihmiset käyttävät yhteisen asian tiimoilta aihepiiriin klvia omia käsitteitä ja kieltä. Markkinoidessaan sosiaalisessa mediassa yrityksen on löydettävä omat heimonsa ja tllakseen osaksi heimoa on klttava samaan kohderyhmään ja jaettava samat kiinnostksen kohteet ja mieltymykset. Tämän takia kohderyhmien sisälle kannattaa modostaa tarveryhmiä, eli saman tyyppisiä ihmisiä, joilla on kitenkin eri tarpeet. (Siniaalto 2014, 31 33.) Tarveryhmistä modostvat sivstojen seraajat, jotka ovat entisiä, nykyisiä tai mahdollisia tlevia asiakkaita. Kn sosiaalisen median markkinoinnissa on selvitetty mitä ja kenelle markkinoidaan, valitaan mahdollisimman hyödylliset kanavat. Tällä vastataan kysymykseen, miten sosiaalisessa mediassa markkinoidaan. Myös sisällöntotanto vastaa osaltaan kysymykseen, sillä kanavan valitsemisen jälkeen aloitetaan sisällöntottaminen, joka vahvistaa mielikvia ja brändiä. Sisällöstä tehdään yhteisöllinen seraajien avlla, osallistmisen keinoja ovat kommentoinnin, äänestykset, arvioinnit ja vastakset. Kanavat löytyvät sieltä mistä kohderyhmätkin, eli kntelemalla ja seraamalla aktiivisesti asiakkaita ja mita aihepiiristä kiinnostneita. Markkinoijalle on tarjolla seita erityyppisiä sosiaalisen median kanavia ja valinta niiden jokosta voi olla hankalaa. Kana-
18 vien käyttötavat eroavat toisistaan. Kanavan valinnan helpottamista tkee selkeä markkinointitavoite. Markkinointiyritys Somen Digimarkkinoinnin mkaan markkinointitavoitteita voi olla esimerkiksi verkkoliikenteen eli käyttäjien ohjaaminen yrityksen verkkosiville, soraan myyntiin tähtääminen, yrityksen ja sen brändin tnnettavden lisääminen sekä positiivisten mielikvien lominen, asiakkaiden sitottaminen yrityksen toimintaan ja vorovaiktksen kasvattaminen. (Somen Digimarkkinointi n.d.) 3.2.1 Brändin ja markkinointiviestin vahvistaminen Brändiä on mahdollista vahvistaa monessa eri kanavassa tietyissä aihepiireissä. Tällöin brändi ja sen lomat mielikvat vahvistvat aihepiireistä kiinnostneiden käyttäjien eli mahdollisten asiakkaiden silmissä. Sosiaalinen media on vaikttant ihmisten vapaa-aikaan sresti ja mttant ihmisten välisiä vorovaiktsshteita. Tämä näkyy myös viestintätapojen ja perinteisten viestinnän mallien sekä jakelkanavien mtoksessa. (Pesonen 2013, 21 29, 39.) Tämän päivän markkinointikenttä on laaja, ja täynnä kilpaila. Jotta markkinoija tavoittaa mahdollisimman laajan seraajaknnan markkinointiviestin on erotttava massasta. Sosiaalinen media tarjoaa markkinoijalle mahdollisden vahvistaa omaa brändiä, ja erotta mista saman alan toimijoista. Sosiaalisen median antama mahdolliss kommnikoida asiakkaiden kanssa tarjoaa markkinoijalle mahdollisden toda lisäarvoa jo olemassa olevaan asiakasshteeseen. 3.2.2 Sisältö Laadkas sisältö sosiaalisessa mediassa lodaan niin että se tarjoaa ratkaisn vastaanottajan ongelmaan. Sisällön tlisi tarjota lkijalle tnnereaktio ja parhaimmillaan kokonainen elämys, eli sen tlee olla paitsi hyödyllistä myös viihdyttävää. Henkilökohtainen ja personoit viesti välittää paitsi yrityksen brändiä, mtta ottaa myös homioon lkijan yksilönä. Hyvä sisältö kertoo asiansa monella tavalla samaan aikaan. Yksilöity sisältö erott paremmin ja se vorophelee tärkeän asian, kohdennetn viestin ja visaalisden kanssa. Sen on tarkoits myös jakaa mielipiteitä, ei vain yrittää miellyttää kaikkia lkijoita. Sisällön tottamisessa on tärkeää pysyä klolla ajankohtaisista asioita, knnella mitä lkijat phvat ja osallista itse aktiivisesti myös mihin keskstelihin. (Isokangas& Vassinen 2010, 67 70.)
19 Sosiaalisessa mediassa on tärkeimpiä lähtökohtia sisälläntottamisessa on vorovaikts, sillä lodaan side asiakkaan ja yrityksen välille. Mikäli sosiaalista mediaa käytetään vain yksipoliseen markkinointiin yritykseltä klttajille, asiakas ei pysty lomaan sidettä yritykseen ja yritys on sosiaalisessa mediassa aivan vääristä syistä (Korteso & Patjas 2011, 15.) Sisältöä ei pitäisi tottaa ainoastaan saadakseen lisää seraajia ja tykkäyksiä, vaan miettiä kinka tottaa sisältö, jolla pidetään seraajat tyytyväisenä. Tällä tavoin levitetään yrityksen sanomaa ja saadaan asiakkaat mkaan yrityksen markkinointiin. Kn yrityksen sivstolla jlkaistaan mahdollisimman paljon sellaista sisältöä, joka liittyy halttn kohderyhmään ja heitä kiinnostaviin asioihin, onnisttaan lomaan tyytyväisten seraajien heimo. Jlkaist voivat olla ehdotksien ja kysymyksien esittämistä ja sisältää esimerkiksi linkkejä erilaisiin hyödyllisiin sisältöihin. (Jslén 2013a, 15.) Oikeanlaisella tekstillä lodaan tnnetiloja ja mielikvia, sitotetaan asiakkaat yritykseen ja myydään pitkällä tähtäimellä totteita ja palvelita. (Korteso & Patjas 2011, 39.) Sisältöjen jlkaisemisessa tlisi pitää mielessä sisällön merkitys, lpas ja toimintakehots. Sisällön merkityksellä viitataan jlkaisn tarkoitkseen, miksi jlkais on tehty. Lpaksella annetaan seraajalle jotakin hyödyllistä ja samalla annetaan syy serata siva edelleen. Toimintakehotksella hoktellaan käyttäjää lkemaan yrityksestä lisää ja pyritään vaikttamaan seraajan toimiin asiakkden saamiseksi. Toimintakehotksella voidaan myös kannstaa käyttäjää jakamaan yrityksen sisältöä tai ktsmaan kavereita tykkäämään sivsta. Näin saadaan käyttäjät mkaan yhteisölliseen sisällöntottamiseen ja markkinoimaan yritystä omalla toiminnallaan. (Jslen 2013, 67.) Myös Tanni ja Keronen (2013, 39 40) sosittelevat kolmen erilaisen sisältötyypin hyödyntämistä asiakashankinnassa. Asiakkaaseen kohdistettavan sisällön tlisi olla tavoittavaa, sitottavaa ja aktivoivaa sisältöä. Sosiaalisessa mediassa jlkaistaessa on olennaista sisällön lovttaminen käyttöön ilmaiseksi. Ilmaisilla ideoilla ja mielenkiintoisella sisällöllä, ilman vaatimksia vastapalvelista, saadaan sivstolle enemmän kävijöitä. Kaikki kävijät ovat mahdollisia asiakkata. (Jslén 2011, 300 301.) Isokankaan ja Vassisen (2010, 66 67) mkaan phtaan sisältömarkkinoinnista, kn lodaan relevanttia sisältöä säännöllisesti ja systemaattisesti yrityksen asiakkaille sekä ja mahdollisille tleville asiakkaille eli prospekteille. Yksi hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista on blogiteksti, jonka avlla voidaan toda esiin paitsi yrityksen mielipiteitä ajankohtaisista asioista myös loda aktiivista keskstela asian tii-
20 moilta. Ilmainen sisältö, jonka yritys tarjoaa asiakkaan käyttöön mahdollistaa mielenkiinnon heräämisen yritystä kohtaa, toimii asiakkaan ongelmien kartoittamisen apvälineenä ja rakentaa lottamsta yritykseen. Mielenkiintoisen sisällön lomiseen tarvitaan jotakin poikkeksellista, joka tarjoaa jotakin tta ja odottamatonta. Näin yritys voi parhaimmassa tapaksessa tarjoamansa ilmaisen sisällön avlla täsmentämää ja loplta ratkaista jonkin asiakkaalle keskeisen ongelman. Tämä osoittaa yrityksen kiinnostksen asiakkaita ja heidän ongelmia kohtaan, ja vahvistaa samalla omaa asiantntijttaan. (Jslén 2011, 301.) Sisällöntottaminen voi olla myös phdasta mainostamista. Facebookin työkalssa pääsee itse lomaan mainoksen ja kohdentamaan sen. Facebookin mainoksia voi tehdä mtamalla tavalla; loda mainokset ja antaa niiden olla tai optimoida mainoksia tottamaan parhaan tloksen. (Siniaalto 2014, 68-77.) Uskottavtta lodaan osallistmalla seaan eri sosiaalisen median palveln ja saadaan laajaa näkyvyyttä. Mainostamisellakin on tärkeämpää tarjota ratkaisa asiakkaan onglemaan kin letella totteen tai palveln ominaisksia. tarjota ratkais asiakkaan ongelmaan, kin jaaritella totteesta. Yhteisöä tlisi rohkaista yhteydenottoon ja tehdä se heille mahdollisimman helpoksi. Yrityksen löytämisen tlisi olla mahdollisimman helppoa ja sen tietojen saaminen helposti saatavilla. Sisällöntottamisessa on tärkeää kokeilla rohkeasti erilaisia tyylejä ja kanavia, jotta sivsto pysyy kiinnostavana. (Scott 2009, 238 239.) 3.2.3 Seraajat Mainonta sosiaalisen median kanavissa on monipolisempaa ja sen avlla on mahdollista tavoittaa kohdennetmpia asiakassegmenttejä. Markkinointi sosiaalisessa mediassa vaatii onnistakseen sren ja vahvan seraajajokon. Koska markkinointi sosiaalisissa medioissa perst yhteisölliseen vorovaiktkseen, kten tarinoiden, jttjen ja linkkien jakamiseen, srempi seraajamäärä takaa laajemman vastaanottajamäärän markkinointiviestille. 3.2.4 Hakkoneet ja haktlokset
21 Korteson (2014, 45) mkaan yritys ei ole olemassa asiakkaan silmissä, mikäli sitä ei löydy Googlesta. Google on nykypäivän sositin ja käytetyin tiedonhankinnan apväline. Googlen etsivlle haktloksiin pääsee maksetilla mainoksilla tai tottamalla rnsaasti sisältöä. (Korteso 2014, 45). Sivsto nosee ylemmäs haktloksissa mista sivstoista linkitetyn sisällön ansiosta. Kaikki sosiaalisen median palvelihin yrityksen tekemä sisältö näkyy hakkoneiden tlossivilla. Tlokset ja niiden määrä vaihtelevat eri palveliden välillä ja eri aikoina. Hakkoneet vaativat tta sisältöä ja käyttäjätnnsten aktiivista käyttöä, mikäli halaa tloksia. (Korpi 2010, 57.) Linkittämisen tärkeyttä ei pidä vähätellä. Sen lisäksi, että holehtii omien sivstojen linkitykset kntoon ja johtamaan toisiinsa, on tärkeää homioida myös m yhteisö. Miden tekemien sisältöjen linkitys ylläpitää vorovaiktsta ja kertoo aktiivisesta osallistmisesta. (Korpi 2010, 47 48.) 3.2.5 Bdjetti Sosiaalisen median markkinoinnin yksi srin et on sen markkinointibdjetin edlliss. Koko sosiaalisen median läsnäolo on mahdollista hoitaa korvaksetta käyttämällä ilmaisia palvelita. (Korpi 2010, 71). Sosiaalisen median sisällöntotannosta voidaan lkoistaa joitakin tekijöitä, mtta yrityksen on itse oltava läsnä aktiivisesti, jotta imago säilyy persoonallisena ja helposti lähestyttävänä. Tekstisisältöjen ja videototannot ovat yksi esimerkki mahdollisista lkoistettavista asioista. Maksllisista palvelista sosiaalisessa mediassa saa sein yleishyödyllisen edn mainosten poistessa yrityksen omasta sisällöstä. Mainokset voivat sisältää esimerkiksi kilpailijan markkinointia. Maksllisen mainonnan etja sosiaalisessa mediassa on mainosten kohdistaminen tarkoin valitlle yleisölle. Esimerkiksi Facebook rajoittaa päivitysten näkymistä kaikille käyttäjille ja se näyttää päivityksiä käyttäjien kiinnoststen mkaan. Mikäli yritys halaa mainosten näkyvät kaikille, se on maksllista. (Korteso 2014, 104,126.) 3.2.6 Snnitelmalliss Sosiaalisen median markkinointiin kten markkinointiin yleensä on syytä shtata vakavasti ja pitkäjänteisesti. Usein lyhyet kokeilt eivät saa kovin laajaa seraajamäärää, eikä synnytä keskstela ja vorovaiktsta. Asiakkaiden arjessa näkyminen on parasta
22 markkinointia sosiaalisessa mediassa. Yrityksen työyhteisö on syytä ottaa mkaan sosiaalisen median snnittelssa ja loda pitkän tähtäimen sntaviivat tavoitteiden pohjalta. Kn tärkeät sntaviivat sosiaalisessa mediassa näkymiselle on lot, on työntekijöidenkin helpompi osallista markkinointiviestin oikeanlaiseen jakamiseen. (Isokangas&Vassinen 2010, 63 65.) Snnitelmallisteen kl asianmkainen strategia, mtta myös snnitelma siitä miten vorovaiktsta ja osallistmista totetetaan käytännössä päivittäin. Päivittäinen osallistminen attaa seraamaan paitsi alan ajankohtaista keskstela, myös kilpailijoiden ja asiakkaiden sisällöntotantoa. Tämä attaa seraamaan myös oman yrityksen keskstelkenttää. Tietoiss siitä, mitä sosiaalisessa mediassa tapaht attaa yritystä lomaan laadkkaan toimintasnnitelma. (Isokangas&Vassinen 2010, 144.) Sosiaalinen media vaatii jatkvaan läsnäolon lisäksi käyttäjien analysointia ja yrityksen toimintatapojen mokkasta. Sosiaalisen median ylläpitoon käytetään erilaisia serantamenetelmiä. Sosiaalisen median kanavien markkinoinnista on kannattavaa tehdä jokaviikkoinen raportti, jonka avlla tlkitaan onnistmisia ja ongelmakohtia. Mainostyökaljen avlla voidaan serata käyttäjien sitotneistta. Esimerkiksi Facebookin mainostyökal antaa atomaattisesti koosteen jlkaisjen menestyksestä viikoittain. 3.2.7 Kanavat Markkinoijan näköklmasta palvelt voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään; informaatiota jakavat kanavat, kvapalvelt ja videopalvelt (kvio 4).
23 KUVIO 4. The Global Social Media Prism 2017/2018 Yrityksen on hyvä markkinoida sosiaalisen median sivjaan monissa eri markkinointikanavissa, tavoittaakseen mahdollisimman sren yleisön. Sosiaalisen median kanavista on hyvä olla maininta vähintään yrityksen omilla kotisivilla, sähköposteissa, käyntikorteissa ja esitteissä. Lisänäkyvyyttä sosiaalisen median kanaville voidaan saada markkinoimalla kanavia myös yrityksen kirjeissä, totepakkaksissa, kiteissa, opasteissa sekä kartoissa. (Kerpen, Rosenblth & Riedinger 2015, 58.) Mikäli yrityksellä on käytössään jokin sosiaalisen median kanava, tlee sitä päivittää aktiivisesti sekä osallista keskstelihin säännöllisesti. Jos yritys ei kykene olemaan läsnä tai henkilöstöllä ei ole aikaa panostaa sosiaalisen median kanaviin, on parempi olla liittymättä palvelihin. Markkinointiviestiä on mokattava käytetyn sosiaalisen median palveln mkaan. Esimerkiksi blogimarkkinointi ja Twitterissä tapahtva kirjoittel, ovat kaksi hyvin erilaista
24 mediaa käytettäväksi. Blogikirjoitksessa voidaan kertoa kattavasti yrityksen seraavan voden totelanseeraksista, tai esitellä yrityksen toimintaa asiakkaille, kn taas Twitter on tarkoitett lyhytsanaiseen sisällönjakoon. (Twitter 2013.) 3.2.8 Onnistmisen seranta Sosiaalisen median markkinoinnin onnistmista mitataan erilaisten laadllisten- ja määrällisten mittareiden avlla. Mittareista käytetään nimitystä viraliteettiaste ja konversioaste. Viraliteettiaste kertoo kinka paljon ihmiset ovat kertoneet jlkaissta eteenpäin omille sidosryhmilleen. Konversioaste kertoo käyttäjien toimimisesta haltlla tavalla. Ja sitä mitataan jlkaisn tavoitteen mkaan. Brändin tietoisden määrää voidaan mitata tietoissasteen avlla. Tietoissaste koost sivjen seraajista, tykkääjistä, keskstelijoista, kommentoijista, jakajista ja mista osallistjista yhteensä. Homioaste polestaan kvastaa jlkaisihin liittyvää aktiivistta eli jlkaisjen tykkäys-, kommentointija jakamismääriä. Tavoittavs kvastaa ihmismäärää, jonka jlkais on tavoittant. Sitotmisaste koost kohdeyleisön osallistmisesta shteessa tavoitettn ihmismäärään. (Kaipio 2013.)
25 4 FACEBOOK JA INSTAGRAM 4.1 Markkinointi Facebookissa Facebook on yksi sositimmista sosiaalisen median kanavista. Sanastokesks TSK ry (2010) määrittelee Facebookin palvelksi, joka tarjoaa käyttäjilleen mahdollisden yhteydenpitoon sekä henkilökohtaisten tietojen jakamiseen miden käyttäjien kanssa. Facebookissa markkinoinnin totettamiseen on monta erilaista tapaa. Vaihtoehtoina ovat hintamarkkinointi ja sisältömarkkinointi. Hintamarkkinoinnilla saadaan tloksia nopeasti, sisältömarkkinointi on pitkäjänteisempää ja se tottaa tloksia hitaammin sisällön, kten kvien ja tarinoiden jakamisen myötä. Lisäksi Facebookissa voidaan totettaa esimerkiksi kampanja-, tarina- tai viihdepainotteista markkinointia ja käyttää sen maksllisia mainospalvelita (Korteso 2010, 102 108). Markkinointitapoja voidaan käyttää samanaikaisesti toisiaan tkemassa. Tapaa valittaessa tlisi ottaa homioon markkinointistrategiassa jäsennellyt tavoitteet. (Korteso 2010, 98 99.) Esimerkiksi ilmaiset tilapäivitykset ja pelkkä aktiivinen läsnäolo eivät tota tloksia nopeaa kasva hakevalle yritykselle. Nopeiden tlosten saamiseksi käytetään maksllista markkinointia oman sisällöntotannon lisäksi. (Jslén 2013b, 27 28.) 4.1.1 Vorovaikts Aktiivinen ja säännöllinen yrityksen viestiminen lisää näkyvyyttä. Siv, joka tottaa sisältöä sein aktivoi paitsi sivn seraajia mtta myös vaikttaa selvästi sivn kokonaisaktiivisteen. Facebookin markkinointi- ja viestintättkimksen mkaan (Parviainen & Lähdevori 2012), Facebook-sivn ylläpitäjän aktiivisdella on sri vaikts sivston seraajiin ja kävijämääriin. Kn Facebook sivn ylläpitäjä käyttää aikaa ja näkee vaivaa sisällön tottamiseksi, viestii säännöllisesti sivstolla ja toimii vorovaiktksessa seraajiensa kanssa, nostaa tämä selkeästi sivston kokonaisaktiivistta. Ttkimksen mkaan somalaisten yritysten Facebook-sivstoja ylläpiti seimmin yrityksen markkinointi- tai viestintäosasto ja viikossa sivstojen ylläpitoon käytettiin aikaa noin 4,1 tntia. Ttkimksesta kävi myös ilmi vorovaiktksen vaativan aikaa, sillä keskimäärin thatta käyttäjää kohden yhdellä ylläpitäjän työtnnilla saadaan aikaan yksi seinäkirjoits, 14 seinäkirjoitksen tykkäystä, kaksi kommenttia sekä yksi kommentin tykkäys. Yritysten
26 Facebook-sivstojen tärkeimmät tehtävät ovat tiedottaminen, brändinrakentaminen sekä asiakasshteiden hoitaminen. Näillä tehtävillä parannetaan yrityksen asiakasshteita ja yritysmielikvaa ja ovat siksi ensiarvoisen tärkeitä. Ttkimksesta selvisi, että naiset ovat miehiä aktiivisempia sosiaalisessa mediassa ja ihmisten aktiivisden olevan srimmillaan Facebook-sivstoilla aamlla kello 10 ja illalla kello 20. (Parviainen & Lähdevori 2012.) Yrityksen tlisi pyrkiä Facebook-markkinoinnilla kahteen tavoitteeseen, hoitamaan asiakasshteita nykyisten ja tlevien asiakkaiden kanssa. Jotta vorovaikts olisi aitoa ja välitöntä, tlee yrityksen olla aktiivinen Facebook käyttäjä. Sivja tlisi tarkastella päivittäin, jotta kommentteihin ja kysymyksiin voidaan vastata nopeasti ja sivt pysyvät ajankohtaisina. Näiden toimien avlla välittyy viesti aktiivisesta sivstosta, jonka ylläpito on kiinnostnt seraajistaan. Yrityksestä välittyy aidompi ja inhimillisempi mielikva viestinnän sisältäessä mtakin kin asiatekstiä ja tisia. Sosio laskee nopeasti mikäli viestintä on vain tiedottamista. Facebookin lonne vorovaiktsshteissa on lyhyt ja spontaani, eikä yritys voi snnitella mahdollisia keskstelja etkäteen. Facebook-sivstoilla käyttäjien sosiaaliset kontaktit modostvat eli ystävistä ja tykätyistä sivista. Yrityksen viestinnän on hyvä pyrkiä käyttäjäystävälliseen ilmapiiriin. Ihmiset halavat mielmmin olla yhteydessä yritykseen, joka vaikttaa inhimilliseltä, rehelliseltä ja ymmärtäväiseltä. Yrityksen jakaessa omia päivityksiään, kviaan sekä videoitaan, seraaja kokee tntevansa yrityksen paremmin. Sivston tykkäämisen jälkeen vain joka kymmenes käyttäjä palaa takaisin sivlle Facebook sisällön tlee olla lovaa ja mielenkiintoista, jotta seraajat saadaan palaamaan sivlle. (Leino 2012, 129, 133 134.) 4.1.2 Sisältömarkkinointi Facebook on tottt näkemään ihmisten henkilökohtaisen viestinnän välineenä, mtta siitä on tllt yhä enemmän sri bisneksentekoväline. (Kananen 2013, 126.) Sisältömarkkinoinnissa asiakkaat ohjataan epäsorasti yrityksen totteiden tai palveljen pariin sisällön avlla. Sisältö itsessään vakttaa asiakkaat yrityksen kiinnostavdesta ja toimii näin erinomaisena homion saamisen lähteenä. Sisältömarkkinoinnin keskiössä ei ole itse yritys tai sen tote, vaan asiakkaille lot lisäarvo. (Korteso 2010, 101 102.)
27 Yrityksen Facebook-sivlla tlisi olla yrityksen toiminnasta kertovia kvia ja tarinoita, joilla lodaan mielikvaa brändistä. Yritykseen ja sen imagoon ttstminen on tärkeää asiakkaille ennen ostopäätöstä. Sivston elävöittäminen kvin ja videoin, kertovat yrityksen tavasta toimia asiakkaiden kanssa. (Kananen 2013, 127.) Videoita on mahdollista jakaa Facebook-sivlla soraan, ja nykyään on myös live- video toiminto, jonka avlla asiakas todaan lähemmäs yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Yrityksen imago näkyy sen tavassa viestiä sosiaalisessa mediassa. Sisällöllä on imagon ylläpitämisessä tärkeä rooli. Kvat ja videot tovat lisämasteita jlkaisihin, mtta kirjoitetlla tekstillä on aina yhtä monta tlkintatapaa kin lkijoitakin. Tämän voksi tekstiä jlkaistaessa yrityksen tlee olla erityisen tarkka sanamodoissaan ja mielikvasta, jonka tekstillään lo. Tekstin tlisi olla lyhyt ja ytimekäs sekä monipolinen. Hyvään jlkaisn ja laadkkaan sisällön lomiseen tarvitaan sein aikaa ja ennen jlkaisa sisältöä on hyvä tarkastella mtaman otteeseen (Siniaalto 2014, 40-42.) Oikeanlaisella tekstillä on mahdollista myydä totteita ja sitottaa asiakkaita samanaikaisesti. Sen avlla lodaan tnnetiloja ja mielikvia, jotka parhaimmillaan johtavat ostopäätökseen. (Korteso & Patjas 2011, 39.) Facebook-sivilla on holehdittava lisäarvoa kohderyhmälle tottavasta sisällön jatkvasta tarjonnasta. Sisältöä lodessa on tärkeää mistaa toimia kaaskantoisesti, ei vain kerätä mahdollisimman paljon seraajia ja tykkäyksiä vaan myös tottaa sitä lisäarvoa jota seraajat yrityksen sivilta odottavat. Kn sivlla jlkaistaan mahdollisimman paljon haltta kohderyhmää kiinnostavaa ja hyödyttävää sisältöä, saadaan pitkällä aikavälillä parhaita tloksia. Sisällöntottamisella on myös omat vaaransa. Jos yritys tottaa sitä liikaa ja se on jatkvasti käyttäjien tisvirrassa, voi se alkaa ärsyttämään ja saada seraajat poistmaan. Jatkvan jlkaisemisen ja epärelevantin sisällön sijaan tlisi pohtia mihin kellonaikaan sisältöjä olisi otollisinta jlkaista. (Korteso 2010, 42.) 4.1.3 Hintamarkkinointi Sosiaalinen media ja erityisesti Facebook ovat ennen kaikkea sosiaalisia verkkoyhteisöjä. Sen voksi pelkästään hintamarkkinointi ei sositeltavaa. Tällöin sosiaalisessa mediassa markkinoinnin persta, vorovaikts laskee olemattomiin. Silloin on vaarana yrityksen
28 profiloitminen pelkästään halvaksi mainostajaksi, joka ei tota käyttäjiä hyödyttävää sisältöä. Sosiaalisessa mediassa hintahakistta verrataan kin ilmaisiin mainoslehtisiin, ne eivät ole kovin kiinnostavia eikä niissä homioida yksilöityä kohderyhmämarkkinointia. Kten mainoslehdet, jotka heitetään pois lkematta, myös Facebook-sivn seraajat häviävät. Moni heittää ne pois lkematta, mtta jotkt tarttvat tarjoksiin. (Korteso 2010, 100.) 4.1.4 Tykkääjät Facebook sivn tykkääjiä keräämällä välitetään ilmaiseksi yrityksen markkinointiviestiä. Tykkääjien määrä vastaa samaa määrää ilmaista kontaktirekisteriä, jolle voi koska vain snnata maksttomia viestejä Facebook-sivn katta. (Jslén 2013b, 40.) Homion saaminen Facebookissa onnist tottamalla mielenkiintoista ja homiota herättävää sisältöä. Seraajaknta tai toisin sanoen tykkääjäknta kasvaa seraajien jakaessa kiinnostavan sisällön eteenpäin oman profiilinsa aikajanalla. Facebookissa käyttäjien on myös mahdollista ktsa toisia käyttäjiä tykkäämään sivsta, mikäli se on tehnyt vaiktksen käyttäjään. Kerpen, Rosenblth ja Riedinger (2010, 57) lettelivat kirjassaan kymmenen syytä, miksi klttajat tykkäävät yrityksien sivista Facebookissa. Järjestyksessä tykkäyksien syyt sivston seraamiselle olivat; 1) mahdolliss saada alennksia ja tarjoksia yritykseltä, 2) osoittaakseen ystävilleen tkevansa kyseistä yritystä, 3) saadakseen ilmaistarjoksia tai näytteitä, 4) saadakseen tietoa yrityksen tapahtmista, 5) saadakseen tiedon tlevaisden projekteista, 6) nähdäkseen päivityksiä tlevista alennsmyynneistä, 7) hvin voksi, 8) nähdäkseen eksklsiivista sisältöä, 9) tietääkseen lisää yrityksestä sekä 10) oppiakseen lisää yrityksen alasta. 4.1.5 Näkyvyys Yrityksen Facebook-sivt kilpailevat näkyvyydestä paitsi miden yritysten ja järjestöjen kanssa, mtta myös käyttäjien ystävien ja heidän päivityksien viemästä homiosta. Jälleen kerran, kten aikaisemmin tässä työssä on jo todett päivityksen tai jlkaisn sisällöllä on sri merkitys. Päivitys tlisi tehdä kiinnostavaksi esimerkiksi kysymyksellä tai
aiheenavaksella kesksteln saamiseksi sivlle. Yksikin jlkais voi laajentaa näkyvyyttä homattavasti. 29 Facebook tarjoaa hyvät mahdollisdet serata ja analysoida sivston tykkäyksiä, kävijämääriä sekä seraajien aktiivistta. Tykkääjien määrää seraamalla ei kitenkaan saa todellista kvaa sivston tilasta, sillä moni käyttäjä toimii Facebookissa passiivisesti. Sivston sosiota voidaan tarkkailla sen seraajien aktiivistta ja paras tapa kartoittaa sivston tila on tarkastaa päivittäisten aktiivikäyttäjien määrä sekä sivn näyttökerrat. Aktiivisella ja laadkkaalla sisällöntotannolla yritys saa eniten tykkäyksiä ja kommentteja joka lisää sivn näyttökertoja. Sivnäyttöjen lisääntyessä myös tykkääjämäärät kasvavat. (Leino 2012, 136 138.) Keväällä 2016 Facebook lisäsi sivilleen den toiminnon, jonka avlla yritysten tai organisaatioiden on mahdollista asettaa jlkaist eri kielille. Toiminto mahdollistaa yrityksen jlkaisemisen sealla kielellä, ilman eri kieliversioiden kirjottamista. Kieliominaistta mahdollistetaan päivitysten säilyttäminen lyhyinä ja selkeinä. Sivston seraajat näkevät jlkaisn kielellä, jonka he ovat valinneet omissa kieliasetksissaan. Jlkais näkyy oletskielellä mikäli, sitä ei ole määritetty kaikille mahdollisille kielille. Oletskielen valitseminen englanniksi saattaa olla yritykselle hyödyllisempää ja tavoittaa enemmän käyttäjiä. (Facebook 2018.) 4.2 Markkinointi Instagramissa Instagram on vonna 2010 valmistnt kvanjako- ja yhteisöpalvel, jossa käyttäjät voivat serata toisiaan sekä kommentoida ja tykätä toistensa tottamaa sisältöä. Sosiaalinen toiminnan voksi se lokitellaan yhteisöpalvelksi. Instagram on tarkoitett käytettäväksi mobiililaitteilla, mtta palveln käyttäminen onnist myös Instagramin kotisivilla. Mobiililaitteeseen, kten älyphelimeen asennetaan Instagram-sovells, jolla käyttäjä voi soraan ottaa valokvia ja videoita, lisätä niihin erilaisia toimintoja ja jlkaista ne Instagram-profiilissaan. Instagramiin jlkaistt kvat on mahdollista jakaa soraan myös mihin sosiaalisen median kanaviin. (Pönkä 2014, 121 122.) Instagramista on tllt nopeasti erittäin sositt sosiaalisen median kanava, koska sen toiminnot ja helppo käytettävyys kokttaa nopeasti käyttäjänsä. Palveln käyttäjät ovat hyvin aktiivisia ja sein Instagramissa vieraillaan seammin kin kerran päivässä.
30 4.2.1 Avainsanat Instagramissa käytetään avainsanoja eli hashtageja (#) jlkaisjen yhteydessä. Avainsanat yhdistävät aiheesta kiinnostneet käyttäjät. Avainsanat kirjoitetaan valokvan tai videon kvateksti-kenttään sisältöä jlkaistaessa. Avainsanoista valitaan yrityksen omaa aihepiiriä kvaavat sanat ja ilmaist ja toistetaan niitä jlkaisissa. Tämän avlla yritys tekee itsestään tnnetn kohderyhmälle. Tämän lisäksi kviin voidaan liittää ajankohtaisia tai tapahtmaan liittyviä avainsanoja. Tapahtmiin liittyviä avainsanoja käytettäessä on tarkastettava aina etkäteen, onko kyseistä avainsanaa käytetty jo jossain toisessa yhteydessä. Näin vältetään sekaannkset ja avainsana kytkeytyy vain tarkoitettn aiheeseen. 4.2.2 Sisältö Kva on tärkeä visaalinen viestimiskeino. Hyvä kva herättää homion ja tkee tekstiä, lisäksi kva jättää tietynlaisen mistijäljen käyttäjään. Kvajlkais voi olla kvitskva, totekva tai asiaa selittävä infograafi eli datan visalisoija. Instagramissa yrityksen on mahdollista jlkaista omia tai maksllisen kvapankin kvia. Kohderyhmä ja viestin näköklma antavat määreet hyvälle ja toimivalle kvalle. Hyvä kva sopii aiheeseen, herättää homiota, jää mieleen, attaa ymmärtämään, herättää ajatksia, vetoaa tnteisiin, sekä on sopivan kokoinen tai helposti mokattavissa. (Siniaalto 2014, 37 38.) Tietoinen markkinoija käyttää kvia ja videoita tottaakseen viihdyttävää sisältöä informaation teksi. Kvilla tetaan yrityksen lomaa imagoa ja ollessaan aitoja ne ovat tehokas markkinointikeino. Käyttäjiä kiinnostavat oikeat ihmiset ja realistiset kvat yrityksen arjesta. (Scott 2009, 157.) Kvat välittävät tnnetta ja todellistta paremmin kin pelkkä teksti. Kvalla voidaan tarjota käyttäjälle mahdolliss nähdä klissien taakse ja näin kertoa heille mikä yritys on, mitä sen toimintaan kl ja ketkä työskentelevät brändin takana. (Mrinen 2014a.) 4.2.3 Näkyvyys Onnistneet yrityksen Instagram-sivt ja näkyvyyden lisääminen vaativat snnitelmallistta. Srimman sosion sosiaalisessa mediassa saa aidosti ja rehellisesti viestivä
31 siv, jonka ylläpitäjä on aktiivisesti läsnä ja vorovaiktksessa seraajiinsa. Vorovaikts totetetaan Instagramissa seraamalla, tykkäämällä ja kommentoimalla miden jlkaisja. Yrityksen seratessa käyttäjiä se osoittaa kiinnostksensa heihin ja näistä käyttäjistä tlee todennäköisemmin myös yrityksen Instagram-sivn seraajia. Seraamalla tavoiteltja kohderyhmiä Instagramissa yritykselle modost selkeämpi kva kohderyhmiensä kiinnostksen kohteista. Sosion saavttamiseksi yrityksen tlee tarkkailla ja knnella kohderyhmiään ja tarkastella millainen sisältö phttelee heitä eniten. Yrityksen tlisi ttkia, mitkä jlkaist keräävät eniten tykkäyksiä ja kommentteja ja mistä syystä. Näin voi hyödyntää Instagramin katta keräämiään tietoja oman markkinointinsa kehittämisessä. (Mrinen 2014b.) Yritys voi syventää vorovaiktsshteitaan seraajiinsa kehottamalla heitä jakamaan omia kviaan yrityksen palvelista. Tämän avlla yritys parantaa näkyvyyttään, lisää kävijämäärää sivlla ja sitottaa asiakkaita paremmin yritykseen. Yritys voi myös jakaa miden käyttäjien ottamia kvia ja videoita, tärkeää on kitenkin ilmoittaa alkperäinen lähde. (Mrinen 2014b.) 4.3 Sosiaalisen median markkinoinnin hyödyt ja haitat Sosiaalisen median totettaminen osana markkinointiviestintää sisältää hyötyjen lisäksi myös riskejä. Sosiaalisessa mediassa tieto leviää nopeasti, eikä siihen voi etkäteen varata käyttäjämäärien ja tiedon helpon jakamisen voksi. Negatiiviset asiat ovat erityisen herkkiä leviämään, joten yrityksen on oltava tarkka jlkaistavan sisällön kanssa. (Kananen 2013, 14.) Sosiaalisen median ylläpitäminen vaatii jatkvaa panoststa aktiivista läsnäoloa ja honosti hoidett kanavat ja ptteelliset vorovaiktksen lähtökohdat lovat negatiivista brändimielikvaa. Mikäli yrityksen panostaminen sosiaalisen median kanaviin ei ole resrssien voksi mahdollista on parempi knnella markkinatilannetta yksityisprofiilin katta. (Leino 2011, 3.) Internettiin laitett tieto ja sosiaaliseen mediaan tehdyt jlkaist eivät poist aina kokonaan. Kopioidn linkin katta kvaan tai jlkaisn on mahdollista päästä myöhemmin käsiksi, jonka voksi jokaisen jlkaisn on oltava vastllisesti ja tarkoitksellisesti jlkaist. (Korteso 2014, 19.) Sosiaalisessa mediassa on oltava erityisen tarkka arvojen knnioittamisen shteen. Tekstin tyylilajin on oltava knnioittavaa kaikin polin, eikä se
32 saa lokata ketään. Ironiaa ja sarkasmia käytettäessä aihet sein ongelmia viestin monitlkinnaisden voksi. Ironia ja sarkasmi edellyttävät lkijan ja kirjoittajan henkilökohtaista shdetta, jotta aiheen konteksti tlee varmasti ymmärretyksi. (Korteso 2014, 28.) Sosiaalinen media mahdollistaa monimotoisen markkinoinnin. Sosiaalisessa mediassa markkinointi on kohdennetta ja onnistmista on mahdollista serata klikkaksen tarkkdella. Sosiaalinen media tarjoaa yritykselle mahdollisden olla lähellä asiakasta koko ostoprosessin ajan. Sosiaalisen mediasta on mahdollista loda asiakaspalvelkanava jonka avlla viestintä asiakkaiden kanssa käy nopeasti ja vaivattomasti. (Leino 2011, 3.) Sosiaalinen media mahdollistaa jokosta erottmisen ja näkyvyyden parantamisen. Jlkaisjen kirjoitstavalla ja mielikvitksella voidaan loda aintlaatinen ja persoonallinen yrityksen imago. (Korteso 2014, 29.)
33 5 SOME OPAS PAJULAHDEN SEIKKAILUPUISTOLLE 5.1 5T-Metodi 5T-metodi (kvio 5) esitellään kirjassa Älä keskeytä ma; Markkinointi sosiaalisessa mediassa (Korpi 2010, 168). Metodi on sosiaalisen median projektilontoinen osallistmisstrategia ja käytän sitä tässä yhteydessä opinnäytetyöni prodktin, eli sosiaalisen median oppaan pohjana. Metodi koost viidestä vaiheesta, jotka ovat tavoite, tnnists, tallets, treidas ja tlos. Tavoitteella määritellään haltt markkinoinnin serakset; myynnin lisäys, haltt asema sosiaalisen median yhteisöissä, pitkän ja lyhyenaikavälin tavoitteet markkinointiin. Tnnistsvaiheessa lodaan määreet sille, millä resrsseilla ja missä kanavissa markkinoidaan ja kenelle viestintä kohdistetaan. Tallets vaiheessa rakennetaan mainetta ja lodaan imagoa tnnstelemalla kanavien toimintatapoja ja ttstmalla käyttäjiin. Treidaksella tarkoitetaan lyhyesti sanottna shteiden lomista ja verkostojen rakentamista. Tässä vaiheessa on tärkeää loda hyvää henkeä keskstelihin. Korven (2010) mkaan tässä vaiheessa kehitetään talletsvaiheessa saata asemaa heimossa eli kohderyhmän yhteisöissä. Tlosvaiheessa totetaan omia sisältöjä aktiivisesti ja kerätään vakiintneen aseman tloksia. (Korpi 2010,168 185.) Tavoite Tlos Tnnists Treidas Tallets KUVIO 5. 5T-metodi (Korpi 2010, 168) Pajlahden Seikkailpisto on 5T- metodin ja prosessin katta tarkasteltna treidasvaiheessa, jossa on tärkeää hyödyntää aikaisemman prosessin tloksia. Seikkailpisto on tehty tnnetksi ja sillä on vakaa seraajaknta Facebookissa sekä Instagramissa, mtta tavoitteet on hyvä päivittää aika-ajoin ja tloksia tlisi tarkastella toimintojen hyödyn ttkimiseksi.
34 5.2 Tavoite Pajlahden Seikkailpiston toiminnan tavoitteena on olla somen srin ja vetoivoimaisin seikkailpisto. Korven (2010) mkaan tavoitteeksi voidaan asettaa myyntitavoitteita, joiden onnistmisen tloksena on ostotapahtmien myynti ja koko. Kten tässä opinnäytetyössä on todett, aktiivinen läsnäolo ja laadkas viestintä sosiaalisessa mediassa to lisää näkyvyyttä, jonka tavoitteena on myynnin lisäys. Seikkailpiston yhtenä markkinoinnin tavoitteena on saada lisää näkyvyyttä ja sen myötä laajentaa asiakaskntaa. Kten Kvio 5 kvaa, sosiaalisen median osallistmisstrategia on prosessi, joka klkee sykleissä ja jonka vaiheet seraavat toisiaan aina destaan. Aina kn prosessi, esimerkiksi jokin markkinoinnin projekti on saatett päätökseen ja sen tloksen tarkastelt, sitä voidaan käyttää hyödyksi den projektin tavoitteita asetettaessa. Pajlahden Seikkalpiston tlisi asettaa sosiaalisen mediaan tavoitteita hakkoneoptimointiin ja yhteisöille. Osallistmalla aktiivisemmin Facebookissa ja Instagramissa myös miden käyttäjien jlkaisihin voitaisiin saada linkkiosoitksia malta. Yhtenä esimerkkinä tähän voisi kokeilla asiakkaiden hokttelemista jakamaan omia kokemksiaan omissa profiileissaan ja pyytämällä heitä käyttämään Seikkailpiston avainsanoja. Seikkailpisto voisi myös kysyä lpaa asiakkaiden kvaamiseen ja linkittää, ei tägätä heidät oman sivstoidensa jlkaisihin. Tämä toimisi tavoitteena yhteisölle ja sen shteiden parantamiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada lisää näkyvyyttä ja lisätä myyntiä. Näkyvyyden parantamiseen löytyy rnsaasti keinoja, jotka ovat selvitetty tämän opinnäytetyön raporttiosdessa. Lyhyen aikavälin tavoitteeksi voisi asettaa sosiaalisen median kanavissa jlkaistavan sisällön, laadn ja määrän lisäämisen. Päivityksiä tlisi tehdä monipolisemmin ja osallista alan kesksteln aktiivisemmin. Esimerkiksi Instagramiin voisi kokeilla erilaisia kvia ja kertoa tarinoita niiden takana. Facebookiin voisi liittää aktiivisemmin toimialan tisia ja herättää keskstela. Myös erilaiset kampanjat, arvonnat ja kyselyt voisivat lisätä aktiivista osallistmista. Tässä shteessa pienet resrssit homioiden, mkaan olisi hyvä ottaa kaikki Seikkailpiston työntekijät.
35 5.3 Tnnists Seikkailpisto on tehnyt jo tnnists vaiheen lodessaan Facebook ja Instagram sivstonsa. Tämä vaihe kitenkin toist aina delleen prosessilontoisesti, joten sitä tlisi tarkastella aktiivisesti. Pelkkä sivjen lominen ja niissä läsnäoleminen ei riitä vaan sosiaalisen median periaatteita nodattaen olisi hyvä tottaa sisältöä, joka to lisäarvoa yritykselle mtta myös hyödyttää sivn seraajia. Tällainen sisältö voisi olla esimerkiksi alaan liittyvät vinkit, jossa voidaan hyödyntää alan keskstela ja tisointi sekä artikkeleita tai loda niitä itse esimerkiksi videoiden avlla. Työntekijät voisivat kvata omaa etenemistään Seikkailpiston radoilla ja jakaa sopivan määrän käytännöllistä ja viihdyttävää tietoa. (Korpi 2010.) 5.4 Tallets Seikkailpisto on sorittant myös talletsvaiheen tehdessään itseään tnnetksi sosiaalisen median kanavillaan. Talletksen kehittämistä olisi hyvä viedä eteenpäin ttstmalla yhteisöön, jossa viestitään. Tässäkin avainasemassa on sisällöntotanto. Seikkailpisto tottaa melko aktiivisesti sisältöä kanaviinsa ja se on lont kohtalaisen voimakkaan talletksen, pysyvän aseman kanavissaan. Tätä onnistntta talletsta on hyvä viedä eteenpäin vankalta pohjalta, sillä vakiintneet seraajat ja kävijät eivät häviä helposti. Tällöin on oiva tilaiss tehdä jotakin aikaisemmasta poikkeavaa, herättää keskstela aiheista tai jlkaista jotakin erilaisesti näköklmasta. 5.5 Treidas Korven (2010, 178) mkaan jokaisessa yhteisössä on grja, eli oman alansa hipposaajia. Näiden osaajien rooli sosiaalisessa mediassa on asiantntija ja lotett nevonantaja. Vaikkei Seikkailpisto pyrkisikään tällaisen asemaan sosiaalisen median markkinoinnillaan sen tavoittel voi nostaa sen tnnetimmaksi Seikkailpistoksi somessa. Tällaisen aseman omaaviin kilpailijoihin on syytä ttsta ja ottaa oppia heidän toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Kinka he tottavat aktiivista sisältöä? Minkälaista sisältöä totetaan? Missä kanavissa he ovat mkana? Minkälaiset seraajaknnat ja vorovaiktsshteet heillä on? Lisäksi on syytä pohtia, miten he tovat imagoaan esille ja miten erottadtaan massasta.
36 Tämän jälkeen on aika osallista näiden toimijoiden keskstelihin ja kommentoida heidän sisältöjään. Tällöin on tärkeää pitää positiivinen vire ja jopa kannstaa kilpailijoita. Näin on mahdollista saada omat sivt mkaan keskstelihin ja Pajlahden Seikkailpiston nimi kilpailijoiden seraajien nähtäväksi. 5.6 Tlokset Tloksia, eli seraajaknnan kasva ja näkyvyyden lisäystä voidaan alkaa kerämään prosessin viimeisessä vaiheessa. Tloksia voidaan Korven (2010, 180) mkaan ryhtyä keräämään linkittämällä pikkhiljaa enemmän omiin sivihin ja sisältöihin. Sisältöä voidaan tottaa aktiivisesti, mtta kitenkin yhteisöä hyödyttäen. Sisällöntotannolla rokitaan ostopäätösprosessin harkintavaihetta, joten siinä ei saa olla liian myyvä. (Korpi 2010, 180.) Kn mainetta on kerrytetty yhteisöissä, voidaan omaa sisältöä toda rohkeammin esille. Paras tilanne sosiaalisen median markkinoinnissa on saavtett, kn voidaan tottaa omanlaista sisältöä ja seraajat halavat klla sitä lisää. Tässä Seikkailpiston tlisi miettiä, minkälaista sisältöä sen seraajat halavat saada.
37 6 POHDINTA Tälle opinnäytetyölle asetettiin tavoitteeksi tehdä selvitys sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä markkinoinnissa sekä tottaa sosiaalisen median markkinointiopas toimeksiantajalle Pajlahden Seikkailpistoon. Selvityksen tarkoitksena oli löytää sia keinoja näkyvyyden laajentamiseen. Opinnäytetyössä tltiin siihen tlokseen, että sosiaalisessa mediassa markkinoidessa tärkeintä on panostaa vorovaiktkseen ja sisältöön. Ensisijaisena lähtökohtana voidaan pitää myös mtaman helpohkon ja toimivaksi havaitn sosiaalisen median kanavan valitsemista ja niihin panostamista. Sisällöntotannon tlisi olla aktiivista, aitoa ja mielenkiintoista. Mitä enemmän sisältöä totetaan mahdollisten asiakkaiden, seraajien omista kiinnostksen kohteista käsin sitä hyödyllisempää se on seraajille. Sisällöntottajan on hyvä osallista myös miden käyttäjien keskstelihin ja levittäytyä sillä tavoin omia kanaviaan laajemmalle. Persten selvitykseeni, tlin tlokseen, että Pajlahden Seikkailpiston tlisi kehittää markkinointiaan sosiaalisessa mediassa hyödyntäen aktiivista sisällöntotantoa omiin sekä miden käyttäjien jlkaisihin. Jlkaisissa voisi kokeilla monipolisempia lähtökohtia, kten erilaisia kvastyylejä kvapäivityksiin, videoita, vinkkejä ja asiakkaiden ottamista mkaan päivityksiin. Opinnäytetyön tloksena on markkinointiopas, joka lovtetaan yritykselle ja jonka avlla pyritään kehittämään erityisesti sisällöntotantoa työpäivien ohessa. Snnitelma koost opinnäytetyön selvityksestä ja sosiaalisen median osallistmisstrategiasta, joka on totett 5T-markkinointi metodin pohjalta. Tarkoitksena olisi, että Pajlahden Seikkailpiston työntekijät pystyisi oppaan avlla tottamaan sisältöä sosiaalisen median kanaviinsa monipolisemmin ja kehittävänsä sitä katta näkyvyyttä laajemmalle.
38 LÄHTEET Asikainen, S. Kpli Oy. 2017. Viisi syytä miksi yrityksesi on oltava somessa. Lett 20.4.2018. Https://www.kpli.fi/viisi-syyta-yrityksesi-oltava-somessa/. Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 13. distett painos. Edita Pblishing Oy. Helsinki. Ethority. Social media prism. Lett 2.4.2018. https://ethority.de/en/ Facebook 2018. Facebook tkisivstot. Lett 15.4.2018. https://www.facebook.com/help/www/199766486817238/. Hintikka, K. 2007a. Web 2.0 johdats internetin siin liiketoimintamahdollisksiin. Hintikka, K. Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopisto. Lett 14.5.2018. Http://kans.jy.fi/sanasto/sanatkansio/sosiaalinen-media. Instagram 2014. Instagram tkisivsto. Lett 28.4.2018. http://help.instagram.com. Intosome. Lett 25.4.2018. Http://www.intosome.fi/someohjeistkset/. Isokangas, A. & Vassinen, R. 2010. Digitaalinen jalanjälki. Talentm. Hämeenlinna. Jslén, J. 2011. Nettimarkkinoinnin karttakirja. Tietosykli Oy. Helsinki. Jslén, J. 2013a. 10 askelta Facebook-markkinointiin. 3. versio. Akatemia 24/7 Oy. Lett 20.4.2018. Http://markkinointi.akatemia.fi/10-askelta-facebook-markkinointiin-ilmainen-e-kirja/. Jslén, J. 2013b. Facebook mainonta. Tsla: Akatemia 24/7 Oy. Kaipio, P. 2013. Sosiaalisen median mittaaminen ja analytiikka 1.0. Lett 1.5.2018. http://www.dicole.com/2013/01/28/sosiaalinen-median-mittaaminen-ja-analytiikka-1-0/. Kananen, J 2013. Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Miten yritykset voivat saavttaa tloksia digimarkkinoinnilla ja sosiaalisella medialla. Jyväskylän ammattikorkeakol, Jyväskylä. Kananen, J. 2013. Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Tampere: Jvenes Print - Somen Yliopistopaino Oy. Kerpen, D., Rosenblth, M. & Riedinger, M. 2015. Likeable social media: how to delight yor cstomers, create an irresistible brand, and be amazing on Facebook, Twitter, LinkedIn, Instagram, Pinterest, and more. New York: McGraw-Hill Edcation. Korpi, T. 2010. Älä keskeytä ma! Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Tampere: Werkkommerz. Korteso, K. & Patjas, L-M. 2011. Kka vastaa? Management Institte of Finland MIF, Helsinki
39 Korteso, K. 2014. Sano se someksi. Helsinki: Kappakamari. Korteso, K., Patjas, L-M. & Seppänen, Leea. 2014. Pillillä vai pasnalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. Helsinki: Somen Yrittäjien Sypoint Oy Kotler, P. & Armstrong, G. 2001. Principles of marketing. New Jersey: Prentice Hall. Kotler, P. & Keller, K. 2009. Marketing management. 13th edition. Pearson edcation, Inc. Upper Saddle River. New Jersey. Leino, A. 2012. Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisdet. Helsinki: Infor. Majava, J. 2006. Kohti sosiaalista verkkoa. Teoksessa Ala, P., Matikainen, J. &Villi, M (toim.) Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Yliopistopaino Mrinen, J. 2014a. Mikä on Instagram? Instagram markkinointi yritykselle osa 1. Let 30.4.2018. http://www.kl.fi/instagram-markkinointi-osa-1. Mrinen, J. 2014b. Mikä on Instagram? Instagram markkinointi yritykselle osa 2. Lett 30.4.2018. http://www.kl.fi/instagram-markkinointi-osa-2. Parviainen, O. & Lähdevori, J. 2012. Somalaisten Facebook-sivjen tila 2012. Ttkims markkinoinnista ja viestinnästä Facebookissa. Verkostoanatomia & Hill+Knowlton Strategies. Lett16.4.2018. http://www.divia.fi/divia/sites/defalt/files/somalaisten_facebooksivjen_tila_2012.pdf Pesonen, P. 2013. Sosiaalisen median lait. Helsinki: Lakimiesliiton kstanns. Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo Oy. Pönkä, Ha. 2010. Sosiaalisen median strategian lominen. Lett 17.4.2018. Http://www.slideshare.net/hponka/kajak-some-strategia. Rongas, Anni 2011. Mikä ihmeen sosiaalinen media? Ed.fi. Lett 24.4.2018 Http://www.ed.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen _media. Sanastokesks TSK. Sosiaalisen median sanasto. Lett 9.4.2018. http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/sosiaalisen_median_sanasto Scott, D. 2009. The new rles of marketing &PR. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc. Siniaalto, M. 2014. Sosiaalisen median menestysreseptit. Helsinki: Kappakamari. Someco Oy. Sosiaalinen media somessa 2017. 2017. Lett 17.4.2018. http://someco.fi/blogi/sosiaalinen-media-somessa-2017/ Somalainen, Lari 2012. Content is everything! Sisältömarkkinointi, mitä se on? Koodiviidakko. Lett 24.4.2018. Http://www.viidakko.fi/ajankohtaista/koodiviidakkoblogi/kirjoits/content-iseverything-sisaltomarkkinointi-mita-se-on.html?p56=2.
40 Somen Digimarkkinointi Oy. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/markkinoinninvosisnnitelma-sosiaaliseen-mediaan. Lett 27.4.2018 Somen mediaopas. Kohderyhmä. Lett 16.4.2018. Http://www.mediaopas.com/sanasto/kohderyhm%E4/. Tanni, K. & Keronen, K. 2013. Johdata asiakkaasi verkkoon. Opas kokttavan sisältästrategian lomiseen. Helsinki: Alma Talent. Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Kstannsosakeyhtiö Tammi: Helsinki.
41 LIITTEET Liite 1. Sosiaalisen Median opas Pajlahden Seikkailpistoon SOSIAALISEN MEDIAN OPAS PAJULAHDEN SEIKKAILUPUISTO Siv 1 TAVOITE NÄKYVYYS TULOS OMA SISÄLTÖ ROHKEASTI ESILLE MIIELIPITEET PERSOONAA MUKAAN TUNNISTUS MONIPUOLISEMPI SISÄLLÖNTUOTANTO TREIDAUS OSALIISTUMINEN KILPAILIJOIDEN JA YHTEISÖN SISÄLLÖNTUOTTAMIS EEN TALLETUS MIELENKIINTOINEN PERSOONALINEN YLLÄTTÄVÄ JULKAISU Siv 2