VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Tampereen ammattiopisto, Aikuiskoulutus Vesa Kalliomäki Marja Lehtisaari Jukka Niemi Arja Puustinen Päivi Valkama Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot... 2 3. Johtopäätökset... 5 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit... 9 Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011...10 Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011... 29 Vuosiväliraportti kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011... 55 Vuosiväliraportti kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011... 74

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien 2011 yhteenveto 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun tavoite on kehittää työelämän työnjohto-osaamisen tarpeiden mukaista koulutusta, joka tuottaa oman alan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavia ja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja siten tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin. Erityisenä tavoitteena on tuottaa työnjohtokoulutukseen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja ja opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja kouluttautumistapoja. Työnjohtokoulutuskokeilu on aloitettu Opetushallituksen antaman kokeiluohjelman mukaisesti vuonna 2009 kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Taulukossa 1 on työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus on myöntänyt Tampereen ammattiopistolle ja Pirkanmaan aikuisopistolle koulutuskokeilun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Tehtävään kuuluu yhteenvetoraportin laatiminen kaikista koulutuskokeilussa mukana olevista koulutuksen järjestäjien antamista väliraporteista. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja kokeilukoulutuksen yhteyshenkilöt (suluissa on merkintä lyhenteestä, jotka koulutuksen järjestäjästä käytetään jatkossa tässä raportissa) sekä raportoidut toimialat Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilö Työnjohtokoulutusta kokeilevat toimialat 1. Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Kehityspäällikkö Niina Salminen niina.j.salminen@ael.fi 2. Helsingin kaupunki (Heltech) Osastonjohtaja Toimi Keinänen toimi.keinanen@edu.hel.fi 3. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta kirsti.jokiranta@mbs.fi 4. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (KEUDA) Lehtori Päivi Lindstedt paivi.lindstedt@keuda.fi 5. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) vs. koulutusjohtaja Juha Aliranta juha.aliranta@osao.fi 6. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Koulutuspäällikkö Jorma Vähäkömi jorma.vahakomi@pirko.fi 7. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) Johtava rehtori Antti Lahti antti.lahti@sasky.fi 8. Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Koulutuspäällikkö Marko Haataja marko.haataja@sakky.fi 9. Svenska Österbottens förbund för utbilding och kultur (Yrkesakademin) 10. Tampereen kaupunki / Tampereen ammattiopisto (TAO) 11. Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti (TAI) Avdelningschef Boris Ståhl boris.stahl@yrkesakademin.fi Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki vesa.kalliomaki@tampere.fi Hankekoordinaattori Matti Haapanen matti.haapanen@turkuai.fi 12. Työtehoseura ry (TTS) Koulutuspäällikkö Aarno Lybeck aarno.lybeck@tts.fi Autoala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala 1

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot Tämä raportti on yhteenveto työnjohtokoulutuskokeilussa mukana olevien koulutuksen järjestäjien toimittamista vuosiväliraporteista. Tämän raportin laatijat eivät ole analysoineet muiden koulutuksen järjestäjien raportteja, eivätkä tehneet johtopäätöksiä niistä. Opetushallitus on antanut yhteiset ohjeet kirjallisesti väliraportin rakenteelle ja sisällölle. Seurantatiedot on kerätty e-lomakkeella. Ohjeet on esitetty koulutuksen järjestäjille verkostopäivässä syksyllä 2011. Taulukko 2. Kumulatiiviset seurantatiedot opiskelijoista, koulutusmuodoista ja amk-yhteistyöstä SEURANTATIEDOT Yhteensä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Tiedot opiskelijoista 700 99 259 203 139 (n=lukumäärä) Nainen Mies 273 412 11 88 228 31 12 176 22 117 Koulutus Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Amk-tutkinto Ylempi amk-tutkinto tai yliopisto 335 114 26 60 3 59 12 3 16 0 139 31 5 26 2 113 26 18 10 0 24 45 0 8 1 Valmistuneet 228 5 143 77 41 Keskeyttäneet 107 13 16 33 45 Koulutusmuodot/opiskelija Oppisopimus Omaehtoinen 271 432 83 16 89 173 79 124 20 119 2

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 1. Aloittaneiden, valmistuneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrät koulutusaloittain Kuva 2. Opiskelijoiden aikaisempi (ylin) tutkinto 3

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 3. Työnjohtokoulutuskokeilun koulutusmuodot Kuva 4. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden sukupuoli 4

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 Kuva 5. Työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuneiden ikäjakauma koulutusaloittain 3. Johtopäätökset 1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. 2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Raporteista on nähtävissä, että työnantajat ja opiskelijat näkevät koulutuksen vaikuttaneen erittäin myönteisesti opiskelijoiden osaamiseen. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia erityisesti työnjohdolliseen toimintaan: esimiestehtäviin, toiminnan ohjaamiseen ja resursointiin, päivittäiseen johtamiseen, ihmisten kohtaamiseen ja projektitoimintaan. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen avulla lisää varmuutta omaan esimiestyöhön sekä rohkeutta ottaa vastaan myös taloudellisesti vastuullisempia työtehtäviä. Lisäksi koulutus on tuottanut esiintymisvarmuutta, itseluottamusta, innostusta ja uuden oppimisen iloa. Koulutukseen osallistuneiden oma työrooli ja työnkuva ovat selkeytyneet koulutuksen ansiosta. Koulutuksen aikana voidaan selkeästi raportoida osaamisen, tietojen ja taitojen kasvua ja sitä kautta myös oman työn ja kehittymisen edistymistä. Työnantajien antaman palautteen mukaan koulutus on antanut erityisesti tietoa ajankohtai- 5

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sista asioista ja tarjonnut verkostoitumismahdollisuuksia. Koulutuksen kautta on saatu työyhteisöön uutta ja päivitettyä osaamista, mikä näkyy selkeämpänä esimiesroolin vastuunottona, opiskelijan työmotivaation kasvuna ja vuorovaikutuksen kehittymisenä. Koulutuksen aikana opiskelijan kehittymisprosessi on ollut myös osa organisaation kehittymisprosessia. Kehittämis- ja näyttötehtävillä on kehitetty koko yritystä. Koulutuksessa käytettyjä menetelmiä on voitu soveltaa suoraan työpaikoilla. 3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Koulutukset on toteutettu opetussuunnitelmien mukaisesti, jotka noudattavat kokeilun perusteita, mutta myös oppilaitoksen omia pedagogisia ja strategisia linjauksia sekä käytänteitä ja aluevaikuttavuutta. Opetussuunnitelmia on muokattu saadun palautteen perusteella. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet mm. alakohtaiset työryhmät ja ohjausryhmät. 4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Oppisopimuksella opiskelee 267 opiskelijaa ja omaehtoisesti 421 opiskelijaa. Henkilökohtaistamista tapahtuu koko koulutuksen ajan. Lähipäivien ja lähituntien määrä vaihtelee eri koulutuksen aloilla seuraavasto: Autoala: 25-57 lähipäivää, 200-456 lähituntia Kaupan ala: 10-17 lähipäivää, 64-119 lähituntia Kone- ja metalliala: 20-138 lähipäivää, 137-690 lähituntia Kuljetusala: 25-76 lähipäivää, 100-456 lähituntia Lähiopetuksen ja lähipäivien lisäksi koulutuksen järjestäjät raportoivat seuraavista toteutusmuodoista: erilaiset sähköiset oppimisympäristöt kouluttajien työpaikkakäynnit (keskimäärin 1-6 käyntiä koulutuksen aikana) opiskelijaryhmän yhteiset työpaikkavierailut itsenäinen ja ryhmässä opiskelu ulkopuoliset asiantuntijaluennot oppimistehtävät ja erilaiset työpaikalle tehtävät kehittämistehtävät opintosuorituksia kokoavat näyttösalkut ja portfoliot Koulutuskokeilussa painotetaan työssäoppimisen merkitystä. Koulutukseen hakeumisvaiheessa on pyritty varmistamaan, että opiskelijan työssäoppimispaikka antaa mahdollisuudet alan esimiestehtäviin tutustumiseen ja niissä harjaantumiseen sekä ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen koulutuskokeilun tavoitteiden mukaisesti. Näyttää siltä, että etenkin omaehtoisessa koulutuksessa työpaikkaohjaajien koulutukseen ja sitouttamiseen on panostettava. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapah- 6

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 tuva toiminta ja oppiminen ovat suuremmassa painoarvossa ja työpaikka sitoutuneempi opiskelijan koulutukseen. 5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä on yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaupan alalla viisi koulutuksen järjestäjää kuudesta on mukana ammattikorkeakouluyhteistyössä, kone- ja metallialalla kuusi kahdeksasta, auto- ja kuljetusalalla kaikki. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia. Yhteistyötä on toteutettu monessa eri muodossa: ohjausryhmätyöskentelyssä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa opiskelijavalinnoissa opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa työpaikkaohjaajien koulutuksessa näyttöjen toteutuksessa Vaikka yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa ollaan tyytyväisiä, siinä nähdään myös kehittämisen kohteita. 6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö toteutuu kaikilla koulutuksen järjestäjillä koulutuksen eri vaiheissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Työelämällä raporteissa tarkoitetaan mukana olevia yrityksiä, Kauppakamaria, alan keskusjärjestöjä, ammattijärjestöjä, ammattikorkeakouluja ja muita koulutuksen järjestäjiä. Työelämän edustajat ovat mukana ohjausryhmissä. Ohjausryhmä antaa työelämän tarpeista lähtöisin olevaa palautetta, jonka mukaisesti koulutuksen järjestäjäkohtaisia opetussuunnitelmia muokataan uudelleen. Koulutuksenjärjestäjät kertovat työelämäyhteistyön olevan tiivistä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Ammattiosaamisen näytöt tehdään pääosin työpaikoilla. Yhteistyö painottuu myös vahvasti koulutuksen aikana tehtävien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen yrityksissä. 7. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Koulutuksen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijan työpaikka ja työtehtävät (osa henkilökohtaistamista), työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamismahdollisuus työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjät raportoivat työssäoppimisen tapahtuneen useimmiten suunnitellun mukaisesti. Tästä huolimatta työssäoppimisen ohjaamisessa ja työpaikkaohjaajien 7

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 sitoutumisessa on suuria vaihteluita. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa koulutusta. Omaehtoisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva toiminta on yhtä olennaista, mutta tähän vaikuttaa työpaikan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen. Oppimistehtävät ja ammattiosaamisen näytöt on sidottu työpaikan tarpeisiin ja näin palvelevat suoraan työssä oppimista. Kouluttajien työpaikkakäynnit vahvistavat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. 8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. 9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä. Lähiopetus on sisältänyt muun muassa luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, amk:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Useilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa, esimerkiksi opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Yksi koulutuksen järjestäjä on kokeillut myös mobiiliohjausta ja telekonferenssia. Jotkut koulutuksen järjestäjät ovat antaneet opiskelijoille kannettavat tietokoneet koulutuksen ajaksi tai tarvittaessa käyttöönsä varmistaakseen atkosaamisen ja tiedonkulun. 10. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalia jaetaan monisteina tai sähköisesti verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Myös työpaikkojen omaa materiaalia on käytetty, erikoisesti työpaikalle tehtävissä oppimistehtävissä. Parhaat arviot saavat tapauskohtaisesti laaditut materiaalit, jotka on liitetty käytännön työhön omalla työpaikalla (erilaiset pohdintatehtävät ja selvitykset). Kyseisissä esimerkeissä toteutuu 8

Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien yhteenveto vuodelta 2011 ajankohtaisuus. 11. Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Raporteista voidaan nostaa hyviksi käytännöiksi seuraavat asiat: Ammattiosaamisen näytöt sopivat erinomaisesti koulutukseen Verkko-opetus ja oppiminen Suora työnohjaus Amk-yhteistyö Laaja yritysyhteistyö Verkostopäivät Alakohtaiset koulutuksen järjestäjien tapaamiset Yhteistyön lisääntyminen (koulutuksen järjestäjät) 12. Huonoiksi osoittautuneet käytännöt kokeilun aikana Raporteissa mainitaan vähemmän onnistuneiksi / kehittämisen alla oleviksi käytännöiksi: Tutkintonimikkeen puuttuminen Työantajien ja työpaikkaohjaajien sitoutuminen Amk-yhteistyön vaarana opetuksen liian korkea taso Palautejärjestelmää tulee kehittää Työssäoppimisen onnistuminen on kiinni työpaikkaohjaajan osaamisesta ja aktiivisuudesta. Opiskelijat eriarvoisessa asemassa Yritys- tai amk-kouluttajan yksinään vetämät lähipäivät -> vastuukouluttaja mukaan 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit Liitteet Liite1. Yhteenveto autoalan vuosiväliraporteista 2011 Liite 2. Yhteenveto kaupan alan vuosiväliraporteista 2011 Liite 3. Yhteenveto kone- ja metallialan vuosiväliraporteista 2011 Liite 4. Yhteenveto kuljetusalan vuosiväliraporteista 2011 9

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Autoala Vuosiväliraportti autoalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2011 Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Pirkanmaan aikuisopisto Tarja Nieminen 10

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeiluun autoalalla on lähtenyt mukaan kolme koulutuksen järjestäjää (suluissa lyhenne, jota ko. koulutuksen järjestäjästä käytetään myöhemmin): - Ammattienedistämislaitos (AEL) - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Raportin tiedot on koottu koulutuksen järjestäjien vuosiväliraporteista ja jokaisessa kappaleessa yhteenveto-osion jälkeen on koottu suoria lainauksia koulutuksen järjestäjäkohtaisesti. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksen järjestäjällä yhdistetty kaikkien kokeilualojen yhteiseksi raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. 2. Arviointitiedot 2.1. Oppimistulosten työelämävastaavuus Raporttien perusteella koulutuskokeilun osien sisällöt ja koulutuksen käytännön eri toteutukset vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelijoiden työnjohdolliset taidot ovat lisääntyneet, vaikka opiskelija olisi jo ennen koulutusta toiminut työnjohtotehtävissä. Kehittämis- ja näyttötehtävät on pääosin toteutettu työpaikoilla. Opiskelijat ovat saaneet koulutuksen aikana varmuutta omaan työhön ja hahmottavat työn vastuut ja velvollisuudet aikaisempaa paremmin. Sakky Eniten haasteita asettaa opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamistason sekä työpaikan ja työtehtävän vaatimusten tunnistaminen ja huomioiminen koulutuksessa ja ohjauksessa, niin että kuitenkin myös opetetaan ja osoitetaan koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Tässä avainasemassa on työssäoppimisen ohjauksen, työpaikkakouluttajien opastuksen ja työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyön edelleen kehittäminen. AEL 2.2. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen (erityisesti koulutuksesta valmistuneiden työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin siirtyneiden henkilöiden osaamiseen) Raporttien perusteella n. 5 % koulutuksen aloittaneista opiskelijoista on valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä, yhteensä 5 opiskelijaa. Näistä 3 on siirtynyt koulutuksen aikana tai sen jälkeen työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Osa on toiminut työnjohdollisissa 11

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehtävissä jo ennen koulutuksen alkua. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus on antanut hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Käytännön työtehtävistä saatu kokemus syventyi ja jotkut rutiininomaisesti tehdyt työt saivat uuden merkityksen. Koulutuksessa hankittu osaaminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työnjohtotyöhön uusina toimintatapoina sekä kykynä perustella asioita. Koulutus on tuonut opiskelijoiden oman arvion mukaan hyviä valmiuksia esimiestehtäviin ja antanut varmuutta omaan esimiestyöhön. Koulutuksesta on ollut hyötyä henkilöstöjohtamiseen, alan lainsäädäntöön, kustannuslaskentaan, työntekijän ja työnantajan vastuiden ja velvollisuuksien ymmärtämiseen. Myös taloudellinen ajattelu ja kannattavuuden tunnuslukujen ymmärtäminen on lisääntynyt ja/tai siihen on tullut lisää varmuutta. Sakky Koulutuksen käytännönläheisyyttä on kuitenkin myös toivottu korostettavan vielä entisestään ennen kaikkea toimialan / työtehtävän näkökulmaa vieläkin paremmin huomioiden. Tähän voidaan jonkin verran vaikuttaa lähiopetuksenkin osalta, mutta käytännössä ratkaisu löytynee henkilökohtaisen ja aihekohtaisen ohjauksen, seurannan ja palautteen annon lisäämisestä. AEL Työnantajapalautteen mukaan joidenkin opiskelijoiden toimenkuvaa on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohdollisiin tehtäviin ja jo työnjohtotehtävissä toimineiden opiskelijoiden kokonaiskuva työnjohtotehtävistä on laajentunut. Kehittämis- ja näyttötehtävien avulla kehitettiin koko yritystä. Toisen pitkään työnjohdollisissa tehtävissä työskennelleen opiskelijan toimenkuvaa laajennettiin koulutuksen jälkeen. Hänen vastuulleen on tullut uusi toimipiste ja alaisten määrä lisääntyi. Toinen opiskelija pääsi koulutuksen aikana osa-aikaisesti työskentelemään työnjohdollisissa tehtävissä ja koulutuksen jälkeen hän on hoitanut työnjohtajien lomitusta. Opiskelija sai varmuutta näihin työtehtäviinsä ja näyttöä esimiehilleen omasta osaamisestaan. PAIKO Työnantajilta kerätyn palautteen perusteella useimpien työnjohtotehtävissä toimivien osallistujien vastuunotto on lisääntynyt ja auktoriteetti kehittynyt koulutuksen kuluessa. Lisäksi joidenkin työntekijöinä työskennelleiden opiskelijoiden työnkuvaa ja vastuualuetta on voitu laajentaa opintojen aikana työnjohtajan tehtäviin. Yksi parhaista työelämän edustajilta saadusta palautteesta koski opiskelijana olevan työjohtajan alaisen kertomaa havaintoa opiskelijan selvästä kehittymisestä työnjohdollisissa tehtävissä. AEL Työelämän edustajat ovat toistuvasti todenneet työnjohtajilla tai työnjohtajiksi aikovilla olevan oman alan ammattiosaamista runsaasti ja osaamistarpeiden löytyvän nimenomaan esimiesroolin omaksumisessa sekä esimiestaitojen hallinnassa. AEL 12

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.3. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Koulutus on toteutettu koulutuksen järjestäjäkohtaisen kokeiluopetussuunnitelman mukaisesti ja sitä on muokattu kokeilun edetessä saadun palautteen perusteella. Koulutuksen pääpaino on ollut luonnollisesti työnjohdollisten valmiuksien kehittämisessä. Opetussuunnitelmia on kehitetty mm. alakohtaisissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. Opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus osallistua muiden alojen koulutuskokeiluryhmien opetukseen tai eri alojen ryhmät osallistuvat yhdessä yhteisten esimiestaitojen moduuliin. Tämän lisäksi myös koulutuksen järjestäjän omat koulutuksen osat mahdollistavat osaltaan henkilökohtaiset opintopolut monenlaisissa autoalan työpaikoissa työskenteleville. Toisaalta kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä, tulevat alan erityispiirteet tutuiksi käytännön työssä, eikä lähiopetusta välttämättä aina tarvita. Kun oppiminen painottuu tekemiseen työpaikoilla, se mahdollistaa erityyppisten, -kokoisten ja erilaista palvelua tuottavien yritysten työnjohtajaopiskelijoiden ydinosaamisen kehittymisen ja henkilökohtaisten opintopolkujen luomisen samoissa ryhmissä. Opetussuunnitelmissa korostuvat perusesimiesosaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä toimintaa ohjaavan lainsäädännön, toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen avaaminen tietopuolisesti. Näiden asioiden korostaminen on tullut selkeänä toiveena ohjaus- ja suunnitteluryhmien työelämän edustajilta, yritysmarkkinoinnin sekä työpaikkakäyntien yhteydessä. AEL Opetussuunnitelmien kehittämisessä on keskitytty jaksojen ja aiheiden sijoitteluun siten, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin työssäoppimista ja huomioisivat oppimiseen vaadittavan ajan. AEL Pienkonepuolelta on mukana kaksi moottoripyörähuoltokorjaamoissa työskentelevää opiskelijaa. Toiminnoiltaan ainakin mp-huoltokorjaamot ovat tekniikkaa lukuun ottamatta samanlaisia autokorjaamoiden kanssa. Kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssäoppimisena omassa työssä ja työpaikalla, tulee alan erityispiirteet tekemisen tasolla huomioitua, eikä erillisiä pienkonepuolen lähiopetuspäiviä tarvita. Sama pätee myös työkonepuolelle. AEL 2.4. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Seurantatietojen mukaan 99 opiskelijasta 16 opiskelee omaehtoisena koulutuksena ja 83 oppisopimuksella. Koulutus on toteutettu monimuotokoulutuksena ja lähipäivien lukumäärä vaihtelee 25:n ja 57:n välillä. Tunneissa laskettuna vaihteluväli lähiopetuksessa on 200-456. 13

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala Autoalan ryhmä on lähiopetuksessa integroitu osittain yhteen kuljetusalan ryhmän kanssa monelta osin, kuten esim. työnjohdollisten, asiakaspalvelun, talouden seuranta ja ohjaus osalta, joissa opetussuunnitelmat ovat yhteneväiset. Sakky Lähiopetuksen määrä (n. 30 päivää) on opiskelija- ja työnantajakeskustelujen perusteella nyt maksimissaan, minkä opiskelijat ovat pystyneet irrottautumaan työstään. On huomioitava että alalla on myös maahantuojien omat koulutusvaatimuksen merkkikoulutuksiin osallistumisesta. Sakky Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä lähipäivien määrään (57 päivää), joskin työtilanteesta johtuen osallistuminen lähipäiville on vaihdellut paljon. PAIKO Työnantajien palautteessa on korostunut positiivisesti AEL:n toteutuksen käytännönläheinen ja esimiestaitoihin painottuva lähestymistapa sekä kohtuullinen lähiopetuspäivien määrä (25 päivää). Monet työnantajat ovat sanoneet sen olleen yksi syy valita AEL:n Työnjohtokoulutus. AEL Useammasta työpaikasta koulutukseen osallistuu enemmän kuin yksi henkilö ja työpaikat ovat kokeneet tämän myös mahdollisuudeksi kehittää toimintaansa laajemminkin kuin vain yksittäisten osallistujien osaamisen osalta. Toisaalta myös henkilökohtaisten taitojen ja valmiuksien on nähty jo kehittyneet. AEL 2.5. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien perusteella kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa ovat olleet positiivisia. PAIKO:n ja AEL:n autoalan ryhmät ovat osallistuneet yhdessä Metropolian toteuttamalle 10 ov:n Korjaamon tehokkuus -koulutuskokonaisuuteen. Ammattikorkeakoulun (Savonia) kanssa tehtävä yhteistyö on sujunut erittäin positiivisessa hengessä ja on ollut luontevaa. Lisaksi yhteistyötä on tehty TTS:n kanssa. Sakky Ammattikorkeakouluyhteistyötä koulutuksen osalta rajoitti korkea hinta ja toisaalta omilla opettajilla oli pätevyys kouluttaa esimerkiksi Raskas kalusto koulutuksen osa. Ohjausryhmässä on autoalalta AMK-edustus. PAIKO Olemme myös käyneet keskusteluja sisällöstä, osaamistavoitteista ja Työnjohtokoulutuksen opintojen mahdollisesta hyödyntämisestä Metropoliaan pyrittäessä. Mitään automaattista hyväksilukumenettelyä ei kumpikaan osapuoli ole pitänyt mahdollisena, vaan asia käsitellään jokaisessa tapauksessa henkilökohtaisesti Metropolian normaalin osaamisen tunnistamisen kautta. AEL 14

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala 2.6. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Raporttien mukaan työelämäyhteistyö on toteutunut koulutuskokeilun alusta alkaen. Työelämäyhteistyötä tehdään säännöllisesti sekä ohjausryhmän että alakohtaisen suunnitteluryhmän kanssa. Vastuukouluttajat tekevät lisäksi työpaikkakäyntejä, joiden aikana sekä ohjataan työssäoppimista että kerätään palautetta ja ideoita kokeilun toteutuksesta. Toisaalta myös raportoidaan joidenkin työnantajien sitoutumattomuudesta koulutukseen ja sen tavoitteisiin. Työelämän edustajat osallistuvat myös opiskelijoiden osaamisen arviointiin työpaikoilla. Palautteen perusteella kehittämistehtävät nähdään aidosti työpaikkaa kehittävänä. 2.7. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisella on suuri merkitys koulutuskokeilussa ja sen laajuus vaihtelee raporttien mukaan koulutuksen järjestäjäkohtaisesti 48 60 opintoviikon välillä (AEL ja PAIKO). Opiskelijat ovat saaneet vaihtelevasti ohjausta ja tukea työssäoppimiseen ja näyttöjen antamiseen työpaikoilla. Myös ohjauksen tarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Työpaikkakäyntien määrä vaihtelee 1 4 kertaa opiskelijaa kohden kahden vuoden aikana (AEL ja PAIKO). Soveltuva työssäoppimispaikka on yksi valintakriteeri kaikilla kolmella koulutuksen järjestäjällä. Tästä johtuen työssäoppiminen toteutuu useimmiten suunnitellusti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Sakky Työssäoppimis- ja näyttötehtävillä kehitettiin omaa organisaatiota ja palaute opiskelijoilta sekä työnantajilta oli positiivista. Näyttötehtävinä opiskelijat laativat erilaisia selvityksiä ja tekivät kehittämistöitä omalle organisaatiolleen. PAIKO Työssäoppimisen toteutumisessa on kuitenkin melko suuria opiskelijakohtaisia eroja. Nämä johtuvat pääsääntöisesti opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien motivaatio- ja osaamiseroista. Motivoituneet henkilöt tuntuvat löytävän kiireenkin keskellä aikaa ja tilaisuuksia työssäoppimiseen, kun joillakin henkilöillä kaikki muut asiat ajavat tehtyjen suunnitelmien edelle. AEL Kehitämme uusia työssäoppimisen tukemisen työkaluja myös yhteistyössä Stratokonsulttiyrityksen kanssa. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa erilaisten työnjohtajan kannalta keskeisten haasteellisten työnjohdollisten tilanteiden tunnistamista ja työnjohtajan nykyosaamisen sekä osaamisen tavoitetason määrittämistä. Tämän jälkeen henkilökohtaisen 15

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala opiskelusuunnitelman tekeminen myös tutkintopohjaiseen opiskeluun ja tutkinnonperusteisiin nähden on helpompaa ja motivoivampaa. Kehitämme tähän karttamaista työkalua osana työjohdon koulutuskokeilua. AEL 2.8. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Kaikille opiskelijoille on tehty opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koulutuksen järjestäjäkohtaisen mallin mukaan. Aiemmin hankittua osaamista on tunnistettu ja tunnustettu ainakin osittain. Työssäoppimisen osalta henkilökohtaistaminen on toteutunut hyvin. Koulutukseen osallistuvalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaisesti hän osallistuu valmistavaan koulutukseen. Samoin henkilökohtaiset ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat laaditaan jokaiselle opiskelijalle huomioiden omat työtehtävät. Opiskelijat laativat itselleen alustavan suunnitelman miten osaamisen osoittavat ja käyvät sen läpi vastuukouluttajan kanssa. Sakky Koska opiskelijoita oli opintojen loppuvaiheessa vain muutama, heille pystyttiin räätälöimään hyvinkin henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvaa lähi- ja etäopetusta ja työssäoppimistehtäviä. Toteutussuunnitelman mukaista lähiopetusmäärää vähennettiin, koska opiskelijat hallitsivat osan käsiteltävistä aihealueista. Sen sijaan opetukseen lisättiin esimerkiksi opiskelijoiden toiveen mukaisesti markkinoinnin opetusta, mikä toteutettiin heidän työpaikallaan. PAI- KO Aikaisempi osaaminen huomioidaan suunnitelmia laadittaessa, siten että opiskelijan ei tarvitse osallistua lähijaksoille tai suorittaa työssäoppimisjaksoa siltä osin kuin hänellä jo on vaadittava osaaminen. Osaaminen on kuitenkin osoitettava ammattiosaamisen näytöin, varsinaista hyväksilukumenettelyä ei tällä hetkellä ole käytössä. AEL Osa aiempaa työnjohtokokemusta omanneista osallistujista koki, että heidän kohdallaan aiempaa osaamista ei huomioitu riittävästi. Näissä tapauksissa on syytä myös pohtia sitä, onko koulutuksen taso ollut osallistujille ylipäätään sopiva vai olisiko erikoisammattitutkinto tasoinen koulutus ollut parempi ratkaisu. AEL 2.9. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksessa käytetään raporttien perusteella monipuolisia menetelmiä ja lähiopetus 16

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala on sisältänyt mm. luentoja, keskusteluja, ryhmätehtäviä sekä yritysvierailuja. Pääpaino kokeilukoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kouluttajina on käytetty oman oppilaitoksen opettajia, AMK:n opettajia sekä alan asiantuntijoita. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua muiden alojen työnjohtokoulutusryhmien tai muihin koulutuksen järjestäjän toteuttamaan opetukseen henkilökohtaisen tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä verkko-oppimisalusta, mitä hyödynnetään koulutuksen toteuttamisessa. Varsinaisesta verkko-opetuksesta ei raporteissa mainita. Verkkoympäristö toimii lähinnä opetus- ja opiskelumateriaalin tallennuspaikkana, tenttien palautuspaikkana sekä tiedottamisvälineenä. Koulutettavat opiskelevat myös itsenäisesti tehden koulutukseen liittyviä kehittämis- ja oppimistehtäviä jotka on suunnattu tehtäväksi opiskelijan työpaikoilla. Kaikille opiskelijoille on koulutuksen ajaksi annettu käyttöön kannettavat tietokoneet varmistamaan ATK-osaamisen, tiedonkulun ja mahdollistaa alakohtaisten ATK-ohjelmien opiskelun. Sakky Opetusryhmät ovat olleet eri kokoisia, välillä on yhdistetty opintoja toisen alan tai toisen koulutuksen järjestäjän työnjohtokoulutusryhmän kanssa. Opiskelijat ja opettajat ovat kokeneet nämä erilaiset verkostoitumismahdollisuudet mielekkäiksi ja omaa työtä tukeviksi. (PAI- KO) Verkko-opiskeluaineistoa käytetään osassa aiheita ennakkomateriaalina, jonka avulla opiskelijat ovat voineet tutustua tulevan jakson aihepiiriin sekä tukimateriaalina, jonka avulla voi palata tarkentamaan koulutusjaksolla käsittelyjä asioita. Verkkoaineistoja on käytetty yritystalouden, projektitoiminnan, ympäristöasioiden sekä työlainsäädännön yhteydessä. Kaikilla näillä jaksoilla verkkoaineistojen sisältämiä aiheita on käsitelty myös lähiopetuksessa, pääasiassa kuitenkin laajemmin esimerkein täydentäen ja soveltavammin kuin verkossa. AEL 2.10. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Raporttien perusteella koulutuskokeilussa käytetään kouluttajien ja asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia, joko monisteina jaettuna tai se on saatavilla verkko-oppimisalustan kautta. Opiskelijoille on annettu lähdekirjallisuussuosituksia ja linkkilistoja aihealueeseen liittyen. Tärkeimmät oppimateriaalit on kuitenkin tuotettu itse yhdessä muun ryhmän kanssa esimerkiksi paneutumalla johonkin työnjohdolliseen haasteeseen ja sen ratkaisumahdollisuuksiin sekä yhdessä kehitettyihin ongelmanratkaisutyökaluihin. PAIKO Käytäntö on osoittanut että koulutusmateriaalin jakaminen paperilla on toimivin ja oppimista parhaiten tukeva ratkaisu. Pelkkä sähköinen aineisto ei mahdollista sitä, että aineistoon voi 17

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2011, Autoala tehdä omia muistiinpanoja lähijaksolla, koska useimmilla työnjohto-opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta jaksoilla käytettäväksi eikä meillä toistaiseksi ole mahdollisuutta antaa koneita heidän käyttöönsä. AEL 2.11. Hyvät käytännöt koulutuksen toteutuksessa Sakky Moodlen käyttö "tietopankkina" tiedon jakamiseen sekä tiedottamiseen. Tehtävät koskettamaan omaa yritystään samalla voi kehittää / antaa uusia ajatuksia myös yritykselle. Työpaikkakäynnit opiskelijan luona yrityksissä antoi eväitä molemmin puolin sekä opiskelijalle että yrityksen edustajalle. Lähipäivät joka toinen viikko klo 12.00 18.00 todettiin toimivaksi Lähipäivien toteutus tiivis ja tehokas Yksi vastuuryhmän ohjaaja joka ohjasi ryhmää ja on mukana suunnittelemassa opetuksen sisältöä ja toteutusta. Työnjohtokansion (portfolio) "rakentuminen" koulutuksen aikana Auto-, kuljetus- ja metallialojen työnjohto-opiskelijoiden integrointi osassa koulutuksen toteutusta antaa laajempaa näkemystä ja rikastuttaa koulutusta. PAIKO Työnantajien mielestä erityisesti operatiivisen toiminnan ymmärtämiseen ja omaksumiseen saatiin lisää työkaluja. Opiskelijoiden mielestä koulutuksesta sai uusia ajatuksia oman työympäristönsä kehittämiseen ja päivittäisen työn sisällön parempaa ymmärrystä. Käytännön kehittämistehtävien avulla saatiin aikaiseksi konkreettisia parannuksia työpaikoilla. Opiskelijat suorittivat osan opinnoistaan yhdessä kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilun sekä AEL:n autoalan opiskelijoiden kanssa. He kokivat vertaisoppimisen sekä oman alan kesken että eri alojen välillä mielekkääksi. AEL Työssäoppimisen painottaminen oppimismenetelmänä sekä esimiestyön perusasioiden valitseminen painopisteeksi lähiopetuksessa on saanut hyvää palautetta ja auttanut osallistujia kehittymään työssään tavoiteltuun suuntaan. Työnantajat ja opiskelijat ovat pitäneet lähiope- 18