URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA 04.12.2013 URJALA

URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA 04.12.2013 URJALA

SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ... 4 1.1 OPPILAITOS... 4 1.2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ... 4 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN... 4 3 RAKENNUSPAIKKA... 4 3.1 KÄYNTIOSOITE... 4 3.2 KIINTEISTÖN OMISTUS... 7 3.3 KAAVOITUSTILANNE... 7 3.4 RAKENNUSOIKEUS... 8 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT... 10 4.1 HANKKEEN YLEISKUVAUS... 10 4.2 LAAJUUSTIEDOT... 10 4.3 KUSTANNUSTIEDOT... 10 4.4 AIKATAULUTIEDOT... 10 5 HANKKEEN RAHOITUS... 10 6 PERUSTELUT HANKKEELLE... 11 6.1 KOULUVERKKOSELVITYS... 11 6.2 NYKYISTEN KOULUJEN LAAJUUS JA OPPILASMÄÄRÄT... 11 6.3 OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET... 12 6.4 NYKYISTEN KOULUJEN TILAT JA TOIMINNOT SEKÄ TILAKUSTANNUKSET... 12 6.5 PEDAGOGISET PERUSTELUT... 15 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT... 16 7.1 NYKYISTEN KOULUTILOJEN KORJAUS JA LAAJENNUS... 16 7.2 SEURAUKSET ELLEI HANKE TOTEUDU... 16 8 MITOITUSPERUSTEET... 16 8.1 OPPILASENNUSTEET, OPETUSRYHMÄT JA VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT... 16 8.2 HENKILÖSTÖ... 17 9 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA... 17 10 TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA... 17 11 SUUNNITTELUTAVOITTEET... 18 11.1 KOULUYKSIKÖN KOKONAISUUDEN TAVOITTEET... 18 11.2 TILAKOHTAISET TAVOITTEET... 19 11.3 ILTAKÄYTÖN HUOMIOIMINEN... 19 11.4 PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET... 19 11.5 ELINKAARI JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET... 20 12 RAKENTAMISEN TAVOITTEET... 21 12.1 RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET... 21 12.2 LVIA-TEKNISET TAVOITTEET... 21 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT... 22 ILMANVAIHTO... 22 RAKENNUSAUTOMAATIO... 22 HUOLTOKIRJA... 22 12.3 SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET... 23 YLEISTÄ... 23 SÄHKÖTILAT JA KIINTEISTÖN JAKELUVERKKO... 23 VALAISTUS JA PISTORASIAT... 24 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT... 24 2

ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ... 24 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 25 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 25 LIITTEET 8 KPL... 26 LIITE 1 HANKETEKIJÄT (2 SIVUA)... 27 LIITE 2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- PÄÄRYHMITTÄIN (2 SIVUA)... 29 LIITE 3 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- JA YHTEENVETO... 31 LIITE 4 TILALUETTELO, UUDISHINTA (4 SIVUA)... 32 LIITE 5 OPPILASENNUSTEET (2 SIVUA)... 36 LIITE 6 VIIKKOTUNNIT JA RYHMÄKOOT... 38 LIITE 7 YHTENÄISKOULUN TILAOHJELMA (3 SIVUA)... 39 LIITE 8 TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA... 42 3

1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie 2 31760 Urjala Yhtenäiskoulussa annetaan opetusta esikoululaisille, peruskoulun 1-9 -vuosiluokkien oppilaille ja Väinö Linnan lukion opiskelijoille. 1.2 Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Urjalan kunta. 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Rakennuttajan edustajat Jouni Vähäkyttä, tekninen johtaja, Urjalan kunta PL 33, 31761 Urjala; Puh. 040 335 4220 jouni.vahakytta@urjala.fi Juha Salo, sivistystoimenjohtaja, Urjalan kunta PL 33, 31761 Urjala;Puh. 040 335 4250 juha.salo@urjala.fi Jarno Hautamäki, rehtori, Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Yhteiskouluntie 25, 31700 Urjala as; Puh. 040 335 4255 jarno.hautamaki@urjala.fi Jenni Santaranta, koulun johtaja, Kirkonkylän koulu Vanhainkodintie 2, 31760 Urjala;Puh. 040 335 4269 jenni.santaranta@urjala.fi Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila ja Pasi Vuorela, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Jumpurintie 71, 31760 Urjala; puh. 03 546 0646 mikko.uotila@arkkitehtisuunnittelu.net Yhdyshenkilö: Mikko Uotila, puh. 050 560 7016 3 RAKENNUSPAIKKA 3.1 Käyntiosoite Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie 2 31760 Urjala 4

Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on kaavailtu Kirkonkylän koulun tonttia. Tontti on etelään viettävän soraharjun harjalla. Kirkonkylän pääväylä, Urjalantie noudattaa harjun muotoa. Paikalla on toiminut Laukeelan alueen koulu alun perin jo puretussa puurakennuksessa ja 1970-luvulta lähtien nykyisessä 1-kerroksisessa koulurakennuksessa. Vanha keittolarakennus 1940-luvulta on edelleen tontilla. 5

Uusi rakennus sijoitetaan tontille siten että rakennusaikana voidaan käyttää nykyistä rakennusta normaalisti koulukäytössä. Tontti rajoittuu asuin ja liikerakennusten alueisiin, vanhusten palvelurakennusten alueisiin sekä ulkoilu- ja virkistysalueisiin. Eteläpuolella sijaitsevat asuinrakennukset ja palvelutalo ovat kerrostaloja. Tontin ympärille sijoittuvat asuinrakennukset ovat pääosin matalia rivi- ja omakotitaloja. 6

3.2 Kiinteistön omistus Rakennettavan Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on esitetty Kirkonkylän koulun tonttia, jonka omistaa Urjalan kunta. 3.3 Kaavoitustilanne Rakennettava tontti sijaitsee Urjalan keskustaajamassa asemakaava-alueella korttelissa 46, tontilla 3. Alueen asemakaava on vahvistettu 10.11. 1998. Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n Palvelutalo Reikonlinna (kiinteistötunnus 887-436-7-276) sijaitsee samalta tontilta erotetulla maa-alalla. Kaavakorttelin merkintänä on YOSA eli opetustoimintaa, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kaavamerkintänä tontin kerroslukumerkintä on III ja tehokkuusluku e=0,40. 7

Kaavakartta 3.4 Rakennusoikeus Koko tontin pinta-ala on n. 37 670 m2. Samalle tontille sijoitetun palvelutalon osuus tontin pinta-alasta on 9970 neliömetriä. Yhtenäiskoulun tontin osan pinta-ala on n. 27 700 m². Tehokkuusluvun (e=0,4) mukaan koko tontilla sallittu rakennusoikeus on yhteensä 15 068 kem², josta koulun tontin osalle on osoitettu 11 080 kem². 8

Tällä hetkellä koko tontilla käytetty rakennusoikeus on yhteensä 5758 kem², josta Reikonlinnan palvelutalon osalta rakennusoikeutta on käytetty 2662 kem² (2703 brm²). Purettavan Kirkonkylän koulun kerrosala on 3030 kem² ja vanhan säilytettävän keittolarakennuksen 66 kem². Uuden yhtenäiskoulun rakennuspaikka on nykyinen koululle varattu tontin osa (kartan mukainen rasteroitu alue). 9

4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Kirkonkylän koulun tontille rakennetaan yhtenäiskoulu, joka mitoitetaan noin 400 oppilaalle. Yhtenäiskoulun tilat mitoitetaan noin 30 esioppilaalle, perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 noin 300 oppilaalle, joista noin 20 on erityisoppilaita. Lukion tilat mitoitetaan n. 70 oppilaalle. Koulun tilat sijoitetaan uudisrakennukseen. 4.2 Laajuustiedot Yhtenäiskoulun oppilasmitoituksen perusteella rakennettavan koulun kokonaisalaksi tulee 7101 brm², joista oppimisen käyttöön 6351 brm². Muu tila tulee vapaan sivistystyön sekä iltakäytön tarpeisiin. Rakennuksen lämmitettäväksi tilavuudeksi tulee 32 000 m3. Hyötyalaa koulukäyttöön saadaan 4234 hym². Vapaan sivistystyön, iltakäytön ja liikuntatoimen tarpeita varten varataan liikunta- ja kuntosali sekä iltakäytön varastot, yhteensä 500 m². 4.3 Kustannustiedot Koko hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat 10 783 000 euroa / alv 0 % 11.11.2013 laaditun tavoitehintalaskelman mukaan / Haahtela-ind. 1.2013 / hintataso 10.2013. Laskelmissa ei ole huomioitu hankerahoituksen ja tontin hankinnan kustannuksia. Nykyisin tontilla sijaitsevan Kirkonkylän koulun purkamiskustannukset on huomioitu 155 000 euroa / alv 0% kokonaishinnassa. Tämä on lisätty tavoitehinta-arvion 10 628 000 euroa / alv 0 % varsinaisiin rakentamiskustannuksiin. Hinta muodostuu seuraavasti: - Koulutilojen tilojen osuus on 9 738 500 euroa (valtion koulurakentamisavun peruste) - Liikunta- ja iltakäytön tilojen osuus 889 500 euroa (valtion liikuntapaikkojen rakentamisavun peruste) Hankkeen ensikertaisen irtaimen omaisuuden hankintakustannukset ovat noin 670000 euroa/ alv 0%. Liitteenä rakennustekniset kustannusarviolaskelmat ja erittelyt (LIITTEET 1-4). 4.4 Aikataulutiedot Hankkeen toteuttaminen, sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun hankintapäätöksen tekemiseksi. Hankkeen suunnittelu aloitetaan vuoden 2013 lopulla, urakkakilpailutus toteutetaan marraskuussa 2014 ja rakentaminen alkaa kevättalvella 2015. Koko hanke valmistuu vuoden 2016 kesäkuussa. 5 HANKKEEN RAHOITUS Kunnan talousarvioon vuodelle 2014, sekä taloussuunnitelmavuosille 2015-2016 varataan rahaa hankkeen toteuttamista varten. Yhtenäiskoulun hankkeelle haetaan 10

valtionrahoitusta vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahoituspäätöksen tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa. Urjalan kunnan yhtenäiskouluhanketta on esitelty ELY-keskuksen ylitarkastaja Erja Metsärannalle 18.9.2013 pidetyssä neuvottelussa. Ylitarkastaja piti Urjalan kunnan hanketta tarpeellisena ja hyvin valmisteltuna. Hän näki hankkeella olevan hyvät mahdollisuudet valtionosuuksiin. 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Urjalan kunnanvaltuusto päätti 17.6.2013, että Urjalan kirkonkylään rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. 6.1 Kouluverkkoselvitys Urjalan kunnanhallitus päätti 25.2.2013 asettaa työryhmän pohtimaan Urjalan perus- ja lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Esityksessä otettiin huomioon tilasuunnittelu suhteessa oppilasmääriin, henkilöstösuunnittelu ottaen huomioon tulevan opetussuunnitelman muutokset, opetusteknologia, logistiikka ja ruokahuolto sekä yksikkökohtainen kustannusvertailu. Selvitys valmistui 31.5.2013. Selvityksen tuloksena oli, että investointipaine jo olevaan kouluverkkoon on lähes samaa suuruusluokkaa kuin suuri yhtenäiskouluinvestointi, koska jokaisella koulukiinteistöllä on korjaustarpeita. Tämän lisäksi käyttötalouden kustannusten arvioitiin pienentyvän enemmän kuin yhtenäiskouluinvestoinnin aiheuttamat kirjanpidolliset poistot. Syntyvät käyttötalouden kustannussäästöt aiheutuvat pääasiassa sivistyspalvelukeskuksen palkkauskustannuksista. Myös teknisen palvelukeskuksen kiinteistökustannukset pienevät, mikäli vanhat kiinteistöt saadaan realisoitua. Koulukuljetusten kustannukset todennäköisesti lisääntyvät kouluverkon tiivistyessä. Kirkonkylän koulun tontti tarjoaa uudelle yhtenäiskoululle kulkuyhteyksien ja kunnan väestön painopisteen kannalta hyvän sijainnin. Yhtenäiskoulu mahdollistaa tasa-arvoisen oppimisympäristön oppilaille. Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen takaa tulevaisuudessa vähintään yhden koulun toiminnan nykyisen Urjalan kunnan alueella mahdollisen kuntaliitoksen tapahtuessa. 6.2 Nykyisten koulujen laajuus ja oppilasmäärät Selvityshetkellä Urjalan kunnan alueella toimii kuusi koulukiinteistöä, joista alakouluja ovat Aseman koulu, Halkivahan koulu, Kirkonkylän koulu, Nuutajärven koulu ja Urjalankylän koulu. Yläkoulu on Huhdin koululla ja sen yhteydessä toimii Väinö Linnan lukio. Perus- ja lukio-opetuksen tilat ovat kaikissa kouluissa väljät opetustoiminnan harjoittamiseen lukuun ottamatta esiopetustiloja Aseman koululla. Koulutilojen pinta-alavertailu Urjalan kouluissa: kerrosala oppilasmäärä m2/oppilas Aseman koulu 1 630 82 19,9 Halkivahan koulu 761 18 42,3 Kirkonkylän koulu 2 803 119 23,6 Nuutajärven koulu 1 144 24 47,7 Urjalankylän koulu 873 23 38,0 11

Huhdin koulu 3 416 168 20,3 Väinö Linnan lukio 2 276 67 34,0 Voimassaolevissa Opetushallituksen ohjeissa yhtenäiskoulun mitoituksen perusteena on 13 14 m2 / oppilas. Suuri oppilaskohtainen ala vaikuttaa nostavasti kiinteistönpidon yksikkökustannuksiin. Kiinteistöpalvelukeskuksen käyttäjähallintokunnilta perimä sisäinen vuokra määräytyy kullekin kiinteistölle vuoden aikana kertyvistä kustannuksista. Kiinteistöpalvelukeskuksella ei ole tuottovaatimusta, joten sisäisen vuokran taso vaihtelee vuosittain riippuen siitä, mitä käyttötalouspuolen kunnossapitotöitä kiinteistöille tehdään. Nykyisten koulujen tilat ovat ylimitoitettuja oppilasmääriin nähden. Perusopetustilojen lisäksi on ylläpidettävä tarvittavia erityistiloja ja välineistöä, kuten käsityön opetuksen luokkia ja musiikin sekä kuvataiteen opetuksen vaatimia tiloja. Yhdistämällä kouluverkkoa tämän hankesuunnitelman mukaisesti kaikki oppilaat pääsisivät tasavertaiseen asemaan nykyaikaisiin opetustiloihin. 6.3 Oppilaskohtaiset kustannukset Tilastokeskuksen raportin (14.12.2012) mukaan vuonna 2011 Suomessa toimi 29 kunnallista alle 40 oppilaan peruskoulua, ja näistä kolme sijaitsee Urjalan kunnassa. Koulujen oppilaskohtainen kustannus Urjalan kunnan perusopetuksessa v. 2012 oli 9 270 /oppilas. Pienemmissä kouluissa kustannukset kasvoivat selvästi yli keskiarvon, ja perusopetuksen osalta alittui alakouluista vain Kirkonkylän koulussa ja Aseman koulussa. Huhdin koulussa oppilaskohtainen kustannus oli lähellä valtakunnan keskiarvoa. Valtionosuusperuste v. 2012 kunnan esi- ja perusopetusikäisille 6-15-vuotiaille oli 6 540 oppilasta kohden. 6.4 Nykyisten koulujen tilat ja toiminnot sekä tilakustannukset 1. Aseman koulu Aseman koulu on viimeksi peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1998 ja silloin tehdystä peruskorjauksesta oli rajattu pois liikuntasalisiipi ja pesutilat. Aseman koulun uudet laajennus- ja muutostyösuunnitelmat mm. uusine ruokala- ja esiopetustiloineen on valittu toteutettaviksi ja hankkeen tavoitehinnaksi on muotoutunut noin 1,4 miljoonaa euroa. Aseman koululla on käytössä hakelämmitys, joka lämmittää myös koulun tontilla sijaitsevaa rivitaloa. Varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella lämmin käyttövesi lämmitetään öljyllä. Laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa olevassa rivitalossa on kuusi asuntoa, joista saadaan vuokratuloja. Aseman koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat kouluverkkoselvityksen mukaan yhteensä noin 46 000 euroa. Aseman koulu on jo nykyisten tilojen osalta toimiva ja peruskorjauksen ja laajennuksen myötä sen käytettävyys on entistä parempi. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 82:sta noin 95 oppilaan kouluksi. Uusi laajennus mahdollistaa myös hieman tätä lukua suuremman oppilasmäärän. Koulun keittiö on valmistuskeittiö. 12

2. Halkivahan koulu Halkivahan koulun vanha osa on rakennettu vuonna 1901 ja uudempi osa vuonna 1950. Vanhemman osan vesikatto on uusittu vuonna 2012. Halkivahan ryhmäperhepäivähoito toimii uuden koulun kiinteistössä. Halkivahan koulun tekninen kunto edellyttää tulevaisuudessa voimakkaita investointitarpeita. Halkivahan koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin 14 000 euroa. Halkivahan koulu on kahden erillisen rakennuksen koulukiinteistö. Molemmat kiinteistöt palvelevat koulun tarpeita kohtalaisesti lukuun ottamatta liikuntatiloja. Sisäliikuntatilat ovat tasoltaan korkeintaan välttävät. Tietoliikenneyhteydet koululla eivät palvele koulun hallinnon eivätkä opetuksen tarpeita, eikä niihin ainakaan toistaiseksi ole saatavissa parannusta. Urjalan kouluista Halkivahan koulu on ainoa, jossa ruokailuun ei ole erillistä tilaa, vaan oppilaat ruokailevat luokissa. Halkivahan koulun saniteettitilat ovat kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä, mikä on vastoin ohjeistuksia. Kiinteistö sijaitsee melko etäällä kyläkeskuksesta, mikä lisää tarvetta oppilaskuljetuksiin. Osa kylän lapsista käy alakoulua Punkalaitumen puolella mm. parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Oppilasmäärä oli tilastointipäivän mukaan 18 oppilasta, joista neljä oli esioppilaita. 3. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu on rakennettu 1970-luvun puolivälissä. Kirkonkylän koulun liikuntasaliin on tehty iv- ja lattiaremontti 1990-luvun lopulla. Muilta osin kiinteistö on elinkaarensa päässä ja vaatii joko täydellisen peruskorjauksen tai kiinteistön purkamisen. Kirkonkylän kouluun on haettu jo useamman vuoden ajan valtionosuutta täysimittaista peruskorjausta varten. Koulun tilat ovat toiminnallisesti melko hyvät, mutta erityisesti talotekniset puutteet tuovat koulun käyttömukavuuteen ongelmia. Pääongelmakohdat on tuotu esille YIT Kiinteistötekniikka Oy Kirkonkylän koulun kuntoarvioraportissa 19.12.2008 ja Urjalan kunnan tilaamassa Urjalan kirkonkylän koulu- Sisäilmaongelman selvitykset, jonka on laatinut Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo 19.4.2011. Merkittävin rakenteellinen ongelma on tasakaton vuotamisesta johtuva yläpohjan kostuminen. Yläpohjan elementin betonikuorien välissä sijaitsevaa märkää mineraalivillaeristettä ei voida käytetyn rakenteen vuoksi vaihtaa kohtuullisin kustannuksin. 13

Koululla toimii alakoulun 1-6 perusopetuksen vuosiluokkien lisäksi 1-6 pienryhmäluokka. Kiinteistön tiloissa on lisäksi sekä kaksi esiopetusryhmää lukuvuoden 2012-2013 alusta alkaen että aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa. Esiopetuksen siirto koululle on pedagogisesti toivottu ratkaisu, mutta koululla ei ole käytössä ryhmien jakamisen kannalta tarvittavia tiloja. Laaja-alaisen erityisopetukseen ei pystytä osoittamaan omaa kiinteää opetustilaa. Oppilasennusteet osoittavat Kirkonkylän koulun oppilasmäärälle lievää kasvua. Koulu näyttäisi säilyvän reilun sadan oppilaan kouluna ilman kouluverkon yhdistämistäkin. Koulun 119 oppilaasta oli tilastointipäivän 20.9.2012 mukaan 22 kuljetusoppilasta, mikä on n. 18 % koulun oppilaista. Kuljetettavia oppilaita koululla on siis Urjalan kouluista suhteellisesti vähiten. Kirkonkylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin 94 000 euroa. 4. Nuutajärven koulu Nuutajärven koululla on kaksi rakennusta, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1948, jonka keittiötilat on uusittu vuonna 2009. Uudempi osa on rakennettu vuonna 1979 eikä siihen ole tehty peruskorjausta. Uudemmassa osassa on toiminut Nuutajärven ryhmäperhepäivähoito vuodesta 2008 alkaen ja vanhassa koulurakennuksessa on vuokraasuntoja, joista kunta saa tuloja. Nuutajärven koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin 35 000 euroa. Nuutajärven koulu on nykyiseen oppilasmäärään nähden koulun tarpeisiin liian suuri kiinteistö, mutta koulun siirtymistä yhteen kiinteistöön rajoittaa koulun keittiö- ja ruokailutilojen sijoittuminen vanhalle osalle, jossa ei myöskään ole oppilaiden tai henkilökunnan saniteettitiloja. Koulun sisäliikuntatilat ovat erinomaiset ja niiden käyttöä tulisi tehostaa. Koulun tilastointipäivän 20.9.2012 mukaisista 24 oppilaasta 18 on kuljetusoppilaina, mikä on 75 % kaikista oppilaista. 5. Urjalankylän koulu Urjalankylän koulurakennusten kiinteistönomistus on epäselvä. Vanhempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1925 ja siihen on tehty keittiö- ja ruokailutilojen remontti vuonna 2008. Uudempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1995 eikä siihen ole tehty peruskorjauksia. Urjalankylän koulun välittömiksi korjaustoimenpiteiksi todetaan öljylämmityksen uusiminen ja vanhan koulurakennuksen ulkomaalaus. Koulukiinteistössä sijaitsee myös asunto, josta kunta saa vähäisiä vuokratuloja. Urjalankylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin 25 000 euroa. Urjalankylän koulun oppilasmäärä on osoittautunut ennustettavuudeltaan haasteelliseksi. Koululla aloitti kuluneella lukuvuodella iltapäivätoimintaryhmä. Koulun vanhassa osassa on tehty pieniä viihtyvyyttä lisääviä pintaremontteja. Uudempi rakennus, jossa on teknisen käsityön ja sisäliikunnan tilat on uudehko ja varsin toimiva koulun tarpeisiin. Urjalankylän tilastointipäivän 20.9.2012 mukaisista 23 oppilaasta 17 on koulukuljetuksessa eli n 74 % oppilaista kuljetetaan kouluun. 6. Huhdin koulu Huhdin koulun vanha rakennus on rakennettu vuonna 1958 ja laajennusosa vuonna 1982. Vanhempaan osaan on tehty ns. energiaremontti vuonna 1996. Huhdin koululla on 14

havaittu sisäilmaongelmia, joiden johdosta on teetetty selvityksiä ja tehty rakenteellisia tutkimuksia. Rakennuksen nykyinen ilmanvaihto on todettu riittämättömäksi vaadittuun tasoon verrattuna ja koko koulukiinteistö vaatisi laajan peruskorjauksen. Kesällä 2013 tehtiin tiloihin sisäilmaongelmien poistamiseksi välttämättömiä korjauksia pintarakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin 134 000 euroa. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion tarpeisiin tilojen mitoitus on riittävä. Toisaalta sisäliikuntatilat eivät ole yläkouluikäisille ja lukiolaisille mitoitettuja ja musiikin opetukseen ei koulussa ole siihen erityisesti rakennettua tilaa. Yläkoulun nykyisen 170 oppilaan oppilasmäärät laskevat syntyvyyden vähentymisen myötä 130-150 oppilaan kouluksi. Lukion oppilasmäärä tulee jatkossa olemaan 60-70 oppilasta, mitä voidaan pitää kovana tavoitetasona. Koulussa on tehtyjen tutkimusten perusteella laaja korjaustarve. LVI-saneerauksen lisäksi kiinteistö kaipaa perusteellista ajanmukaistamista toiminnan ja viihtyvyyden parantamiseksi. Opetustiloja on riittävästi, mutta opetuksen eriyttämiseen ja joustaviin ryhmittelyihin tarvittavia muunneltavia tiloja ei ole ja lisäksi koulun vanhemman osan saniteettitilat kaipaavat myös perusteellista korjausta. Lisäksi yksi merkittävä ongelmakohta on heikko tietoliikenneyhteys. Koulun sijainti Huhdin taajamassa on aiheuttanut sen, että koulun oppilaista yli 60 % on kuljetusoppilaita. Lukion oppilaille ei ole järjestettyjä kuljetuksia. Koulun sijainti kunnan keskustaajamassa olisi helpommin tavoitettava suuremmalle osalle oppilaista nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli Urjalan kunnassa ei järjestettäisi omaa lukiokoulutusta, kunta joutuisi maksamaan siitä huolimatta lukiokoulutuksen kustannuksia valtionosuusjärjestelmän kautta. 7. Nykyisten kiinteistöjen tulevaisuus Käytöstä poistuvien koulukiinteistöjen tulevaisuus pitää pohtia niiden jäljelle jäävän arvon, käyttöarvon tai muun ominaisuuden kautta. Käytännössä vaihtoehdot ovat myyminen tai purkaminen kokonaan tai osittain. 6.5 Pedagogiset perustelut Opetuksessa tarvittavan välineistön hankkiminen suuremmalle oppilasjoukolle on edullisempaa oppilasta kohden, mikä mahdollistaisi paremman varustelutason. Pienten koulujen ylläpito tuo mukanaan pedagogisia ja taloudellisia haasteita. Suurempi kouluyksikkö takaa tehokkaamman henkilöstöresurssien käytön, tasalaatuisen ja nykyistä laadukkaamman oppimisympäristön. Pienessä koulussa yhtä oppilasta kohden annetaan laskennallisesti enemmän opetusta, mutta opetus ei välttämättä vastaa opetusryhmän yksittäisen oppilaan tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla, koska yhdellä opettajalla on jopa neljä luokka-astetta yhtä aikaa opetustilanteessa. Tällä tavalla ei myöskään voida taata oppimisen tasa-arvoisuutta. Toisaalta ei ole myöskään opettajan työn kannalta mielekästä tai tarkoituksenmukaista, jos opetusta on annettava useammassa eri koulussa ja siirtyminen koulusta toiseen tapahtuu työaikana, jolloin osa käytetystä työajasta ei vastaa opetustehtävien hoitamista. 15

Toinen merkittävä näkökohta opetuksen kannalta on ainevalinnaisuuden merkityksen korostaminen. Erityisesti kielten opetuksessa vain suurempi kouluyksikkö voi tarjota riittävän monipuolisen kielivalikoiman. Sama koskee erilaisia taito- ja taideaineita. Pelkän yläkoulun ja lukion toimiminen samassa yksikössä ei takaa riittävän suurta oppilasmäärää esimerkiksi taito- ja taideaineiden opettajien opetusvelvollisuuden edellyttämään tuntimäärään nähden. Opettajat keräävät nyt tuntejaan erillisistä alakouluista, mikä aiheuttaa työajan käyttöä matkustamiseen, josta aiheutuu kustannuksia ns. huojennustunteina. Monipuolistuvan kielivalikoiman aloittaminen opetussuunnitelman valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti jo alakoulussa tai ruotsin kielen opetuksen alkaminen jo kuudennelta luokalta lukuvuoden 2016 aikana nykyisen seitsemännen luokan sijaan aiheuttaa haasteita ja mahdollistuisi vain suuremmassa opetusyksikössä riittävän tehokkaalla tavalla. Tietotekniikka on merkittävä nykyaikaisena opetusvälineenä. Uusi rakennettava yhtenäiskoulu mahdollistaa sellaisten suunnitteluratkaisujen käytön, jossa oppimisympäristö voidaan saattaa tulevaisuuden oppimisen tasolle kaikille oppilaille. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT Kouluverkkotyöryhmän raportissa esitettiin kaksi muuta vaihtoehtoista ratkaisua. Se, että jatketaan nykyisellä kouluverkolla, ja se, että keskitetään kaikki opetus yhteen rakennukseen. Kouluverkkotyöryhmä näki, että jatkaminen nykyisellä verkolla ei ole missään olosuhteissa järkevää. Yhden koulurakennuksen malli sai jonkun verran kannatusta. Olevista vaihtoehdoista valtuusto päätyi tämän hankesuunnitelman malliin. 7.1 Nykyisten koulutilojen korjaus ja laajennus Kirkonkylän koulun nykyiset tilat edellyttävät perusteellista peruskorjausta, jonka korjausaste tulee olemaan yli 70%, mikä on valtion rahoittamien korjaushankkeiden rahoitukset yläraja. Korjattuina erillisiin Kirkonkylän ja Huhdin nykyiset koulurakennuksiin sijoittuu päällekkäisiä toimintoja ylimääräisinä investointeina (liikunnan ja hallinnon sekä taito- ja taideaineisen tilat). 7.2 Seuraukset ellei hanke toteudu Pienten, kunnan opettajien virkarakennetta kasvattavien koulujen peruskorjauskierre jatkuu, mikäli kouluverkko jatkaa nykyisellään. Ylimääräisten tilojen ylläpitokustannukset aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa joudutaan huonokuntoisimpia rakennuksia sulkemaan hallitsemattomasti, jolloin joudutaan turvautumaan yllättäviin, pikaisiin ja kalliisiin tilapäisratkaisuihin. 8 MITOITUSPERUSTEET 8.1 Oppilasennusteet, opetusryhmät ja viikkotuntimäärät Uuteen koulukokonaisuuteen sijoittuu noin 410 oppilasta. Esiopetusta annetaan noin 30 oppilaalle. Perusopetusta noin 320 oppilaalle vuosiluokilla 1-9, joista noin 180 oppilasta on 1-6 luokilla, 120 luokilla 7-9 ja eritysiopetusta 20 oppilaalle. Lukio-opetusta annetaan noin 70 oppilaalle. 16

Oppiaineiden viikkotuntimäärät on laskettu voimassa olevasta tuntijaosta (arvioituna yläkoulun oppilaiden kolmen lukuvuoden valintoja seuraten valinnaisaineiden tuntimääriä) Oppilasennusteet ja viikkotuntimäärät on esitetty liitteissä olevissa taulukoissa (LIITTEET 5-6). 8.2 Henkilöstö Koko hankkeen henkilöstömäärä: Rehtorit 2 Esiopettajat 2 Luokanopettajat ja lehtorit 32,6 Avustajat 6 Opinto-ohjaaja 1 Oppilashuolto 3 Toimistohenkilökunta koulu 1 Ruokapalvelut 3 Siivous 3 Kiinteistönhoito 1 9 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA Nykyiset toiminnot sijoittuvat useaan eri rakennukseen. Tilat toteutetaan kokonaan uuteen rakennukseen. Koko hankkeen tilaohjelman hyötyalatarve on 4734 hym2. Esi-, perus- ja lukio-opetuksen hyötyalatarve on 4234 hym2 eli 10,2 m2 oppilasta kohti. Liikuntatoimen lisätilantarve on 470 hym2. Muun iltakäytön tilantarve on 30 hym2. Liitteenä on tilaohjelmataulukko (LIITE 7). 10 Tontinkäyttösuunnitelma Tontinkäyttösuunnitelmassa on kaaviomaisesti esitetty, miten oppilas- ja huoltoliikenne saadaan jäsenneltyä turvallisesti Vanhainkodintieltä. Huolto-,saatto- ja paikoitusliikenne erotetaan omiksi kiertoajoperiaatteella. Piha-alue jäsentyy ala- ja yläkoulun omiksi pihoikseen tontin eri tasoille. Suunnitelmassa esitetään tilojen laajuus sijoitettuna osittain 2-3 kerrokseen siten, että nykyinen rakennus voi toimia koulukäytössä koko rakentamisajan. Kaaviossa alimpaan kerrokseen sijoittuvat liikuntasali, keittiö, ruokasali sekä aineluokkia. Nykyisen koulun tasolle tulee hallinto ja opetustiloja. Ylimpään kerrokseen sijoittuvat loput opetustilat. Tilat on mahdollista jäsennellä koko rakennuksen keskiötä yhdistävän avoimen tilan ympärille. Se avautuu keskimmäisen kerroksen sisääntuloaulasta kirjastotilan kautta välituntipihoille ja ylempään ja alempaan kerrokseen. (LIITE 8). 17

11 SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja toiminnallisuus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. 11.1 Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet Pedagogiset tavoitteet Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhtenäiskoulu on turvallinen, korkeatasoista perusopetusta antava koulu, jossa oppilas kasvaa itsensä ja toiset hyväksyväksi, lahjakkuutensa ja luovuutensa hyödyntäväksi kansalaiseksi. Opetukselliset tavoitteet on kirjattu valtakunnalliseen, kuntakohtaiseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Niiden asettamat vaatimukset tulee ottaa huomioon ja rakentaa koulu, joka täyttää paitsi nykyiset myös tulevaisuuden vaatimukset eri oppiaineiden opetuksessa. 18

Rakentamisvaiheen aikana valtakunnallista opetussuunnitelmaa uudistetaan. Uuden rakennuksen tulee vastata näihin haasteisiin, joita tulee ehkä vasta rakentamisen aikana. Myös alakoulujen oppilaiden viikoittainen tuntimäärä on kasvamassa. Yleisopetuksen lisäksi koulussa annetaan erityisopetusta pienryhmissä mm. oppimisvaikeuksista ja/tai sosioemotionaalisista ongelmista kärsiville oppilaille. Pienryhmäerityisopetus keskitetään yhtenäiskouluun. Eri yksiköiden sijaitseminen samassa rakennuksessa mahdollistaa yhteistyön esiopetuksen, sekä perus- ja lukio-opetuksen välillä. Monipuoliset kädentaitojen sekä taideaineiden opetustilat tuovat lisämahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja hyödyttävät sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaita ja opettajia. 11.2 Tilakohtaiset tavoitteet Ruokasali tulee rakentaa viihtyisäksi ja monimuotoiseksi niin, että se mahdollistaa kouluravintolatoiminnan lisäksi käytön oleskelutilana sekä esim. mediatilana käsikirjastoineen ja tietokonepäätteineen. Tilaa voi käyttää pienten ryhmien opiskelu- ja tutkimustoimintaan. Ruokasalia voi käyttää myös suurryhmäopetustilana ja kokoustilana. 11.3 Iltakäytön huomioiminen Rakennuksen hyödyntäminen kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti on huomioitava suunnittelussa. Tiloja tarjotaan seuroille, yhdistyksille, kansalaisopistolle yms. toimijoille iltakäyttöön. Tilojen saavutettavuus ja rakennuksen jakaminen iltakäytön alueisiin on otettava huomioon. 11.4 Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto-, huoltoliikenne- ja paikoitusalueiksi sekä jäsennellyksi välitunti- ja leikkipihaksi. Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi - katvealueita vältetään. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. Piha mahdollistaa ulko-opetustilan alkusyksyn ja loppukevään opetusjärjestelyjen monipuolistamiseksi. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja koulusta tulee järjestää turvallisia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Kuljetusoppilaiden jättö- ja ottopaikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhempien saattoliikenne henkilöautoilla on huomioitava. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. Teknisen työn huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. 19

Piha-alueelle tulee saada kenttäalue ja mahdollisesti monitoimikenttä, joka mahdollistaa monipuoliset pallopelit ulkona. 11.5 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. Lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A (päiväkodit, ET 140 kwh/brm²/a ja opetusrakennukset ET 120 kwh/brm²/a). Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. Kyläkuvalliset tavoitteet Uusien rakennuksien ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda kyläkuvallisesti sekä moderni että innostava, mutta samalla oleviin rakennuksiin mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopiva julkinen rakennus. Osa uusista aula- ja käytävätiloista suunnitellaan kahden kerroksen korkuisiksi 20

12 RAKENTAMISEN TAVOITTEET 12.1 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on 2-3kerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään rakentamisajankohdan määräyksiä. Paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristys toteutetaan määräysten mukaan. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. 12.2 LVIA-tekniset tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian kulutuksen mittausjärjestelmä, joka liitetään kiinteistövalvomoon. Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon ja lämmitys toteutetaan pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Myös vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen ja lämmitysjärjestelmän (maalämpö, aurinkokennot) mahdollisuus selvitetään suunnitteluvaiheessa, kysymykseen voi tulla myös ns. hybridilämmitys. 21

Patteripiirien runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtävät laajennukset. Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai komposiittiputkista. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,60m3/Rm2. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S3 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Poikkeuksena on keittiö, jonka sisäilmaluokan tulee olla S2. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/ hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20 %. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella LTO. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M2-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M2-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC- tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Lon- väylää. Valvomossa tulee olla selainpohjainen suomenkielinen käyttöliittymä. Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Tavoitteena on, että huoltokirja voidaan myöhemmin liittää kunnan kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 22

12.3 Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason tulee olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähkötilat ja kiinteistön jakeluverkko Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö-, turva - ja teleteknisille järjestelmille. Kiinteistö liitetään energialaitoksen jakeluverkkoon maakaapelein. Kiinteistön pääkeskukselle varataan oma tila. Pääkeskus on rakenteeltaan kennokeskus ja se varustetaan kytkinvarokelähdöillä. Kiinteistön sähkönjakelu toteutetaan TN-S- järjestelmällä (liittymisjohtoa lukuun ottamatta) jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen sähkönjakelu pääkeskuksesta ryhmäkeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan johdonsuojakatkaisijoilla sekä vikavirtasuojakytkimillä. Kiinteistön sähköenergian kulutus mitataan energialaitoksen ohjeen mukaisesti. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata tarvittaessa erikseen. Takamittaukset toteutetaan Rakentamismääräyskokoelman D3 mukaisesti. Rakennuksen varustaminen varavoimajärjestelmällä selvitetään siten, että sähkö tuotetaan varavoimakoneella tai varustetaan ulkoisen voimakoneen liitosmahdollisuudella. Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Kiinteistö varustetaan ylijännitesuojilla sekä loisteho- ja yliaaltosuodatuksella. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyjä, erilliset hyllyt vahvaja heikkovirtakaapeleille. Tulipalon aikana toimiviksi tarkoitettujen järjestelmien kaapeleille asennetaan palonkestävät johtotiet. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Kaikki kaapelit ovat halogeenivapaita, nipussa paloa levittämättömiä sekä vähäsavuisia. Paloalueiden väliset läpiviennit tiivistetään ETA- hyväksytyillä läpivienneillä. Suunnittelussa tarkennettaviin turva- ja teletiloihin asennetaan antennijärjestelmän, yleiskaapelointijärjestelmän, poistumistievalaistusjärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. 23

Valaistus ja pistorasiat Valaistus toteutetaan noudattaen standardin EN 12464 vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Luokka-, oleskelu- ja toimistotilojen värintoistoindeksi Ra on vähintään 80. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita, hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia. Valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla ja pitkäikäisillä valonlähteillä. Led-valaisimia käytetään siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Valaistuksen ohjauksessa käytetään läsnäolo- ja valoisuusantureita sekä aikaohjausta. Sisävalaistuksessa hyödynnetään ulkoa saatavaa luonnonvaloa, käytävä- ja aulatiloissa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta. Teknisten- ja aputilojen valaistusta ohjataan läsnäoloanturein. Valaistuksen säädössä käytetään Dali- ohjausjärjestelmää. Alue- ja ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Henkilökunnan autopaikoille asennetaan pistorasiakotelot autojen lämmitystä ja sähköautojen latausta varten. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Kaikki 1- vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Tietoliikennejärjestelmät Lähiverkkojärjestelmää ( lähiverkot IEEE 802,3 ) varten rakennukseen toteutetaan yleiskaapelointi. Lisäksi yleiskaapelointia käytetään puhelinsisäjohtoverkkona. Kiinteistö liitetään kunnan ATK-järjestelmään valokuitukaapelilla. Myös pää- ja alajakamoiden väliset yhteydet rakennetaan valokuituyhteydellä. Laitekaapit /- telineet asennetaan omiin teletiloihin. Sisäjohtoverkon kaapelointi rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmänä noudattaen voimassa olevia standardeja EN 50173-1. Lisäksi yleiskaapelointi toteutetaan siten, että se täyttää luokan EA siirtotiet ( 90 m ) ja kategorian 6A komponentit vaatimukset. Rasioina käytetään 2xRJ-45 rasioita. Telepistorasiat kytketään EIA/TIA 568 A mukaan. Kiinteistöön toteutetaan langaton WLAN-verkko. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja välituntisoittoja varten äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmä. 24

Järjestelmän toteutuksesta sähkösuunnittelija neuvottelee paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit / ovipuhelinlaitteet asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Kiinteistöön asennetaan aikakellojärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistö varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella. Kulunvalvontaa ja ovien lukitusta varten kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä on voitava liittää ja käyttää yleistä tiedonsiirtoverkkoa käyttäen. Järjestelmä koostuu PC- pohjaisesta keskuslaitteesta, ohjelmistoista, kulunvalvonta etälukijoista tarvittavine elektroniikkayksikköineen, ovien aikaohjelmistosta ja valvontalaitteista. Järjestelmän laitteet ovat akkuvarmistettuja mahdollisen sähkökatkoksen varalta. Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä. Murtotapahtumien havaitsemiseksi kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmään integroitu rikosilmoitusjärjestelmä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan pääsisäänkäyntejä ja pääkäytäviä sekä nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoitin liitetään välittimellä aluehälytyskeskukseen. 25

LIITTEET 8 kpl Liite 1, Hanketekijät 2 sivua Liite 2, Perustamiskustannukset uudis pääryhmittäin 2 sivua Liite 3, Perustamiskustannukset uudis yhteenveto 1 sivu Liite 4, Tilaluettelo, uudishinta, 4 sivua Liite 5, Oppilasennusteet, 2 sivua Liite 6, Viikkotunnit ja ryhmäkoot, 1 sivu Liite 7, Yhtenäiskoulun tilaohjelma, 3 sivua Liite 8, Tontinkäyttösuunnitelma, 1 sivu 26

LIITE 1 Hanketekijät (2 sivua) 27

28

LIITE 2 Perustamiskustannukset uudis- pääryhmittäin (2 sivua) 29

30

LIITE 3 Perustamiskustannukset uudis- ja yhteenveto 31

LIITE 4 Tilaluettelo, uudishinta (4 sivua) 32

33

34

35

LIITE 5 Oppilasennusteet (2 sivua) koko kunnan oppilasennuste 1/2 36

Yhtenäiskouluhankkeen oppilasennuste 2/2 37

LIITE 6 Viikkotunnit ja ryhmäkoot 38

LIITE 7 Yhtenäiskoulun tilaohjelma (3 sivua) 39

40

41