MASKUN KURITTULAN KOULU. HANKESUUNNITELMA , täydenn MASKU

Transkriptio

1 Liite Kvalt MASKUN KURITTULAN KOULU HANKESUUNNITELMA , täydenn MASKU Täydennys, kunnanhallitus : Rakennettavan koulun pinta-ala suhteessa oppilasmäärään suunnitellaan vastaamaan tilannetta nykyisessä koulussa (bruttopinta-ala per oppilas)..

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPPILAITOS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ... HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN... RAKENNUSPAIKKA KÄYNTIOSOITE KIINTEISTÖN OMISTUS KAAVOITUSTILANNE RAKENNUSOIKEUS... HANKKEEN PERUSTIEDOT JA ETENEMINEN....1 HANKKEEN YLEISKUVAUS.... LAAJUUSTIEDOT.... KUSTANNUSTIEDOT.... TARVESELVITYS....5 HANKESUUNNITTELU.... SUUNNITTELUN VALMISTELU SUUNNITTELUN OHJAUS RAKENTAMISEN VALMISTELU RAKENTAMISEN OHJAUS AIKATAULUTIEDOT HANKKEEN RAHOITUS... 7 MASKUN KUNNAN KOULUVERKKO... 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT HEMMINGIN VAIHTOEHTO KURITTULAN VAIHTOEHTO RAKENNUSTEKNISET VAIHTOEHDOT SEURAUKSET ELLEI HANKE TOTEUDU... 1 MITOITUSPERUSTEET OPPILASENNUSTEET JA OPETUSRYHMIEN LUKUMÄÄRÄT HENKILÖSTÖ TILAOHJELMA SUUNNITTELUTAVOITTEET KOULUYKSIKÖN KOKONAISUUDEN TAVOITTEET TILAKOHTAISET TAVOITTEET ILTAKÄYTÖN HUOMIOIMINEN PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET ELINKAARI JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET LVIA-TEKNISET TAVOITTEET... 1 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT MUUNNELTAVUUS ILMANVAIHTO JÄÄHDYTYS... 1 RAKENNUSAUTOMAATIO... 1 HUOLTOKIRJA SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET... 1 YLEISTÄ... 1

3 SÄHKÖTILAT JA KIINTEISTÖN JAKELUVERKKO... 1 VALAISTUS JA PISTORASIAT TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT... 0 ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ... 0 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 0 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 0 LIITTEET 5 KPL... LIITE 1 LIITE LIITE LIITE LIITE 5 TAVOITEHINTA-ARVION YHTEENVETO HEMMINGIN VAIHTOEHDOSTA... TAVOITEHINTA-ARVION YHTEENVETO KURITTULAN VAIHTOEHDOSTA... AIKATAULU PAIKALLA RAKENNETTUNA... AIKATAULU TILAELEMENTTITOIMITUKSESTA... KURITTULAN KOULUN TILALUETTELO...

4 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Maskun Kurittulan koulu, jossa annetaan opetusta esiopetuksen, peruskoulun 1- vuosiluokkien oppilaille sekä järjestetään aamu ja iltapäivätoimintaa (apip). 1. Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Maskun kunta. HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Rakennuttajan edustajat PROJEKTIJOHTO projektivastaava Jukka Niemeläinen, puh jukka.niemelainen@masku.fi ASIANTUNTIJAT tekninen johtaja Marika Nurmikko, puh marika.nurmikko@masku.fi toimitusjohtaja Kimmo Thessler, puh kimmo.thessler@masku.fi talousjohtaja Kalle Palmros, puh kalle.palmros@masku.fi Kurittulan koulun rehtori Hannu Lehto, puh hannu.lehto@masku.fi sivistysjohtaja Pekka Karenmaa, puh pekka.karenmaa@masku.fi Maskun kunnanhallituksen pj Mauri Halme puh mauri.halme@gmail.com vt. kunnanjohtaja Maija Löfstedt, puh maija.lofstedt@masku.fi RAKENNUTTAJAN TUKIPALVELUT NL-Rakennuslaskenta Oy, Niitunniskantie 1 A 1 B, 00 Tku Antti Narvia, puh , antti.narvia@nl-rakennuslaskenta.fi Jarmo Lähteenmäki puh , jarmo.lahteenmaki@nl-rakennuslaskenta.fi ARKKITEHTISUUNNITTELU Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy, Mikko Uotila, puh Jumpurintie 71, 170 Urjala, mikko.uotila@arkkitehtisuunnittelu.net

5 RAKENNUSPAIKKA.1 Käyntiosoite Kurittulan koulu Vaihtoehtoiset toteutuspaikat: - Hemmingin vaihtoehto, Seppäläntie 1, Masku - Kurittulan vaihtoehto, Koulukuja 1, Masku. Kiinteistön omistus Kiinteistö on Maskun kunnan omistama.. Kaavoitustilanne Hemmingin vaihtoehto Rakennuspaikka on asemakaavoitettu osittain VP (puisto) ja pääosin YU (urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) -alueeksi. Koulun rakentaminen tarvitsee Kaavamuutoksen, joka on käynnistetty ja sen hyväksymisen tavoiteaikataulu on kunnanvaltuuston kokous Valitusajat huomioiden kaava vahvistuisi vuoden 01 aikana. Kurittulan vaihtoehto Tontilla on vuonna 01 hyväksytty asemakaava, jossa on merkintä YOS (opetustoimintaa ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialue). HEMMINGIN VAIHTOEHTO KURITTULAN VAIHTOEHTO Voimassa oleva kaavakartta 5

6 . Rakennusoikeus Hemmingin vaihtoehto Rakennusoikeus määritellään kaavoituksen yhteydessä. Kurittulan vaihtoehto Rakennusoikeutta tontilla on k-m². Kaikki rakennusoikeus on periaatteessa uudisrakennuksen käytettävissä, koska vanha koulu puretaan. HANKKEEN PERUSTIEDOT JA ETENEMINEN.1 Hankkeen yleiskuvaus Tilat mitoitetaan noin 500 oppilaalle perusopetuksen vuosiluokkia 1- varten ja 50 oppilaalle esiopetuksessa.. Laajuustiedot Kurittulan koulun oppilasmitoituksen perusteella rakennettavan koulun kokonaisalaksi tulee brm² ja huoneistoala 575 m. Hyötyalaa koulukäyttöön saadaan hym². Rakennuksen tilavuudeksi tulee 901 m.. Kustannustiedot Koko hankkeen arvioidut tavoitehinta-arviot ovat toteutuspaikasta riippuen seuraavat: Hemmingin vaihtoehto euroa / alv 0 % Kurittulan vaihtoehto euroa / alv 0 % Tavoitehinta-arviointi perustuu tilaohjelman pinta-aloihin ja siinä on huomioitu sijoituspaikkavaihtoehdot välttämättömät purku-, louhinta ja liittymäkustannukset sekä taiteen ja irtaimiston hankinta. Liitteenä on yhteenvedot tavoitehinta-arvioista. Niissä on käytetty Haahtelaind. 7,0 / ja hintatasoa.01. (LIITTEET 1-).. Tarveselvitys Kurittulan koulua varten rakennetaan uudet tilat. Nykyisten tilat puretaan sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toteutuksesta on valmisteltu eri vaihtoehtoja ja uudisrakentamisesta on hankepäätös kunnanvaltuustossa Hankesuunnittelu Kunnanhallituksen asettama ohjausryhmän on valmistellut hanketta. Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Selvitettäviä asioita ovat mm. tilaohjelma, rakennuspaikka, lupamenettelyt, aikataulu, toteutustapa, investointikustannukset, investointipäätöksen valmistelu.

7 Päätös rakentamisesta tehdään tämän hankesuunnitelman perusteella. Tarkoitus on esittää hyväksyttäväksi tämä hankesuunnitelma ja tehdä rakentamisesta investointipäätös seuraavalla aikataululla: - kunnanhallitus kunnanvaltuusto, tavoite Suunnittelun valmistelu Heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen aloitetaan toteutussuunnittelu. Riippuen toteutusmallista (paikalla rakennettu, kvr -toteutus, tilaelementtiratkaisut, jne.) organisoidaan suunnittelu ja pyydetään suunnittelutarjoukset, käydään sopimusneuvottelut ja valitaan suunnittelijat. Suunnittelupäätökset tehdään teknisessä lautakunnassa..7 Suunnittelun ohjaus Varmistetaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa hyväksyttävät suunnitelmat. Ohjattavia asioita on mm. suunnittelun valvonta, ratkaisuvaihtoehtojen vertailu, suunnitelmien tavoitteenmukaisuuden varmistaminen (kustannukset, aikataulu), eritasoiset suunnitelmat (luonnokset, yleissuunnitelma, lupasuunnitelmat, toteutussuunnitelma). Suunnitelmien hyväksymispäätös tehdään kunnanvaltuustossa vuoden 01 alkupuoliskolla (tavoite 1..).. Rakentamisen valmistelu Laaditaan ja käsitellään hyväksytyn urakkamuodon sekä hankintatavan mukaiset tarjouspyyntöasiakirjat, järjestetään urakkakilpailut ja valitaan urakoitsijat. Kunnanhallitus tekee rakentamispäätöksen..9 Rakentamisen ohjaus Varmistetaan sopimuksenmukainen suoritus, huolehditaan toimeksiantajan eduista ja rakennuttajavelvoitteista sekä valvotaan urakoitsijoiden suoritusta. Otetaan rakennus vastaan ja tehdään taloudellinen loppuselvitys. Vastaanottopäätös tehdään teknisessä lautakunnassa..10 Aikataulutiedot Hankkeen toteuttaminen edellyttää mahdollisimman nopeita hankintapäätöksiä ja toimenpiteitä rakentamisessa. Hankkeen suunnittelua jatketaan välittömästi. Rakentaminen aloitetaan vuoden 01 lopulla. Valittavasta toteutustavasta riippuen koulu voidaan ottaa käyttöön 01 alkupuoliskon aikana. Hankkeen eteneminen vaihtoehtoisilla toteutustavoilla on esitetty liitteenä olevissa aikatauluissa (LIITTEET -). 5 HANKKEEN RAHOITUS Kunnan talousarviossa ei ole hankkeelle rahoitusta. Määrärahaa tullaan esittämään vuodelle 01 hankintapäätöksen hyväksymisen jälkeen. 7

8 MASKUN KUNNAN KOULUVERKKO Maskun kunnassa toimii viisi alakoulua ja yksi yläkoulu (lukuvuosi ). Suurin kunnan alakouluista on Kurittulan koulu osoitteessa Koulukuja 1, Masku. Kurittulan koulua käy 90 vuosiluokkien 1- oppilasta perusopetusryhmässä. Ennen koulurakennuksen sisäilmaongelmia rakennuksessa on toiminut kolme esiopetusryhmää. Tammenahjon koulu sijaitsee osoitteessa Tammialhontie 1, Masku. Koulua käy 50 esioppilasta ja 10 vuosiluokkien 1- oppilasta. Perusopetusryhmiä on seitsemän ja esiopetusryhmiä tällä hetkellä viisi. Seikelän koulu sijaitsee osoitteessa Lietsalantie, Masku. Koulua käy 1 perusopetuksen ja esiopetuksen oppilasta. Perusopetusryhmiä on yhdeksän ja esiopetusryhmiä kaksi. Vuoden 009 kuntaliitoksen jälkeen Askaisten koulu ja Lemun koulu liitettiin osaksi Maskun kunnan kouluverkkoa. Askaisten koulu sijaitsee osoitteessa Askaistentie 700, Askainen ja siellä käy kouluaan 5 alakoulun oppilasta kolmessa yhdysluokassa. Lemun koulu sijaitsee osoitteessa Opinkuja 1, Lemu. Koulua käy esioppilasta ja 170 vuosiluokkien 1- oppilasta. Perusopetusryhmiä on 1 ja esiopetusryhmiä kolme. Maskun Hemmingin koulu on Maskun kunnan ainoa yläkoulu (vuosiluokat 7-9) ja se sijaitsee osoitteessa Seppäläntie 10, Masku. Koulua käy oppilasta opetusryhmässä. Kurittulan uuden koulun rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta muihin kunnan alakouluihin. Kurittulan koululla on sen sijaan tähänkin saakka ollut yhteistyötä Maskun Hemmingin koulun kanssa, koulurakennusten fyysisestä läheisyydestä johtuen ja yhteistyötä on jatkossakin tarkoitus tehdä ja kehittää. Maskun Hemmingin koulun tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet ovat kuitenkin molempien koulujen suuresta oppilasmäärästä johtuen rajalliset ja ovat rajoittuneet yksittäisten vapaiden liikuntasalivuorojen hyödyntämiseen Maskun Hemmingin koulun liikuntahallista. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT Koulurakennus on tehtävä uudisrakennuksena. Sijoituspaikasta on tarveselvityksen yhteydessä selvitelty neljää vaihtoehtoa, joista on valittu kaksi sopivinta rakennuspaikaksi. Kunnanvaltuusto päätti, että Kurittulan uusi koulu toteutetaan kunnan omana talonrakennushankkeena. Rakentaminen tehdään tilaelementtitoteutuksena tai paikalla rakennettuna. Uusi koulurakennus rakennetaan joko Kurittulan koulun tontille tai Maskun Hemmingin koulun ja Taponkedon hallin väliselle alueelle. Kunnanhallitus on päättänyt jatkaa hankkeen selvittelyä ohjausryhmän valmistelemana. Ohjausryhmä toteaa, että molemmat rakennuspaikat sopivia.

9 7.1 Hemmingin vaihtoehto Hemmingin koulun viereisen alueen vaihtoehto Vaihtoehdossa muodostuu selkeä koulukeskittymä, koulut sijoittuvat lähekkäin ja voivat hyödyntää samoja ulkoilu-, urheilu-, paikoitus- ja huoltoalueita. Kaavamuutoksella on helppoa muodostaa sopivankokoinen ja muotoinen tontti ja rakennussuunnittelulle jää hyvin liikkumavaraa. Kurittulan koulun alue vapautuu mahdolliseen muuhun käyttöön. Haittana on mm. se, että rakentaminen edellyttää enemmän tai vähemmän kallion louhintaa rakennusratkaisusta riippuen ja liikenne keskittyy uudisrakennuksen yhdelle sivulle, jolloin mm. huoltoliikenne ja huoltoalueet on sijoitettava ja suunniteltava huolella. Haaste on saada liikennejärjestelyt toimiviksi ja riittävästi paikoitustilaa henkilökunnalle. Lisää Kurittulan koulua varten tarvitaan autopaikkaa. Koska paikoitusalueet eivät saa hallita piha-aluetta, voidaan oppilaiden kulkuneuvojen paikoitus järjestää toistaiseksi esimerkiksi nykyisellä Kurittulan koulun parkkipaikalla. Jos päädytään toteuttamaan oma erillinen pysäköintialue Kurittulan koulun henkilökunnalle, palvelisi kyseinen alue myös viereisten vapaa-ajantoimintojen käyttäjiä iltaisin. Tontin monimuotoisuus ja maanpinnan korkeuserot tulee hyödyntää ja välttää koko tontin louhintaa Seppäläntien tasolle. Käyttäjän kannalta positiivista on: - Rakentamaton tontti - Ei tarvitse käydä koulua lähellä rakennustyömaata - Lähellä Taponkedon hallia 9

10 Käyttäjän kannalta negatiivista on: - Koulukeskittymä ei ole hyvä asia, ylä- ja alakoululaisten maailmat ovat kovin erilaiset ja tästä aiheutuu koulun arkeen paljon murhetta (yläkoululaisten päihteiden käyttö, tunteenpurkaukset ja tunteiden osoitus antavat huonon esimerkin ja aiheuttavat ylimääräistä järjestyksen valvontaa) - Kuvan paikassa oleskelupiha jää pieneksi - Tontti on pieni, alakoululaiset tarvitsevat paljon välituntipihaa - Ulkoilu- ja urheilualueita ei voi hyödyntää (hiekkatekonurmelle, eikä nurmelle saa mennä ja talvella niiden päälle ei voi jäädyttää) ja uusia ei mahdu tontille rakentamaan - Paikoitusalue ja kääntöpaikka ovat jo nyt esim. pakkaspäivinä täysin ruuhkaisia pelkästään yläkoululaisten kuljetuksista. Alakoululaisia kuljetetaan enemmän, joten kulkeminen samasta liittymä aiheuttaa kaaoksen - Alakoululaiset tulevat kouluun samoja reittejä yläkoululaisten mopoilijoiden kanssa, tästä aiheutuu vaaratilanteita - Kurittulan kentille kulkeminen pienten kanssa täysin mahdotonta (koko tunti menee siirtymiin), talvella luistelemaan meneminen ihan mahdotonta pienempien kanssa. Jos Kurittulan tontti laitetaan muuhun käyttöön, kentät todennäköisesti häviävät kokonaan. Hemmingin alueen kentät eivät riitä lähes tuhannen oppilaan liikuntatiloiksi. - Ei tilaa laajennukselle - Louhintakustannukset tulevat kalliiksi - Hemmingin koulun virkistysalue pienenee - Taponkedon iltakäyttäjistä saattaa aiheutua ilkivaltaa koululle - Oppilaiden kulkuneuvojen säilytys Kurittulassa ei mahdollista (ison tien ylityksen tulee olla valvottu) - Täytyy olla turvallisuusjärjestelyt joilla estetään ulkopuolisten pääsy työmaalle - Kaavamuutos. Jos joku valittaa, kaavoitus pitkittyy 10

11 7. Kurittulan vaihtoehto Kurittulan koulun tontin sijoitusvaihtoehto Koulun tontin etuna se, että uudisrakennukselle ja kevyt-, huolto- ja ajoneuvoliikenteelle on riittävästi tilaa nykyisellä tontilla. Haittana on mm. ahdas sijainti nykyiseen koulurakennukseen nähden, koska nykyistä rakennusta ei voi purkaa ennen kuin uusi on valmis, rakennussuunnittelu muodostuu haastavaksi. Piha-alue jää melulähteen puolelle, mutta valtatiemelu on ehkäisty meluvallilla. Kurittulan vaihtoehto säästää Hemmingin koulun alueen lähivirkistysaluetta. Toisaalta uuden rakentamisen kulkureitit ovat suurelta osin toteuttamatta, nykyiset ratkaisut eivät ole kaavanmukaisia. Liikennejärjestelyissä on otettava huomioon, että koulun läheisyyteen on kaavoitettu tuleva aluelämpölaitos, johon on jonkin verran liikennettä ja kulku samasta Seppäläntien risteyksestä kuin koululle. On myös ratkaistava, mitä tehdään koulun pihapirissä sijaitsevalle, asumattomalle omakotitalolle. Vaihtoehdossa joudutaan koulua käymään rakennustyömaan vieressä ja myöhemmin purkutyömaan vieressä, mikä tietää tilanahtautta ja turvallisuusriskejä koulun pihapiirissä. Tämä vaihtoehto on käyttäjien suosikkivaihtoehto. Muutaman vuoden tilanahtaus ei haittaa, kun kyseessä on parempi sijaintivaihtoehto kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. 11

12 Koulukäyttäjän kannalta positiivista on: - Kaukalot, isot kentät - Iso tontti (liikennejärjestelyt, välitunti ja ulkoilu) - Turvallisempi lapsille (ei mopoilijoita eikä yläkoululaisten aiheuttamia häiriöitä) - Tontti suuri, jos rakennus sijoitetaan enemmän pikkumetsän puolelle -> purkuaikataulukaan ei haittaa - Melulta voidaan suojata meluaidoilla, tähänkin asti ollaan oleskeltu valtatien puolella sekä välitunnit että liikuntatunnit, nykyinen meluvallisuojaus on riittävä, sillä nykyäänkin parakit aivan tien varressa - On hyvä, että tulo/jättöliikenne ja piha-alue ovat eri puolilla rakennusta (vrt. turvallisuus) - Pikkumetsää on mahdollisuus käyttää leikki- ja liikunta-alueena, biologian ja kuvataiteen opetuksessa sekä ulkoluokkana. - Tilaa laajentaa - Lyhyempi matka Maskutalolle yleisurheilemaan sekä kirjastoon - Mahdollinen lämpökeskus ja sen liikenne on suunniteltu yhdellä liittymällä, joka on yhteinen Kurittulan koulun liikenteen kanssa. Tästä syntyy riittävän iso kääntöalue linja-autoliikenteelle (=koulukuljetukset) - Työmaaliikenne uudisrakennukselle ja purkutyömaalle hoituu Koulukuja-Koulupolku reittiä ja koululaisten liikenne kulkee Opintien kautta. Eli ei ole risteävää liikennettä. - Ei tarvita kaavamuutosta. - Mahdollinen tulevaisuuden yhtenäiskoulu-ajatus silti mahdollinen, vaikka koulu olisikin 100 metriä kauempana yläkoulusta. Koulukäyttäjän kannalta negatiivisia asioita on: - Uudisrakennus, purkutyömaa ja väistötilat samalla tontilla. Mutta on kuitenkin mahdollista rajata välituntialue kokonaan aidoilla rakennus- ja purkutyömaan rauhoittamiseksi ja jatkaa välituntialuetta kohti kenttiä ja peltoa. Nytkin välituntitoiminta on pääosin siirtynyt pois vanhan koulurakennuksen alueelta, ainoa käytössä edelleen oleva on leikkikenttä, eli välituntitoiminta on mahdollista suorittaa turvallisesti - Täytyy olla turvallisuusjärjestelyt, joilla estetään ulkopuolisten pääsy työmaalle (toisaalta kun väistötilat ovat samalla tontilla, on myös päivisin enemmän valvontaa) 7. Rakennustekniset vaihtoehdot Kokonaan paikalla rakennettava rakennus: - Paikalla rakennettavana voidaan vapaammin suunnitella tavoitteena ole keskustila, johon liittyy ruokasali, liikunta ja mediateekin toisiinsa avautuva keskiö koululle - Rakennus voidaan toteuttaa yhtenä kompaktina P1 luokan rakennuksena Osittain tilaelementtirakennus: - Tilaelementtirakennus edellyttää jakamista toiminnallisesti rakennus osiin, jotka ovat erillisiä paloteknisiä osia. - Sprinklauksella voidaan mahdollisesti toteuttaa suurempi kuin 50 hengen kerroksinen rakennus P-paloluokan rakennus. - Elementtitoimitus edellyttää sakaramallista käytäväkoulua. - Salitilat yms. on tehtävä kuitenkin paikalla jännevälien ja tilakokojen vuoksi - Väestönsuojat toteutetaan yhteensä noin 500 m² tilaa, mikä toteutetaan useampana betonirakenteena paikalla rakentaen. Tämä ei onnistu kevyenä rakenteena. 1

13 - Elementtitekniikalla voidaan vähentää paikalla tehtävää rakentamista ja nopeuttaa valmistumista. 7. Seuraukset ellei hanke toteudu Jos hanke viivästyy, aiheutuu ylimääräisinä kustannuksina noin euroa/kk, mikä muodostuu naapurikunnan tilavuokrista, kuljetuksista, oppilasruokailun erikoisjärjestelyistä sekä Maskussa parakkivuokrista. Vanhojen tilojen hyödyntämisestä osittain käytössä ei ole varmuutta pitkällä tähtäimellä. MITOITUSPERUSTEET.1 Oppilasennusteet ja opetusryhmien lukumäärät Hankesuunnitelman laadinta-aikana on Kurittulan koulussa laskennallisesti 5 esioppilasta ja 5 vuosiluokkien 1- oppilasta (osa oppilaista on tilapäisesti sijoitettu väistötiloihin). Esiopetus toimii kahdessa ryhmässä. Perusopetusryhmiä on 0 ja erityisopetuksen pienryhmiä neljä. AP/IP toimintaa hyödyntää päivittäin noin 0 alkuopetuksen oppilasta. Rakennettavassa koulussa varaudutaan 50 oppilaan kasvuun, sillä Kurittulan alueen lähivuosien oppilasennuste pysyy nykyisellään tai on jopa lievästi laskeva. Uuteen Kurittulan kouluun on tarkoitus sijoittaa noin 500 oppilasta esiopetuksesta ja vuosiluokilta 1-. Perusopetusryhmiä tulee koulussa toimimaan 01 vuonna 1- ja erityisryhmiä. Esiopetuksen tilavaraus on mitoitettu 50 oppilaalle, jotka tullaan sijoittamaan kolmeen esiopetusryhmään. Uuteen kouluun on tarkoitus rakentaa yksi erillinen opetustila myös koululaisten AP/IP toiminnalle. Lisäksi AP/IP toiminnan järjestämisessä hyödynnetään yhtä esiopetukselle varattua opetustilaa. AP/IP toiminnan tilavaraus on tehty 50 oppilaan mukaan.. Henkilöstö Koko hankkeen henkilöstömäärä on 5 henkeä: Rehtori 1 Koulusihteeri 1 Luokanopettajat Esikoulun henkilökunta Avustajat 10 Apip Oppilashuolto Ruokapalvelut Siivous Kiinteistönhoito 1 9 TILAOHJELMA Tilat toteutetaan kokonaan uuteen omaan rakennukseen. Koko hankkeen tilaohjelman hyötyalatarve on hym² eli 7,9 m oppilasta kohti. Liitteenä on tilataulukko (LIITE 5). Tilaohjelma on ohjausryhmän työskentelyn aikana tarkentunut ja siinä on varauduttu oppilasmäärien kasvuun. 1

14 Väestönsuojan rakentamisvelvoitteet Määräysten mukaan on rakennettava S-1 luokan väestönsuoja. Se mitoitetaan henkilömäärään mukaan. Noin 0 käyttäjän väestönsuoja edellyttää 5 m² suoja-alaa. Väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelmanmukaisia tiloja: - kpl erillisiä, joista suoja-alaltaan maksimikokoisia 15 m² väestönsuojia kpl ja 1 pienempi m² kokoinen - suojiin voidaan sijoittaa hyötyalaa esim. sosiaalitiloja, musiikin, tekstiilityön tai teknisentyön opetustiloja. 10 SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja toiminnallisuus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet Pedagogiset tavoitteet Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Kurittulan koulu on turvallinen, korkeatasoista perusopetusta antava koulu, jossa oppilas kasvaa itsensä ja toiset hyväksyväksi, lahjakkuutensa ja luovuutensa hyödyntäväksi kansalaiseksi. Opetukselliset tavoitteet on kirjattu uudistuvaan valtakunnalliseen, kuntakohtaiseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Niiden asettamat vaatimukset tulee ottaa huomioon ja rakentaa koulu, joka täyttää paitsi nykyiset myös tulevaisuuden vaatimukset eri oppiaineiden opetuksessa. Yleisopetuksen lisäksi koulussa annetaan erityisopetusta pienryhmässä oppimisvaikeuksista ja sosioemotionaalisista ongelmista kärsiville oppilaille. 10. Tilakohtaiset tavoitteet Ruokasali tulee rakentaa viihtyisäksi ja monimuotoiseksi niin, että se mahdollistaa kouluravintolatoiminnan lisäksi käytön oleskelutilana sekä esim. mediatilana käsikirjastoineen ja tietokonepäätteineen. Tilaa voi käyttää pienten ryhmien opiskelu- ja tutkimustoimintaan. Ruokasalia voi käyttää myös suurryhmäopetustilana ja kokoustilana. 10. Iltakäytön huomioiminen Rakennuksen hyödyntäminen kokopäiväisesti on huomioitava suunnittelussa. Tiloja tarjotaan seuroille, yhdistyksille, kansalaisopistolle yms. toimijoille iltakäyttöön. Tilojen saavutettavuus ja rakennuksen jakaminen iltakäytön alueisiin on otettava huomioon. 10. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto-, huoltoliikenne- ja paikoitusalueiksi sekä jäsennellyksi välitunti- ja leikkipihaksi. Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Meluselvityksen mukaan moottoritien liikennemelun on estettävä pihaalueilta. 1

15 Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi - katvealueita vältetään. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. Piha mahdollistaa ulko-opetustilan alkusyksyn ja loppukevään opetusjärjestelyjen monipuolistamiseksi. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja koulusta tulee järjestää turvallisia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Kuljetusoppilaiden jättö- ja ottopaikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhempien saattoliikenne henkilöautoilla on huomioitava. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. Piha-alueelle tulee saada kenttäalue ja mahdollisesti monitoimikenttä, joka mahdollistaa monipuoliset pallopelit ulkona Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Rakennuksen on oltava elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, jossa kaikki toimijat tavoittelevat Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeena (HINKU) seuraavin keinoin: Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. Lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään voimassa olevia määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Ylläpidettävyys ja huollettavuus 15

16 Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A (opetusrakennukset ET 10 kwh/brm²/a). Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja ohjeisiin. Kyläkuvalliset tavoitteet Uusien rakennuksien ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda moderni että innostava, mutta samalla oleviin rakennuksiin mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopiva julkinen rakennus. 11 RAKENTAMISEN TAVOITTEET 1.1 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on - kerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään rakentamisajankohdan määräyksiä. Paloluokka on P1 tai useampaan osaan jaettu P. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristys toteutetaan määräysten mukaan. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. 1. LVIA-tekniset tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (x5v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 1

17 Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian kulutuksen mittausjärjestelmä, joka liitetään kiinteistövalvomoon. Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon ja koulun osalla lämmitys toteutetaan pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Myös vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen ja lämmitysjärjestelmän (maalämpö, aurinkokennot) mahdollisuus selvitetään suunnitteluvaiheessa, kysymykseen voi tulla myös ns. hybridilämmitys. Patteripiirien runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtävät laajennukset. Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään Maskun vesihuolto Oy:n vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai komposiittiputkista. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,0m/Rm. Noudatetaan RakMk:n osan C ohjeistoa. Muunneltavuus Rakennuksen tilojen muunneltavuus tulee huomioida myös viemärien ja vesijohtojen suunnittelussa. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Poikkeuksena on keskuskeittiö, jonka sisäilmaluokan tulee olla S. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/ hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 0 %. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella LTO. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M1-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 17

18 Jäähdytys Jäähdytystarve olisi selvitettävä mm. seuraavissa tiloissa: Keittiö, ATK-tilat ja luokkahuoneet. Auringon lämpökuorma on tarkoitus estää rakenteellisella suojauksella, joten mahdollinen jäähdytystarve muodostuu sisäisistä kuormista ja ilmanvaihdon kautta tulevasta lämmöstä. Mikäli jäähdytykselle on tarvetta, olisi hyvä arvioida lämpö- ja jäähdytysenergian tuotannon kokonaistaloudellisuus rakennuksen koko elinkaaren ajan. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla maalämpö yhdistettynä maajäähdytykseen. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatioon tulisi liittää myös mahdollisuus etävalvontaan. Energiankäytön tehokkuuden vuoksi ilmanvaihdon ja lämmityksen sekä mahdollisen jäähdytyksen ohjaukset tulisi integroida tilakohtaisesti niin, ettei päällekkäisiä toimintoja pääse tapahtumaan Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Tavoitteena on, että huoltokirja voidaan myöhemmin liittää kunnan kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 1. Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähkötilat ja kiinteistön jakeluverkko Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö-, turva - ja teleteknisille järjestelmille. Kiinteistö liitetään energialaitoksen jakeluverkkoon maakaapelein. Kiinteistön pääkeskukselle varataan oma tila. Pääkeskus on rakenteeltaan kennokeskus ja se varustetaan kytkinvarokelähdöillä. Kiinteistön sähkönjakelu toteutetaan TN-S- järjestelmällä (liittymisjohtoa lukuun ottamatta) jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen sähkönjakelu pääkeskuksesta ryhmäkeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan johdonsuojakatkaisijoilla sekä vikavirtasuojakytkimillä. Kiinteistön sähköenergian kulutus mitataan energialaitoksen ohjeen mukaisesti. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata tarvittaessa erikseen. Takamittaukset toteutetaan Rakentamismääräyskokoelman D mukaisesti. Rakennuksen varustaminen varavoimajärjestelmällä selvitetään siten, että sähkö tuotetaan varavoimakoneella tai varustetaan ulkoisen voimakoneen liitosmahdollisuudella. 1

19 Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Kiinteistö varustetaan ylijännitesuojilla sekä loisteho- ja yliaaltosuodatuksella. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyjä, erilliset hyllyt vahvaja heikkovirtakaapeleille. Tulipalon aikana toimiviksi tarkoitettujen järjestelmien kaapeleille asennetaan palonkestävät johtotiet. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Kaikki kaapelit ovat halogeenivapaita, nipussa paloa levittämättömiä sekä vähäsavuisia. Paloalueiden väliset läpiviennit tiivistetään ETA- hyväksytyillä läpivienneillä. Suunnittelussa tarkennettaviin turva- ja teletiloihin asennetaan antennijärjestelmän, yleiskaapelointijärjestelmän, poistumistievalaistusjärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. Valaistus ja pistorasiat Valaistus toteutetaan noudattaen standardin EN 1 vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Luokka-, oleskelu- ja toimistotilojen värintoistoindeksi Ra on vähintään 0. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita, hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia. Valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla ja pitkäikäisillä valonlähteillä. Led-valaisimia käytetään siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Valaistuksen ohjauksessa käytetään läsnäolo- ja valoisuusantureita sekä aikaohjausta. Sisävalaistuksessa hyödynnetään ulkoa saatavaa luonnonvaloa, käytävä- ja aulatiloissa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta. Teknisten- ja aputilojen valaistusta ohjataan läsnäoloanturein. Valaistuksen säädössä käytetään Dali- ohjausjärjestelmää. Alue- ja ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Henkilökunnan autopaikoille asennetaan pistorasiakotelot autojen lämmitystä ja sähköautojen latausta varten. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 19

20 Kaikki 1- vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Tietoliikennejärjestelmät Lähiverkkojärjestelmää (lähiverkot IEEE 0,) varten rakennukseen toteutetaan yleiskaapelointi. Lisäksi yleiskaapelointia käytetään puhelinsisäjohtoverkkona. Kiinteistö liitetään kunnan ATK-järjestelmään valokuitukaapelilla. Myös pää- ja alajakamoiden väliset yhteydet rakennetaan valokuituyhteydellä. Laitekaapit /- telineet asennetaan omiin teletiloihin. Sisäjohtoverkon kaapelointi rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmänä noudattaen voimassa olevia standardeja EN Lisäksi yleiskaapelointi toteutetaan siten, että se täyttää luokan EA siirtotiet ( 90 m ) ja kategorian A komponentit vaatimukset. Rasioina käytetään xrj-5 rasioita. Telepistorasiat kytketään EIA/TIA 5 A mukaan. Kiinteistöön toteutetaan langattoman WLAN -verkon tukiasemia varten liitäntäpisteet. Puhelinten kuuluvuus uudisrakennuksessa tulee varmistaa suunnittelemalla rakennukseen tukiasemajärjestelmä koko rakennuksen alalle. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja välituntisoittoja varten äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmä. Järjestelmän toteutuksesta sähkösuunnittelija neuvottelee paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit / ovipuhelinlaitteet asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Kiinteistöön asennetaan aikakellojärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistö varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella. Kulunvalvontaa ja ovien lukitusta varten kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä on voitava liittää ja käyttää yleistä tiedonsiirtoverkkoa käyttäen. Järjestelmä koostuu PC- pohjaisesta keskuslaitteesta, ohjelmistoista, kulunvalvonta etälukijoista tarvittavine elektroniikkayksikköineen, ovien aikaohjelmistosta ja valvontalaitteista. Järjestelmän laitteet ovat akkuvarmistettuja mahdollisen sähkökatkoksen varalta. Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä. Murtotapahtumien havaitsemiseksi kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmään integroitu rikosilmoitusjärjestelmä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan pääsisäänkäyntejä ja pääkäytäviä sekä nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. 0

21 Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoitin liitetään välittimellä aluehälytyskeskukseen. 1

22 LIITTEET 5 kpl LIITE 1 Tavoitehinta-arvion yhteenveto Hemmingin vaihtoehdosta LIITE Tavoitehinta-arvion yhteenveto Kurittulan vaihtoehdosta LIITE Aikataulu paikalla rakennettuna LIITE Aikataulu tilaelementtitoimituksesta LIITE 5 Kurittulan koulun tilaluettelo

23 Tavoitehinta-arvion yhteenveto NL-Rakennuslaskenta Oy Niitunniskantie 1 A 1 B 00 Turku ly info@nl-rakennuslaskenta.fi KURITTULAN KOULU (Hemmingin tontti) Seppäläntie 1, Masku Tilaaja: Maskun kunta Tehtävä: Kurittulan koulun uudisrakennuksen tavoitehinta-arvion laadinta arkkitehdin tilaohjelman mukaisesti. Tarvittavat louhinnat huomioitu kustannusarviossa. Tavoitehinta-arvion yhteenveto: hinnat alv 0% B1 Rakennuttajan kustannukset B Rakennustekniset työt B LVI-työt B Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Hankevaraukset Perustamiskustannukset, alv 0 % Lisähinnat: Koulun kalustaminen, AV-lisä, GSM-sisäverkko, Kalustaminen ja varustaminen Perustamiskustannukset + lisähinnat + taidehankinta yhteensä Taidehankinta 0,5 %, Hintataso: Haahtela-indeksi: / -01, = tarjoushintataso Laajuustiedot: brm 9 01 brm Tavoithinta-arvioon ei sisälly: Rahoitus- ja tonttikustannukset, kaavoituskustannukset, infrarakentaminen Laskentamenetelmä: TaKu 015 ohjelma. Laskenta-asiakirjat: Arkkitehdin ja työryhmän laatima hankeselvityksen tilaohjelma. Turussa,. pnä helmikuuta 01 Antti Narvia gsm 0o 0 00

24 Tavoitehinta-arvion yhteenveto NL-Rakennuslaskenta Oy Niitunniskantie 1 A 1 B 00 Turku ly info@nl-rakennuslaskenta.fi KURITTULAN KOULU (nykyinen tontti) Koulukuja 1, Masku Tilaaja: Maskun kunta Tehtävä: Kurittulan koulun uudisrakennuksen tavoitehinta-arvion laadinta arkkitehdin tilaohjelman mukaisesti. Huomioitu haittakustannus vanhan koulun vaiheittaisesta purkamisesta rakennustyön edistymisen mukaan. Tavoitehinta-arvion yhteenveto: hinnat alv 0% B1 Rakennuttajan kustannukset B Rakennustekniset työt B LVI-työt B Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Hankevaraukset Perustamiskustannukset, alv 0 % Lisähinnat: Kurittulan koulun purku, Koulun kalustaminen, AV-lisä, GSM-sisäverkko, Kalustaminen ja varustaminen Taidehankinta 0,5 %, Perustamiskustannukset + lisähinnat + taidehankinta yhteensä Hintataso: Haahtela-indeksi: / -01, = tarjoushintataso Laajuustiedot: brm 9 01 brm Tavoitehinta-arvioon ei sisälly: Rahoitus- ja tonttikustannukset, kaavoituskustannukset, infrarakentaminen, lvis. liittymiskustannukset (kaukolämpöliittymä kuuluu). Laskentamenetelmä: TaKu 015 ohjelma. Laskenta-asiakirjat:

25 Arkkitehdin ja työryhmän laatima hankeselvityksen tilaohjelma. Turussa,. pnä helmikuuta 01 Antti Narvia gsm Laskelmat liitteenä.

26 Maskun kunta Kurittulan koulu Alustava yleisaikataulu Rakennus hanke Uudisrakentaminen PAIKALLA RAKENTAMINEN Laatija Päiväys Antti Narvia/ Jarmo Lähteenmäki Vuosi HANKESUUNNITELMA 5 7 x L1 LUONNOKSET X X TALOTEKNIIKAN SUUNN.VAL. x X L LUONNOKSET URAKKALASKENTA URAKOITSIJOIDEN VALINNAT RAKENTAMINEN KOEKÄYTÖT VAST.OTTO VARUSTAMINEN X X X PÄÄPIIRUSTUKSET URAKKALASKENTA PIIRUST x ARKKITEHDIN VALINTA KUSTANNUSARVIO X X x X x X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X x X x X

27 Maskun kunta Kurittulan koulu TILAELEMENTTI RAKENTAMINEN Rakennus hanke Uudisrakentaminen Laatija Päiväys Antti Narvia/ Jarmo Lähteenmäki Vuosi HANKESUUNNITELMA 5 7 x L1 LUONNOKSET X X TALOTEKNIIKAN SUUNN.VAL. x X L LUONNOKSET URAKKALASKENTA URAKOITSIJOIDEN VALINNAT RAKENTAMINEN KOEKÄYTÖT VAST.OTTO VARUSTAMINEN X X X PÄÄPIIRUSTUKSET URAKKALASKENTA PIIRUST x ARKKITEHDIN VALINTA KUSTANNUSARVIO X X x X x X X X X X X X X X X X X X X X X X x x x x

28 TAVOITEHINTA Sivu 1/ Jarmo Lähteenmäki NL-Rakennuslaskenta Oy Hanke: Vaihe: Tilaohjelma Kurittulan koulu Paikkakunta: Masku Haahtela-ind.: 7,0 / Masku Hintataso:,0 /.01 Laajuus: 5 75 m, brm, 9 01 rm Hankekoko: brm TILALUETTELO Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² 1. HALLINTO-, TYÖ-, NEUVOTTELU JA KIRJASTOTILAT 1. Rehtori ja koulusihteeri 15,0, Neuvottelutila 0, Henkilökunnan työtila 0, Henkilökunnan taukotila 0, Keskuradio-ATK/puh 10, Vahtimestarin tila 10, Arkisto,0 1. Kopio-/materiaalihuone 0, Eteinen 5, Wc-huone 5,0, Kustannustieto 015 Haahtela-kehitys Oy Yhteensä OPETUSTILAT OT esiopetus / 1 opp 55,0,0 0 OT kotiluokat / 1-5 opp 55,0 0, OT 1 pienryhmät / opp 0,0,0 0 OT jakotilat 0,0,0 10 OT erityisopetus 0,0,0 10 Opetustila, tekstiilityö 75,0 75 Tekstiilityön varasto 10,0 10 Opetustila, tekninen työ 0,0,0 10 Teknisen työn konehuone 55,0 55 Teknisen työn varaso 5,0 5 Kuumakäsittelytila 5,0 5 Maalaustila 5,0 5 Opettajantila Monitoimitila (kuvataide -luonnontieto) Varasto (musiikki) Mediateekki-monitoimitila Liikuntasali Näyttämö 10, ,0 100 Pienkeittiö 0,0 0 Musiikki 0,0 0 0, , , ,0 50

29 TAVOITEHINTA Sivu / Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² ,0 1 Yhteensä OPPILASHUOLTO Terveydenhoitaja Odotustila 9,0 9 Inva-wc 5,0 5 Lepohuone,0 Kuraattori / Psykologi 15,0 15 Oppilaskunnantila 15, Yhteensä VARASTOT Liikuntasalin varasto 0,0,0 0 Tuolivarasto 0,0 0 Opetusvälineet esiopetus 9,0 9 Opetusvälineet perusopetus 15,0,0 0 Opetusvälineet erityisopetus,0,0 1 Ulkoliikunta esiopetus 15,0 15 Ulkoliikunta perusopetus 0, Yhteensä 5 KIINTEISTÖNHOITO 5 Kiinteistönhoitaja + varasto 5,0 5 5 Siivouskeskus 1,0 1 5 Siivousvarasto 10, Siivoustilat,0 5, ,0,0 Kustannustieto 015 Haahtela-kehitys Oy Yhteensä SOSIAALITILAT Oppilaiden pukutilat / liik.sali Pesutilat,0,0 1 Pukutilan wc:t 5,0,0 0 Oppilaiden wc-tilat 1,5,0 51 Oppilaiden inva-wc-tilat,5,0 9 Oppilaiden vaatesäilytystilat 5,0,0 100 Kuraeteinen 9,0 9 Henkilökunnan pukutilat 0,5,0 1 Pesutilat ja wc:t 1,5,0 9 Keittiöhenkilökunnan pukutilat,0 Pesutilat ja wc:t 1,5,0 Opettajien pukutilat liik.sali,0,0 Wc ja pesutilat,5,0 5 7 Yhteensä

30 TAVOITEHINTA Sivu / Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² 7 KEITTIÖ JA RUOKASALI 7 Valmistuskeittiö (sis. tk, var ja sh) 0,0 0 7 Linjasto 0,0 0 7 Ulkovarasto,0 7 Ruokasali 00, ,0, ,0,0 90,0 5, ,0,0 00,0 5,0 10 Yhteensä LIIKENNE JA TEKNIIKKARTILAT Käytävät Porrashuoneet Tuulikaapit IVKH S-nousukeskus Lämmönjakohuone + tekninen tila 0,0 0 Sähköpääkeskus 10, Kustannustieto 015 Haahtela-kehitys Oy Yhteensä