RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016

LÄHETE 2280/20/2011 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12.2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 Valtion talousarviosta annetun asetuksen 9 :n 2 momentissa säädetyssä tarkoituksessa lähetetään Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelma vuodelle 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2013 2016. Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuuden ylläpitämisestä ja siinä tarkoituksessa huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta sekä rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos tutkii paljastamansa ja rajojen ylityksiin liittyvät rikokset. Rajavartiolaitos ylläpitää meripelastuksen johtamisvalmiutta sekä huolehtii sille kuuluvista sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävistä. Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet ja kyky reagoida muuttuviin rajatilanteisiin ja valmius rajavalvonnan tehostamiseen myös erityistilanteissa pidetään riittävänä. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Suomen lähialueilla, etenkin Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Sisäisen turvallisuuden eri viranomaisten yhteistyö tiivistyy sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Rajavartiolaitoksen tärkein tulevaisuuden haaste on rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. Rajavartiolaitoksen varovaisen arvion mukaan rajaliikenne kasvaa kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla noin 20 30 % suuremmaksi seuraavan viiden vuoden aikana. Itärajalla rajaliikenteen arvioidaan kasvavan 1 ½ 2 kertaa suuremmaksi vuosikymmenessä. Vuosikymmenen loppupuolella mahdollisesti toteutuva EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaisi Suomen ja Venäjän välistä rajaliikennettä suurella hyppäyksellä. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-aluksen vuoroa yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius on pidettävä korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitäminen ajanmukaisena edellyttää säännöllisiä investointeja. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutos on merkittävä. Lisääntyvät tehtävät, supistuva määrärahakehys ja kustannustason nousu asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vapauttaa voimavarat kehysleikkauksen ja kustannusten kasvun vaikutusten kattamiseen

sekä uuden ilma- ja vartioaluskaluston käyttö- ja ylläpitomenoihin sisäisin voimavarasiirroin. Pääkaupunkiseudun ja kaakkoisrajan kasvavan rajaliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ei ole mahdollista varmistaa ilman talousarviossa myönnettävää pysyvää määrärahalisäystä. Merkittävän lisämenon aiheuttaa tarve vahventaa rajatarkastuksia lisähenkilöstöllä, hankkia EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaiset tarkastuslaitteet ja jatkaa rajanylityspaikkojen infrastruktuurin uudistamista. Käynnissä olevat merkittävimmät kalustohankkeet ovat partioveneiden korvaaminen, kevyiden kaksimoottoristen helikoptereiden korvaaminen, lentokoneissa käytettävän valvontatekniikan uudistaminen ja ulkovartiolaivan hankinta. Keskiraskaan AS332 Super Puma meripelastushelikopterin uudistamisen ja rannikkovartioveneiden korvaamisen valmistelu on tarkoitus aloittaa vuonna 2013. Toimeenpano tapahtuisi pääosin suunnittelukauden loppupuolella ja sen jälkeen. Kaakkoisrajan suurten rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittäminen on suunnittelukauden tärkein toimitilahanke. Talouden hallintaa vuonna 2012 edesauttaa Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet, jotka ovat jo lisänneet Rajavartiolaitoksen talouden liikkumavaraa. Käynnissä olevat toimet ovat kuitenkin tässä tilanteessa riittämättömiä. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä sekä vähenevien voimavarojen kohdentamista Suomen kannalta tärkeimpiin tehtäviin ja tärkeimmille alueille. Rajavartiolaitos on esittänyt lisärahoitusta kehyskaudella rajaliikenteen kasvusta syntyviin pysyviin lisämenoihin ja meripelastuskyvyn ylläpitämisen kannalta välttämättömään ilmaalusinvestointiin. Tulossuunnitelma 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa 7.12.2011. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat ainoastaan Rajavartiolaitoksen kannanottoja, eivätkä ylemmät viranomaiset ole ottaneet niihin kantaa. 2 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen LIITTEET JAKELU Seuraavalla sivulla SM:n talousyksikkö (6 kpl) A + F + Rajanetti RVLpääll + RVLappääll TIEDOKSI Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) SM:n valmiuskoordinaattori H

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2012/2013-2016 Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Teknillisen toimialan alueellistetut tehtävät Liite 9 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 10 SUUNNITTELUALA JA TALOUSHALLINTO Liite 11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Liite 12 LENTOTOIMINTA

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2012/2013-2016 1. YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysin yhteydessä ja jaetaan samassa aikataulussa TS-aineiston kanssa. ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutokset laittoman maahantulon, rajaliikenteen, meriturvallisuuden ym. suhteen heijastavat pienoiskoossa niitä suuria kehityskulkuja, jotka ovat muuttaneet Suomen kansainvälistä asemaa kokonaisuudessaan. Näitä ovat muiden muassa globalisaatio talouden ja ihmisten liikkuvuuden, mutta myös maahanmuuton ja rikollisuuden suhteen. Teknologian ja liikenneyhteyksien kehitys, Euroopan yhdentyminen ja Venäjän muutos ja vaurastuminen ovat mullistaneet ihmisten liikkuvuuden luonteen ja määrän Suomen rajoilla. Venäjä Venäjän sisäinen kehitys pysynee suhteellisen vakaana. Suomen Pankin arvion mukaan Venäjän kokonaistuotanto kasvanee tulevina vuosina n. 4-5 % vuosivauhdilla, joka mahdollistaa kansalaisten ostovoiman kasvun ja sisäisen vakauden ylläpidon. Venäjän länsisuhteet ovat kehittyneet viime vuosina myönteisesti. Tällä on konkreettisia vaikutuksia myös rajatilanteeseen. Rajatilanteen kannalta selvästi merkittävin hanke on EU:n ja Venäjän viisumivapaus, joka aiheuttaisi merkittäviä haasteita kaikille rajaturvallisuuden tasoille. Liikennemäärät rajalla lisääntyisivät merkittävästi ja samalla viisumihakuprosessin poistuessa rajanylittäjien joukkoon tulisi enemmän selvittelyitä ja jatkotoimia vaativia ongelmatapauksia. Rajatarkastusten merkitys korostuisi ja rikostorjuntaan kuuluvat tarpeet lisääntyisivät. Viisumivapaus asettaisi siis merkittäviä vaatimuksia rajanylityspaikkojen suorituskyvylle sekä infrastruktuurin että rajatarkastusprosessien osalta koko EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Liikenteeltään vilkkaimpana rajaosuutena Suomen ja Venäjän vastainen raja olisi tässä hyvin tärkeässä roolissa. On huomattavaa, että henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla tulee kasvamaan viisumivapaudesta riippumatta. Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla on kääntynyt talouskriisin jälkeen ennätyskasvuun. Kasvu johtuu pääosin venäläisten rajanylitysten lisääntymisestä. Nykyisellä kasvuvauhdilla rajanylitysten määrä saattaa ylittää jo vuonna 2011 10 miljoonan rajan. Kasvua selittävät Venäjän talouskasvun mukanaan tuoma ostovoiman kasvu ja ostosmatkailun lisääntyminen, Venäjän tullisäädösten muuttuminen sekä Suomen joustava viisumipolitiikka. Myös Suomen ja Venäjän välinen raskas liikenne ja transit-liikenne ovat kääntyneet kasvuun, mutta Venäjän protektionistinen tullipolitiikka ja Venäjän omien tuontisatamien kehittyminen on tehnyt elpymisestä hitaampaa kuin henkilöliikenteessä. Venäjä pitää suurimpina rajaturvallisuusuhkinaan terrorismia, huumausaineiden salakuljetusta, laitonta maahantuloa ja ihmissalakuljetusta. Näiden uhkien suhteen Suomen vastainen raja pysyy sivusuuntana. Venäjän rajavartiopalvelun painopiste tulee olemaan myös jatkossa Venäjän etelärajoilla Afganistanin, Keski-Aasian ja Kaukasian epävakauden vuoksi. Arktinen alue kuuluu rannikkovartioston painopisteisiin suurten energiaresurssiensa sekä liikenteelle avautuvien uusien laivareittiensä vuoksi. Itämeren strateginen merkitys Venäjän energia- ja rahtikuljetusten pääreittinä on toisaalta edelleen korostumassa. Monet Venäjän tärkeimmistä hankkeista, kuten Nordstream-kaasuputki ja Pietarin seudun uudet satamat sijaitsevat Suomen lähialueilla. Näiden hankkeiden myötä meriliikenne lisääntyy jatkossa Suomen läheisillä merialueilla. Vaikka Venäjän rajavartiopalvelu on supistanut henkilöstöään Suomen vastaisella rajalla, on sen toiminta ollut laittoman maahantulon torjunnassa tehokasta, eikä sen toimintakyvyn heikkenemisestä ole merkkejä hyvän rahoitustilanteen jatkuessa. Nopeasti kehittyvät

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 2 laittoman maahantulon ilmiöt ovat toki jatkossakin mahdollisia, mutta laittoman maahantulon tilanne säilynee Suomen ja Venäjän rajalla kohtuullisen vakaana. Euroopan Unioni Rajaturvallisuuskehitys EU:ssa jatkuu Tukholman monivuotisen ohjelman (2010-2014) mukaisesti. Euroopan valvontajärjestelmää sekä rajatarkastusmenetelmiä ja -välineitä koskevat kehityshankkeet tulevat operatiiviseen käyttöön asteittain 2013 alkaen. Rajaturvallisuusvirastoa koskevan asetusmuutos on hyväksytty 2012 alkuun mennessä. Rajaturvallisuuden ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Yhteisiä joukkoja käytetään ongelma-alueilla rajaturvallisuusviraston koordinoimana. Joukkoihin kuuluu myös ilma-aluksia ja laivoja. EU:n rajaturvallisuusviraston koordinoima operatiivinen rajavalvontayhteistyö edellyttää vielä merkittävää käytännön kehittämistyötä, johon Rajavartiolaitos aktiivisesti osallistuu. Rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu entisestään kun viraston toiminta tehostuu ja sille annetaan sen asetuksen muutoksen yhteydessä lisää tehtäviä mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Viraston operatiivisen toiminnan laajeneminen säännölliseksi ja jokapäiväiseksi vaikuttaa Rajavartiolaitoksessa henkilöstösuunnitteluun rekrytoinnista ja peruskoulutuksesta alkaen. Rajaturvallisuusviraston ja Venäjän rajavartiopalvelun välinen rajaturvallisuusyhteistoiminta tulee monipuolistumaan ja edelleen syventymään. EU:n ulkorajoille kehitetään eurooppalaista ulkorajojen valvontajärjestelmää (EUROSUR), jonka yksi keskeinen tekijä on rajaturvallisuuden kansallisten koordinointikeskusten (NCC) verkosto. Keskukset kokoavat ja jakavat alueellista (kansallista) rajaturvallisuuden tilannekuvaa ja koordinoivat yhteisiä rajaturvallisuusoperaatioita alueellaan. Keskuksen perustaminen Rajavartiolaitokseen vaatii lisää henkilöstöresursseja. Ensimmäinen Frontexin erityistoimipiste perustettiin kokeiluhankkeena Kreikkaan. Kokeilun jälkeen uusia erityistoimipisteitä tultaneen perustamaan lisäksi läntiselle Välimerelle, Mustameren alueelle sekä itäiselle maarajalle. Rajavartiolaitos valmistautuu tukemaan erityistoimipisteiden kehitystä. EU:n meripolitiikan toimeenpano tulee konkretisoitumaan yhteisten valvontajärjestelmähankkeiden kautta, mitkä tuottavat lisäarvoa kaikille merellisille viranomaisille. Tämän lisäksi EU:ssa tullaan tiivistämään kansallisten rannikkovartioviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. EU:n Itämeri-strategian puitteissa puolestaan otetaan huomioon Itämeren alueen erityispiirteet meripolitiikan toimeenpanossa mukaan lukien Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön. Rajaturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyötä tapahtuu EU:ssa erityisesti tietojärjestelmien ja muiden teknisten järjestelyjen yhteensopivuuden kehittämisessä ja parantamisessa sekä uusien EU:n tason järjestelmien (EUROSUR, Entry/exit) luomisessa. Tämä merkitsee tiedonvaihdon lisäämistä, uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa, vanhojen tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön laajentamista sekä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa, mikä asettaa vaatimuksia varsinkin rajatarkastusjärjestelyjen teknilliselle kehittämiselle. Laajojen eurooppalaisten järjestelmien käyttöönotolla on vaikutusta rajatarkastusten lisäksi koko alueen turvallisuuteen ja kaikkien viranomaisten toimintaan. EU-tasolla laittoman maahantulon painopiste säilyy Välimeren alueella. Laittoman maahantulon pohjalla vaikuttavat suuret sosioekonomiset erot lähtö- ja kohdemaiden välillä, sotilaalliset ja muut humanitääriset kriisit yhdistettynä kehittyneisiin liikenneyhteyksiin, kommunikaatiovälineisiin ja rajat ylittäviin sosiaalisiin verkostoihin. Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat luonnonkatastrofit tulevat suurella todennäköisyydellä lisäämään muuttoliikettä edelleen. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Koska laillisten maahantulon mahdollisuuksien (viisumi, oleskeluluvat) määrä on pienempi, kuin halukkaiden, turvautuu osa maahantulijoista laittomiin maahantulon keinoihin. EU-alueelle pääsyn jälkeen vaihtoehtoina ovat joko työnteko laittomilla työmarkkinoilla tai aseman laillistaminen turvapaikkakäsittelyyn pääsyn avulla. EU-maiden keskinäiset eroavaisuudet turvapaikkakäytännöissä, harmaan talouden määrässä sekä EU-maissa olevat maahanmuuttajayhteisöt määrittelevät pitkälti sen, mihin laittomat maahantulijat siirtyvät Schen-

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 3 gen-alueelle päästyään. Välimeren alueen epävakaa tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. EU:n Itäisen kumppanuuden ja muiden vastaavien ohjelmien puitteissa Valko-Venäjällä, Moldaviassa ja Ukrainassa sekä Etelä-Kaukasuksen valtioissa voi syntyä erilaisia rajaturvallisuushankkeita. Myös Keski-Aasian alueella voi käynnistyä turvallisuushankkeita eri kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Eurooppalaisiin rajaturvallisuusjärjestelyihin vaikuttaa suoraan tai välillisesti myös USA luomalla jatkossakin kansallisten intressiensä turvaamiseksi globaaleja turvallisuusstandardeja ja järjestelyjä kuten globaalin meritilannekuvan luominen, meriliikenteen lastin käsittely, viisumikäytänteet, lentoturvallisuusvartiotoiminta ja biometriikan hyödyntäminen rajatarkastusten tukena. Paikallisen rajaliikenteen sopimukset Schengen-maiden ulkorajoilla lisääntyvät. Erityisesti koko Kaliningradin alueen mahdollinen sisällyttäminen paikallisen rajaliikenteen piiriin on merkittävä ennakkotapaus. EU:n ulkorajarahaston toimikausi päättyy vuonna 2013. Uuden rahoitusjärjestelmän kehittymistä seurataan Rajavartiolaitoksessa ja uusia rahoitusmahdollisuuksia käytetään aktiivisesti kansallisen rajaturvallisuuden kehittämisessä. Itämeren alue Meriliikenteen kasvu Suomen merialueilla jatkuu. Koko Itämeren merikuljetusten arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa muuta Eurooppaa selvästi enemmän. Arviot Suomenlahden öljykuljetuksista vuonna 2015 ovat noin 160-240 milj. tn riippuen Venäjälle suunniteltujen investointien toteutumisesta. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Kauppa-alusliikenteen lisääntyessä vakavien monialaonnettomuuksien todennäköisyys kuitenkin kasvaa koko itämeren alueella. Voimakas alusliikenteen kasvu Itämeren alueella rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä erityisesti Suomenlahden alueella. Talvimerenkulussa onnettomuusriskiä voidaan alusliikenteen kasvaessa pitää todennäköisempänä alusten navigoidessa ahtaissa uomissa. Itämeren alueen merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatketaan laajennetulla operatiivisella yhteistoimintaperiaatteella. Operatiivisen toiminnan yhteensovittaminen, yhteiset toimintaperiaatteet sekä merialueen suojeluun tähtäävät toimet saavat aiempaa tärkeämmän roolin Itämeri-yhteistyössä. Lisäksi Itämeren alueen rajaturvallisuuden kehitykseen vaikuttavat EU:n meripolitiikan kehittyminen. Muut ulkoiset tekijät Suomen ulkorajaliikenteen tasainen kasvu jatkuu. Kuluvan vuosikymmenen lopulla ulkorajalla on kyettävä huolehtimaan huomattavasti nykyistä suuremman rajaliikenteen rajatarkastuksista ja rajaliikenteen sujuvuudesta. Samalla yhä suurempi osa laittomasta maahantulosta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Rajavartiolaitoksen tulee reagoida nopeasti järjestäytyneen rikollisuuden nopeasti muuttuviin ilmiöihin ja torjua viranomaisiin kohdistuvat tiedustelu ja vaikutusyritykset. Lentoliikenteessä kasvavan ongelman muodostavat Turkki, Aasian maat sekä IVY-valtiot. Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine Helsinki Vantaan lentoasemalla. Pääosa organisoidusta laittomasta maahantulosta ulkorajojen yli suuntautuukin Helsinki-Vantaalle. Myös Euroopan unionin sisärajojen kautta tapahtuvaan laittomaan maahantuloon (lähinnä eri lentoyhteydet) olisi pystyttävä vaikuttamaan tehokkaammin.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 4 Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä maastorajan kautta Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut viime vuosina. Maastorajan kautta saapuneiden henkilöiden rajanylitys on valtaosassa tapauksista järjestetty salakuljettajien toimesta. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja edelleen muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2009 alkupuolelta lähtien. Baltian maiden kyky torjua laitonta maahantuloa lienee tällä hetkellä tyydyttävä. Nykyisillä viranomaistoiminnoilla kaikkia tapauksia ei kuitenkaan kyetä paljastamaan ja laiton maahantulo tullee jatkumaan. Vapaa liikkuvuus Schengenin sisällä vaikeuttaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. ** Kansalliset tekijät Uusi hallitusohjelma, valmistuva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, puolustusvoimauudistus, sisäisen turvallisuuden ohjelma ja yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittävät Rajavartiolaitoksen kehittämistä. Sisäasiainministeriön strategiassa tullaan määrittämään hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Vaikka terrorismin uhkaa Suomessa pidetään vähäisenä, ulkomailla tapahtuneet terroriteot ulottavat vaikutuksensa myös Suomeen. Osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on ulkomailta johdettua. Tämä koskee erityisesti rajavartiolaitoksen ydintoimintojen alan rikostorjuntaa. Tämä muodostaa suuren kansainvälisen yhteistyön haasteen rajavartiolaitoksen rikostorjunnalle. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus on jo saanut tukevan jalansijan Suomessa. Kotimainen järjestäytynyt rikollisuus pyrkii siirtymään myös laillisen liike-elämän aloille. Yleisenä ilmiönä on järjestäytyneiden rikollisryhmien välinen organisoitu yhteistyö, mikä vaikeuttaa entisestään rikosten paljastamista ja selvittämistä. Väestö ja sen myötä viranomaistoiminnot keskittyvät yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle ja alueellisiin kasvukeskuksiin, kun taas rajavartiolaitoksen toiminnot sijoittuvat suurelta osin harvaanasutuille alueille. Syrjäisillä alueilla rajaviranomaiset ovat monesti jäämässä ainoiksi toimintakykyisiksi viranomaisiksi. Tämä johtaa virka-aputehtävien ja Rajavartiolaitoksen suorittamien poliisitehtävien lisääntymiseen. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten tiivistä yhteistoimintaa. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä väärennysrikosten torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Ilma-alusten käyttö rajavalvonnassa, meripelastuksessa, merellisessä ympäristövalvonnassa sekä muissa tehtävissä tulee lisääntymään. Tulevaisuudessa nähtäneen valvontalaitteiden alustana myös miehittämättömiä ilma-aluksia. Julkishallinnon rahoituksen kestävyysvaje tekee valtiontalouden liikkumavaran vähäiseksi. Julkishallinnon toiminnan tehokkuusvaatimukset kasvavat. Valtio pyrkii keventämään menojaan myös uudistamalla hallinnon rakenteita ja tukemalla työn tuottavuutta parantavia toimia. Tuloja valtio pyrkii lisäämään korottamalla verotusta. On todennäköistä, että mm. polttoaineiden, palvelujen ja laitteiden hinnat nousevat. 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 5 kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Tunnusluku/mittari 2010 toteuma 2011 tavoite 2011 arvio 2012 tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 104 102 107 Vaikuttavuus (ind) 100 100 94 98 Kustannusvaikuttavuus (ind) 108 108 110 116 3. TOIMINTA-AJATUS Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuuden ylläpitämisestä, suojaa yhteiskuntaa ja kansalaisia estäen ja paljastaen laittoman maahantulon sekä osallistuen muun rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan huolehtien samalla rajanylitysliikenteen sujuvuudesta. Rajavartiolaitos turvaa rauhalliset olot maamme rajoilla ja merialueilla sekä hädässä olevien ihmisten pelastamisen merellä. Rajavartiolaitos osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseudulla. Suomen ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osana rajavartiolaitos valmistautuu torjumaan maahamme kohdistuvaa sotilaallista uhkaa yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2019 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2019 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisten turvallisuuspalvelujen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä turvallisuuspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikaansaamiseksi rajavartiolaitoksen ensisijaisena päämääränä on säilyttää hyvä turvallisuustilanne ja rauhalliset olot maamme kaikilla rajoilla sekä pelastaa hädässä olevat ihmiset merellä. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on itärajan pitäminen turvallisena ja toimivana. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman uudistamisessa ja toimeenpanossa, erityisesti rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden osalta. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa kehitetään painottaen kykyä ja valmiuksia laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaan. Nelitasoisen

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 6 maahanpääsyn valvontamallin tarjoamat mahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyväksi. Lisäksi Rajavartiolaitoksen tulee kyetä huolehtimaan omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. Merellisen ympäristönsuojelun valvontaa suoritetaan kattavasti muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä suorittamalla korkeatasoinen alusöljypäästöjen esitutkinta. Rajavartiolaitos voi määrätä myös hallinnollisen öljypäästömaksun päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi. Rajatarkastukset toteutetaan Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Toiminnallinen painopiste on maahan saapuvassa ulkorajaliikenteessä ja alueellinen painopiste Kaakkois- Suomessa ja Helsinki-Vantaalla. Rajavartiolaitos jatkaa biometrian hyödyntämistä ottamalla rajatarkastuksissa yhä enemmän käyttöön niiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä, jatkaa rajatarkastusten automatisointia, lisää automaattilinjastojen käyttöä ja ottaa käyttöön kannettavia rajatarkastuslaitteita. Rajatarkastusten teknisen varustelun, tietojärjestelmien ja atk-sovellusten avulla pyritään lisäämään rajaliikenteen sujuvuutta ja rajatarkastusten turvallisuutta. Lisäksi uusilla järjestelyillä kyetään kohdentamaan rajatarkastushenkilöstöä mm. toisen linjan tehtäviin ja hallitsemaan henkilötyövoiman kasvupainetta rajaliikenteen kasvun tahdissa. Rajavartiolaitos tuottaa turvallisuuspalveluja rajamaakuntien ja saariston väestölle yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Samanaikaisesti Rajavartiolaitos ylläpitää valmiuden erityistilanteiden hallintaan ja valvonnan tehostamiseen sekä kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Valmiusjoukkueiden kykyä osallistua terrorismin torjuntaan ylläpidetään. Osana terveydenhuoltolain kokonaisuudistuksen toimeenpanoa varaudutaan sopimaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön periaatteista ensihoitopalvelun tehtäviin erityisesti harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla. Meripelastustoimi järjestetään siten, että apu voidaan osoittaa viipymättä ja mitoittaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksella on meripelastusta varten osaava henkilöstö, luotettava kalusto sekä korkea johtamis- ja toimintavalmius. Sidosryhmien meripelastuskyky varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja harjoittelulla. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta meripelastuksessa edistetään. Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtamisjärjestelmä on toimiva myös muiden merellisten turvallisuustilanteiden ja -tehtävien johtamiseen vastuuviranomaisten tehtäväjaon mukaisesti. Rajavartiolaitos on aktiivinen yhteistyön kehittäjä kaikkien merellisten onnettomuus- ja uhkatilanteiden hallitsemiseksi. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti EU:n meripolitiikan toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin sekä käyttää asiantuntemustaan merellisten valvontajärjestelmien ja merellisten viranomaisten välisen yhteistyön kehittämisessä. Rajavartiolaitos antaa merkittävän panoksen ympäristön suojelemiseksi. Rajavartiolaitos suorittaa aluspäästöjen valvontaa Suomen talousvyöhykkeellä sekä aluevesillä ja vastaa näiden osalta alusöljypäästöjen rikostutkinnasta sekä hallinnollisesta maksuseuraamusmenettelystä. Ympäristöturvallisuus ja luonnonsuojelu otetaan jatkuvasti huomioon. Yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen ja muiden alus-, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan osallistuvien tahojen kanssa pidetään kiinteänä. Rajavartiolaitos ylläpitää hyvää öljyntorjuntakykyä alus- ja ilma-aluskalustollaan avomerellä. Rajavartiolaitos toteuttaa maanpuolustustehtäväänsä osallistumalla puolustusvalmisteluihin huomioiden puolustusjärjestelmän muutokset sekä antamalla sotilas- ja rajavalvontakoulutusta varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle. Rajavartiolaitos valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta rajavalvonnan yhteydessä. Sisäisen turvallisuuden ja merellisten viranomaisten yhteistoimintaa lisätään. Tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden tason parantaminen, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja tason ylläpitäminen taloudellisesti järkevällä tavalla. Öljyntorjuntakykyä ja meripelastustoimen kykyä toimia kemikaalionnettomuusalueella kehitetään. Yhteistoiminnalla parannetaan myös toiminnan asiakaslähtöisyyttä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 7 Kansainvälinen toiminta on luonnollinen osa rajavartiolaitoksen tehtäviä ja sen tavoitteena on Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Venäjä on tärkein maa kahdenvälisessä yhteistyössä. Yhteistyössä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa pyritään siihen, että Suomen rajaturvallisuuteen kohdistuvat riskit tunnistetaan ajoissa ja vastatoimet voidaan sovittaa yhteen. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n Venäjä-strategian toimeenpanoon sisäisen turvallisuuden alalla. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen ja rajastrategian toimeenpanoon. Rajavartiolaitos profiloituu Venäjän ja EU:n rajavalvontayhteistyön edistäjänä. Rajavartiolaitos ylläpitää EU:n nopeiden rajainterventiojoukkojen sekä Frontex:in rajaturvallisuusoperaatioihin osallistumisen edellyttämää riittävää kansainvälistä valmiusjoukkoa. Rajavartiolaitos osallistuu erikseen määritetyillä joukoillaan ja kalustollaan EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin Frontexin kanssa laadittavien vuosisuunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on taata ulkorajojen korkea turvallisuustaso niin nykyisissä kuin tulevissakin jäsenmaissa tukemalla EU:ssa Schengenin rajasäännöstön mukaista rajavalvonnan kehittämistä. Toimiviksi todettuja toimintamallien käyttöönottoa EU:ssa ja muualla pyritään edistämään, erityisesti PTRyhteistyömallin käyttöönottoa Venäjällä ja Baltian maissa pyritään edistämään. Yhtenä toimintamuotona Rajavartiolaitos osallistuu YK:n, Etyjin ja EU:n rajapoliisi- ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Vahvistetaan Rajavartiolaitoksen kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin rannikko- ja rajavartiofoorumeihin, sekä ylläpitämällä ja kehittämällä kahdenvälisiä suhteita merkittävimpiin rannikko- ja rajavartioviranomaisiin. Rajavartiolaitos osallistuu niihin keskeisiin hankkeisiin ja foorumeihin, joilla kehitetään yhdentyvän rajavalvontajärjestelmän ja EU:n meripolitiikan ratkaisuja. Tavoitteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat viranomaisten kansainvälistä verkottumista toimivaltakentittäin. Rajavartiolaitoksen sisäinen sotilaallinen järjestys ja itsenäinen, operatiivisesti toimintakykyinen asema säilytetään. Rajavartiolaitoksen organisaatiota kehitetään jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön ja kokonaisvoimavarojen muutoksiin. Rajavartiolaitoksen vahvuutena säilytetään henkilöstön korkea ammattitaito, kyky antaa tehtävien edellyttämää erikoiskoulutusta sekä luotettava ja kehittynyt tekniikka. Julkisuuskuvaa parannetaan tavoitteena kansalaisten ja valtiojohdon tuntema, arvostama ja luotettavana pitämä Rajavartiolaitos. Palvelutuotantostrategiansa mukaisesti rajavartiolaitos hyödyntää valtiohallinnon yhteistä tukipalvelun tuotantoa ja hankintaa. Rajavartiolaitos ei pyri tukipalvelujen tuottajaksi muille tahoille, vaan keskittyy päätehtävänsä (rajaturvallisuus, meripelastuspalvelu) mukaisten palveluprosessien ylläpitoon ja kehittämiseen. Työaikaa suunnataan nykyistä enemmän päätehtävien suorittamiseen. Ostopalvelujen käyttöä lisätään ottaen huomioon turvallisuus, taloudellisuus ja toimintastrategia. ** Keskeisimmät hankkeet - Valmistellaan ja toimeenpannaan Rajavartiolaitoksen strategia 2022. Huomioidaan toimintaympäristön ja voimavarojen muutokset, tehtävien painotukset ja yhteiskunnalliset odotukset. - Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien yhteiskäyttöä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden. Tässä yhteydessä suunnitellaan ja toteutetaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus (NCC) osana EUROSUR -konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. - Vakiinnutetaan ja kehitetään edelleen rajojen valvonnan toteutusjärjestelyjä. Keskeisimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat toiminta kaksiportaisessa organisaatiossa, operatiivinen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä, uudistettu riskianalyysi- ja tilannekuvajärjestelmä sekä tekninen valvonta ja hyvä taktinen liikkuvuus. - Ylläpidetään rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen rakenteita, henkilöstövoimavaroja, prosesseja ja teknologiaa. Lisäksi jatketaan biometrian hyödyntämistä, rajatarkastusten automatisointia, tietotek-

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2010 JA TTS 2011 2014 8 nisten sovellusten hyödyntämistä ja laajennetaan kannettavien rajatarkastuslaitteiden käyttöä. - Käynnistetään Rajavartiolaitoksen lainsäädäntöuudistuksen II vaiheen toimeenpano, jolla varmistetaan Rajavartiolaitoksen toimintaa koskevien säädösten ajantasaisuus. - Osallistutaan sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston lainsäädäntöhankkeeseen, jonka tarkoituksena on selvittää Schengenin rajasäännöstön edellyttämät muutokset ulkomaalaislakiin. - Valmistaudutaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistuksen ja sen Rajavartiolaitosta koskevien säädösmuutosten huomioimiseen Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa. - Kehitetään Rajavartiolaitosta monipuolisena merellisenä lain- ja ympäristövalvontasekä pelastusviranomaisena. Kehitetään edelleen vartiolaivakalustoa vastaamaan strategian mukaisiin tehtäviin. Otetaan käyttöön meripelastustoimen uudet palvelutasotavoitteet. - Vartiostosta kehitetään operatiivinen johtoporras. Henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tukipalvelujen toimintamallit uudistetaan. - Osallistutaan Valtioneuvoston asettaman Hallinnon turvallisuusverkkohankkeen (TU- VE hanke) suunnitteluun ja toteutukseen. Otetaan käyttöön TUVE -hankkeessa rakennettavat yhteiset ja turvalliset tietoliikenne- ja konesaliratkaisut sekä TUVE - peruspalvelut. - Uudistetaan rajavartiolaitoksen ilma-alus-, alus- ja venekalustoa. Korvataan vanhentuneet AB412 helikopterit uusilla kaksimoottorisilla helikoptereilla ja valmistellaan päätökset Super Puma -kaluston korvaamisesta. Hankitaan öljyntorjuntakykyinen ulkovartiolaiva ja luovutaan Telkkä -luokan aluksista. Korvataan vanhentuneet rannikkovartioveneet.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 LIITE 2 TULOSALUE 1 RAJOJEN VALVONTA 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJOJEN VALVONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö EU - ulkorajavalvonnan velvoitteet ja EU:n rajavalvonnan kehittäminen - sisärajoihin kohdistuva laittoman maahantulon ja muun rikollisuuden paine - operatiivisen turvallisuusyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Frontexin ja muiden EU:n virastojen kanssa sekä Itämeren maiden kesken - EU:n yhdennetyn meripolitiikan vaikutukset erityisesti yhteisen merialueen tiedonvaihtoympäristön luomiseen liittyen - EU:n liikennepolitiikan kehittyminen - Eurooppalaisen rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittäminen Viro - laiton maahantulo erityisesti Venäjältä Viron kautta säilynee ennallaan. Lukumäärät pysyvät kuitenkin huomattavasti painopistealueita (esim. Välimeren alue) vähäisempinä. - uhkana edelleen rikollisuuden kasvu ja ilmiöiden leviäminen laajemmin Suomeen erityisesti käyttäen Viroa kauttakulkumaana Suomeen. - yhteistyö pysyy merkittävänä myös alueellisella (vartiosto-) tasolla sekä kolmikannassa Venäjän kanssa. - meritilannekuvayhteistyö Venäjä - lähialueen tilanteessa ei tapahdu suuria muutoksia, väestö keskittyy edelleen alueellisiin keskuksiin ja syrjäseutujen autioituminen jatkuu. - rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilynee tyydyttävänä tai jopa hieman kehittyvän rahoituksen lisääntyessä, mutta rahoituksen osalta pääpaino lienee rajanylityspaikkojen suunnissa (ml. teknisen valvonnan lisääminen). - halu pitää rajavalvonta Suomeen (EU) kunnossa säilyy, mutta kansallisten intressien vaikutus painotuksissa ja toiminnassa lisääntyy. - Venäjällä on merkittävä määrä laittomasti länteen pyrkiviä kolmansien maiden kansalaisia. Venäjän maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voivat aiheuttaa laittomien siirtolaisten liikettä länteen päin. - meritilannekuvayhteistyö - Venäjän ja Norjan sopimus paikallisesta rajaliikenteestä METO - kansallisen toiminnan kehittäminen huomioiden kansainväliset hankkeet ja kytkennät muihin kansallisiin toimijoihin (PTR ja muut toimijat). BSRBCC - Itämeren alueen viranomaisten turvallisuusyhteistyö syvenee ja toiminnan kehittäminen yhä operatiivisemmaksi. - Uudistetun Coastnetin hyödyntäminen ja kansainväliset meritilannekuvahankkeet. - Resurssien yhteiskäytön kehittäminen - Kolmikantainen yhteistyö (Suomi-Viro-Venäjä) jatkuu. - Suomen puheenjohtajakausi 2013 \\hkirvlsrv010\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2012\rvl TS TTS\Lopullinen\Rmos_L2_rajojen valvonta_final.doc

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 2 Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Rajojen valvonnan jatkokehittäminen - Rajojen valvontamallin jatkokehittäminen luomalla uskottava rajojen valvonnan kyky valtakunnallisiin sivusuuntiin henkilöstövähennyksistä huolimatta - Uskottavan rajojen valvonnan ylläpito painopistesuunnissa - Organisaation kehittäminen luomalla toimintakykyiset kokonaisuudet - Uudistuvan ilma-aluskaluston käyttö operatiivisessa toiminnassa ml. UAV -kaluston käyttöönotto - mobiilitekniikan ja valvontavälineistön kehittäminen - Koiratoiminnan suunnitelmallinen kehittäminen elinkaariajattelun mukaisesti - Viranomaisyhteistyön kehittäminen erityisesti HARVA -alueilla - Yhteistyön kehittäminen VF:n rajavartiopalvelun kanssa Operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän käytön vakiinnuttaminen - johtamis- ja suunnitteluprosessin yhdenmukaistaminen - operatiivisen kenttäjohtamisen keskittäminen hallintoyksiköissä yhteen paikkaan - johtokeskusten toimintaprosessien ja kaluston sekä tilannekuva- ja riskianalyysituotteiden kehittäminen ja yhtenäistäminen - yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa ml. yhteiset tietojärjestelmähankkeet - toimintakyvyn kehittäminen tilanteiden hallinnassa Merialueen johtamistoiminnan keskittäminen ja sitä tukevien toimintojen kehittäminen - Merialueen tilannetietoisuus - Sensoreiden kehittäminen - yksiköiden kehittyvä toimintakyky - kansallinen roolijako - merellinen tiedustelu- ja analyysijärjestelmä osana RVL kokonaisuutta 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset kyetään havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta kyetään paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset selvitetään luotettavasti siten, että tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista ja vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetasot on esitetty kohdassa 3. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 3 RAJOJEN VALVONTA: 2010 tavoite 2011 arvio 2011 sma 2012 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 285 000 287 000 274 757 268 500 josta itärajalla 210 000 208 000 197 671 194 540 Tekninen valvonta 888 000 873 000 893 122 903 500 Tarkastukset 23 200 28 600 24 849 26 450 Rajavyöhykeluvat 9 600 8 900 8 950 9 150 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virka-aputehtävät) 510 490 569 580 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 120,9 117,6 119,0 111,3 Henkilötyövuodet 1 414 1 392 1 386 1 329 Tehokkuus Tuottavuus ind 117 113 114 120 Taloudellisuus ind 111 110 109 121 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,5 4,2 4,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 98 90,2 % 98,0 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 90 96 91,2 % 93,0 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,8 3,7 3,8 Partiointi- ja valvontatuntien jakautuminen hallintoyksiköittäin vuonna 2012 Rajavalvonta K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Partiointi (tuntia) 55 000 48 000 47 000 53 000 23 500 42 000 268 500 - josta itärajalla 55 000 48 000 47 000 44 000 540 194 540 Tekninen valvonta 78 500 126 000 123 000 31 000 330 000 215 000 905 500 4. KEHITTÄMISHANKKEET Jatkokehitetään rajojen valvontamallia itärajalle. Jatketaan merialueen valvontajärjestelyjen kehittämistä ja luodaan perusteet merialueen teknisen valvontajärjestelmän lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiselle. Jatketaan johtamis- ja suunnittelujärjestelmää tukevan tilannekuva- ja riskianalyysitoiminnan kehitystyötä. Valmiusjoukkueiden terrorismin torjuntakykyä kehitetään vastaamaan todennäköisiä uhkamalleja. Koulutus, kalusto ja toimintamenetelmät pidetään yhteensopivina poliisin erikoisyksiköiden kanssa. Kehittämisen painopisteenä on merellinen toiminta, kaluston kehittäminen mukaan lukien. Vartiostojen valmiusryhmillä ylläpidetään kyky vaativien tilanteiden hallintaan. Vartiostojen johtokeskusten valmiutta toimia erityistilanteiden johtamis- ja tiedonvälityspaikkoina kehitetään. Laaditaan rajojen valvonnan suorituskykyvaatimukset ja niihin liittyvät määrittelyt. Laaditaan vartiostojen koiravahvuussuunnitelmat seuraavan 10 vuoden ajalle suorituskyvyn elinjaksohallinnan (elinkaariajattelun) mukaisesti. Laadinnan jälkeen suunnitelmaa ylläpidetään vuosittain TS-/TTS -suunnittelun yhteydessä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2011 JA TTS 2012 2015 LIITE 3 TULOSALUE 2 RAJATARKASTUKSET 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJATARKASTUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Suunnittelukaudella korostuu varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen. Tärkein suunnitteluperuste on edelleen kasvava rajaliikenne. Kuluvan vuosikymmenen lopulla on varauduttava ja kyettävä huolehtimaan merkittävästi nykyistä suuremman ulkorajaliikenteen turvallisista rajatarkastuksista ja liikenteen sujuvuudesta. Muita keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia seikkoja ovat; Ulkoinen toimintaympäristö - EU:n rajaturvallisuushankkeet (VIS, Entry/Exit, RTP) - Venäjän rajapolitiikka ja Rajavartiopalvelun käytännön toiminta - Venäjän rajojen varusteluviraston (Rosgranitsa) infrastruktuurihankkeiden ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toimeenpano - Venäjän rajanylityspaikoilla siirtyminen kahden viranomaisen malliin - Rajatarkastuksiin kohdistuva Schengen-tarkastusten edellyttämät jatkotoimenpiteet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajaylityspaikkahankkeet - Rajatarkastusten henkilövoimavarat ja niiden kohdentaminen - Biometristen matkustusasiakirjojen määrän ja hyödyntämismahdollisuuksien kasvu - Rajatarkastusten osittainen automatisointi ja mobiililaitteiden käyttöönotto - Rajatarkastussovelluksen, profiilikartaston ja API-tietojen käyttöönotto - Em. vaikutukset rajatarkastusprosessiin ja taktiikkaan - Rajaliikenteen kasvun myötä kasvava vilpittömien matkustajien rajanylitysten sujuvuuden turvaaminen ja lisääntyvän rikollisuuden paljastaminen rajanylityspaikoilla 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan ja estetään. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa 3. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. \\hkirvlsrv010\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2012\rvl TS TTS\Lopullinen\Rmos_L3_rajatarkastukset_final.doc

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2009 JA TTS 2010 2013 2 Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. RAJATARKASTUKSET: 2010 tavoite 2011 arvio 2011 sma 2012 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 12,1 12,4 14,8 15,5 Tullitarkastukset (hlöä) 8 700 9 700 8 720 8 225 Käännyttämispäätös 1 170 1 240 1 226 1 305 Myönnetyt viisumit 2 080 1 770 2 267 1 946 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 3 8 7 6 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 160 160 157 211 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 350 900 610 670 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 580 630 546 570 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 85,6 85,8 88,8 90,0 Henkilötyövuodet*) 1001 1 016 1 033 1 075 Tehokkuus Tuottavuus ind 111 109 132 134 Taloudellisuus ind 106 105 127 136 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,7 4,3 4,5 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100 100 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 97,6 99,5 90,7 % 97,1 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 6 9 9 9 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 3,9 4,0 4,0 4,1 Oikeusturva (%) 99,7 100 100,0 % 100,0 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET Varmistetaan kasvavan rajanylitysliikenteen vaikutusten hallinta kehittämällä rajanylityspaikkojen infrastruktuuria sekä tarkastusprosesseja ja tekniikkaa. Samalla huomioidaan kehittämistoimien vaikutukset henkilöstön määrään ja osaamisvaatimuksiin. Pilotoidaan ns. kaistatarkastusten toimintamalli Niiralan rajanylityspaikan kehittämishankkeen yhteydessä. Laaditaan ja ylläpidetään Venäjän kanssa yhteen sovitettu itärajan rajanylityspaikkojen kehittämisohjelma. Rajatarkastusten automatisointihanketta jatketaan ottamalla käyttöön EU/ETA/CH kansalaisten automaattiset rajatarkastukset Helsingin Satamassa. SLMV pilotoi viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisten automaattiset maastalähtötarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tehostetaan rajatarkastusten kansallista ohjausta ja tässä tarkoituksessa samalla tuetaan poliisin ja tullin rajatarkastusvalmiuksien kehittämistä. Kartoitetaan rajatarkastusten sähköisten palvelujen kehittämistoimet ja -edellytykset. \\hkirvlsrv010\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2012\rvl TS TTS\Lopullinen\Rmos_L3_rajatarkastukset_final.doc

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 LIITE 4 TULOSALUE 3 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA- TOIMENPITEET 1. MERKITTÄVIMMÄT RIKOSTORJUNTAAN, HALLINNOLLISIIN MAKSUSEU- RAAMUKSIIN JA VALVONTATOIMENPITEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, niihin liittyvät asiakirjaväärennykset sekä ihmiskauppaan liittyvät rikokset ovat entistä laajempia ja tutkinnallisesti vaativampia rikoskokonaisuuksia. - Schengen-sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo Suomeen on kasvussa suunnittelukaudella. - Välimeren alueen epävakaa tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. - Lentoliikenteessä kasvavan ongelman laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa muodostavat Turkki, Aasian maat ja Ivy-valtiot. - Etenkin Liettuasta, Virosta, Romaniasta mutta myös Puolasta ja Bulgariasta lähtöisin olevien ammattimaisten omaisuusrikollisten aktiivinen tilauksiin perustuva toiminta Suomessa jatkuu ja lisääntynee edelleen aiheuttaen kasvavan tarpeen PTR-viranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja reaaliaikaiselle tietojen vaihdolle. Rikoshyötyä kanavoituu myös ulkomaille. - Identiteettikaappaukset, identiteettien väärinkäyttö ja niihin liittyvät kiristämistapaukset lisääntyvät. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ohjauksen valtakunnallinen keskittäminen ja koordinointi tehostavat erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. - Vaikka laittoman maahantulon liittyvät rikokset ovat entistä laajempia rikoskokonaisuuksia, laskee korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu (KKO:2010:6) koskien väärin perustein saatuja viisumeja edelleen näiden rikosten kokonaismäärää. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ennalta ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTR-viranomaisten kanssa. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan myös esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. 3. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamisesta huolehditaan osana laadukasta, ennakoivaa ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 4. Merellinen ympäristönsuojelun valvonta on kattavaa ja sitä suoritetaan muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos suorittaa myös korkeatasoisen alusöljypäästöjen esitutkinnan. 5. Rajavartiolaitoksen toiminnassa laatuvaatimukset varmistetaan laadukkaalla laillisuusvalvonnalla, kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa 3.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 2 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA-TOIMENPITEET: 2010 tavoite 2011 arvio 2011 sma 2012 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 850 1 160 1 000 1 040 Valtionrajarikos (kpl) 178 210 172 206 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 75 70 63 90 Muu rikos (kpl) 5 600 5 360 6 373 6 480 Rikesakko 710 780 707 795 Rangaistusvaatimusilmoitus 2 740 2 490 3 690 3 625 Pakkokeino 2 600 2 460 2 963 2 960 Huomautus 780 990 702 820 Päätös alusöljypäästöasiassa 7 7 8 7 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 47 75 165 85 Turvaamistoimenpide 2 700 2 460 3 178 3 240 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 960 910 1 052 1 082 Valvontailmoitus 370 345 349 356 Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,5 16,1 15,7 15,6 Henkilötyövuodet 181 191 182,8 185,8 Tehokkuus Tuottavuus ind 98 91 113 113 Taloudellisuus ind 93 88 109 115 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,5 4,4 4,5 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 100 90 77 % 91 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 86 92 80 % 94 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 59 80 82 % 82 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 48 65 61 % 63 % Oikeusturva (%) 100 99,9 99,9 % 99,9 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET Jatketaan vuonna 2011 käynnistetyn Rajavartiolaitoksen lainsäädäntöuudistuksen tarkastuksen II vaiheen esiselvityshanketta toimintaympäristön säädösmuutostarpeiden kartoittamiseksi sekä käynnistetään asiaa koskeva lainsäädäntöhanke. Valmistaudutaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistuksen ja sen Rajavartiolaitosta koskevien säädösmuutosten huomioimiseen Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa. Jatketaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan sisäisen kohdetorjuntamenettelyn kehittämistä rikostorjunnan resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi ja ajantasaisen tilannekuvan luomiseksi RVL:n rikostorjunnan ydinalueella. Jatketaan vartiostojen rikostorjuntaan liittyvän teknisen välineistön kehittämis- ja tarvekartoitusta välineistön tarkoituksenmukaisen sijoittelun ja käytettävyyden tehostamiseksi.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 3 Siirretään telepakkokeinojen käyttöönottoa telekuuntelun osalta K-SR:ssä. Kehitetään PTR-rikostorjuntayhteistyötä muiden PTR-viranomaisten kanssa tavoitteena rikostorjunnan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen. Kehitetään rikostorjunta- ja esitutkintayhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa. Kehitetään laillisuusvalvontaan kuuluvia rikosoikeudellisia sekä sotilaskurinpidollisia ja virkamiesoikeudellisia menettelyjä.

RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2012 JA TTS 2013 2016 LIITE 5 TULOSALUE 4 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 1. MERKITTÄVIMMÄT MERITURVALLISUUTEEN JA PELASTUSTOIMEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Meriliikenne - Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää myös risteävän liikenteen määrää Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella - vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien (monialaonnettomuuksien) todennäköisyyttä - Itämerelle rakennettava kaasuputki lisää merionnettomuuksien riskiä rakennustöiden aikana Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä - EU:n liikennepolitiikan kehittyminen Meripelastustoimi - meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta säilyy tiiviinä ja pyritään vaikuttamaan aktiivisesti IMO:n päätöksiin ja EU:n meripolitiikan toimeenpanoon - hallitusohjelman vaikutukset tulokselliseen monialaonnettomuuksien hallintaan sekä poikkihallinnollisen valmiussuunnitteluun ja vaste-toiminnan yhtenäistämiseen ja kehittämiseen - Itämeristrategia - Pelastustoimen yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen johtamisen keskittäminen kahteen johtokeskukseen Merellisen ympäristön suojelu - torjuntakapasiteetin vajaus suuriin öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin liittyen - öljyntorjuntaan liittyen viranomaisyhteistyön kehittäminen ja selkeyttäminen avomereltä rantaviivaan asti Pelastus- ja lääkintätoimi ja lentopelastuspalvelu - tiivistyvä yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa - tiivistyvä yhteistyö Norjan ja Ruotsin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa - terveydenhuoltolain ja pelastuslain kokonaisuudistus - Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja Poliisihallituksen KEJO-hankkeet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Meripelastustoimi - hallitusohjelman vaikutukset tulokselliseen monialaonnettomuuksien hallintaan sekä poikkihallinnollisen valmiussuunnitteluun ja vaste-toiminnan yhtenäistämiseen ja kehittämiseen - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen palvelutasotavoitteiden asettaminen Pelastustoimi, ensihoito- ja lentopelastuspalvelu - RVL:n voimavarojen käyttö etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviin harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla huomioiden mm. terveydenhuoltolain kokonaisuudistus ja siihen liittyvien sopimusten tekeminen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa - Meri- ja lentopelastukseen liittyvän kansallisen yhteistyön kehittäminen