VTM dnro 3/204/2009 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010
2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti 29.80.02) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti 29.80.72) korotusten perustelut 10 Valtion taidemuseon esitys momentille 29.80.70 (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 12
3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 878 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään 3 465 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Selvitysosa: Valtion taidemuseo edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 12 % ja erilliskustannuksista 38 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 59 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.
4 2007 2008 2009 2010 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 93 85 90 90 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 16 15 17 15 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 11 13 11 13 Konservoidut teokset, kpl 674 670 670 670 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 356 000 372 000 380 700 420 100 - maksavien kävijöiden osuus 186 025 214 000 225 700 254 700 - maksavien kävijöiden osuus, % 52 57 59 61 Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 2,9 3,5 3,8 3,9 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 3,4 3,3 2,9 2,8 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 76 60 60 60 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 17 16 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 12 11 12 12 - tulot/erilliskustannukset, % 39 36 39 38 - hintatuki/erilliskustannukset, % 52 61 59 59 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 1 241 226 216 214 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 talousarvioehdotus Bruttomenot 21 056 22 631 Bruttotulot 2500 2 753 Nettomenot 18 556 19 878 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 135 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 032 (Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1155/2006). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä 500 000 euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 1 Henkilötyövuositiedot vuosille 2008-2010 on tavoitelukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi tiedossa olevat pitempiaikaiset määräaikaiset virkasuhteet. Vuoden 2007 henkilötyövuodet ovat toteutumalukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi kaikki määräaikaiset virkasuhteet niiden pituudesta riippumatta.
5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 151 Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa 20 Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen 25 VTM-tason verkkoviestintä 50 Kokoelmien liikkuvuus 10 Media-arkisto 60 Ateneumin kokoelmaoppaan lisäpainokset (kieliversiot) 20 VTM:n 20-vuotisjuhlajulkaisu 42 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 Vermon varaston laajennuksen muut menovaikutukset 123 VES 2007-2010:n vaikutukset vuoteen 2010 173 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 295 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 50 Tuottavuustoimenpiteet -95 Yhteensä 1244 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 000 euroa on merkitty vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. Lisäksi on oletettu, että vuoden 2009 lisätalousarviossa saadaan ja vuoden 2010 määrärahakehykseen sisällytetään vuoden 2009 vuokrien indeksitarkistusten puuttuva osuus 78 000 euroa. (Henkilötyövuosien määrä on 214 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 95 htv.) 2010 talousarvioehdotus 19 878 000 2009 talousarvio....18 556 000 2008 tilinpäätös...17 298 000
6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään 950 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150 300 taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa. 2010 talousarvioehdotus 950 000 2009 talousarvio. 739 000 2008 tilinpäätös..... 739 000
7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.02) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2010 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa 19 878 000 euroa, joka perustuu 22 631 000 euron menoarvioon ja 2 753 000 euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on 3 465 000 euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista 5 868 000 eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio 2 253 000 euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan 150 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista 2 753 000 eurosta on maksullisen toiminnan tuloja 2 253 000 euroa ja yritysyhteistyötuloja 500 000 euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista 1 674 000 euroa, julkaisumyynnistä 67 000 euroa, vuokratuloista 311 000 euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä 201 000 euroa. Yritysyhteistyötuloista 500 000 eurosta rahana saadaan 150 000 euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu 350 000 euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista 22 631 000 eurosta 9 052 000 euroa on palkkamenoja ja 7 677 000 euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä 5 902 000 euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2009 talousarvion nettomääräraha on 18 556 000 euroa ja vuoden 2010 ehdotus on 19 878 000 euroa eli korotustarve on 1 322 000 euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosille 2010-2013 laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2010 hinnankorotuksiin (palkat, vuokrat, ostopalvelut). Koska vuoden 2009 talousarvion vuokran indeksitarkistus 178 000 jäi todellista vuokrankorotusta 78 000 pienemmäksi, taidemuseo anoo puuttuvaa osaa vuoden 2009 lisätalousarviossa. Myös tämä erä sisältyy em. korotustarpeeseen ja se on esitetty perustelujen lopuksi olettaen, että se myönnetään vuoden 2009 lisätalousarviossa ja sisällytetään vuoden 2010 määrärahakehykseen. Korotusehdotukset ovat seuraava: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä myös näyttelyä edeltävään vuoteen. Vuoden 2010 kannalta tällainen näyttely on erityisesti vuoden 2011 ARS. Tarvittava määräraha on 151 000 euroa. - Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa. Taatakseen kulttuuriperinnön ja palvelujen saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt
jatkavat kokoelmien digitointia ns. kokoelmat verkkoon projektin puitteissa. Jotta tämä on mahdollista Kiasmassa, tarvitaan vuodelle 2010 tekijänoikeusmaksuihin 20 000 euroa. - Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan, vaan ilmaisopastuksia jouduttiin vuonna 2008 supistamaan tuntuvasti. Palvelutason ylläpitämiseksi on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 käyttöönotetun ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä Tietopisteen Kosketus Ateneumiin ohjelman sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Tarvittava määräraha on 25 000 euroa. - VTM-tason verkkoviestintä. Valtion taidemuseon tavoitteena on organisoida laitoksen kokonaisviestintä, erityisesti verkkoviestintä ja VTM-tason www-sivut, kaikilta osiltaan valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Tämä edellyttää vuonna 2010 50 000 euron lisärahoitusta. - Kokoelmien liikkuvuus. Valtion taidemuseon osuudeksi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välisessä Kokoelmien liikkuvuus hankkeessa ehdotetaan 10 000 euroa vuosille 2010 ja 2011. Hanke on ehdollinen, sillä kaksivuotisen hankkeen käynnistäminen edellyttää myönteistä rahoituspäätöstä EU:n Kulttuuri-ohjelmasta. Valtion taidemuseo on rahoituksen toteutuessa yksi kaksivuotisen hankkeen pääjärjestäjistä. - Media-arkisto. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta 60 000 euroa. - Ateneumin kokoelmaopas. Ateneumin kokoelmaopas on tehty vuonna 2007 ja nyt siihen haetaan eri kieliversioille lisärahoitusta 20 000 euroa. - VTM:n 20-vuotisjuhlajulkaisu. Valtion taidemuseo toteuttaa 20-vuotis juhlaan julkaisun, jossa tarkastellaan taidemuseon toimintaa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja ilmiöitä. Lisämäärärahan tarve on 42 000 euroa. - Vermon varaston laajennuksen lisävuokra. Taidehankintojen, lahjoitusten ja talletusten johdosta varastotilojen tarve lisääntyy jatkuvasti, mikä edellyttää lisätilojen saamista sekä nykyisten tilojen osittaista korjausta. Vermon varaston yhteyteen voidaan toteuttaa lisärakentaminen nykyisen varaston kunnostamisen lisäksi, koska tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Vermon varaston laajennus on suunniteltu toteutettavaksi Senaattikiinteistön toimesta Kiasman tarpeita varten. Vermon varaston kokonaiskustannusarvio on 3 500 000 euroa. Ylläpitokustannukset ovat 6 300 euroa/kk ja tuottovaatimus 7 % sijoitetulle pääomalle. VTM:n vuosikustannus on 320 000 euroa. Vuokralisä on merkitty valtion vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. - Vermon varaston laajennuksen muut menovaikutukset. Jotta Vermon varaston laajennustyö on mahdollinen, on varastossa säilytettävät taideteokset ja tavarat siirrettävä laajennustyön ajaksi väliaikaisvarastoon. Tästä aihetuvat muuttomenot on arvioitu 63 000 euroksi ja vuokramenot 60 000 euroksi. Tarvittava määräraha on siten 123 000 euroa. - VES 2007-201:n vaikutukset vuoteen 2010. Vuoden 2009 paikallisesti toteutettava erä maksettiin 1.3 lukien ja yleiskorotus 1.10 lukien. Vuodelle 2010 tarvittavan paikallisesti toteutet- 8
9 tavan erän kahden kuukauden osuus ja yleiskorotuksen yhdeksän kuukauden osuus (lomarahoineen) tekevät yhteensä 173 000 euroa. - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 4 %, jolloin määrärahan tarve 295 000 euroa. - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää 50 000 euron korotusta toimintamenomomentilleen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina 2007-2011 21 htv vähentämistä. Vuoden 2009 loppuun mennessä taidemuseo on vähentänyt 12 htv. Vuonna 2010 vähennetään 2 htv palvelukeskusmuutoksen vuoksi. Loput 7 htv vähennetään vuosina 2010 ja 2011 ainakin ensisijaisesti määräaikaisten henkilöiden käyttöä rajoittamalla. Tuottavuushanke on merkinnyt vuodesta 2007 lähtien vuosittain vaihtelevaa, mutta kumulatiivisesti kasvavaa supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2010 supistus on 95 000 euroa, jolloin kumulatiivinen supistus on 392 000 euroa vuosilta 2007-2010. Vuonna 2011 supistus on 68 000 euroa, jolloin koko jaksona kumulatiivinen supistus nousee 460 000 euroon. - Vuoden 2009 lisätalousarvio-oletus - vuoden 2009 vuokran indeksitarkistus/puuttuva osuus 78 000
10 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.72) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostava kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon ja informaation lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yhtenä tärkeimpänä perustehtävänä on hoitaa ja kartuttaa tätä Suomen kansallisomaisuutta. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu ostoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee Ateneumin taidemuseota ja Sinebrychoffin taidemuseota, joka avattiin peruskorjattuna ja laajennettuna interiöörimuseona vuoden 2003 helmikuussa. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on aikaansaada monipuolinen, laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta kartoittava taidekokoelma. Nykytaiteen museon kokoelmissa tulee myös tämän päivän visuaalisen kulttuurin laajuuden näkyä; se sisältää perinteisemmän kuvataiteen lisäksi mm. verkkoteoksia, populaarikulttuurin osa-alueita ja mediataidetta. Kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Valtion taidemuseon kokoelmatyön kehittämisen painopisteenä vuonna 2010 on kokoelmapoliittisen ohjelman päivitys. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat luonnollisesti suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Kullakin museolla on oma hankintapolitiikkansa, joka on sidoksissa museon kokoelmiin. Teosten määrä ei myöskään ole oleellinen asia, vaan yksittäisten teosten laatu. Museoille tulevat lahjoituskokoelmat ovat itse asiassa siinä suhteessa ongelmallisia, koska teosten hankintaperusteet ovat olleet muut kuin museaaliset näkökohdat. Valtion taidemuseolle tulleet pankkien kokoelmat 90-luvulla ja tämän vuosituhannen alussa ovat esimerkkinä tästä. Ne eivät korvaa millään lailla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista museokokoelman kartuttamista.
Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut 11 Valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat olleet suurimmillaan vuonna 1994, jolloin määräraha oli 841 000 euroa. Sen jälkeen summa laski 336 000 euroon nousten seuraavana vuonna 589 000 euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi 739 000 euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä on vuonna 2008 seuraava: Ateneum 320 000 euroa, Kiasma 330 000 euroa ja Sinebrychoff 89 000 euroa. 90-luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu 690 000 euroa, Ellen Thesleffin teoksesta 500 000 euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta 437 000 euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen kerääjistä, joten sen hankintojen pienenemisellä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi vuonna 2010 950 000 euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.
12 VALTION TAIDEMUSEON ESITYS MOMENTILLE 29.80.70 (KALUSTON HANKINTA) Valtion taidemuseo esittää, että opetusministeriö sisällyttäisi momentille 29.80.70 (Kaluston hankinta) yhteensä 190 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Lisäksi taidemuseo esittää, että Vermon varaston varustelua varten momentille sisällytettäisiin 150 000 euroa Vermon laajennetun varaston varustelua varten. Tarvittava määräraha olisi siten yhteensä 340 000 euroa. Esityksen perustelut Edellisten vuosien tilinpäätöstiedon pohjalta on todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa ja laitteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja kalusteita jää korvaamatta uusilla hankinnoilla. Kone-, laite- ja kalustehankintoja koskevat investointitarpeet määrärahatarve-esityksineen ja perusteluineen kartoitetaan vuosittain investointisuunnittelumenettelyn yhteydessä. Uusittavia koneita ja laitteita ovat esimerkiksi valokuvaukseen ja konservointiin liittyvät tutkimuslaitteet sekä näyttelytekniikkaan ja varastointiin liittyvät laitteet, kalusteet ja työkalut. Lisäksi on tarpeen tehdä turvallisuusjärjestelmiin liittyvien laitteiden sekä Ateneum-salin ja Kiasma teatterin teatteritekniikan uusimista. Taidemuseossa pyritään vastaamaan tietoyhteiskunnan ja verkkomaailman myötä syntyneisiin odotuksiin ja kehittämään sähköisiä palveluja, verkkokauppaa ja virtuaalikirjastoa. Tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös kokoelmien ja muiden aineistojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Nykytaiteen näyttelyiden esittäminen vaatii uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) käyttämistä. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa. Tuotantoteknologian ja esitysteknologian on vastattava toisiaan. Voidakseen esittää ajankohtaisia mediateoksia, museolla on oltava ajankohtaiset välineet teosten esittämiseen. Uuden teknologian hyödyntäminen sisältöjen tarjoamisessa vaatii lähivuosina merkittäviä tietotekniikan laiteja ohjelmistoinvestointeja, joihin taidemuseon toimintarahat ovat aivan riittämättömät. Vermon varaston varustelutarpeet ovat seuraavat: - varaston tauluhyllyköt 72 000 euroa - pakkaamon pöydät ja hyllyköt 3 000 euroa - rikosilmoitin- ja valvontajärjestelmät 40 000 euroa - kulunvalvonta 20 000 euroa - muut pienhankinnat 15 000 euroa Yhteensä 150 000 euroa