VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS

Transkriptio

1 VTM dnro 3/204/2010 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

2 2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti ) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti ) korotusten perustelut 9 Valtion taidemuseon esitys momentille (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 11

3 3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 3) kaluste- ja laitehankintoihin Selvitysosa: Valtion taidemuseo edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 15 % ja erilliskustannuksista 44 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 54 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.

4 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä maksavien kävijöiden osuus maksavien kävijöiden osuus, % Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 4,0 3,8 3,9 5,0 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 3,6 2,9 2,8 3,4 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % tulot/erilliskustannukset, % hintatuki/erilliskustannukset, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 talousarvioehdotus Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle (Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1160/2009). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 1 Henkilötyövuositiedot vuosille on tavoitelukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi tiedossa olevat pitempiaikaiset määräaikaiset virkasuhteet. Vuoden 2008 henkilötyövuodet on toteutumaluku ja siinä on mukana vakinaisten lisäksi kaikki määräaikaiset virkasuhteet niiden pituudesta riippumatta.

5 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 600 Verkkopalvelut ja verkkoviestintä 62 Media-arkisto 60 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 220 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 100 Tuottavuustoimenpiteet -68 Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus 188 Yhteensä 1482 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä euroa on merkitty vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. Vermon varaston vuokravaikutukset alkavat kuitenkin vasta vuoden 2011 alusta. Esityksessä ei ole otettu huomioon VES liittyvää ns. samapalkkaerää, joka vuoden 2010 osalta noin euroa ( lähtien) ja saataneen vuoden 2010 lisätalousarviossa sekä vuoden 2011 osalta lisäksi euroa (puuttuva tammikuun osuus). (Henkilötyövuosien määrä on 208 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 90 htv.) 2011 talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

6 6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa talousarvioehdotus talousarvio tilinpäätös

7 7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2011 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa euroa, joka perustuu euron menoarvioon ja euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista eurosta on maksullisen toiminnan tuloja euroa ja yritysyhteistyötuloja euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista euroa, julkaisumyynnistä euroa, vuokratuloista euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä euroa. Yritysyhteistyötuloista eurosta rahana saadaan euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista eurosta euroa on palkkamenoja ja euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2010 talousarvion nettomääräraha on euroa ja vuoden 2011 ehdotus on euroa eli korotustarve on euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosille laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2011 hinnankorotuksiin (vuokrat, ostopalvelut). Korotusehdotukset ovat seuraavat: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Vuoden 2011 kannalta tällainen näyttely on erityisesti ARS 11. Tarvittava määräraha on euroa. - Verkkopalvelut ja verkkoviestintä. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan, vaan

8 ilmaisopastuksia on jouduttu viime vuosina supistamaan tuntuvasti. Palvelutason ylläpitämiseksi on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Taatakseen kulttuuriperinnön ja palvelujen saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia ns. kokoelmat verkkoon projektin puitteissa. Jotta tämä on mahdollista Kiasmassa, tarvitaan lisärahoitusta tekijänoikeusmaksuihin. Valtion taidemuseon tavoitteena on organisoida laitoksen kokonaisviestintä, erityisesti verkkoviestintä ja VTM-tason www-sivut, kaikilta osiltaan valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Tarvittava määräraha on kaikkiaan euroa. - Media-arkisto. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta euroa. - Vermon varaston laajennuksen lisävuokra. Taidehankintojen, lahjoitusten ja talletusten johdosta varastotilojen tarve lisääntyy jatkuvasti, mikä edellyttää lisätilojen saamista sekä nykyisten tilojen osittaista korjausta. Vermon varaston yhteyteen toteutetaan lisärakentaminen nykyisen varaston kunnostamisen lisäksi, koska tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Vermon varaston laajennus tulee toteutettavaksi Senaattikiinteistön toimesta Kiasman tarpeita varten. Vermon varaston kokonaiskustannusarvio on euroa. Ylläpitokustannukset ovat euroa/kk ja tuottovaatimus 7 % sijoitetulle pääomalle. VTM:n vuosikustannus on euroa. Vuokralisä on merkitty valtion vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien, mutta toteutuu vasta vuonna Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 3 %, jolloin määrärahan tarve euroa. - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää euron korotusta toimintamenomomentilleen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina htv vähentämistä. Vuoden 2009 loppuun mennessä taidemuseo on vähentänyt 12 htv. Vuonna 2010 vähennetään 1 htv palvelukeskusmuutoksen vuoksi. Loput 8 htv vähennetään vuosina 2010 ja 2011 ainakin ensisijaisesti määräaikaisten henkilöiden käyttöä rajoittamalla. Tuottavuushanke on merkinnyt vuodesta 2007 lähtien vuosittain vaihtelevaa, mutta kumulatiivisesti kasvavaa supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2011 supistus on euroa, jolloin kumulatiivinen supistus on euroa vuosilta Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus. Valtion taidemuseo on tehnyt syksyllä 2009 sopimuksen Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostaminen tulee sopimuksen mukaan maksamaan vuonna euroa. Valtion taidemuseon vastaavat säästöt henkilö- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 noin euroa. Nettovaikutuksen kattamiseksi tarvitaan siten euroa. 8

9 9 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI ) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostava kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon ja informaation lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yksi tärkeimmistä perustehtävistä on kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen. Kuva kansallisesta kulttuuriperinnöstä tallentuu kokoelmaan niin taideteoksina kuin dokumentteina. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu taideteoshankintoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee ennen kaikkea Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon hoito- ja tallennusvastuun piiriin kuuluvaa osaa kokoelmasta. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on puolestaan aikaansaada monipuolinen ja laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta heijastava taidekokoelma. Kokoelman tulee voida myös reflektoida tämän päivän visuaalista kulttuuria sen kaikessa laajuudessaan. Tämä merkitsee kartuttamisvastuun ulottamista ns. institutionalisoituneen kuvataiteen lisäksi taiteen kentän reuna-alueille ja uusien taidemuotojen pariin. Kokonaisuudessaan kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmavaranto täydentää kuvaa mm. dokumentoimalla taiteen ilmiöitä, keräämällä taiteilija-arkistoja sekä kartuttamalla taidehistoriallisten dokumenttien kokoelmaa. Vuonna 2011 edetään kokoelmapoliittisessa ohjelmassa (2010) esitettyjen linjausten mukaisesti. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Kukin museoyksikkö ja Kuvataiteen keskusarkisto vastaa hoito- ja tallennusvastuunsa mukaista hankintapolitiikasta, joka on sidoksissa Valtion taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyyn kokonaistavoitteeseen. Olennaista on se, että teosten vuotuinen kartuntamäärä ei ole itseisarvo, vaan yksittäisten teosten laatu. Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut Valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat olleet suurimmillaan vuonna 1994, jolloin määräraha oli euroa. Sen jälkeen summa laski euroon nousten seuraavana vuonna euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytai-

10 teen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä on vuonna 2009 seuraava: Ateneum euroa, Kiasma euroa ja Sinebrychoff euroa luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerfbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu euroa, Ellen Thesleffin teoksesta euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen hankkijoista. Sen tekemät hankinnat määrittävät hyvin pitkälle sen, millaisena kuvataiteemme historia kirjoittautuu. Mikäli mahdollisuudet kartuttaa kokoelmaa vähenevät vuosi vuodelta, tällä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. 10 Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan vuonna 2011 sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi yhteensä euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.

11 11 VALTION TAIDEMUSEON ESITYS MOMENTILLE (KALUSTON HANKINTA) Vuoden 2010 talousarvioesityksessä opetusministeriö on sisällyttänyt momentille Valtion taidemuseon osuudeksi euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n m². Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomen Pankin varastotilat. Näiden lisäksi on museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n m². Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseo omistaa n teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa ja arvokasta eurooppalaista taidetta. Valtion taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo on lähes 300 miljoonaa euroa. Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa. Valtion taidemuseo maksaa näyttelyjen ja esityksien esitystekniikan ja valaistuksen sekä tiloihin ja varastoihin liittyvän turvatekniikan ja turvajärjestelmät. Kalustomomentille myönnetyllä määrärahalla eurolla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa selvitti syksyllä 2009 systemaattisesti kalustotarpeita suunnittelukaudelle kalustotarpeet on esitetty vuossien TTS:ssa. Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää, että opetusministeriö sisällyttäisi momentille (kaluston hankinta) euroa ( sis. myös aiemman euron kalustomäärärahan) vuodelle Esitys perustuu seuraavaan erittelyyn: Kiasman AV-laitteistojen uusimista Full HD-videotykkejä linsseineen, lamppuineen 8 kpl Mini Mac+adapterit synkronointia varten 10 kpl 6400 Lisenssi MiniMac yhteudessä käytettävään softwareen 3000 Full HD yhteensopivia erikoissuuria näyttöjä 4 kpl Full HD yhteensopivia näyttöjä 4 kpl LCD monitoreja 6 kpl 3600 yht

12 12 Perustelu: Nykytaiteen luomisessa ja esittämisessä on yleisesti siirrytty näyttö- ja kuvaustekniikan osalta High Definition-käyttöön, jonka esittämiseen Kiasmassa ei ole vaadittuja laitteistoja. Vermon varaston varusteet, kalusteet ja laitteet Hälytinjärjestelmät ja laitteet Kalusteet Varusteet, pakkauspöydät, hyllyt ym yht Perustelu: Vermon varastosta tulee taideteosten säilytyspaikka, joka edellyttää riittävät hälytys- ja turvajärjestelmät. Varaston käytettävyyttä varten on tila varusteltava riittävin kalustein. Konservoinnin röntgenlaitteen uusiminen Röntgenlaite yht Perustelu: Röntgenkuvauksen tekniikka on muuttunut digitaaliseksi kuvantamiseksi. Valtion taidemuseon osalta se tarkoittaa, että analogisten filmien kehityksestä joudutaan materiaalituotannon loppumisen takia luopumaan ja myös siirtymään digitaaliseen kuvien käsittelyyn. Energian lähteenä kuvauksissa voidaan edelleen käyttää vanhaa röntgenputkea. Uudesta, kuvien kehittämisen korvaavasta laitteistosta ja käyttökoulutuksesta on Sintrol Oy antanut tarjouksen ( ) hintaan euroa. Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen Piccolo-kytkimet 30 kpl Piccolo-lähettimet + kaapelointi 8000 yht Perustelu: Sinebrychoffin teoksista puuttuu teoshälyttimet. Nykyinen suojaus ei täytä kriteerejä eikä valtiontakuuehtoja.

13 13 Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Kiasma turvavalvomo Kiasma turvakamerat Kiasma kameroiden keskusyksikkö yht Perustelu: Kiasman turva-kamerat ovat vikaantuneet ja vanhentuneet, järjestelmien uusiminen aiheuttaa muutoksia turvavalvomon rakenteisiin, kalusteisiin ja varusteisiin Kaikki yhteensä (mukaan lukien )