Undervisnings- och kulturministeriet

Transkriptio

1 Jakelussa mainituille 15/010/2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KANSALLISGALLERIAA KOSKEVASTA VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rahoittamisesta annetun lain 3 ja 10 :n muuttamisesta (HE 72/2013 vp). Esityksessä ehdotetaan, että nykyisin valtion virastona toimivan Valtion taidemuseon toiminta lakkaisi ja että Valtion taidemuseon toiminnot, henkilöstö ja sen hallinnassa oleva omaisuus kokoelmia lukuun ottamatta siirtyisivät lukien Kansallisgallerialle. Hallituksen esitys on tällä hetkellä sivistysvaliokunnan käsiteltävänä. Hallituksen esitykseen liittyen opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu Kansallisgalleriaa koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi. luonnos Opetus-ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne asetusluonnoksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kiriaamo@minedu.fi ia meria.leinonen@minedu.fi viimeistään Lisätietoja tarvittaessa antavat hallitusneuvos Merja Leinonen (meria.leinonen@minedu.fi) ja kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä (laura.makela@minedu.fi). Ylijohtaja Riitta Kaivosoja LIITTEET: Kansallisgalleriaa koskeva valtioneuvoston asetusluonnos Valtioneuvoston asetusluonnoksen perustelumuistio Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Puh etu.sukunimi@minedu.fi Sjötullsgatan 10, Helsingfors PB 29, Statsrädet Tfn I för.efternamn@minedu.fi

2 2 JAKELU: Valtiovarainministeriö Valtion taidemuseo Museovirasto Valtion taideteostoimikunta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestö Juko Ry Palkansaajajärjestö Pardia ry

3 OPETUS-JA KULTTUURIMINISTERIÖ MuistioLUONNOS Kulttuuri-, liikunta-ja nuorisopolitiikan osasto VALTIONEUVOSTON ASETUS KANSALLISGALLERIASTA Asian tausta ja pääasiallinen sisältö Tasavallan presidentti on päivänä joulukuuta 2013 vahvistanut lain Kansallisgalleriasta. Sen mukaan kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on Kansallisgalleria. Kansallisgalleria on itsenäisenä oikeushenkilönä toimiva kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se on julkisoikeudellinen säätiö, jonka pääasiallisena tehtävänä on huolehtia valtion omistuksessa olevan kansallisomaisuuden, Kansallisgallerian kokoelman, ylläpidosta ja kartuttamisesta. Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kansallisgallerian yhteydessä on valtion taideteostoimikunta. Laki Kansallisgalleriasta tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Samalla kumoutuu nykyinen Valtion taidemuseosta annettu laki (566/2000) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus (618/2004). Uuteen lakiin sisältyvien asetuksenantovaltuuksien nojalla (valtuussäännökset suluissa) tässä asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta (lain 6 :n 2 momentti), Kansallisgallerian valtuuskunnan vuosikokouksen ajankohdasta (lain 13 :n 2 momentti), Kansallisgallerian henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (lain 20 :n 2 momentti), Kansallisgallerian tilipäätöksen ja toimintakertomuksen toimittamisen sekä tilintarkastuksen ja tilintarkastuskertomuksen antamisen määräajasta (lain 24 :n 5 momentti ja 25 :n 3 momentti sekä valtion taideteostoimikunnan asettamisesta, tehtävistä, päätöksenteosta ja sen kokoelman teosten hankkimisesta, säilyttämisestä ja sijoittamisesta (lain 5 :n 3 momentti ja 8 :n 3 momentti). Yksityiskohtaiset perustelut 1. Kansallisgallerian kokoelman ylläpito ja turvaaminen Kansallisgallerian keskeisin tehtävä on ylläpitää Kansallisgallerian kokoelmaa, joka on valtion omistuksessa olevaa kansallisomaisuutta. Kansallisomaisuus on talletettuna Kansallisgalleriaan. Valtion puolesta kansallisomaisuutta hallinnoi opetus-ja kulttuuriministeriö. Pykälä sisältäisi säännökset Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta. Kokoelman ylläpitoa ja Kansallisgalleriasta annetun lain 2 :ssä tarkoitettua kokoelman kartuttamista varten Kansallisgallerialla tulisi olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Siinä määriteltäisiin Kansallisgallerian kokoelmatoiminnan yleiset periaatteet. Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltäisiin Kansallisgalleriasta annetun lain ja asetusehdotuksen säännöksiä yksityiskohtaisemmin kokoelman kartuttamisen tavoitteista, kokoelman säilyttämisestä, hoitamisesta, käytöstä sekä poistoista. Kokoelmapoliittista ohjelmaa Kansallisgallerian tulisi säännöllisin väliajoin päivittää ja ottaa huomioon mahdolliset toimintaympäristön muutokset.

4 2 Koska Kansallisgallerian yhteydessä toimii valtion taideteostoimikunta ja Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia Kansallisgalleriasta annetun lain 8 :n 2 momentin mukaan valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta, kokoelmapoliittinen ohjelma käsittäisi myös valtion taideteostoimikunnan kokoelman hoitoa ja säilyttämistä koskevat yleiset periaatteet. Pykälän 1 momentin mukaan ylläpito käsittäisi Kansallisgallerian kokoelman säilyttämisen, hoidon ja käytön. Kokoelman hoidolla tarkoitettaisiin kokoelman hallintaa (esineiden luettelointi-, kunto- ja sijaintitiedot), inventointia (kokoelmien sijainti- ja muiden tietojen oikeellisuuden tarkistaminen, kuntoarviot), konservointia (kokoelmaesineiden tilaa vakauttavat ja ennallistavat toimenpiteet) koskevat toimenpiteet sekä poistojen tekemisen kokoelmasta. Kokoelman hoidossa Kansallisgallerian tulee noudattaa museotyön ja arkistoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä. Kokoelman käyttö käsittäisi kokoelman esillä pitämisen, saataville saattamisen, kokoelmaan kuuluvien esineiden lainaamisen, sitä koskevan tutkimuksen sekä kokoelmaa koskevan tiedon yleisön saataville saattamisen. Digitalisoitumisen myötä aineiston ja sitä koskevan tiedon välittäminen yleisölle digitaalisessa muodossa on noussut tärkeäksi osaksi museoiden toimintaa. Pykälän 2 momentin mukaan Kansallisgallerian kokoelmaa pidettäisiin esillä ja säilytettäisiin sellaisissa rakennuksissa ja tiloissa, jotka olisivat lämpötila-, valaistus- ja kosteusolosuhteiltaan kokoelman säilyttämiseen soveltuvia. Kansallisgallerian kokoelmaa voitaisiin pitää esillä ja säilyttää ainoastaan sellaisissa rakennuksissa ja tiloissa, jotka täyttäisivät museaalisin perustein määritellyt olosuhdevaatimukset ja jotka olisivat lämpötila-, valaistus- ja kosteusolosuhteiltaan kokoelman säilyttämiseen soveltuvia. Kansallisgallerian museorakennuksissa tulisi noudattaa kansainvälisesti hyväksyttäjä museostandardeja suhteellisen kosteuden, lämpötilan, sallittujen valaistustasojen sekä ilmansaasteiden ja tärinän osalta. Rakennukset ja tilat, joissa Kansallisgallerian kokoelmaa pidettäisiin esillä ja säilytettäisiin, tulisi olla asianmukaisesti valvottuja. Riittävää ja asianmukaista valvontaa varten Kansallisgallerialla tulisi pykälän 3 momentin mukaan olla turvallisuusstrategia. Lisäksi Kansallisgallerian tulisi laatia valmiussuunnitelma sekä sen museoita koskevat museokohtaiset pelastussuunnitelmat. 2. Valtuuskunnan vuosikokous Valtuuskunta on yksi Kansallisgallerian kolmesta toimielimestä. Pykälän mukaan valtuuskunta kokoontuisi vuosikokoukseen kerran vuodessa toukokuussa. 3. Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Pykälässä säädettäisiin Kansallisgallerian henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Säännökset vastaisivat pääpiirteissään Valtion taidemuseosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä Valtion taidemuseon nykyisten virkojen kelpoisuusvaatimuksia. 4. Kansallisgallerian tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen ajankohta Pykälässä säädettäisiin Kansallisgallerian tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuksen toimittamisen sekä tilintarkastuskertomuksen antamisen määräajasta. Sen mukaan Kansallisgallerian tilinpäätös ja toimintakertomus on toimitettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä. Tilinpäätös ja toimintakertomus toimitetaan tilintarkastajille, valtuuskunnalle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

5 3 Tilintarkastus on puolestaan toimitettava ja tilintarkastuskertomus annettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivänä. Asiakirjat toimitetaan Kansallisgallerian valtuuskunnalle, hallitukselle sekä opetus-ja kulttuuriministeriölle. Asiakirjojen toimittamista koskevat ajankohdat on määritelty siten, että yhtäältä Kansallisgallerian valtuuskunta voi ratkaista Kansallisgalleriasta annetun lain 13 :ssä säädetyt asiat. Toisaalta ehdotettu aikataulu varmistaa sen, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ajantasaiset ja riittävät tiedot Kansallisgallerian taloudellisesta tilanteesta talousarviovalmistelua ja vuosittain käytäviä tavoitekeskusteluja varten. 5. Valtion taideteostoimikunnan asettaminen Valtion taideteostoimikunta on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijaelin, joka on Kansallisgallerian yhteydessä. Pykälän 1 momentin mukaan toimikunnassa tulisi olla edustettuina visuaalisten taiteiden monipuolinen asiantuntemus sekä Kansallisgalleria ja Senaatti-kiinteistöt. Visuaalisiksi taiteiksi katsottaisiin kuvataide, taideteollisuus, rakennustaide sekä ympäristö- ja mediataide. Kuvataide puolestaan käsittäisi maalaus-, piirustus- ja kuvanveistotaiteen sekä taidegrafiikan ja valokuvataiteen. Kansallisgalleria olisi toimikunnassa edustettuna, koska sen tehtävänä on Kansallisgalleriasta annetun lain 8 :n 2 momentin mukaan huolehtia valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta. Koska toimikunnan hankkimat teokset sijoitetaan pääasiassa kiinteistöihin ja rakennuksiin, jotka ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, on tarkoituksenmukaista, että myös Senaatti-kiinteistöt on toimikunnassa edustettuna. Säännös vastaa pääasiallisesti sisällöltään voimassa olevaa valtion taideteostoimikunnasta valtioneuvoston asetuksen (620/2001) 3 :n 2 momenttia. annetun Pykälän 2 momentin mukaan toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Koska toimikunta on Kansallisgallerian yhteydessä ja huolehtii muun muassa sen maksuliikenteestä ja arkistosta, on tarkoituksenmukaista, että Kansallisgalleria vastaa toimikunnan sihteeritehtävistä. Kansallisgallerian tulee huolehtia siitä, että toimikunnalla olisi sen tehtäviin nähden riittävät sihteeriresurssit käytettävissään. Tämän vuoksi tarkoituksena on, että Kansallisgalleria nimittää Kansallisgallerian henkilöstöstä toimikunnan päätoimisen sihteerin ja amanuenssin toimikunnan kokoelman hoitamista varten. Momentin mukaan toimikunta voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Asiantuntijoita toimikunta voi käyttää muun muassa taideteosten hankkimisessa. 6. Valtion taideteostoimikunnan tehtävät Valtion taideteostoimikunnan tarkoitus on määritelty Kansallisgalleriasta annetun lain 5 :n 1 momentissa. Asetusehdotuksen 6 :ssä säädettäisiin tarkemmin toimikunnan tehtävistä. Ne vastaisivat pääasiassa nykyisiä valtion taideteostoimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä säädettyjä tehtäviä. Toimikunnan pääasiallisena tehtävänä olisi suunnitella ja päättää, mitä taideteoksia hankitaan ja mihin paikkaan ne sijoitetaan. Toimikunnan tulisi myös toteuttaa hankinnat järjestämällä kilpailuja sekä tilaamalla ja ostamalla teoksia. Kilpailujen järjestämisestä olisi tarkemmat säännökset asetusehdotuksen 7 :ssä. Toimikunnalla olisi asetusehdotuksen 5 :n 2 momentin perusteella mahdollisuus tarvittaessa käyttää apunaan asiantuntijoita taideteosten hankkimisessa. Taideteoksia hankkiessaan toimikunnan on huolehdittava siitä, että eri visuaalisten taiteiden lajit ja taiteen eri tekemismuodot ovat hankinnoissa

6 4 edustettuina. Lisäksi toimikunnan tulisi huolehtia opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollisesti muista antamista tehtävistä. 7. Valtion taideteostoimikunnan teosten hankkiminen ja sijoittaminen Pykälä sisältäisi valtion taideteostoimikunnan teosten hankkimista ja sijoittamista koskevat säännökset. Ne vastaisivat pääsääntöisesti voimassa olevan valtion taideteostoimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 2 momenttia ja 5 :ää. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin ne kohteet, joihin valtion taideteostoimikunta voi hankkia ja sijoittaa teoksia Kansallisgalleriasta annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettujen julkista toimintaa palvelevien kohteiden lisäksi. Näitä olisivat Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan yhteisöjen, Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden neuvoston, valtion liikelaitosten, sellaisten osakeyhtiöiden, joissa valtiolla on määräämisvalta, sekä valtionavustusta saavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja yliopistolain (558/2009) 1 :ssä tarkoitettujen yliopistojen kiinteistöt ja niiden käytössä olevat rakennukset. Taideteoksia voisi sijoittaa myös ulkomailla oleviin edellä mainittuihin tiloihin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kilpailun toimeenpanosta. Sen mukaan toimikunnan järjestämä kilpailu voidaan toimeenpanna yleisenä kilpailuna tai kutsukilpailuna taikka molemmat yhdistettynä. Kilpailun arvostelulautakuntana toimii toimikunta, joka myös päättää noudatettavista kilpailusäännöistä. Pykälän 3 momentin mukaan toimikunta myös päättää kilpailuissa jaettavien palkintojen suuruuden. Toimikunta päättää myös siitä, mikä palkituista töistä toteutetaan, ja lopullisen työn suorittamisesta maksettavan palkkion suuruuden. Pykälän 4 momentin mukaan toimikunnalla tulisi olla teosten hankkimista koskevat toimintaperiaatteet. Niissä kuvattaisiin tarkemmin teosten hankintaan liittyvät tavoitteet sekä hankinnassa noudatettavat periaatteet ja menettelytavat. 8. Valtion taideteostoimikunnan kokoelman teosten säilyttäminen Pykälä sisältäisi säännökset valtion taideteostoimikunnan kokoelman teosten säilyttämisestä. Valtion taideteostoimikunnan kokoelmalla tarkoitettaisiin nykyistä valtion taidekokoelmaa. Pykälän mukaan toimikunnan kokoelman teokset tulee säilyttää ja sijoittaa teoksille olosuhteiltaan soveltuviin tiloihin ja paikkoihin. Koska kokoelma luonteensa, laajuutensa ja teosten hajanaisen sijainnin takia poikkeaa Kansallisgallerian kokoelmasta, sen säilyttämisessä ja sijoittamisessa ei kaikin osin voida noudattaa museokokoelman hoidossa noudatettavia standardeja. Kokoelman säilyttämistä ja sijoittamista koskevat vaatimukset eivät voi olla yhtä korkeat kuin Kansallisgallerian kokoelman säilyttämistä koskevat olosuhdevaatimukset. Taideteosten säilyttämisessä ja sijoittamisessa on otettava huomioon taideteosten turvallisuus. Toimikunnan tulisi laatia kokoelman säilyttämistä ja sijoittamista koskevat toimintaperiaatteet, joiden tulisi lähtökohtaisesti olla Kansallisgallerian kokoelmapoliittisen ohjelman kanssa yhdensuuntaiset. Toimintaperiaatteiden tarkoituksena on varmistaa muun muassa se, että toimikunnan kokoelmaan kuuluvia teoksia ei sijoitettaisi sellaisiin paikkoihin, joissa ne voisivat vaurioitua tai tuhoutua. Niissä määriteltäisiin esimerkiksi kokoelman varastointia ja säilyttämistä koskevat tavoitteet ja minimistandardit sekä sijaintipaikkatietojen ylläpidon periaatteet. Muut kokoelman ylläpitoon liittyvät periaatteet määriteltäisiin

7 5 Kansallisgallerian kokoelmapoliittisessa ohjelmassa. Toimintaperiaatteet olisi mahdollista sisällyttää osaksi Kansallisgallerian kokoelmapoliittista ohjelmaa. 9. Valtion taideteostoimikunnan järjestäytyminen Pykälä sisältäisi säännökset valtion taideteostoimikunnan järjestäytymisestä. Pykälän 1 momentin mukaan toimikunta kokoontuisi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin toimikunnan päätösvaltaisuudesta ja asioiden ratkaisemisesta. Toimikunta olisi päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet jäsenistä olisi läsnä. Asiat ratkaistaisiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaisi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. 10. Valtion taideteostoimikunnan jäsenten matkakustannukset Pykälän mukaan valtion taideteostoimikunnan jäsenten matkakustannusten korvaamiseen sovellettaisiin valtion virka-ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. 11. Voimaantulo Asetusehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti Kansallisgalleriasta annetun lain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta Pykälän 2 momentissa olisi Valtion taidemuseosta Kansallisgalleriaan siirtyvän henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskeva siirtymäsäännös. Sen mukaan henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen asetusehdotuksen voimaantuloa ja joka virka- tai työsopimussuhteeseen otettaessa on täyttänyt tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, olisi edelleen kelpoinen kyseiseen tehtävään. Vaikutukset Valtion taidemuseon toiminnan lakkauttamiseen ja Kansallisgallerian perustamiseen liittyviä vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rahoittamisesta annetun lain 3 ja 10 :n muuttamisesta (HE 72/2013 vp). Asetusehdotuksella ei ole erillisiä taloudellisia, hallinnollisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Asian valmistelu Ehdotettu asetus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, Museovirastolta, Valtion taidemuseolta, valtion taideteostoimikunnalta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä, Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestö Juko Ry:ltä ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä. Saaduissa lausunnoissa... Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.

8 6 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

9 LUONNOS Valtioneuvoston asetus Kansallisgalleriasta Annettu Helsingissä päivänä kuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Kansallisgalleriasta annetun lain (/2013) nojalla: Kansallisgallerian kokoelma, hallinto ja talous 1 Kansallisgallerian kokoelman ylläpito ja turvaaminen Kansallisgallerian kokoelman ylläpito käsittää kokoelman säilyttämisen, hoidon ja käytön. Kokoelman ylläpitoa ja Kansallisgalleriasta annetun lain 2 :ssä tarkoitettua kokoelman kartuttamista varten Kansallisgallerialla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Kansallisgallerian kokoelmaa pidetään esillä ja säilytetään sellaisissa rakennuksissa ja tiloissa, jotka ovat lämpötila-, valaistus- ja kosteusolosuhteiltaan kokoelman säilyttämiseen soveltuvia. Rakennukset ja tilat tulee olla asianmukaisesti valvottuja. Kansallisgallerialla tulee olla Kansallisgalleriaa ja sen kokoelmaa koskeva turvallisuusstrategia. Museokohtaisten pelastussuunnitelmien laatimiseen sovelletaan pelastuslakia (379/2011) ja valmiussuunnitelman laatimiseen valmiuslakia (1552/2011). 2 Kansallisgallerian valtuuskunnan vuosikokous Kansallisgallerian valtuuskunta kokoontuu vuosikokoukseen toukokuussa. 3 Kansallisgallerian henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) museonjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys taidemuseoalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 2) hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys toimen tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) intendentillä, amanuenssilla, museolehtorilla ja muulla vastaavissa tehtävissä olevalla henkilöllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimen tehtäväalaan; 4) muulla työntekijällä tehtävän edellyttämä koulutus. Edellä 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetulla henkilöllä tulee olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. 4 Kansallisgallerian tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen ajankohta Kansallisgallerian tilinpäätös ja toimintakertomus on toimitettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä tilintarkastajille, valtuuskunnalle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tilintarkastus

10 on toimitettava ja tilintarkastuskertomus annettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivänä valtuuskunnalle, hallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Valtion taideteostoimikunta ja sen kokoelma 5 Valtion taideteostoimikunnan asettaminen Valtion taideteostoimikunnassa tulee olla edustettuina visuaalisten taiteiden monipuolinen asiantuntemus sekä Kansallisgalleria ja Senaatti-kiinteistöt. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Kansallisgalleria vastaa toimikunnan sihteeritehtävistä. Toimikunta voi käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Jos toimikunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 6 Valtion taideteostoimikunnan tehtävät Valtion taideteostoimikunnan tehtävänä on 1) päättää taideteosten hankinnoista valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan; 2) toteuttaa taideteosten hankinnat järjestämällä kilpailuja sekä tilaamalla ja ostamalla teoksia; 3) päättää hankittujen taideteosten sijoittamisesta; 4) huolehtia opetus- ja kulttuuriministeriön antamista muista tehtävistä. 7 Valtion taideteostoimikunnan teosten hankkiminen ja sijoittaminen Taideteoksia voidaan hankkia ja sijoittaa (Kansallisgalleriasta annetun lain (/2013) 5 :n 1 momentissa tarkoitettujen paikkojen lisäksi) Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan yhteisöjen, Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden neuvoston, valtion liikelaitosten, sellaisten osakeyhtiöiden, joissa valtiolla on määräämisvalta, sekä valtionavustusta saavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja yliopistolain (558/2009) 1 :ssä tarkoitettujen yliopistojen kiinteistöihin ja niiden käytössä oleviin rakennuksiin. Taideteoksia voidaan sijoittaa myös ulkomailla oleviin tässä pykälässä tarkoitettuihin tiloihin. Edellä 6 :n 2 kohdassa tarkoitettu kilpailu voidaan toimeenpanna yleisenä kilpailuna tai kutsukilpailuna taikka molemmat yhdistettyinä. Kilpailussa noudatetaan toimikunnan laatimia kilpailusääntöjä. Kilpailujen arvostelulautakuntana toimii toimikunta. Toimikunta määrää kilpailuissa jaettavien palkintojen suuruuden ja työn lopullisesta suorittamisesta maksettavan palkkion suuruuden. Toimikunta myös päättää, mikä palkituista töistä toteutetaan. Toimikunnalla tulee olla teosten hankkimista koskevat toimintaperiaatteet. 8 Valtion taideteostoimikunnan kokoelman teosten säilyttäminen Valtion taideteostoimikunnan kokoelman teokset tulee säilyttää ja sijoittaa teoksille olosuhteiltaan soveltuviin tiloihin ja paikkoihin. Toimikunnalla tulee olla kokoelman säilyttämistä ja sijoittamista koskevat toimintaperiaatteet. 9 Valtion taideteostoimikunnan järjestäytyminen Valtion taideteostoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Toimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

11 10 Valtion taideteostoimikunnan jäsenten matkakustannukset Valtion taideteostoimikunnan jäsenten matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20. Edellä 3 :ssä tarkoitettu henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka virkatai työsopimussuhteeseen otettaessa on täyttänyt tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen tehtävään. Helsingissä päivänä kuuta 20 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki Hallitusneuvos Merja Leinonen