1 PUHE TAMPEREEN KUNTOLIIKUNTA RY:N SYYSKOKOUS 18.11.2012 Kuntoliikunnan vaikutus ihmisen hyvinvointiin Hyvää iltaa kaikille, ja kiitos kutsusta syyskokoukseenne. Olen täällä mielelläni kertomassa liikunnan merkityksestä, sillä liikunta on oleellinen osa meidän jokaisen hyvinvointia ja se on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeää. Kerron teille liikunnan vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa liikunta on nostettu muiden keskeisten elintapatekijöiden (kuten ravinto ja tupakointi) joukkoon. Olemme siis tärkeän aiheen äärellä. LIIKUNNAN HYÖDYT Liikunnan terveyshyödyt ovat lukemattomia. Se mm. ylläpitää ja kehittää fyysistä ja henkistä terveyttä sekä toimintakykyä ja vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. Lista sairauksista, joita liikunta ehkäisee tai hoitaa on pitkä. Liikkuvalla on mm. pienempi todennäköisyys sairastua masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen. Listaan kuuluvat myös korkea verenpaine, veritulppa, verenpaine-, sepelvaltimotaudit ja aivohalvaus sekä paksusuolisyöpä. Liikunta ehkäisee ja hoitaa samalla myös kolesterolia, verensokeriarvoja, alaselkäkipua, ahdistushäiriöitä sekä nivelrikkoa. Suuri motiivi monelle liikkumiseen on painon vähentäminen ja sen hallinta. Erityisesti ikäännyttäessä liikuntaa tarvitaan lihasvoiman, hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn, nivelten normaalin toiminnan ja luuston vahvuuden säilyttämiseksi. Liikunta auttaa iäkkäitä säilyttämään toimintakykynsä pidempään ja tukee siten itsenäisessä selviytymisessä. Nuorille taasen liikunta on tärkeää mm. luuston kehittymisen vuoksi ja liikuntaa suosivan elämäntavan oppimisen takia. On myös tutkittu, että liikkuvien nuorten kokema fyysinen pätevyys ja itsearvostus ovat korkeampia kuin liikuntaa harrastamattomien. Viime aikoina on myös puhuttu paljon työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta. Työntekijöiden liikunta-aktiivisuuden on todistettu olevan yhteydessä vähentyneisiin sairauspoissaoloihin ja terveydenhuoltokuluihin, lisääntyneeseen tehokkuuteen sekä pidempiin työuriin.
2 Voidaan siis nähdä, että liikunta lisää yleistä elämänlaatua psyykkisen hyvinvoinnin ja paremman terveyden myötä kaikille. Liikunnasta ei myöskään nähdä koituvan haittaa. Säännölliseen ja harrastajalleen sopivaan liikuntaan liittyy vain pieni tapaturmien, rasitusvaivojen ja verenkiertoelimistön vakavien toimintahäiriöiden vaara. Tämä vaara on joka tapauksessa huomattavasti hyötyjä pienempi. LIIKUNTA JA MIELIALA Haluan nostaa erityisesti esille liikunnan vaikutuksen mielialaan, sillä viime vuosina on päivitelty alati kasvaa masentuneiden ja ahdistuneiden määrää. Liikuntaa on tutkittu osana masennuksen hoitoa vuosikymmenien ajan. Osittain sen tutkimustulokset ovat epävarmoja mm. koska vaikutusta on vaikea mitata objektiivisesti. Monet kuitenkin puhuvat liikunnan puolesta. Esimerkiksi väestötutkimuksissa on todettu, että liikunnalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, mikä ilmenee mielihyvän, virkistymisen ja rentoutumisen elämyksinä, psyykkisen kuormittuneisuuden vähenemisenä, stressin sietokyvyn kasvamisena ja yleisen elämänlaadun paranemisena. Sanotaankin, että säännöllinen liikunta ylläpitää tasapainoista mielialaa. Se saattaa vähentää tai lievittää masennus- ja ahdistuneisuusoirehdintaa ja siten säilyttää toimintakykyä. Väestötutkimusten mukaan liikunnan vähäisyys on yhteydessä masennusoireisiin ja kliiniseen masennustilaan. Lisäksi liikuntaharrastuksen puute tai vähäisyys ennustaa masennuksen puhkeamista myöhemmällä iällä. Huomattavaa on esimerkiksi se, että ohjattu liikuntaharjoittelu on tutkimuksissa lievittänyt työikäisten ja ikääntyneiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien potilaiden oireita jopa enemmän kuin lumehoito. Joissakin tutkimuksissa liikunnasta on ollut jopa saman verran apua kuin lääkehoidosta ja muista tavanomaisista hoitokeinoista! Eräässä tutkimuksessa depressiosta kärsivälle yhtä tehokkaaksi hoidoksi kuin masennuslääke osoittautui neljän kuukauden ajan säännöllinen liikunta, kolmekymmentä minuuttia, kolme kertaa viikossa. Liikunnan voimasta kertoo myös se, että liikuntaryhmässä olleet voivat seurannassa paremmin kuin masennuslääkettä käyttäneet. Tutkijat tulkitsivat, että liikkuminen ja sen tuoma aktiivinen roolin sairauden voittamisessa antoivat potilaalle myönteisemmän minäkuvan kuin passiivinen lääkkeiden käyttö. Osa tutkijoista onkin päätellyt, että depressiopotilailla jo tavanomaisten terveysliikuntasuositusten noudattaminen lievittää oireita. LIIKUNNAN VAIKUTUSMEKANISMI Miksi liikunnalla on niin suuri vaikutus hyvinvointiimme? Liikunta vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan useiden mekanismien kautta.
3 Liikunnan hyvää oloa tuovia vaikutuksia selitetään mm. psykologiselta kannalta. Liikunta vie pois kielteisistä ajatuksista, uusien liikuntataitojen oppiminen ja hallinta lisääntyvät, saadaan sosiaalisia kontakteja (erityisesti ryhmäliikunnassa), liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti minäkuvaan, itsearvostukseen ja pystyvyyden tunteeseen. Yhtenä psykologisena etuna nähdään myös liikuntaan liittyvien odotusten ja tulkinnan muutokset liikkumisen lisääntyessä. Liikunnan fysiologisia mekanismeja kuvaillaan mm. aivojen endorfiinien ja monoamiinien (kuten dopamiini, serotoniini, noradrenaliini) pitoisuuksien suurenemisena sekä hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakselin hormonitoiminta (erityisesti kortisolin) erityksen vähenemisenä. Liikunnan vaikutusta voi tarkastella myös liikkumattomuuden kautta. Liikunnan puute aiheuttaa useita terveyshaittoja. Näitä selitetään muun muassa sillä, että perimämme kannalta liikunnan puute on puutostila. Nähdään, että geenistömme on sopeutunut aikojen saatossa fyysiseen aktiivisuuteen. Siksi kehomme tarvitsee liikuntaa voidakseen hyvin. LIIKU MITEN VAAN! Miten ja kuinka usein olisi hyvä liikkua? Siitä on useita eri tutkimuksia ja suositukset vaihtelevat hieman iän mukaan. Terveysliikunnan asiantuntijakeskus UKK-instituutin liikuntapiirakka suosittelee päivittäisen arkiliikunnan ohella parin kolmen tunnin viikoittaista hikiliikuntaa kestävyyden ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Lapsille ja nuorille suositellaan joidenkin tutkimusten mukaan liikuntaa tunti päivässä. Iäkkäiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi taasen suositellaan päivittäistä tuki- ja liikuntaelimistöä, hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja motorisia toimintoja harjoittavaa liikuntaa. Sen olisi hyvä olla rasittavuudeltaan kohtalaista harjoittajansa suorituskykyyn nähden. Mielialan kohentamiseen tarvitaan joidenkin tutkimusten mukaan vähintään kolmekymmentä minuuttia kolmesti viikossa sykettä nopeuttavaa ja hikeä nostattavaa liikuntaa. Tämäkin on kuitenkin yksilöllistä. Liikuntamuodolla sinänsä ei vaikuta olevan erityistä merkitystä mielialavaikutuksen kannalta. Oleellista on liikunnan palkitsevuus ja mielekkyys eli se, että löytää oman lajinsa ja liikuntamuotonsa. Olenkin sitä mieltä, että tärkeää ei ole tuijottaminen erilaisiin suosituksiin. Liikunta ei saa olla suorittamista vaan parhaimmillaan se on hyvin antoisa osa elämää. Tärkeintä on, että liikut ei se miten tai kuinka paljon, sillä kaikenlainen liikunta auttaa elämään pitempään. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että jo viidentoista minuutin reipas päivittäinen liikunta auttaa sairauksien välttämisessä ja antaa
4 lisävuosia. Mitä enemmän liikkuu sitä suuremmat ovat kuitenkin liikunnan tuomat hyödyt. Liiku siis miten vaan kunhan liikut! LIIKKUMATTOMUUS-ONGELMA Seuraavaksi puhun liikkumattomuus-ongelmasta. Harva mieltää liikkumattomuuden vaaraksi itselleen. Tuorein tutkimusnäyttö kuitenkin kertoo, että liikunnan puute tuo yhtä suuret terveysriskit kuin tupakointi! Tämä ajatus todella pysäyttää. Ihminen tarvitsee liikuntaa ja fyysistä rasitusta niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin ja pysyäkseen terveenä. Usealle vanhemman sukupolven edustajalle liikunta on ollut itsestään selvä osa elämää, eikä aiemmin oikeastaan ollutkaan muita vaihtoehtoja. Kouluun hiihdettiin ja käveltiin pitkiäkin matkoja, työ oli fyysisesti raskasta ja muutenkin liikkuminen tapahtui pitkälti omin lihasvoimin. Nykyään tilanne on täysin toinen kun liikkumattomuus on mahdollista ja helppo valinta. Käytämme yhä enemmän passivoivaa viihdetekniikka, hissi on paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin portaat ja istumme päivät pitkät työssämme. Voikin sanoa, että osa ihmisistä on yhä vieraantuneempia omasta kehostaan ja liikkumisesta. Tämä näkyy kansanterveydessämme. Liian moni suomalainen harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. On arvioita, joiden mukaan terveyden näkökulmasta liian vähän liikkuu lapsista ja nuorista noin 30 %, työikäisistä yli 60 % ja eläkeläisistä noin 50 %. Koko väestön tasolla siis vain noin joka kymmenes liikkuu riittävästi terveyden kannalta! Hyvä tieto on kuitenkin se, että ilmeisesti riittävän liikunnan määrä lisääntyy ikääntymisen myötä, vaikka se muuttuu kevyemmäksi ja rauhallisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään suomalaisesta haasteesta, sillä liikkumaton elämäntapa on noussut maailmanlaajuiseksi kansanterveysuhkaksi. Maailman laajuisesti liikunnan puutteen nähdään olevan syynä useimpiin kroonisiin tauteihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tutkimusten mukaan se aiheuttaa 6 % sydän- ja verisuonitaudeista, 7% tyypin 2 diabeteksesta, 10% rintasyövistä ja 10% paksunsuolen syövistä. Vuonna 2008 maailmalla raportoiduista 57 miljoonasta kuolemasta vähäisen liikunnan katsottiin olevan syynä 9 % ennenaikaisista kuolemisista. Ei olekaan ihme, että Maailman terveysjärjestö totesi muutamia vuosia sitten liikunnan edistämisen olevan edullisin keino kansanterveyden edistämiseksi. Todettakoon vielä, että pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinta on Suomessa noin 700 miljoonaa euroa. Kuntaliiton emeritusprofessori Ilkka Vuori kirjoittaa osuvasti kiteyttäen:
5 1. liikunnan puute on eräs tärkeimmistä huonokuntoisuutta, ennenaikaista rappeutumista ja fyysisen ja henkisen energian ehtymistä aiheuttavista tekijöistä 2. liikunnan puute lisää vaaraa kuolla ennenaikaisesti ja sairastua yleisiin ja vakaviin kansansairauksiin 3. liikunnan puute myötävaikuttaa useimpien yleisten kroonisten tautien syntyyn ja pahentaa niistä aiheutuvia haittoja. Liikunnan puute lisää sairastumisvaaran noin kaksinkertaiseksi. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että 4. liikunta vähentää kaikkia liikunnan puutteen haittoja kaiken ikäisillä sekä miehillä että naisilla. Liikunnan aloittaminen missä iässä tahansa, myös ja erityisesti iäkkäänä, tuottaa terveydellisiä hyötyjä. Liikkuva väestö on terveempi ja toimintakykyisempi kuin liikkumaton väestö ja tämän tuloksena liikkuva kunta on terveempi ja energisempi kunta. LIIKUNTA JA PÄÄTTÄJÄT Edellä esitettyjen liikunnan hyötyjen ja liikkumattomuudesta johtuvien haittojen perusteella meidän päättäjien tulisi todella panostaa liikunnan edistämiseen. Liikunnan merkitys on onneksi noussutkin päätöksen tekijöiden ja asiantuntijoiden tietoisuuteen. Tästä esimerkkinä toimivat mm. liikuntalaki, mittavan terveysliikuntaohjelman toteuttaminen ja valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös terveysliikunnan edistämiseksi. Hallitusohjelmassa liikuntaa käsitellään myös eri kanteilta. Erityisesti tähän tilaisuuteen sopiva on hallitusohjelman lause, jonka mukaan edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalais-toimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Toivottavasti tämä toteutuu ja Tampereen Kuntoliikunnan kaltaiset seurat kykenevät toimimaan ja viemään liikunnan iloa eteenpäin. Liikunnan edistämiseen tulee saada mukaan kaikki niin liikuntatoimi, liikunta- ja muut järjestöt, opetustoimi, terveystoimi, yhdyskuntasuunnittelu, liikennetoimi, ministeriöt jne. Arjen liikuntaa tulee helpottaa esimerkiksi suosimalla kevyen liikenteen kehittämistä. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi aina tukea ja edistää liikkumisen ja liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia. Kunnassa tehtävät perustellut investoinnit liikunnan edistämiseen eivät varmasti mene hukkaan vaan lisäävät kaikkinensa hyvinvointia ja sitä kautta hyödyttävät kunnan taloutta. Sosiaali- ja terveyssektorilla tulisi hyödyntää liikuntaa ennaltaehkäisyssä ja lääkkeenä kasvavia terveyskuluja vastaan. Esimerkiksi aiemmin esiintuomani liikunnan osoitettu hoitovaikutus verenpaineeseen on terveydenhuollollisesti kiinnostava. Verenpainetta hoidetaan lääkkeillä yli puolella
6 miljoonalla suomalaisella ja Kela korvaa valtaosalla lääkehoitoa. Kelan korvausten piirissä eivät kuitenkaan ole elintapahoidot kuten liikuntahoito. Hyvä kysymys onkin voisiko se olla sitä tulevaisuudessa? Edellä mainittujen toimien lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös tietynlaista kulttuurin muutosta niin, että liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus nousevat houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi viettää aikaa. Kaikille tulee taata varallisuuteen, ikään ja asuinpaikkaan katsomatta mahdollisuus liikkua. Erityistä huomiota on kuitenkin hyvä laittaa lapsiin, sillä liikuntaa harrastava lapsi tai nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena. Minulle kerrottiin, että toimintaanne täällä ollaan laajentamassa ja valikoimaan on tulossa esimerkiksi BailaSalsa, FolkJam sekä lapsi vanhempi liikuntakerho. Tämä on hyvä esimerkki eri ikäryhmien huomioimisesta. LOPPU Tampereen Kuntoliikunnan tavoite on kerrassaan mainio: terveys, elämänmyönteisyys ja liikunnan ilo. Siihen täällä pyritään tarjoamalla monipuolista liikuntaa, yhdessäoloa ja elämyksiä - kuntoa voi kohentaa ohjatusti mukavassa porukassa. Olen edellä kertomassani tuonut monella tavalla esille miten tärkeää se on. Ja te arvon kuulijat voitte olla tyytyväisiä itseenne! Olette liikunnan suhteen tehneet hyviä valintoja ja päättäneet pitää sitä osana elämää. Se varmasti kantaa hedelmää. Jatkan mielelläni keskustelua kanssanne ja vastailen kysymyksiinne. Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa toivottaa kaikille liikunnan ilon täytteistä syksyä!