TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

- 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 Kvalt 14.6.2010 13

- 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2009 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 5 C. Eläkkeelle siirtyminen... 6 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi... 8 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 9 3. OSAAMINEN... 12 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 13 5. KUSTANNUKSET... 17 LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

- 2 - JOHDANTO Vuodesta 2000 lukien on keväällä valmistunut henkilöstöraportti, joka kuvaa henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Vertailua on tehty noin viideltä vuodelta. Joissakin raporteissa tarkkailuajanjakso voi olla vain vuoden mittainen ja joissakin jopa kymmenen vuoden mittainen. Pyrkimys on ollut kuitenkin antaa tietoja verrattuna vähintään edelliseen vuoteen. Vuosien 2008 ja 2009 taite oli merkittävä kunnan henkilökunnan kannalta, kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden alussa ja suuri osa vuodesta 1993 kunnan palveluksessa ollutta henkilökuntaa siirtyi ko. kuntayhtymän palvelukseen. Samassa yhteydessä harkittiin mm. lasten päivähoidon ja ruokapalvelujen järjestämistä kunnan omana toimintana, mihin sitten päädyttiinkin. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi sivistystoimen varhaiskasvatukseen henkilökuntaa kuten myös teknisen toimen ruokapalveluihin. Muutos näkyykin joissakin taulukoissa siten, että jotkut luvut näyttävät suurentuneen hälyttävästi esim. poissaolot jne.. Osan suurentumisesta selittää kasvanut henkilöstömäärä sivistystoimessa ja teknisessä toimessa. Numerotiedot on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon ja palkkalaskennan Pegasos-tietojärjestelmistä. Sen lisäksi mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Nämä raportit ovat vuoden 2008 mukaiset, mutta ylettyvät aina vuoteen 2025 saakka. Tähän henkilöstöraporttiin on kytketty yhteys myös henkilöstöstrategiaan, hyvinvointityöhön ja työterveyshuoltoon. Jatkossa tullee kytkentä tasapainotettuun BSC mittaristoon ja tuloksellisuuden arviointiin. Henkilöstöraportin sisältämän tiedon analysointi, tulkinta ja ennen kaikkea hyödyntäminen jää sitä käyttävien tehtäväksi. Sen käyttöä ja sisältöä tulisi kuitenkin arvioida vuosittain. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

- 3-1. HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 2009 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä on 203. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä on 221,50, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 179,5 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa työskennelleistä 179,5 henkilöä siirtyi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen, sivistystoimeen siirtyi lasten päivähoidosta 45,5 henkilöä ja teknisen toimen palvelukseen ruokapalvelusta 14 henkilöä. Sivistystoimesta siirtyi tekniseen toimeen vielä 12 henkilöä. Eläinlääkäri ja ympäristösihteeri siirtyivät teknisestä toimesta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään. Henkilökunnan määrästä 21 % on miehiä. Tekninen toimi ja sivistystoimi muuttuivat naisvaltaisiksi edellä mainittujen siirtojen ansiosta. Teknisessä toimessa miehiä 31 % ja sivistystoimessa 14 %. Hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on vajaa kolmannes. Vakinaisessa henkilökunnassa miesten suhteellinen osuus on noussut 8 %. Vuonna 2008 on hyväksytty tasa-arvosuunnitelma, jossa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä tasapuolisemman sukupuolijakauman saavuttamiseksi. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 2009 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Hallinto- ja elinkeinotoimi 12 74 5 26 17 Sivistystoimi 104 86 17 14 121 Tekninen ja ympäristötoimi 45 69 20 31 65 Yhteensä 161 79 41 21 203 140 120 100 80 60 40 Naisia Miehiä 20 0 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 1:Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 2009

- 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1000 asukasta Vuosi hlöä/1000 as 2006 57,7 2006 57 2007 57 2008 64,7 2009 33,8 (Huom! Vakituisten lukumäärä pienentynyt kuntayhtymään siirtymisen vuoksi) B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Koko henkilökunnan lukumäärä 31.12.2009 oli yhteensä 295, joista miehiä 58 ja naisia 237. Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 203 joista miehiä 42 naisia 161 joista osa-aikaeläkkeellä 5-4 naista - 1 mies Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 37 joista miehiä 2 naisia 35 Sivutoimisia 38 joista miehiä 13 naisia 25 Määräaikaisia palvelussuhteita 92 joista miehiä 16 naisia 76

- 5 - Ikärakenne Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 49,9 naisten 52,1 miesten 44,8 Sivistystoimi 48,3 naisten 47,8 miesten 51,5 Tekninen ja ympäristötoimi 51,1 naisten 52,3 miesten 48,4 Koko kunta 49,4 naisten 49,4 miesten 49,2 Koko henkilökunta mukaan lukien määräaikaiset: Koko kunta 48,0 naisten 47,6 miesten 49,6 Henkilökunnan keski-ikä jatkaa nousuaan. Koko kunnan henkilöstön keski-ikä on noussut edellisestä vuodesta 0,9 vuodella naisten keski-iän kohottua 1,1 vuodella ja miesten laskettua 1,3 vuodella. Kaavio 2 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Lukumääräisesti eniten naisista sijoittuu ikäryhmään 50-54 -vuotiaat. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti ikäryhmään 40-54 -vuotiaat. Naisten kohdalla tapahtuu jyrkkä nousu 45-49 ikäryhmästä 50-54 -vuotiaitten ikäryhmään. Naisia on suunnilleen saman verran ikäryhmissä 40-44 vuotiaat ja 55-59 vuotiaat. Kaiken kaikkiaan kaaviosta voidaan nähdä henkilökunnan voimakas ikääntyminen, joka vääjäämättä johtaa nopeaan eläköitymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Ikääntyminen tulee ottaa entistä enemmän huomioon johtamismenetelmissä ja työolojen parantamisessa siten, että työssäolo pysyy houkuttelevana. Vakinainen henkilökunta ikäluokittain 2008 80 70 60 rä ä 50 m ilö k40 n e h30 naiset miehet 20 10 0 alle 30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 ikäluokat Kaavio 2: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v. 2009

- 6 - C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle siirtymistä taulukosta 3 voidaan havaita, että vuonna 2009 eläkkeelle jäi 9 henkilöä. Tulevaisuudessa vuosittain eläkkeelle jäävistä melkein poikkeuksetta suurin määrä on sosiaali- ja terveystoimen alueelta, kuten alla olevat Kevan tilastot osoittavat. Kunnallisen Eläkelaitoksen (Keva) tilastot: Kunta-alan eläkepoistuma, Teuvan kunta 2008-2025. Taulukoita ei ole uusittu. Teuvan kunta, suurimmat ammattiryhmät 2008-2025

- 7 - Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle 63 68 vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Taulukko 3: Eläkkeelle 2005-2009 siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos 2008-2009 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 6 15 7 5 5 0 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 2 4 3 1 +1 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 1 3 4 0-4 Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki 6 5 2 1 3 +2 Yhteensä 14 25 15 10 9-1 D. Palvelussuhteiden kesto Taulukko 4: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v. 2009 Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25-29 vuotta 30-34 vuotta 35 ja yli 2 0 3 0 4 2 5 0 17 Yht. Sivistystoimi 15 16 25 14 10 11 23 7 121 Tekninen ja ympäristötoimi 6 8 10 12 4 10 10 5 65 YHTEENSÄ 23 24 38 26 18 23 39 12 203 Taulukko 4 osoittaa, että työssä Teuvan kunnassa pysytään pitkään. Alle 10 vuoden kestäneitä palvelussuhteita oli 23 %. Yli 10 vuotta kestäneitä palvelussuhteita oli 31 %. Yli 20 vuoden palvelussuhteita oli 21 % ja yli 30 vuotta kestäneitä enemmän kuin alle 10 vuotta kestäneitä eli 25 %.

- 8 - E. Rekrytointi Taulukko 5: Uudet palvelussuhteet vuosina 2005-2009 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö Hallinto- ja elinkeinotoimi 8 4 16 6 10 5 10 5 11 7 Sivistystoimi 317 148 299 124 295 129 295 129 387 123 Tekninen ja ympäristötoimi 52 40 101 46 49 36 49 36 82 38 Yhteensä 377 192 416 176 354 170 354 170 480 168 Henkilöä kohden solmittiin 2,8 (edellisvuonna 2,0) uutta työsuhdetta vuodessa. Taulukko 6: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v. 2009 Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi 0 0 0 0 Sivistystoimi 1 0 7 8 Tekninen ja ympäristötoimi 1 1 0 2 Yhteensä 2 1 7 10 Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms. Taulukko 7: Vaihtuvuus 2009 päävastuualueittain Vuoden 2009 aikana solmittiin yli 480 palvelussuhdetta, mikä on n. 126 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päävastuualueittain jaoteltuina uudet työsuhteet jakautuvat seuraavasti: Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelushenkilöt henkilöt suhteet henkilöt suhteet Hallinto- ja elinkeinotoimi 11 7 19 14-8 -12 Sivistystoimi 387 123 411 135-24 -12 Tekninen ja ympäristötoimi 82 38 93 45-11 -7 Yhteensä 480 168 1254 354-36 -31

- 9 - Kaavio 3 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta. 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kaavio 3: Kesätyöntekijät 2000-2009 Kesätyöntekijöiden määrä näyttää laskeneen melkein puolella. Todellisuudessa määrä on pysynyt viime vuoden tasolla, kun v. 2008 luvussa oli mukana myös sosiaali- ja terveystoimeen palkatut kesätyöntekijät. Palkkauskustannuksiin käytettiin vuonna 2009 yhteensä n. 29 000 euroa. 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Kaaviossa 4 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain. Henkilötyövuodet päävastuualueittain vuonna 2008-2009 350 300 250 200 150 HTV 2008 HTV 2009 100 50 0 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 4: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain 2009 HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin

- 10 - Henkilötyövuodet näyttävät lisääntyneen huomattavasti Sivistystoimessa ja Teknisessäja ympäristötoimessa. Lisääntyminen johtuu henkilökunnan lukumäärän kasvamisesta em. päävastuualueilla. Taulukko 8: Poissaolot työpäivinä vuonna 2009 Hallinto- ja elink.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Yht. muutos 2008-2009 Vastaa hlötyövuotta Vuosilomat 679 2599*) 2517 5795 +2589 23 Sairaus - % työpäivistä 278 6,5 1021 4,5 1020 6,2 2319 5,3 +1066 9,2 Työtapaturmat - 1 21 22-157 0,1 Perhevapaat 50 1176 38 1264-659 5 Lomautus - 39-39 -11 0,2 Koulutus & oppisopimus 54 115 15 184 +27 0,7 Muu 225 1356 404 1985 +1021 7,9 Yhteensä työpäiviä 1286 6307 4015 11 608 3876 46,1 *) Opettajilla vain laskennallisia vuosilomia, joita ei ole laskettu tähän muu = 50- ja 60-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne. Vuonna 2009 kaikkia poissaoloja vakituista henkilöä kohden oli 57 työpäivää, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 64,7. 2008 luvussa mukana on sosiaali- ja terveystoimi. Poissaolot henkilötyövuosiksi muutettuina ilmaisevat, että vuoden aikana n. 46 henkilöä on koko ajan pois työstä. Lisäystä vuoteen 2008 verrattuna on 15,4 henkilötyövuotta. Taulukko 9: Poissaolot päävastuualueittain poissaolotyypeittäin 2009 kalenteripäivinä Alue vuosiloma sair. työtapat. perhevapaa lomautus koul. muu yht.- % kaik. poissaoloista Hallinto- ja elinkeinotoimi 967 391-67 - 55 320 1800 10,6 Sivistystoimi 3967 1334 1 1944 121 131 1948 9446 55,6 Tekninen ja ympäristötoimi 3640 1433 33 42-15 565 5725 33,8 Yhteensä kalenteripv. 8574 3158 34 2053 121 201 2833 16974 100

- 11 - Taulukko 10: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina 2006-2009 2006 (mukana sos.t) 2007 (mukana sos.t) 2008 2009 Muutos 2008-2009 Vuosilomat 14 890 16 950 4693 8574 +3881 Sairaus 7 551 5 840 1713 3158 +1445 Työtapaturmat ei raportoitu 231 141 34-107 Perhevapaat 3 877 5 261 2908 2053-855 Lomautus 132 108 121 121 0 Koulutus 849 798 159 201 +42 Muu 3 637 5 470 1221 2833 +1612 Yhteensä kalenteripv 30 936 34 658 10 956 16 974 +6018 Kaikki poissaolot ovat lisääntyneet 6018 kalenteripäivällä / 3876 työpäivällä, kun on huomioitu sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen kuntayhtymään. Lisääntyminen vastaa 15,4 henkilötyövuotta. Taulukossa 11 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty hieman yli viiden (2,9) henkilön työvuoden (252 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty sivistystoimessa. Seuraavaksi eniten teknisessä- ja ympäristötoimessa. Taulukko 11: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina 2005-2009 Alue 2005 2006 2007 2008 2009 Hallinto- ja elinkeinotoimi 100 259 133 157 82 Sivistystoimi 62 47 55 36 368 Tekninen ja ympäristötoimi 279 289 260 462 284 Yhteensä työpv 441 592 448 655 734

- 12-3. OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 12: Koulutustasot 2009, koko kunta Koulutustaso Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista 37 18 % 14 33 % 23 14 % Keskiaste 112 55 % 10 25 % 102 63 % Alempi korkea-aste 20 10 % 6 14 % 14 9 % Ylempi korkea-aste 33 16 % 11 26 % 22 14 % Tutkijakoulutus 1 1 % 1 2 % 0 0 Yhteensä 203 100 % 42 100 % 161 100 % Taulukko 13: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina 2005-2009 (tehtävän edellyttämä) Alue Työpäiviä 2005 Työpäiviä 2006 Työpäiviä 2007 Työpäiviä 2008 Työpäiviä 2009 Hallinto- ja elinkeinotoimi 24 50 62 47 55 Sivistystoimi 229 427 337 329 323 Tekninen ja ympäristötoimi 5 26 11 3 15 Yhteensä 258 503 410 379 393 Taulukkojen 10 ja 13 koulutuspäivien lukumäärä eroaa toisistaan, koska taulukossa 13 on mukana opettajien VESO -päivät, jotka eivät aiheuta poissaoloja. Koulutuspäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 14 työpäivällä.

- 13 - Taulukossa 14 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty yli 18 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 14: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna 2006-2009 euroa/ v. 2006 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 2007 % päävastuual palkoista euroa/ v. 2008 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 2009 % päävastuual. palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi 12 800 1,9 12 500 2,0 18 500 2,9 22 000 3,2 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä 29 000 0,8 36 000 1,0 40 800 1,1 52 000 1,1 2 200 0,6 4 000 0,3 3 000 0,2 7 200 0,4 44 000 52 500 62 300 81 200 1,1 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti. 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Kaavio 5: Sairaspoissaolot kalenteripäivinä 2005-2009 3500 3000 2500 2000 1500 1000 2005 kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv 2008 kal.pv 2009 kal.pv 500 0 Hall.- ja elinkeino Sivistys Tekn. ja ympäristö Yhteensä päävastuualueet Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna lisääntyneet 893 kalenteripäivää, mikä vastaa noin 2,4 henkilötyövuotta.

- 14 - Taulukko 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2005-2009 Hallinto- ja elinkeinotoimi 2005 kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv. 2008 kal.pv. 2009 kal.pv. % sairaslomapäivistä 2009 % kaikista poissaoloista 2009 179 130 101 409 391 11,3 2,3 Sivistystoimi 401 1 485 771 878 1334 42,2 7,9 Tekninen- ja ympäristötoimi Yhteensä 1 089 1 012 672 426 1433 45,4 8,4 1 669 2 627 1 544 1 713 3158 19,5 % 100 % Sairauspoissaoloja on kertynyt 11,4 työpäivää ja 15,6 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 12,8 työpäivää ja 17,8 kalenteripäivää. Vaikka sairaspoissaolojen määrä näyttää lisääntyneen, vakinaista henkilöä kohden laskettu määrä näyttää kuitenkin vähentyneen, mikä johtuu edelleen henkilökunnan lukumäärän kohoamisesta kahdella päävastuualueella. Työhyvinvointi Kuntatyö kunnossa -projekti päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuraportti tehtiin toukosuussa 2006 samoin kysymyksin kuin alkukartoituskin. Työhyvinvointiprojektin loppuraportin suositukset ja vuonna 2007 tehdyt toimenpiteet Toimenpide-ehdotukset parantamista vaativissa asioissa: Lähes neljäsosalla on työkokouksia harvemmin kuin kerran kuussa. Niiden kehittämiseen tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esimiestoiminnan kehittämiseen tulisi edelleenkin jatkossa panostaa. Toimenpidesuosituksena on pari kertaa vuodessa tapahtuvat esimiestyön kehittämispäivät, johon kaikki Teuvan kunnan esimiehet osallistuvat ja joiden sisällöt koostuvat lyhyistä luennoista, ryhmä- ja yhteiskeskusteluista ja johtamistyön käytännön soveltamisesta Teuvan kunnan toimintaan. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi kehittää Pitkäaikaista kuormitusta tulisi edelleen vähentää. Yksilöllisillä, suunnatuilla terveystarkastuksilla ja niihin kytketyillä toimenpiteillä on kuormittuneiden henkilöiden määrää edelleen mahdollista vähentää. Työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvää keskustelua sekä esimiesten antamaa tukea voisi lisätä Kiireen hallintaan tulisi entisestään kiinnittää huomiota Keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia Yhteisötyönohjausta suositeltiin käytettäväksi ongelmallisimmissa työyhteisöissä sekä sosiaalityöntekijöiden työohjaus olisi välttämätön

- 15 - Työn ja työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Sitä on tarpeen kuitenkin ohjata ja koordinoida. Miten toimenpide-ehdotuksiin on reagoitu vuonna 2009? Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen suunnittelun toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Taulukon 16 perusteella työpalavereiden lukumäärä on lisääntynyt, lisäyksen ollessa 42. Työpalavereiden lisäys vaikuttaa positiivisesti, mm. työilmapiiriin ja tiedonkulkuun ja on työhyvinvointiprojektin suositusten sekä henkilöstöstrategian mukainen. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kehityskeskustelujen määrä on lisääntynyt 51:llä. Tavoitteena oli kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen siten, että ne ovat 100 %:sti käytössä. Näyttäisi, että vakituisesta henkilökunnasta v. 2009 oli 69,5 % kehityskeskustelujen piirissä. Kehittämistilaisuudet ovat myös lisääntyneet18:lla. Työnohjausta käytettiin hieman sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Taulukko 16: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2009 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Kehittämistilaisuuksien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi 17 17 100 % 5/3 26 4 Sivistystoimi 121 87 72 % 19/19 366 46 Tekninen ja ympäristötoimi 65 37 57 % 13/9 33 6 Yhteensä 203 141 69 % 37/31 425 56 Taulukkoon 16 on kerätty keskeisten johtamisvälineiden käyttöä v. 2009. Henkilöstöstrategian näkökulmat työhyvinvoinnin osatekijöinä 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä.

- 16 - Työpistekohtaisia kehittämispäiviä on järjestetty enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuitenkaan ei vielä päästy 2 kehittämistilaisuutta vuodessa työpistettä kohti luvun ollessa 1,5. Tilanne on paras sivistystoimessa, missä kehittämistilaisuuksia on ollut 2,4 työpistettä kohden. Sivistystoimessa mukana opettajien työpäiviksi luettavat veso-päivät. Vuonna 2006 aloitettu johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella. Järjestettiin myös 2-3 esimiestapaamista, joissa aiheena oli mm. varhainen puuttuminen ja henkilöstömenojen säästäminen. 2. Osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työkierron suunnittelu ja toteutus Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Ensimmäistä kertaa laadittiin yhteneväinen koulutussuunnitelma kaikille päävastuualueille. Koulutussuunnitelmaa kehitetään edelleen. Työnkierron ohjeistusta ei ole vielä laadittu, mutta työnkiertoa on saanut kuitenkin käyttää päävastuualueilla esimiesten haluamalla tavalla. 3. Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Jos työpalavereissa ja kehittämistilaisuuksissa annetaan tietoa työn ja työyksikön tavoitteista ja niiden saavuttamiseen liittyvästä keskustelusta, voidaan taulukosta 16 päätellä, että tällaisia työpalavereja järjestettiin vähintään kerran kuukaudessa/työpiste. Työpalaverit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. 4. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys Työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus -vaatimukset jäävät esimiesten ja työyhteisöjen vastuulle. Näkökulma tulee vastaisuudessa esimiesvalmennuksessa käsiteltäväksi ja ohjeistettavaksi. Työterveyshuollon toimenpiteitä 2009 Kuntoremonttikurssille osallistui 8 henkilöä ja terveystreffeille 8. Tyky -toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Henkilöstölle tarjottiin ilmainen influenssarokotus ja rokotus H1N1 virusta vastaan. Hyväksyttiin työterveyshuollon laatima päihdeohjelma ja varhaisen puuttumisen malli.

- 17 - Henkilöstöjaosto hyväksyi perehdyttämisen suunnitelman rungon ja teki esitykset hallintamalliksi asiakasväkivallan uhkatilanteissa ja työn aiheuttaman haitallisen henkisen kuormituksen hallintamalliksi sekä työsuojelun toimintaohjelmaksi. Työsuojelupiiri teki koulutoimen työsuojelutarkastukset yläasteelle ja lukioon sekä puolen vuoden jälkeen seurantatarkastukset. Taulukko 17: Työterveyshuollon toimenpiteitä 2009 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit ja työterveyshoitaja Muut Yhteensä Terveystarkastukset 110 15 7 132 Työpaikkakäynnit 1 14 12 27 Muut terveydenhoitokäynnit 19 5 24 Sairaanhoitokäynnit 359 159 4 522 Yhteensä 360 302 32 11 705 Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty. Uimahallia on käytetty yhtensä 740 kertaa ja kuntosalia 243 kertaa. 5. KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 18: Henkilöstökustannukset vuosilta 2005-2009 päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi 2005 2006 2007 2008 2009 Palkat 622 739 677 916 618 334 633 717 682 246 Henk.sivukulut 244 362 308 370 169 156 226 504 751 341 Koulutus 16 956 12 871 13 208 18 536 22 050 Työterveyshuolto 3 526 5 427 4 519 5 647 2 844 Kuntatyö kuntoon 8 750 4 096 1 422 2 358 4 942 YHT: 896 333 1 008 680 806 639 868 226 1 463 423

- 18 - Sivistystoimi 2005 2006 2007 2008 2009 Palkat 3 663 146 3 599 111 3 630 830 3 809 598 4 846 287 Henk.sivukulut 1 060 005 1 077 391 1 153 793 1 170 632 1 526 510 Koulutus 45 098 28 435 43 939 40 793 51 170 Työterveyshuolto 14 479 14 494 20 802 18 983 18 150 Kuntatyö kuntoon 6 024 1 262 807 1 277 2 600 YHT: 4 788 752 4 720 693 4 850 171 5 041 283 6 444 717 Tekninen ja ympäristötoimi 2005 2006 2007 2008 2009 Palkat 1 288 616 1 274 101 1 189 591 1 293 810 1 925 775 Henk.sivukulut 350 507 367 001 374 080 434 301 603 740 Koulutus 4 013 2 180 4 024 3 005 7 208 Työterveyshuolto 8 157 7 800 8 287 10 092 13 321 Kuntatyö kuntoon 3 775 913 692 596 2 788 YHT: 1 655 068 1 651 995 1 576 674 1 741 804 2 552 832 Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä tarkasteltaessa palkka- ja henkilöstökustannuksia. Taulukko 19: Poissaolojen palkkakustannukset päävastuualueittain syyn mukaan v. 2009 (1000 e) Hallinto- ja elinkeino Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Erotus 2008-2009 Sairauslomat ja työtapat. 12 93 71 176 +61 Perhepoliittiset vapaat 0,5 23 1 24,5-10,5 Koulutus 4 13 1 18 +5,8 Vuosilomat 82 242 248 575 +231 Muut vapaat 0,6 0,5 2 3,1-10,8 YHTEENSÄ 99,1 371,5 323 793,6 276,5 Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 30 % henkilösivukuluja. Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 20 palkkakulut on eritelty päävastuualueittain.

- 19 - Taulukko 20: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1000 e) Alue 2005 2006 2007 2008 2009 Erotus 2008-2009 Hallinto- ja elinkeino - 56 39 106 68-38 Sivistys 198 119 139 215 215 +123 Tekninen ja ympäristö 19 63 56 47 47 +105 YHTEENSÄ 1525 1719 2067 2816 368 190 Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 30 % edellisestä. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

1 SELVITYS HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ V. 2001-2008 JA -SUUNNITELMA V. 2009 Virat ja toimet päävastuualueittain Virka- / toiminimike 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hallinto- ja elinkeinotoimi Merkintä "SPK" tarkoittaa, että tehtävä siirtyy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:öön vuoden aikana Kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kunnankamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hallintojohtaja 1,0 Kunnansihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Verkkotukihenkilö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Maaseutuasiamies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Pääkirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Palkanlaskija (nimike muutettu 1.2.07 alk.) 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Palkkasihteeri 3,0 3,0 3,0 Keskusarkistonhoitaja (nimike muut. 1.2.07 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 alk.) Kanslisti/keskuksen hoitaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 SPK SPK SPK SPK Apulaiskanslisti " 3,5 3,1 2,5 2,5 2,5 2,5 Konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskansl./konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kanslisti " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Reskontranhoitaja (1.2.2007 alkaen) 1,0 1,0 1,0 Hallinto- ja elinkeinotoimeen tstosihteeri tms. 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 4,6 4,6 Johtava maatalouslomittaja (SEK v. 2004 alusta) 1,0 1,0 1,0 - - - - SPK SPK 0,6 SPK Maatalouslomittajat (6 os.aik.) " 13,9 14,0 15,0 - - - - YHTEENSÄ 34,5 34,2 34,6 18,6 18,0 18,0 17,0 16,6 17,6

Virka- / toiminimike 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2 Sosiaali- ja terveystoimi Virat/toimet, joissa ei ole merkintää v. 2009 kohdalla, siirtyvät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle Sosiaalijohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Johtava lääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hoitotyön johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyskeskuslääkäri 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Apulaiskanslisti (nimike muut. 1.2.07 alkaen) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sosiaalityöntekijä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kanslisti (nimike muut. 1.2.07 alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Etuuskäsittelijä (1.2.2007 alkaen) 1,0 1,0 Laskentasihteeri " 1,0 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 5,0 Terveyskeskusavustaja 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Sairaanhoitaja 11,0 11,0 12,0 12,0 14,5 15,0 17,0 17,0 Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,0 Hammashoitaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Hammashuollon vast.ottoavust. 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 2,0 Suuhygienisti 1,0 Terveydenhoitaja 7,0 7,0 9,0 9,0 9,0 9,0 10,0 10,0 Erikoissairaanhoitaja 3,0 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Kotipalveluohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kotipalveluauton kuljettaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kodinhoitaja 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 21,5 17,0 15,0 Perushoitaja 21,5 21,5 20,5 20,5 20,0 20,0 18,0 16,0 Psykologi (60 %) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Huoltomies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - - Päiväkodin johtaja 53% 4) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lastentarhanopettaja 53% " 4) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Lastenhoitaja 3x53% " 4) 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Keittäjä-emäntä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - Perhepäivähoidonohjaaja 4) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistovirkailija (nimike muut. ) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 4) 36,0 36,0 32,0 32,0 33,0 33,0 33,5 36,0 Laitosapulainen 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 2,0 2,0 Keittäjä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 - - Osastonhoitaja 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Kuntohoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,5 1,5 1,5 Sairaala-apulainen 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,0 10,0

Ravitsemispäällikkö 3) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Ravitsemistyönjohtaja 3) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ravitsemistyöntekijä 3) 6,0 6,0 7,0 7,0 7,0 7,5 10,5 10,5 Laboratorionhoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Röntgenhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lääkintävoimistelija 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Apteekkitavarainhoitaja (60%) (myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Välinehuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Mielenterveyshoitaja 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 9,0 9,0 Hoitoapulainen 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 3,0 3,0 Keh.vamm.huol. osastonhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keh.vamm.huol. ohjaaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kehitysvammahoitaja 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 6,0 6,0 5,0 Hoitoapulainen 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Laitoshuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lähihoitaja 4,0 4,0 8,5 14,0 26,5 34,5 Palveluohjaaja 1,0 Vastaanottohoitaja 1,0 YHTEENSÄ 214,75 214,75 217,75 218,75 226,25 228,75 231,50 238,50 0,00 3 Virka- / toiminimike 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rehtorit 2,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,5 1,0 1,0 1,0 Yhteiskoulun lehtorit 20,0 20,0 16,6 16,6 16,5 16,5 15,0 14,0 13,0 Tuntiopettajat (perusk./lukio) 5,0 6,0 4,0 4,0 5,0 5,0 7,0 7,0 9,2 Luokanopettajat 27,0 27,0 26,0 26,0 25,0 25,0 24,0 25,5 25,0 Erityisopettajat 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Erityisluokanopettajat 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimistosihteeri (1.2.07 alkaen) 4,0 4,0 4,0 Vahtimestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Koulunkäyntiav./kouluavustajia 4,0 5,0 6,0 9,0 11,0 12,0 10,0 11,0 11,0 Kehitysvammaohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keittiöpäällikkö 3) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ravitsemistyöntekijä 3) 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 Lukion lehtorit 11,0 10,5 10,5 10,5 8,5 8,5 8,5 8,5 7,6 Tekstiili-/teknisten aineiden op. 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 0,2 Kirjastonjohtaja 1,0 1,0 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

Kirjastovirkailija 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Liikuntasihteeri (50%) (hall.teht. vap-aikasiht.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Uinninvalvoja/ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Nuorisosihteeri (hall.teht. vapaa-aikasiht. 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulttuurisihteeri (hall.teht.vapaa-aikasiht.) 0,5 0,3 0,3 0,3 Vapaa-aikasihteeri 1,0 1,0 1,0 Nuoriso/vapaa-ajan ohjaaja (nimike muut.) 1,0 0,5 0,5 0,5 0,5 Iltapäiväkerhon ohjaaja 2,0 2,0 Nuorisotilanvalvoja 1,0 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Päiväkodin johtaja 1,0 Lastentarhanopettaja 1,0 Erityislastentarhanopettaja 1,0 Lastenhoitaja 5,0 Perhepäivähoidonohjaaja 1,0 Toimistosihteeri 0,5 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36,0 Esiopettajat (peruskoulut) 2,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 2,5 Esiopettajat (päiväkoti) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 YHTEENSÄ 101,0 104,8 98,4 101,2 102,3 101,8 99,1 102,6 135,9 4 Virka- / toiminimike 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tekninen ja ympäristötoimi LLKY = Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Päävast.alueen pääll. (50%) 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kunnaninsinööri (tekn.t.pääll. v. 2008 alk.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,0 1,0 Maanrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Talonrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Siivoustyönohjaaja 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 1,0 Toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 Kanslisti (nimike muut. 1.2.07 alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Laskentasihteeri 2,0 2,0 2,0 Siivoojat (nimike muutettu) 17,3 16,3 16,3 16,3 16,5 17,6 Laitoshuoltaja 17,6 17,4 17,0 Talonmiehet 4,5 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kaukolämpölaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ammattimies 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Vesilaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Jätevesipuhdistamon hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Varastomies 1,0 1,0 1,0 1,0

Tuntipalkkaiset 11,0 11,0 10,0 11,0 10,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Palopäällikkö (v.2004 alusta E-P:n aluepel.) 1,0 1,0 1,0 Palotarkastaja " 1,0 1,0 1,0 Palomies 1,0 1,0 1,0 Ymp.toimen pääll./ymp.siht. 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ympäristösihteeri (60%) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 Eläinlääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennustarkastaja (60 %) 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ruokapalvelupäällikkö 1,0 Ravitsemuspäällikkö 2,0 Ravitsemustyönjohtaja 1,0 Keittiöpäällikkö 1,0 Ravitsemistyöntekijä 21,5 TEKNINEN JA YMP.TOIMI YHTEENSÄ 49,3 49,4 48,4 46,4 45,6 43,7 42,7 42,5 68,1 5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 399,55 403,15 399,15 384,95 392,15 392,25 390,30 400,20 221,50 Henkilöstön siirryttyä seutupalvelukseen 211,90 1) 2) Kunnansihteerin ja kunnankamreerin virat yhdistetty hallintojohtajan viraksi Maatalouslomitus siirtynyt vuoden 2004 alusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hoidettavaksi. 3) Siirtynyt teknisen toimen ruokapalveluihin 4) Siirtynyt sivistystoimen varhaiskasvatukseen 5) Palotoimi siirtynyt vuoden 2004 alusta Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen tehtäväksi Seinäjoen kaupungin hallinnoitavaksi. 6) 7) 8) 9) 10) 11) Terveystarkastajan palveluja ostetaan Jurvan kunnasta 3 työpäivää/viikko Toimistohenkilöstön virat muutettu toimiksi ja tehtävänimikkeet muutettu 1.2.2007 alkaen Tehtävänimike muutettu laitoshuoltajaksi Hallinnolliset tehtävät siirretty vapaa-aikasihteerille Vapaa-ajanohjaajan virka muutettu vapaa-aikasihteerin viraksi 1.2.2007 alkaen Kunnaninsinööri toimii teknisen- ja ympäristötoimen päällikkönä