MARTTIINI-PROSESSORI. Marttiini- pposessori on puiden karsintaan, ja kasaukseen tarkoitettu monitoimi



Samankaltaiset tiedostot
PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

AquaPro Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN Rev.0607

KlapiTuli-palotila. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Kuluttajahintojen muutokset

ÖSA 670 -KAATO-KASAUSKONE

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

a saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

VOLVO BM 900 -HARVESTERI

ÖSA 705/260 -HARVESTERI

8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko

0 KÄSITTELYSTÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 276

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

Helka-neiti kylvyssä

1: I i. Ualmet Iuomen suosituin tnlrtori.

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

PONSSE EH25 energiapuukoura

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

P 0 L T T 0 N E S T E E N

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

PH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

a saus VALMET 892/902 -KAKSIOTEHARVESTERI Kaarlo Rieppo 2/1990 TEKNISET TIEDOT

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu

KATSAUS METSÄTEHON M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A P 0 H J 0 I S M A I S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

- lzcht Frwaria ;:h'5ensuuntaisprc j sktioita

Yrityksen teoria ja sopimukset

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

N.E U V 0 S T 0 L I I T T 0 LA I S I A PUUNKORJUUKONEITA

INTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

HESE. -puskulevystä tiehöylään

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg

a saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut alkaen

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Transkriptio:

/ 977 MARTTIINIPROSESSORI Esko Mkkonen Marttn pposessor on puden karsntaan, kat kontaan ja kasaukseen tarkotettu monto mkone Kone on varustettu lukupuomlla ja sllä vodaan karsa samanakasest useaa puuta, joten se soveltuu avohakkuden lsäks my s harvennushakkusn Sen potentaalnen tuotos on kuusta kästeltä essä parhaassa menetelmässä 0 m tehotunnssa runoon koon ollesaa 0 0 0 0 m ja kusuret ovat 9,00, 0 mk/m Eakasattuja runkoja kästeltäessä kone on harvennukassa klpalukykynen hms tyvaltaaten menetelmen kanssa Ergonomaltaan kone täyttää hyvn nykyset vaatmukset YLEISTÄ Marttnprosessor on L Marttn Yht ymän valmstama puun karsntaan, katkontaan ja kasaukseen tarkotettu montom kone Konetta on r akennettu yks prototyyppkappale, j oka valmstu kesäkuussa 976 Sen alustakoneena t ässä tapauksessa on almet n järeä kuormatraktor almet 88 K Honto rnosa vodaan a sentaa mnkä tahansa kuor mat raktor n alustall e uoden 977 al ust a alkaen konetta val s t e taan yhden kappaleen kuukaus vauhdlla Telkennelak e aseta raj o t uksa koneen käytölle lont omosan hnt a Kuva Marttnprosessor alok L t tnyhtymä

Kuva Marttnprosessor ltta)rros (mtat mm:en\) on non 80 000 mk peruskoneeseen asennett una akuuaka on 6 kuukautta ta 000 tunta TUTKIMINEN etsäteho tutk konetta syksyllä 976 Kem Oy:n työnaalla Ranualla Tutk nuksen tarkotuksena ol kerätä t etoja koneen kehttämst ä varten sekä kartottaa nxä työnenetelmä, jota koneella vodaan käyttää Näden akatutkmustetojen perusteella laskettn koneen potentaalset tuotokset er menetelmssä sekä erlasten puustotekjöden vakutukset nhn Tämän perusteella saatn myös vttetä koneen kust annukssta Tutkmusanesto ol menetelmttän, jotka on estetty tuonnempana, seuraava Kuus Lehtpuu Yhteensä Kuus Lehtpuu Yhteensä Työpstetä, kp I 7 40 69 0 76 TEKNISIÄ TIETOJA Menetelmä II III I Puta, kp 79 64 6 7 4 7 4 06 78 m 8 7 9 47 4 4 6 6 0 4 Ybt 7 78 0 4 6 64 Peruskoneen almet 88 K teknset tedot on ykstyskohdn estetty letsätehon katsauksessa /97 Montomosa :on tomosa on erllsrakentenen ja se on asennettu kuornatraktorn kuornatlaan l lon tomosan vonala tteena tom peruskoneen moottor ontomosaa e ole varustettu automatkalla, vaan ottolatteston on odotettava karsnnan keston ajan Montonosan päwtat Ptuus 0 nm, leveys 00 kor keus 70 en, pano non 000 kg, kääntökulma 70, montomosan kallstuskulma vaakatasosta luken ylöspän+ 6, alaspän 4 ; kästeltävän puun läpmtta vo vahdella c:st ä 0 cm:n Syöttölattesto Puu syötetään neljää vetorullaa käytt äen ästä kaks on asennettu pysty ja kaks vaakatasoon Päällmmänen vaakatasossa olevsta syöttörullsta on asennettu vpuvarren påähän Tänän varren avulla rulla vodaan nostaa ylös puden karsntalattestoon syöttämsen ajaks Rullssa on tavanomaset pkt korvattu rullen ptuussuuntaslla, päästä päähän ulottuvlla, yhtenäsllä vetoharjolla Suurn syöttövoma on kn Puun syötön suurn nopeus on m/s Karsntalattesto Puu karstaan kahden lkkuvan ja yhden knteän karsntaterän avulla LrJtuvat karsotaterät on sjotettu knteän karsntaterän etupuolelle Tämän ansosta karsotateren päälle e kerry oksajätettä

KatkontaLattesto Puu katkotaan käytt ösellä katkasemsta lnen vets karsntaterän puutavaralajeks hydraulmoottorsahalla Latvan varten koneessa on hydrause on sjotettu knteän taakse :c:: ::: ::: :r::::: OttoLattesto ::: ::: :::: :::::::: ::::::: ::::::: : z ::j::::::::,::::::: ::::::::f::::::: :: Puu syötetään karsntalnjaan Cranab 000 kourakuormamella, johon on asennettu Marttnn lukupuom Kuormamen ulottuvuus maanpnnan tasossa on estetty kuvassa TOIMINTAPERIAATE L L LLL L Kone pystyy ottamaan puta ajouran molemmlta puollta Tavanomasessa t yöskentelyssä kone työpsteeseen tultuaan valmstaa kakk lukupuomn ulottuvuusalueella olevat puut puutavaralajeks Jos on mahdollsta, lukupuomlla otetaan useamp kun yks puu kerrallaan karsntalnjaan vetäväks Käytännössä lukupuomlla e tavallsest kerä llä puta Kun ajoura on valmstettu kokonaan, käännetään kone ympär ja jatketaan nontom osa tosn puoln käännettynä työskentelyä pänvastaseen suuntaan TUTKIMUSTULOKSET Pe ruskoneen maastokelposuutta e tään tutk muksen yhteydessä testattu alnet 88 K: n naastokelposuudesta on olenassa ykst skohtanen tutkmus raportt ja se on estetty lets ätehon katsauksessa /976 Peruskone ol varus tettu telolla sekä eteen asennetulla lsäpyörllä m 0 Kuva 4 0 maanpnnan tasossa l larttn prosessorn aj=enek t j a työntutkmustedot er menetelmss ä en etelmä I PUUKOHTAISET AJAT II III I Suht aj=enekk/puu Kouran vent Tarttumnen ja rrottelu Puun tuont Karsnta ja katkonta Häröt Järjestely kouralla yhteensä 8 8 7 9 8 4 8 6 00 00 00 8 7 0 ouo oo6 oo6o 006 0 077 0077 0 077 0 9 6 0 9 7 8 4 8 9 8 TYÖPISTEKOHTAISET AJAT almstelut Srtymset Ajo palstalla Työntutkmustedot TEHOAIKA YHTEENSÄ 00 mutktut TEHOAIKA, cmn/puu 0 ===================================================== nenetet koneen työskent önenet elmä I menetezmä Tavanomanen työ enetelmä, joka on kuvattu edellä kohdassa Tomntaperaate II menetezmä 8 ll arttn prosessorn asennetun kuormamen ulottuvuus yhteensä Tutknuksessa seurattn telyä neljää erlasta käytettäessä 6 LukuPuomlla kerältn puta 4 puuta kättävks taakoks Kun taakka ol saatu valmks, se syötettn karsntala ttestoon ä n päästn karsnnassa jonknlaseen nppukäst Keskeytykset (<: mn), cmn/puu 0 Työntutk mustedot Keskkuutot, m /runko kuus 0 07 lehtpuu 0 09 keskmäärn 0 08 Artm keskläpmtta, cm 9 Srtymsmatka, m/ t yöpste Puta, kpl 40 Työpste t ä, kp 76 Ottokertoja, kp 80 Pu ta, kpl/työpste Puta, kp/ottokerta Ottokertoja/työpste 4 0 086 4 4 009 8 o6 76 7 0 8 8 4 78 76 0

telyyn Työmenetelmä e aheuttanut dolle tään erkosj ärjestelyjä kaa III menetelmä Puut eskasattn etukäteen 0 puuta kästtävks kasoks kuormatraktorn kourakuormamella Prosessor valmst puut uuut avaralajeks ottaen kustakn kasast kerrallaan 4 puuta karsntalnjaan käste lt ävks I meneteunä Puut käännettn latvat edellä kästeltävks ennen prosessorn tuloa kuormatraktorn kourakuormamella Moottorsahames e katkassut latvaa Ajankayttö arttn prosessorn keskmääränen ajanmenekk ja työntutkmustedot ovat svulla olevan asetelman mukaset Puukohtasssa ajossa e I ja II menet elmyöskään näden menetelmen t ehoajat evät sanottavast eroa tosstaan II menetelmän runkokohtanen ajanmnekk on lähes puolta penemp verrattuna I ja II menetelmään I enetelmän ajanmenekk on non 0 % suuremp kun I ja II mentelmän Se on non kolmnkertanen verrattuna II mene telnään TUOTOS Kuvssa 4 ja on estetty tehotunttuotokset menetelmttän ja puulajettan Puden kasaamnen kaksnkertastaa koneen tuotoksen tavanomaseen yks n pun t yös kentelymenetelmään verrattuna Kasaamsesta on hyötyä ana nn suurn rungonkokoluokkn ast, jossa pystyt ään kästtelemään useampaa kun yht ä puuta kerrallaan karsntalnjassa Kun tämä rajarungonkoko luoa yltetään, tuotos putoaa tavanomasen työskentelymenetelmän tuotoksen tasolle II menetelmässä e t ätä rajarungonkokoa saavutettu Kasaus ja joukkokästtely nostavat ku tenkn koneen keskmäärästä tuotosta selväst Kästelt äess ä puta latva edellä tuotos on 0 0 %alemp kun tavanomasessa työskentelymenetelmä ssä Kuusta valmstettaessa koneen tuotos on keskmäärn suuremp kun lehtpuuta valmstettaessa män välllä ole merkttävä eroja Jos peruskoneen hntana pdet ään 40 000 mk: aa ja mon tomosan hntana asennettuna kuormatlaan 80 000 mk:aa, koko prosessorn hnta on 700 000 mk Tällä hnnalla laskettuna ovat koneen käyttötuntkustannukset kaksvuorotyössä 7,6 mk, kun keskeytysten (< mn) osuutena pdetään 0 %:a Kun kasauskustannq\set otetaan huo KUSTANNUKSET I +nn I A UI IY ea nn, e, tu aso tn e å ""lt "} / / / 0 / 00 00 0 00 0 00 Runson koto, a Kuva 4 Marttnprosessorn tehotunttuotokset Puulaj kuus 4 0 / y 7 J / y 0 0 / / J II I _ 0 0 c lu / y ;& ll, 0 0 0 Rungon koko, c Kuva tarttn prosessorn tehotunt tuotokset Puulaj leht puu

\ 40 l 4 T \ UI \ II b \\ \ \\ \ \\ : \ r\ \ r lolå \ yaljo et u "t, j 0 0,,;:;;; T 0 0 0 00 90 " L f v, oho 0 0 0 00 koko, a Kuva 6 Marttn prosessorn käyttötuntkustannukset Puuaj kuus Alle mn: n keskeytys ten osuutena on käytetty 0 : a tehoajasta moon puutavaran koneellsen kasauksen ohjemaksujen mukasest, tulevat er menetelmen ykskkökust annukset kuvassa 6 est etyn uk asks Kuvassa 7 on estetty er cenetelnen suhteellset kustannset Havataan, että III menetelmä on edullsn kaksta tutk t ust a menetelmst ä Sen kustannukset runon koon mukaan ovat 6 8 % tavanomasen menetelmän kust annuksst a, kun yös eskasauskustannukset on ot ettu huomoon PÄÄTELMIÄ Työskentely kakka me netelmä käyttäen luontu koneella hyvn Kästtelyajat latva edellä t yöskenneltäessä olvat t osn merkttäväst muden menetelmen kästtelyakoja suuremmat Koska latva edellä kästtely koneella onnstuu hyvn ekä se aheut a hakkuumehelle lsäteht ä vä esmer kks lat van katkasemsen muodoss a, vodaan koneen t yöskent elyalueen pnta alaa merkttävä s t lsätä st en, että kaadet aan koneen ulottumaalueen ulkopuolella olevat puut koneen ajouraa koht J än saadaan lsätyks ajouravrlä 0 kertaa puun ptuuden verran Ös t älle koneelle t äytyy hak 0 j n Irb, ± j/ :=r Kuva 7 = 0)0 l L o[o 6o ; I 0 la va ul Jtäl ttetr 8o IU u:, lulfupucojlla b 00 _, : vallo etu 4 ota + eokas uo lo u4:r u \ ["\ 0 J;;;; Jx," "t J rn: vjuat la ol:i 4aus "l J \ 0 \ _\ " ta&ooii I \ \ l ;,_ lttnprosessor Er UI a meneteen suhteel lset kustannukset Eskasaus on otettu huomoon nykysen taksan mukasena kuumehen karsa jos puut ovat oksasa alas ast non 0 0 m:n ptunen tyvpät kä alaokssta Lehtpuden karsmnen ja katkomnen onnstu koneella suhteellsen hyvn ar snkn suurten lehtpuden kästtelyajat olvat kuusen kästtelyakoja merkttäväst suureomat Karsntaj älk ol varsnkn sllon, kun kästeltn van yhtä puuta kerrallaan Karsntajälk e ollut huono, vakka kästeltn useampa puta kerrallaan Pölkkyhn e jäänyt t ynkäkars ttua puutavaraa pahep a oksantynkä Katkontasaha on verraten nopea Puden repeämst ä katkonnassa e havattu Sahapölkkyhn e ss synt ynyt nden arvoa alent ava halkeama Syöttörullen ptkttä ssuuntaset vetoharjat pureutuvat puuta syötettäessä puun pntaan Täst ä aheutu pntavaurota pölkylle varsnkn sllon, kun kästeltn van yht ä puut a kerrallaan aurot lmenvät sten, että kun pölkkyhn synty non 4 cm:n välen poktta s suuntasa rakoja, saattovat näden rakojen välssä olevat kuoren ja puun palaset lohj eta osttan rt

arttnprosessor on ensmmänen prosessor, jolla vodaan käst ellä useta penkokosa runkoja samanakasest Samon snä olevalla ptkällä lukupuomlla pystytään ajouralta käsn pom maan puta varsn kaukaa Stä tulskn kokella harvennusmetsssä ja kehtt ää nhn soveltuvammaks esmerkks asentamalla montomosa nykystä penemmän peruskoneen päälle Työtehoseura Erkk Wuoljok ERGONOMISET OMINAISUUDET Marttnprosessorn ergonomset omnasuudet arvosteltn etsätehon katsauksessa 9/97 estet yllä tavalla Tut kttu peruskone ol jo uset a vuosa käytetty, mutta montomosa ol melko uus Prosessor testatn helpohkossa met sämaastossa luckerroksen paksuuden ollessa non 0 cm Ääntaso Ääntaso ohjaamossa Hoottorn Ääntason Ääntason Mttaus pyörms ylenen hupputlanne nopeus, arvo, arvo, r /s (r /mn) db (A) db (A) Ohjaamo ja hallntalatteet Työskentely 7 8 pakallaan 00 00) 76 78 8 Kohde Näkyvyys Tärnän vamennus Heluntavakavuus Äänenerstys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tlavuus Istun Lempmyy s Illnanvahto Tvys Ajo ja työvalot Lasnpyyhkmet Ikkunoden suojasäleköt allntalatteet Ohjauspyörä Kaasupoljn Jarrupoljn Pysäköntjarru ahteen valtsn alonkytkmet rrankytkn, käynnstn Pysäytn Mttarsto Merkkvalot Montomosan hallntalatteet Arvosana tyydytt ävä ertt tyydyttävä ertt ertt tyydyttävä tyydyttävä 0 0 "fl [ " 00 Ujo 90 l"t/ \ 80 f \ 0 \ : 60 J t 0 l t 6 0 000 000 4000 Ta&,fws, H:z Kuva 8 OhjUXln ään tason analyys 6

Tärnä Joutokäynt oottorn pyörmsnopeus, r/s (r/mn) Tärnä stumessa 8 0 (00 600) Normaal 7 8 työskentely ( 00 00) Tärnän ktyvyys, m/s 0 0 Tarkastelua Kuormatraktorn ergonomset perusomnasuudet evät t äysn sovellu montomkoneelle Näkyvyyttä ohjaamosta t yön akana hattaa katon tukplar, joka sjatsee näkökentän keskalueella Moottorn pysäytn on anoastaan ajosuunnassa Kuormamen hallnta tapahtuu kuus vpuj är j estelmällä, jota vodaan ptää montomkoneessa vanhentuneena järjestelmänä Hallntavpujen kotelot evät hattaa kuljettajan jalkojen lkettä 7

Metsäteho Revew /977 TII INI PROCESSff The tarttn Processor s a mult purpose machne for the dembng and buckng of trees It s equpped wth a sde boom and s capabe of dembng several trees at the same tme I t s t herefore sutabe for both clear cuttng and thnnng Its potental output when handng spruce s wth the best met hod 0 sod m per pro d uc t" ve hour when the stem sze s 0 0 0 0 m, and the output costs are 9 00 0 marks/m When bunched stems are handled n thnnngs the machne s compettve wth abourntensve methods I t meets present ergonomc requrements we METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO AY :N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasnslta 8 B 000 HELSINKI Puheln 90 40 0 HELSINKI 9n PAINOALMISTI