KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI

Transkriptio

1 23/1981 KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI Jaakko Salminen Valmistaja : Myyjä : Hinta : Käytössä : Takuu : YLEISKUVAUS Kockums Industri AB, Ruotsi Oy Kockums Industri Ab täydellisenä noin mk, monitoimiosa erikseen noin mk Ruotsissa ja muissa maissa noin 80 kpl ja Suomessa kokeiltavana l kpl 6 kk tai l 000 tuntia Kockums GP 822, ns. Stegmataren, on harvennushakkuisiin tarkoitettu pienikokoinen, jaksoittaissyöttöinen taskuton karsinta- katkontakone. Peruskoneena on Kockums runkojuontokone, jonka taka-akselin taakse monitoimiosa on sovitettu. Karsinta- ja katkontalaite on sovitettu taittopuomilla varustetun teleskooppipuomin päähän. TEKNISIÄ YLEISTIETOJA Tekniset tiedot on pääosin saatu valmistajalta. Kokonaispaino Moottori Merkki ja tyyppi Suurin teho Polttonestesäiliöt Polttonesteen kulutus Hydrauliikka Hydraulipumppujen tyypit ja lukumäärä Pumppujen tuot ot kg Ford, 6- sylinterinen 4- tahtinen diesel 86 kw SAE / 42 r/s 150 l 7-8 l/h hammaspyöräpumppuja 2 kpl3 94 dm /min / 30 r/s 50 - " - - " - Kuva 1. Kockums GP 822 -prosessori. Valok. Tehdaspuu Oy l

2 :: 2410 Kuva 2. Kockums GP 822 -prosessori. Mittapi i rros (mitat mm: ei nä) Suurimmat työpaineet Hydrauliöljysäiliö Sähköjärjestelmä Jännite Akun kapasiteetti Valaisimet 15 MPa V 91 Ah 2 kpl ajovaloja ja 12 kpl työvaloja Jarrut Ajo- ja t yöjarrut Seisontajarru Tehopaino hydraulisesti hallittavat levyjarrut kummallakin akselilla mekaanisesti hallittava levyjarru Kokonaispaino 1 moottorin teho 110 kg/kw SAE Teknisten yleisominaisuuksien arvostelua Moottori on riittävän tehokas. Valaistus on hyvä. Pimeällä harvennushakkuissa työ hidastuu. MAASTOKELPOISUUS Voimansiirtojärjestelmä Mekaaninen. Vaihteita 5 eteen ja 1 taakse. Planeettavaihteet pyörien navoissa kummallakin akselilla. Automaattisesti toimivat tasauspyörästön lukot edessä ja takana. Pyö rävarustus Pintapaineet Edessä 79 kpa Takana Kääntösäteet Sisäsäde 4. 9 m, oikaisu Maavara Pienin Ajonopeus Hitain vaihde opein vaihde 500 mm 3 km/h 25 II ~ 0 m Edessä ja takana Ohj aus Ohjauskulma Ohjaus tiellä ja maastossa X 30 tai X 30 runko- ohjaus ± 40 vipuohj auksella Maastokelpoisuuden arvostelua Etuja: Kaksiakselisuuden, neljän samankokoisen vetävän pyörän, pienien käätösäteiden ja vähäisen oikaisun ansiosta kone on ketterä ja helppo käsitellä. Koneen vakavuus on hyvä. 2

3 Pienien pintapaineiden takia koneen uppoamis alttius on vähäinen. Syöttölaite Tehopaino on edullinen. Jyrkässä maastossa Mäennousukyky on hyvä. ketjut ovat välttämättömät. Pi tkä puomi saattaa kuitenkin vaikeuttaa koneen liikkumista ja toimintaa kovin mäkisessä maastossa ja aiheuttaa puustovauri oita. Lumessaliikkumiskyky on hyvä. Maastokelpoisuus on parempi kuin laahustrakt orin. jaksoittaissyöttöinen teleskooppipuomi Toiminta teleskoopp ipuomi syöttää puuta liikkuessaan sisään ja karsii puuta liikkuessaan ulos. Syöttöiskun p~ tuus on 3. 1 m. Suurin puutavaran pituus käytännössä on m. Puristus vuoroin karsinta- vuoroin tarttumaelimellä. Paineakku puristusvoiman säätää varten. Suurin syöttövoima 20 kn Syöttönopeus keskimäärin 2. 3 m/s Mi t talaite Heikkouksia : Koneen korkeus (4. 4 m) on suuri. Ei erillistä mittal aitetta. Pölkyn pituus arvioidaan iskunpituuden (3. 1 m) ja mittamerkkien perusteella. Lajittelu PUUTAVARAN VALMISTUS Lajittelu tapahtuu teleskooppipuomia kääntämällä. Monito i miosan run ko Puutavaran valmistustekniikan arvostelua Sijainti Paino Työskentelyalue Puomin ul o ttuvuu s Kiinteän puomin pituus Puomin nost okulma tele skoopilla varustettu nivelpuomi, jonka päällä on taittopuomi koneen takaosass a, takaakselin takana noin kg muualta pa itsi edestä, sektori m noin 5 m ylöspäin 90 alaspäin 10 Tukijalan kallistus kulma eteen 15 taakse 15 Puomin hallinta 6-vipuohjauksella (uusissa malleissa 2-vipuohj a ukse lla) Karsi ntala i te Karsi ttavan rungon paks uu s Oksattoman rungonosan pituus yksi kiinteä ja kaksi liikkuvaa veitsiterää 3-23 cm vähintään 70 cm Katkontalaite Suurin katkootapaksuus Latvan katkai s u ketjusaha (ka tkontaveistä ei Ruo tsissa ole hyväksytty) 25 cm ketju sahalla Suurin pölkyn pituus suoraan sivul t a o tettuna on harvennushakkuissa m, mutta viis tosti sivulta otettuna enemmän, ehkä no in 7 m. Tämän ja pienen karsintapaksuuden takia kone soveltuu lähinnä kuitupuiden, ei tukkien käsi tt elyyn. Toimiessaan prosessorina kone liikkuu taaksepäin. Näkyvyys ohjaamos ta on hyvä. Ki inteän puomin taki a lyhyin t arttumae täisyys puuhun on no in 4 m, mikä vaikeuttaa lähellä konetta olevien puiden käsittelyä. Puut voi daan syö ttää j oko tyvet tai latvat edellä. Syöttö latva edellä edellyttää, että kaato miehet ovat karsineet noin 1 m runkoa syöttöpuut käsitel l ai tteen t ar ttumi s ta varten. lään likimain yhtä nopeasti kummallakin tavalla. Kaatojärjestely sekä tyvi- ja latva edelläkäsittely mahdollistavat 30 m: n aj ouravälin. Hyvän näkyvyyd en ansiosta männiköt voidaan harvennushakkuissa käsitellä yhdellä kertaa. Sen si j aan var s inkin kuusikoiden ensimmäisissä harvennushakkui ssa palstat joudutaan huonon näkyvyyd en t akia käsittelemään kahdesti. Työmenetelmä on tällöin sellainen, e ttä ensimmäisessä vaiheessa kaadetaan ajo urien puut uran s uuntai sesti sekä alle 8 m: n ul o ttuvuudella uran keskellä oleva t poistett ava t puut kohtisuoraan uralta poispäin. Prosessori valmistaa ja traktori kuljettaa näin kaadetut puut. Sen jälkeen kaadetaan palstan keskiosan puut kohtisuoraan uralle pa~n, katkaist aan latvasta ja karsitaan noin 1 m: n matkalta. Tämän jälkeen prosessori valmistaa puut ja trakt ori kuljettaa ne samalla ajourall a uudelleen kulkien. Tämä menetelmä hid astaa työsken telyä alentaen tuotosta ja nostaen korjuukustannuk s ia. 3

4 Karsinnan laatu sekä kuusta että mäntyä kar sittaessa on hyvä ja yh tä hyvä joko tyvestä tai latvasta päin aloite tt aessa. Syöttölaite ei vahingoita puuta. Tiheissä harvennu shakkui ssa pystypuut huononlajittelu- j a kasa usj ä ljen laatua j a t ava t täten vaikeuttavat kuorma u sta metsätrakt o r lln. Virheellinen k aa t os uunta h u onon t aa laatua. AJANMENEKKI, TUOTOS JA KANNATTAVUUS Ajanmenekki tutkimuksi a tehtiin pist okokein Tehdas puu Oy : n sekä k uu si - että mäntyharvennustyömailla Kaus alassa ja Män t yharj ull a. Pika t estauksessa s a adut tuotosl uvut ova t maksimiarvoja, joihin hetkellisesti voidaan pääs tä. Käytännössä jatkuvassa työssä saatavat tuo t okse t ova t huomattavasti a lhaisempia kuljett ajan ja leimikko - olosuh teiden mukaan. Tehdas puu Oy : n koke i l ui s sa kesk i määräinen seurantatuotos 2 kk kes t ävän kokeilun a i kan a ol i m3 : n runkoja käsi t el täess ä 4. 7 m3/ käy tt öt unt i ilman työmaalta toiselle s iirt oja. Tällöin puista 2/3 oli män t yjä, lo put kuusia. Tulos on 20 % pienempi kuin t ässä pi katestauksessa saatu. Harvennushakk uissa käytettäviin k u orma i n prosessoreihin verrattuna Kock ums GP 822 : n tuo t os on aika tut kimusten perusteella olennaisesti huonomp i. Työntuottavuus Tutkimusolosuhteet Työnt~ottavuus Aikatutkimusaineisto 171 runkoa Leimikkojen tiheydet noln 700 runkoa /ha Pys t yyn jäävän puust o n tiheyde t noln 900 runkoa/ h a Maas t ol u okka 1 Oksais uusluokka mänty 2 kuusi 3 Kul jettaja koken ut k o. k o neen käy tt öö n ty ydy ttävä Työjälki Pystypuu s t on vauriot vähäiset Aika-analyysi Mänty Työnvaihe Kuusi cmin/runko Puun o tt o Karsin t a - katkonta Siir t yminen (5 m/työ piste) Tehoaika n Rungo n kesklkoko, m Puut ava r an pituus, m Runkoja/käsit t elykerta Runkoja/ t yö pi ste Tuot os ja sen riippuvuus rungon koosta Pikatutkimuksen mukaise t kuutiotuotossuhteet rungon koon riippujina näkyvät se ur aa v asta asetelmasta. Rungon koko, dm Kockums GP koneella 70 dm : n män t y - ja kuusipuita käs it el täessä oli kertainen moottorisahalla suoritet t avaan hakkuuseen verratt un a, k un huomioon o tet aan myös erillinen moot t or i sahalla s u o r it e tt ava kaatotyö. Kannattavuus Kock ums GP koneen käyttötunnin hinnaksi lasketaan 200 mk. Yksikköku stannuks e t 70 dm3 : n mäntypuita käsiteltäessä erilli3 ine kaa t okust annuksineen ova t n o in 45 mk/m ja kuusipuita käsiteltäessä noin 60 mk/m3. Työ ehtoso pimuksen mukaiset vastaavat manuaali sen hakkuun yksikkökustannukset sosiaal ikuluineen ovat mk/m3. Kockums GP 822 : n yksikkökustannukse t ova t noin kertaiset. Kockums GP 822 : n käytön kannattavuutta kuor mainprosess o reihin verrattuna huonontaa myös latvan karsimisesta kaatomiehelle a iheutuva alha isempi tu ottavuus. ERGONOMIA JA TYÖTURVALLISUUS Er gon omialtaan ja työturvallisuudeltaan Kockums GP 822 vastaa metsäkoneille ylei ses t i asetettavia vaatimuksia. Konetta ei ole Suomessa Vakolan toimesta tar kastettu eikä arvosteltu. Suh t eellise t tu o t okse t YLEISARVOSTELU Mänty Kuu s i Edut Kone on kevyt ja melko maastokelpoinen. Kone on rakenteeltaan yksinkertainen ja siten käyttövarma. Pol tt oaineen kulutus on pi e ni. Hankint ahinta on alhainen. Pysty puust o lie al heutuneet vauriot o vat vähäiset.

5 Heikkoudet Puiden katkonnan mittatarkkuus on huono, mutta kuitenkin riittävä kuitupuille. Puutavaran 5 m. Tämän kia kone ei pituus on yleensä enintään ja pienen karsintapaksuuden tasovellu tukkien käsittelyyn. Harvennushakkuissa koneen tarkkaa kaadon suuntausta. olevien puiden käsittely tarttumaulottuvuuden takia käyttö edellyttää Konetta lähellä on pitkän (4 m) hankalaa. Puiden käsittely latva edellä edellyttää kaatomiehen suorittamaa noin 1 m: n karsintaa. Edellä esitetyistä syistä syntyy työnjärjestelyssä vaikeuksia, jotka alentavat korjuun tuotosta ja lisäävät kustannuksia. Työntuottavuus on moottorisahalla suoritettavaan hakkuuseen verrattuna vain kertainen ja yksikkökustannukset kertaiset. Soveltuvuus Kone soveltuu parhaiten pienien puiden avohakkuisiin ja ensimmäiseen ja toiseen harvennushakkuuseen, lähinnä 3-5 m kuitupuun valmistukseen. Ainakaan harvennushakkuissa kone ei ole alhaisemman tuotoksen takia kilpailukykyinen kuormainprosessoreiden kanssa. 5

6 Metsäteho Review 23/1981 KOCKUMS GP 822 PROCESSOR Test report on t he processor. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin (90} ISSN HELSINKI 1981 PAINOVALMISTE