SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

Transkriptio

1 losaiiii Opasti nailta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/ M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin vuoden 1974 osalta vastaukset yhteensä 30 monitoimikoneesta. Näistä oli 25 kpl yritysten omistamia koneita. Ja loput 5 kpl urakoitsijain Koko vuoden toimineita koneita oli 25 kpl. täin vastaukset jakautuivat siten, Tyyppiryhmit- että karsinta-katkonta-kasausko- neita oli 21 kpl ja kaato-juontakoneita 9 kpl. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. AJANKÄYTTÖ Monitoimikoneiden työaika ja sen jakautuminen osa-aikoihin on esitetty taulukossa 2 (s. 3). Työaikaa ja sen jakautumista laskettaessa on otettu huomioon vain koko vuoden käytössä olleet koneet. Siirtojen kes-

2 2 Taulukko 1 Moni toimikoneiden merkkikohtainen jakautuma ja keski - ikä (vuoden 1974 lopussa) Merkki, mall i Ja tyyppi Koneita, kpl Keskiikä, V Valmet 880 KK Lokomo Volvo BM SM Kaato- juontakoneet yhteensä ja keskimääri n Pika Pika UM Tvigg/Hemek Kockums ATK Lokomo-ÖSA Karsinta-katkoota- kasauskoneet Moni toimi koneet toa ja käyttöastetta laskettaessa sen S1Jaan on otettu huomioon myös osan vuotta toimineet (kesken vuotta ostetut) koneet. Vuotuinen työaika näyttää sekä kaato- juontakoneilla että karsinta-kat~ konta- kasauskoneilla pysyneen suunnilleen vuoden 1973 tasossa ( h/v). Käyttöaste sen sijaan on noussut vuodesta 1973 kaato-juontekoneilla 2.1 prosenttiyksikköä ja karsinta-katkonta-kasauskoneilla 5. 3 prosenttiyksikköä. Vuotuinen käyttöaika näyttää olleen urakoitsijain koneilla keskimäärin % suurempi kuin yritysten koneilla. Myös käyttöaste on ollut urakoitsijain koneilla selvästi korkeampi. Keskimääräinen siirron kesto (h/siirtokerta) on vaihdellut koneittain 3 h:sta 14 h:iin, ollen kaato- juontakoneilla keskimäärin 9.7 h ja karsinta-katkonta-kasauskoneilla keskimäärin 7.7 h. Siirtojen ja muiden töiden suhteellinen osuus käyttöajasta on ollut kaato-juontakoneilla 9.5 %

3 ,. e e Taulukko 2 Monitoimikoneiden työaika, sen jakautuminen osa-aikoihin ja käyttöaste vuonna 1974 ' Ko- Omistaja Työaika Kesklm. nei.-.siir- Käytta, :Kiilj7- Ura- Käyttöaika Keskeytykset Yht. tojen Koneen merkki, malli ja tötyyp~ tuks-., koit- Puutav. Muut Siir- Yht. Huolto Muut Yht. vuorra anta sija kestb aste t~ko työt rot v. l974 & korj. kesk. v kpl ja h Valmet 880 KK 6 X Lokomo X Volvo BM SM X Kaato-juontakoneet _yht~ensä ja keskimäärin 9 X l Pika 50 2 X l Pika 50 1 X l J Pika 52 9 X \ 7.7 Pika 52 1 X UM Tvigg/Hemek X Kockums ATK 1 X Karsinta-katkonta-kasauskoneet 15 X X w

4 4 {vuonna %). 9.3 %) ja karsinta-katkonta-kasauskoneilla 6.9 % (vuonna TUOTOKSET Taulukossa 3 esitetyt tuotokset on laskettu siten, että vuosituotosta laskettaessa on otettu huomioon vain koko vuoden käytössä olleet koneet, mutta pääkäyttötuntituotosta ja rungon keskikokoa laskettaessa on otettu mukaan kaikki koneet. Yritysten omistamia Pika 52 -prosessoreja lukuun ottamatta kaikki monitoimikoneet ovat työskennelleet yksinomaan palstalla puulta puulle -menetelmällä. Yritysten omistamista Pika 52 -prosessoreista 2 kpl on toiminut yksinomaan palstalla, 2 kpl yksinomaan välivarastolla ja 6 kpl sekä palstalla että välivarastolla. kautuivat menetelmittäin seuraavasti. ~äiden Palstalla tapahtuva puutavaran valmistus Ajouran varrella olevan (kasatun) puun valmistus Välivarastolla tapahtuva puutavaran valmistus Y h t e e n s ä käsittelemät puumäärät ja- 47 % 2 II 51 II 100 % Pääkäyttötuntituotos näyttää sekä kaato-juootekoneilla että karsintakatkonta-kasauskoneilla nousseen vuodesta Kaato- juootekoneilla nousu on ollut 19.8 % (samanlaisella merkkikohtaisella painotuksella laskettuna kuin vuoden 1973 tilasto). Karsinta-katkonta-kasauskoneiden pääkäyttötuntituotos on vuoden 1973 tilaston mukaisella merkkikohtaisella painotuksella laskettuna nouasut %. Nousu olisi kuitenkin karsinta-katkonta-kasauskoneiden kohdalla huomattavasti suurempi, jos laskelmassa otettaisiin huomioon ne vuonna 1974 toiminnassa olleet järeät prosessorit, joista ei vielä vuoden 1973 tilastoon saatu tietoja. Välivarastolla puutavaraa valmistettaessa Pika 52 -prosessoreiden pääkäyttötuntituotos on ollut keskimäärin 15 % suurempi kuin palstalla toimittaessa. Keskimääräinen puumäärällä painotettu kaato-juootekoneiden juontamatka oli 89 m.

5 e Tat.llukko 3 e Monitoimikoneiden tuotokset vuonna 1974 Koneen merkki, malli ja tyyppi Palsta, Käsitelty puutavaraa Välivarasto Ko- puulta puulle -menetelmä yhteensä nei- Käsitelty Pääm~määr. K'åsitelty m..j-mään ~määr. Käsitelty?ääPääta, puutav., käyttö- punnittu puutav.'., käyttö- punnittu puutav., käyttö- punnittu tuntirungon tunti- rungon tunti- rungon tuotos, keskituotos, keski tu~tos, keski;(/kone/ J;kone/ ~/kone/ - 3 kok3, ko~, ko~, m3 kp1 vuosi vuosi ~ vuosi m m Valmet 880 KK Lokomo Volvo EM SM Kaato-juontakoneet Pika 50, kuljetuksenantajan Pika 50, urakoitsijan Pika 52, ku1jetuksenantajan 10 Pika 52, urakoitsijan (~)X) UM Tvigg/Hemek Kockums ATK <if J.36 Lokomo-ÖSA 705 cbx) Karsinta-katkonta-kasauskoneet ~ x) Suluissa kesken vuotta ostettujen koneiden määrä Vl

6 6 MUUTTUVAT KONEKUSTANNUKSET Muuttuvien konekustannusten selvittämiseksi kerättiin tietoja poltto- ja voiteluaineiden kulutuksesta sekä huolto- ja korjauskustannuksista. Taulukon 4 laskelmiin on otettu mukaan kaikki yritysten koneet, myös osan vuotta toimineet. Taulukko 4 Monitoimikoneiden poltto- ja voiteluaineiden kulutus sekä huolto- ja korjauskustannukset vuonna 1974 Poltto- ja voitelu- Perustiedot Ko- aineiden kulutus nej.- poltto- voitelu- (Koneen merkki, malli ja tyyppi) ta, aineet aineet kpl litraa/h Valmet 880 KK Lokomo Volvo BM SM Huoltoja korjauskustannukset, mk/ käyttöh 32,34 26,18 26,67 Kaato-juontakoneet ,34 Pika Pika UM Tvigg/Hemek Kockums ATK Lokomo-ÖSA ,96 34,28 19,65 38,66 8, 85 Karsinta-katkoota-kasauskoneet ,87 Polttoaineen kulutus oli Valmet 88o KK -kaato-juontakoneilla / käyttöh, Pika 52 -prosessoreilla /käyttöh ja Kockums ATK -prosessoreilla /käyttöh. Voiteluaineiden kulutus/ kåyttöh vaihteli eri merkkiryhmissä koneittain vastaavasti: Valmet 880 KK Pika 52 Kockums ATK litraa/käyttöh " "-

7 7 Huolto- ja korjauskustannukset käyttötuntia kohti, ilman kuljettajan ja apumiehen palkkoja, ovat karsinta-katkonta-kasauskoneilla selvästi laskeneet vuodesta 1973 (v ,17 mk ja v ,87 mk) ja kaatojos kustannustason juontokoneillakin ne ovat vain hieman nousseet. nousu otetaan laskelmissa huomioon, huollon ja korjauksen reaalikustannukset, ilman kuljettajan ja apumiehen palkkoja, ovat käyttötuntia kohti laskien alentuneet vuodesta 1973 myös kaato-juontokoneilla. Näiden kustannusten aleneminen johtuu ennen kaikkea huollon ja korjauksen suhteellisen osuuden vähentymisestä molemmissa tyyppiryhmissä. Huolto- Ja korjauskustannukset ilman käyttöhenkilöstön palkkoja ovat huolto- Ja korjaustunnilta olleet suurilla prosessoreilla selvästi suurimmat. Huolto- ja korjaustuntia kohti laskettuihin huolto- ja korja- uskustannuksiinhan vaikuttavat ennen muuta tarvittavien varaosien määrä ja varaosien hinnat, huoltohenkilöstön palkat, huoltoverkoston katta- vuus ja organisointi sekä koneen rakenne~ PALKAT JA SIIRTOKUSTANNUKSET Taulukossa 5 on esitetty kuljettajan ja apumiehen palkka- ja sosiaalikustannukset, matka- ja päivärahat ja koneiden siirtokustannukset. Kaa- to-juontakoneiden kuljettajalle ja apumiehelle on maksettu matkakorvauksia ja päivärahoja keskimäärin 6,35 mk/käyttöh ja prosessoreiden vastaavasti 8,61 mk/käyttöh. Siirtokustannukset, niin käyttötuntia, siirto- tuntia kuin siirtokertaakio kohti, ovat etenkin isoilla prosessoreilla olleet suuremmat kuin kaato-juontokoneilla. Pitkälle meneviä konemerkkien välisiä vertailuja ei ole syytä tämän tilaston pohjalta tehdä, koska eri konemerkkejä on käytetty toisistaan poikkeavissa olosuhteissa ja koska kaikkien tuotoksiin, koneen kestävyyteen ja kustannuksiin vaikuttavien olosuhdetekijäin kartoittaminen niillä lukuisilla työmailla, joilla yksittäiset koneet ovat toimineet, on tilastoa kerättäessä ollut mahdotonta tehdä.

8 8 Taulukko 5. Monitoimikoneiden kuljettajien palkka- ja sosiaalikustannuks-et ja matka- ja päivä_r.fl.h~t sekä koneiden siirtokustannukset vuonna 1974 Ko- KUljettajan Kuljettajan Siirnei- ja apumieh. ja apumieh. toja, Koneen merkki, malli ta, palkat + matkakorv. ja tyyppi sosiaalikus- ja päivätannukset, rahat, kpl/ kpl mk/käyttöh mk/käyttöh vuosi Karsinta-katkonta-kasauskoneet yhteensä ja keskim Siirtokustannukset, mk/siirtokerta Valmet 880 KK 6 29,03 6,09 8 Lokomo ,21 4,90 9 Volvo BM SM ,56 10, ,95 197,14 161,00 Kaato-juontakoneet 9 29,01 6, ,99 Pika ,20 6,77 9 Pika ,68 8,20 9 UM Tvigg/Hemek ,00 8,89 14 Kockums ATK 2 43,41 9,45 57 Lokomo-ÖSA ,55 10,30-162,40 109,88 327,92 265,66 135, ,81 8, ,31