HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Samankaltaiset tiedostot
0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

2 Funktion derivaatta

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

0 3 y4 dy = 3 y. 15x 2 ydx = 15. f Y (y) = 5y 4 1{0 y 1}.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Matematiikan tukikurssi

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Toispuoleiset raja-arvot

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

2 Funktion derivaatta

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Diskreetti derivaatta

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Matematiikan tukikurssi

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

5 Differentiaalilaskentaa

Matematiikan tukikurssi

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matemaattisen analyysin tukikurssi

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

2.1 Satunnaismuuttuja ja sen jakauma

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

l (φ; y) = l(θ(φ); y) Toinen derivaatta saadaan tulon derivaatan laskusäännöllä Uudelleenparametroidun mallin Fisherin informaatio on

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Matematiikan peruskurssi 2

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Algebra I, harjoitus 5,

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6B

Matematiikan tukikurssi

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Matematiikan tukikurssi

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Matematiikan tukikurssi

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma / MTL Todennäköisyyslaskenta IIb Kurssikoe (kesto 2h 30 min)

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

8.1 Ehdolliset jakaumat

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

2.1 Satunnaismuuttuja ja sen jakauma

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Johdatus tn-laskentaan torstai

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

Matematiikan peruskurssi 2

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

,ܾ jaü on annettu niin voidaan hakea funktion

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Transkriptio:

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä ovat diskreetin jakauman kertymäfunktioita ja mitkä jatkuvan jakauman kertymäfunktioita? Laske diskreeteille jakaumille niiden pistetodennäköisyysfunktio ja jatkuville jakaumille niiden tiheysfunktio. kun x <, F (x) = (x + ) 4 /6 kun x <, kun x, kun x <, F (x) = 4 cos(x) kun x <, kun x, kun x <, / kun x < /4, F (x) = 8/ kun /4 x < 6/7, kun x 6/7, kun x <, F 4 (x) = x kun x <, kun x. Ratkaisu: Funktio F on selvästi kasvava ja lisäksi kaikilla x R, F (x+) = F (x) eli F on oikealta jatkuva. Selvästi myös F ( ) = ja F ( ) =, joten lauseen. nojalla F on kertymäfunktio. Täten on olemassa satunnaismuuttuja X, jolle F on X :n kf. Koska F ( ) = F (+) =, niin F 6 ei ole jatkuva pisteessä, jolloin se ei voi olla jatkuvan jakauman kertymäfunktio, koska tällöin sen tulisi olla jatkuva koko R:ssä. Kun x =, pistetodennäköisyys P(X = x) = P(X = ) = P(X ) P(X < ) = F () F ( ) = 6 = 6 ja kaikilla x R\{}, P (X = x) =. Ainoa nollasta poikkeava pistetodennäköisyys saadaan siten pisteessa x =. Funktio, kun x =, 6 f (x) =, muualla ei kuitenkaan voi olla pistetodennäköisyysfunktio (esim. Lause.4), joten satunnaismuuttuja X ei voi olla myöskään diskreetti eikä F siten voi olla diskreetin jakauman kf. Funktio F on myös kasvava ja oikealta jatkuva kaikilla x R ja lisäksi F ( ) = ja F ( ) =, joten lauseen. nojalla F on kertymäfunktio. Täten on olemassa satunnaismuuttuja X, jolle F on X :n kf. Huomataan, että F ei ole jatkuva pisteissä,, 6 ja, joten se ei voi olla jatkuvan jakauman kf. Kun x {,, 6}, 4 7 4 7 niin =, kun x =, 8 P(X = x) = F (x) F (x ) = = 5, kun x =, 4 8 =, kun x = 6. 7

Muualla pistetodennäköisyys P(X = x) =. Merkitään Koska f on kaikkialla ei-negatiivinen ja, kun x =, 5 f (x) = P (X = x) =, kun x =, 4, kun x = 6. 7, muualla. f (x) =, x niin f on diskreetin satunnaismuuttujan pistetodennäköisyysfunktio ja siten myös F on diskreetin jakauman kf. Huomataan, että F () = 4 cos ( ) = 4 >.995... = 4 cos ( ) = F (), joten F ei ole kasvava funktio, jolloin se ei voi olla kertymäfunktio. Funktio F 4 on selvästi kasvava, oikealta jatkuva ja lisäksi F 4 ( ) = ja F 4 ( ) =, joten lauseen. nojalla F 4 on kertymäfunktio. Koska lim F 4(x) = = lim F 4(x) ja x x + lim F 4(x) = = lim F 4(x) x x + ja muualla F 4 on polynomifunktiona tai vakiofunktiona selvästi jatkuva, niin F 4 on jatkuva koko R:ssä. Kun x < tai kun x >, niin derivaatta F 4(x) =. Kun x (, ), F 4(x) = x. Merkitään F 4 (x):llä funktion F 4 vasemmanpuoleista derivaattaa pisteessä x ja F 4 + (x):llä funktion F 4 oikeanpuoleista derivaattaa pisteessä x. Koska F 4 () = = = F 4 + (), niin F 4 on derivoituva pisteessä. Koska F 4 () = = = F 4 + (), niin F 4 ei ole derivoituva pisteessä. Koska muualla F 4 on polynomi- tai vakiofunktiona derivoituva (derivaatta itse asiassa johdettiin jo näissä alueissa), niin F 4 on derivoituva kaikkialla paitsi yhdessä pisteessä ja derivaatta F 4 on jatkuva kaikkialla paitsi tässä pisteessä. Nyt lauseen.7 nojalla F 4 on jatkuvan jakauman kertymäfunktio, eli on olemassa satunnaismuuttuja X 4, jolle F 4 on X 4 :n kf. X 4 :n tiheysfunktioksi (merk. f 4 ) voidaan saman lauseen nojalla valita F 4 :n derivaatta F 4. Derivaattaa ei ole määritelty pisteessä x =, mutta koska tiheysfunktion arvo voidaan valita vapaasti äärellisen monessa pisteessa, niin voidaan valita esimerkiksi f 4 () =, jolloin eräs X 4 :n tiheysfunktio on x, kun < x, f 4 (x) =, muualla.. Olkoon α >. Määritellään jatkuva jakauma, jonka tf on f(x) = k h(x), jossa h on h(x) = x α, kun < x <, ja h on nolla muualla. (a) Laske vakion k arvo, (b) johda jakauman kertymäfunktio, (c) johda jakauman kvantiilifunktio. Ratkaisu:

(a) Koska f on tiheysfunktio, niin = = k / f(x) dx = x α α = k α (α α ) = k α. Tästä voidaan ratkaista, että k = α. k x α dx = k x α dx (b) Koska tiheysfunktio tunnetaan, voidaan kertymäfunktio ratkaista lauseen.6 avulla. Olkoon F tehtävän jakauman kertymäfunktio. Kun x (, ), niin F (x) = x f(u) du = x α u α du = Lisäksi F (x) =, kun x ja F (x) =, kun x. x/ u α = x α. (c) Koska F on kertymäfunktio, niin sille on olemassa kvantiilifunktio F : (, ) (, ). Kvantiilifunktion lauseke voidaan selvittää ratkaisemalla x yhtälöstä eli F (u) = u α kaikilla u (, ). F (x) = u x α = u x = u α. Olkoon X > jatkuvasti jakautunut sm, jonka tf f X (x) on jatkuva ja aidosti positiivinen, kun x > (ja f X (x) = muuten). Laske satunnaismuuttujien Y ja Z kertymäfunktiot, kun Y = X, Z = X +. Tarkista, että sekä Y :n että Z :n jakauma on jatkuva (joko sovella lausetta.7 tai tarkista lauseen. oletukset). Laske lopuksi Y :n ja Z :n tiheysfunktiot. Ratkaisu: Koska X >, niin Y = X >. Nyt kaikilla y > pätee F Y (y) = P(Y y) = P ( X y ) = P ( ) X y = P ( ) ( ) X y = FX y. Nyt siis F Y on jatkuva pisteessä, koska, kun y (, ], F Y (y) = ( ) F X y, kun y (, ) lim F Y (y) = lim F X y + y + ( y ) = FX () = = lim y F Y (y). Muualla F Y on jatkuva joko vakiofunktiona tai yhdistettynä funktiona jatkuvasta funktiosta F X. Siten F Y on jatkuva koko R:ssä. Lisäksi F Y on derivoituva kaikkialla, paitsi mahdollisesti pisteessä y = ja sen derivaatta, kun y R \ {}, on, kun y <, F Y ( ) (y) = ( ) f X y, kun y >. y

Derivaattafunktio on jatkuva kaikkialla paitsi mahdollisesti pisteessä y =. Näin ollen lauseen.7 nojalla F Y on jatkuvan jakauman kertymäfunktio ja sen erääksi tiheysfunktioksi voidaan valita, kun y, ( ) f Y (y) = ( ) f X y, kun y >. y Koska X >, niin muunnoksen Z = Z < kaikilla X >. Nyt Siis Nyt X+ ( ) F Z (z) = P(Z z) = P X + z = P nimittäjä X + >. Tällöin Z > ja (X z ) = F X ( z ), kun z, ( F Z (z) = F X z ), kun z (, ), kun z ( ) lim F Z(z) = lim F X z + z + z = F X ( ) = = = lim F Z(z), z Eli F Z on jatkuva kohdassa. Lisäksi ( ) lim F Z(z) = lim F X z z z = F X () = = lim F Z(z). z + Näin ollen F Z on jatkuva pisteissä ja. Koska muualla F Z on jatkuva joko vakiofunktiona tai yhdistettynä funktiona jatkuvasta funktiosta, niin F Z on jatkuva koko R:ssä. Lisäksi F Z on derivoituva kaikkialla, paitsi mahdollisesti pisteissä z = ja z = ja sen derivaatta, kun z R \ {, }, on ( F Z(z) f z = X z ), kun z (, ), muualla Derivaattafunktio on jatkuva kaikkialla paitsi mahdollisesti pisteissä z = ja z =. Näin ollen lauseen.7 nojalla F Z on jatkuvan jakauman kertymäfunktio ja sen erääksi tiheysfunktioksi voidaan valita ( f z f Z (z) = X z ), kun z (, ), muualla. 4. Olkoon U U(, ) tasajakautunut sm. Etsi sellainen muunnos g : R R, että sm X = g(u) on a) on jatkuvasti jakautunut ja tf on f X (x) = { < x < } + { x }x 4 (vihje. kvantiilifunktio) b) on diskreetti ja ptnf on f X on f X (x) = { x {,, } } + { x = 8 } 5 5 (vihje. g porrasfunktio, jonka voit etsiä suoraan tai määritelmän.9 ja lauseen. avulla) Ratkaisu:

(a) Selvitetään ensin X :n kertymäfunktio F X Kun x <, F X (x) =. Kun x (, ), ja sitä kautta kvantiilifunktio F X. F X (x) = x f X (t) dt = x dt = x/ t = x. Kun x, on F X (x) = x + f X (t) dt = x + t 4 dt = x/ + x = x + = x. Koska F X on jatkuvan jakauman kf, niin sille on olemassa kvantiilifunktio F X. Kvantiilifunktion lauseke voidaan selvittää ratkaisemalla x yhtälöstä F X (x) = u. Kun x (, ), niin F X (x) = u (, ) ja F X (x) = u x = u x = u. Kun x [, ), niin F X (x) = u [, ) ja Kvantiilifunktioksi F X F X (x) = u x = u x = u x =. u : (, ) R saadaan siis F X (x) = u, kun u (, ), kun u [, ) u Nyt lauseen. nojalla satunnaismuuttujalla FX (U) on jakauma, jonka kertymäfunktio on F X ja siten myös tiheysfunktio f X. Muunnokseksi g : R R voidaan siten valita FX, kun vain valitaan, että g(u) =, kun u tai u. (b) Selvitetään jälleen aluksi X :n kertymäfunktio F X. Tälle diskreetille jakaumalle kertymäfunktio on porrasfunktio:, kun x <, kun x [, ) 5 F X (x) = P(X x) =, kun x [, ) 5, kun x [, 8) 5, kun x 8.

Kertymäfunktion F X yleistetty käänteisfunktio (määritelmä.9) F X (u) = inf{x : F (x) u} =, kun u (, ] 5, kun u (, ] 5 5, kun u (, ] 5 5 8, kun u (, ) 5 Nyt kuten äsken lauseen. nojalla satunnaismuuttujalla FX (U) on jakauma, jonka kertymäfunktio on F X ja siten myös pistetodennäköisyysfunktio f X. Muunnokseksi g : R R voidaan siten valita FX, kun vain valitaan, että g(u) =, kun u tai u. 5. Olkoon X jatkuvasti jakautunut sm, jonka tf on f X on jatkuva (mahdollisesti lukuunottamatta äärellisen monta poikkeuskohtaa). Olkoon g(x) = x { x < } + (x + ){ x }. Määrää sm:n Y = g(x) kf ja varmista, että Y on jatkuvasti jakautunut. Laske myös sen tiheysfunktio tapauksessa, kun X U(, ). Ratkaisu: Huomataan, että g(x) > kaikilla x, joten P(g(X) y) =, kun y. Kun < y <, niin Kun y, niin P(Y y) = P(g(X) y) = P({X y} ({X < }) = P( y X < ) = P(X < ) P(X < y) = F X () F X ( y). P(Y y) = P(g(X) y) = P[{g(X) y} ({X < } {X })] = P[({g(X) y} {X < }) ({g(x) y} {X })] = P[{g(X) y} {X < }] + P[{g(X) y} {X }]. Merkitään A = P[{g(X) y} {X < }] ja B = P[{g(X) y} {X }], jolloin P(Y y) = A + B, kun y. Nyt ja A = P[{g(X) y} {X < }] = P[{X y} {X < }] = P[{ y X y} {X < }] = P[ y X < ] = P[X < ] P[X < y] = F X () F X ( y) B = P[{g(X) y} {X }] = P[{X + y} {X }] = P[{X y } {X }] = P [ X y ] = P [ X y ] ( ) P [X < ] = F X y FX (). Näin ollen, kun y, saadaan P(Y y) = A + B = F X () F X ( ( ) y) + F X y FX () ( ) = F X y FX ( y).

Satunnaismuuttujan Y = g(x) kertymäfunktioksi saadaan siten Koska, kun y F Y (y) = P(Y y) = F X () F X ( y), kun < y < F X ( y ) F X ( y), kun y. lim F Y (y) = F X () F X ( ) = F X () F X () = = lim F Y (y), y + y niin F Y on jatkuva pisteessä y =. Lisäksi koska ja lim F Y (y) = F X () F X ( ) = F X () F X ( ) y lim F ( ) Y (y) = F X FX ( ) = F X ( ) F X ( ) = F X () F X ( ), y + niin F Y on jatkuva pisteessä y = ja siten koko R:ssä, koska muualla F Y on jatkuva joko vakiofunktiona tai yhdistettynä funktiona jatkuvasta funktiosta. Lisäksi F Y on derivoituva kaikkialla paitsi mahdollisesti pisteissä y = ja y = ja sen derivaatta, kun y R \ {, }, on, kun y < F Y (y) = f y X( y), kun < y < ( f y ) X ( y ) + f y X( y), kun y >. Derivaattafunktio on jatkuva kaikkialla, paitsi mahdollisesti pisteissä y = ja y =. Täten lauseen.7 nojalla F Y on jatkuvan jakauman kertymäfunktio, eli satunnaismuuttuja Y on jatkuvasti jakautunut. Y :n tiheysfunktioksi voidaan valita sen kertymäfunktion derivaatta ja tf:n arvot pisteissä ja voidaan valita vapaasti. Näin ollen Y :n tiheysfunktioksi kelpaa, kun y f Y (y) = f y X( y), kun < y ( f y ) X ( y ) + f y X( y), kun y >. Tapauksessa X U(, ), on, kun x (, ) f X (x) =, muualla, jolloin < Y = g(x) < 9 ja, kun y f Y (y) =, kun < y y (, kun < y < 9 y ), kun y 9 6. (Kriittisiä pisteitä kvantiilifunktion avulla.) Olkoon Y jatkuvasti jakautunut sm, jonka kvantiilifunktio q on kertymäfunktion tavanomainen käänteisfunktio. Oletetaan lisäksi, että kvantiilifunktion q arvot osataan laskea. Annettuna on luku < α <.

(a) Etsi pisteet y ja y siten, että P(Y < y ) = P(Y > y ) = α. Ratkaisu: Tehtävän oletusten nojalla pätee P(Y < y ) = P(Y y ) = F (y ) = α ( ) q α = y Vastaavasti P(Y > y ) = P(Y y ) = F (y ) = α F (y ) = α q ( ) α = y Kaikilla < α < voidaan siis valita y = q ( α) ja y = q ( α).