IÄKKÄÄN RAVITSEMUS Katja Mäkelä FM, TtM laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Kaarea Oy IKÄÄNTYMINEN Jokaisella erilaista, ei ole keskimääräistä vanhenemista Muutokset tapahtuvat vähitellen Muutokset elimistössä ovat sekä luonnollisia että sairauksien aiheuttamia: - Rasvakudos - Lihas- ja luukudos - Nesteen määrä Þ Perusaineenvaihdunta hidastuu eli energian tarve* pienenee Þ Suojaravintoaineiden tarve säilyy entisellään tai lisääntyy à Ruoan ravintoainetiheys! * Yksilölliset vaihtelut suuria (paino, sukupuoli, sairaudet, liikkuminen/fyysinen aktiivisuus jne.) 1
IKÄÄNTYMISEN FYSIOLOGISET MUUTOKSET Sydämen toiminta heikkenee Keuhkojen kapasiteetti pienenee Kehon koostumus muuttuu Fyysinen aktiivisuus vähenee Janon tunne heikkenee Mahalaukun tyhjeneminen hidastuu Huono ruokahalua Maku- ja hajuaistimuutokset Kuiva suu Nielemisvaikeudet Krooninen sairaus Lääkitys IKÄÄNTYMISEN EI-FYSIOLOGISET MUUTOKSET Psykologiset muistisairaudet masentuneisuus puolison kuolema väsymys/alakuloisuus Sosiaaliset yksinäisyys taloudellinen tilanne 2
IKÄÄNTYMISEEN VOIDAAN VAIKUTTAA Elintavoilla Ruokavaliolla Liikunnalla Psykososiaalisilla tekijöillä -> TOIMINTAKYKY SÄILYY! VAJAARAVITSEMUS Vajaaravitsemus tarkoittaa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannin epäsuhtaa tai puutetta niiden tarpeeseen nähden, mistä aiheutuu haitallisia muutoksia kehon kokoon, koostumukseen, toimintakykyyn tai hoitotulokseen 3
VAJAARAVITSEMUKSEN SEURAUKSET Mäkelä K. Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen, hoito, hoidon seuranta ja tiedonsiirto jatkohoitopaikkaan. 2015 VAJAARAVITSEMUSRISKIN ARVIOINTI MNA (Mini Nutritional Assessment) yli 65-vuotiaille NRS-2002 menetelmä (Nutritional Risk Screening), yleensä käytössä sairaaloissa MUST (Malnutritional Universal Screening Tool) avoterveydenhuollossa 4
MNA Validoitu vajaaravitsemuksen tunnistamiseen ja ravitsemustilan arviointiin iäkkäille kehitetty menetelmä Voidaan käyttää sairaalassa, hoitolaitoksissa ja kotihoidossa Kaksiosainen: Alkuosa on tarkoitettu vajaaravitsemuksen riskin seulontaan (ns. lyhyt MNA) Loppuosa ravitsemustilan arviointiin (ns. pitkä MNA) Huomioi painon, painonlaskun ja ravinnonsaannin lisäksi fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin Tunnistaa heikosti ikääntyneet, jotka saavat ruokavaliosta vähän energiaa ja proteiinia (Jyväkorpi S., väitös 2016) RAVINNONSAANTIIN HUOMIO Painoindeksi on alle 23* Paino alentunut yli 3 kg/3 kk Syöminen erittäin vähäistä Soseutettu tai nestemäinen ruoka Toistuvat infektiot ja painehaavat Leikkaukseen meno tai toipilasaika * HUOM! Normaalipainon raja 18,5-25 kg/m². Ikääntyneillä 24-29 kg/m² 5
IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS - KESKEISET PAINOPISTEET Ravitsemukselliset tarpeet otetaan huomioon ikääntymisen eri vaiheissa Ikääntyneiden ravitsemusta arvioidaan säännöllisesti Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian proteiinin ravintoaineiden kuidun ja nesteen saanti D-vitamiinilisän käyttö varmistetaan PROTEIINI Liian vähäinen proteiininsaanti kiihdyttää mm. lihaskatoa, joka edelleen heikentää liikunta- ja toimintakykyä sekä kehon hallintaa Ikääntyneellä proteiinien tarve on noin 1,2-1,4g/kg/vrk (15-20 E%) TAI n. 80 g päivässä Akuuteissa sairaustiloissa tarve on suurempi (1,5-2,0 g/kg) Riittävän energiansaannin turvaaminen tärkeää, jotta proteiinia ei käytetä energianlähteeksi 6
RAVINNON PROTEIINI- LÄHTEET 1. LIHA, KALA, BROILERI, KANANMUNA 5. PÄHKINÄT 2. MAITO- VALMISTEET 4. PALKO- KASVIT 3.TÄYSJYVÄVILJA- VALMISTEET 7
PROTEIINIA RIITTÄVÄSTI (60-80 G) 3 lasia maitoa/piimää (15-20 g) 2-4 siivua juustoa/kinkkua (5-10 g) liha/kana/kala (2 ateriaa) (20-30 g) leipää, puuroa (6-8 ann.) (10-15 g) kliiniset ravintovalmisteet (jopa 20 g) KASVIKSIA PUOLI KILOA PÄIVÄSSÄ 8
HUOMIO RASVAN LAATUUN - PÄÄOSIN PEHMEÄÄ RASVAA Sydämen, verisuonten ja aivojen hyvän terveyden tukemiseksi Pehmeän rasvan lähteitä: Kasviöljyt (paitsi kookos- ja palmuöljy) Kasviöljypohjaiset levitteet (margariinit) ja salaatinkastikkeet Pähkinät ja siemenet Kala (2-3 kertaa viikossa) Avokado www.syohyvaa.fi RIITTÄVÄSTI KUITUA Ravintokuidun suositeltava saanti on 25-35 g päivässä. Kuidun lähteitä: täysjyväleivät esim. ruisleipä, puurot, leseet, siemenet, pähkinät, kasvikset, marjat ja hedelmät. Esim. 2 palaa ruisleipää tai 2,5 dl kaurapuuroa n. 4-5 g ravintokuitua www.ruokatieto.fi 9
RIITTÄVÄSTI KUITUA - ESIMERKIKSI Aamupala: lautasellinen kaurapuuroa, kourallinen marjoja ja viipale täysjyväruisleipää (11 g) Lounas: annos täysjyväriisiä sekä kourallinen porkkanaa ja kourallinen parsakaalia (7 g) Välipala: omena ja reilun kourallisen pähkinöitä (4 g) Päivällinen: kaksi perunaa, puolet annoksesta salaattia ja viipale täysjyväruisleipää (7 g) RIITTÄVÄ KUIDUN SAANTI Edistää suoliston hyvinvointia Ehkäisee ummetusta Tarjoaa ravintoa suolistobakteereille Pitää verensokerin tasaisena Vaikuttaa edullisesti rasvaaineenvaihduntaan Kuitupitoisen ruoan lisänä on nautittava tarpeeksi nestettä. 10
D-VITAMIINI D-vitamiinilisä 10 µg/vrk loka-marraskuu, jos saanti ruoasta riittämätöntä 18-74-vuotiaille D-vitamiinilisä 20 µg/vrk ympäri vuoden joka päivä yli 75-vuotiaille Vaikutukset elimistössä kalsiumin imeytyminen lihaskunto immuunipuolustus Ravinnosta D-vitamiinia saa esim. kalasta, nestemäisistä maitovalmisteista, margariinista ja kananmunasta IKÄÄNTYNYT TARVITSEE RIITTÄVÄSTI NESTETTÄ Ikääntyneellä kehon nesteen osuus on n. 50-60 % (vrt. vastasyntyneellä n. 80 %) Suositeltava nesteen määrä ikäihmiselle 1-1,5 l /vrk eli 5-8 lasillista päivän aikana Janontunne usein heikentynyt 11
NESTEITÄ 1-1,5 LITRAA 5-8 lasillista juomaa vettä maitoa/piimää muut juomat energian tarpeen mukaisesti kohtuudella ja hampaiden terveys huomioon ottaen IKÄÄNTYMISEN JA SAIRAUDEN TUOMIA MUUTOKSIA Ruokahaluttomuus Makuaistimuutokset Suun kuivuminen Nielemisvaikeus Hampaiden heikko kunto Ummetus Muistisairaus, masennus, mielentila, yksinäisyys Huolehdittava riittävästä energian ja ravintoaineiden saannista! Painon seuranta! 12
RUOKAHALUTTOMUUS Taustalla voi olla mm. suun kuivuminen, makuaistimuksen heikentyminen, pahoinvointi, ummetus, masennus, ahdistus, yksinäisyys Mikä avuksi? Pieniä aterioita ja välipaloja useita kertoja päivässä Syöminen, kun ruokahalu on parhaimmillaan Miellyttävä ruokailuympäristö (raitis ilma, seura ym.) Ruoan tarjoilu (kattaus, lautaselle asettelu) Ulkoilu ennen ruokailua MAKUAISTIMUUTOKSET Heikkenee iän myötä tai lääkityksen vaikutus Þ Ruoka voi maistua vasten mieliseltä tai ei maistu lainkaan Avuksi: Hyvä suuhygienia Ruokiin voidaan lisätä sokeria, siirappia, hunajaa, mausteita, suolaa kohtuudella Etikkavalmisteet, happamat marjasurvokset ja juomat sekä kylmä tai jäähdytetty ruoka Tuoreet hedelmät, raikkaat salaatit ja hyytelöt 13
SUUN KUIVUMINEN Sylkirauhasten toiminnan muutokset sairauden tai lääkityksen myötä Þ Ruoan pureskelu on hankalaa, nielemisvaikeuksia, haavaumia suuhun, makuaistimuutoksia, sieni-infektio Erilaiset syljeneritystä lisäävät ja suuta kostuttavat valmisteet Avuksi ruokailuun: Kostea ruoka esim. kastikkeet, sulatettu margariini ja juominen aterian yhteydessä Puurot, vellit, keittoruoat ja kosteat laatikkoruoat Juomana energia- ja proteiinipitoisia juomia (nestemäiset maitovalmisteet/maidonkaltaiset valmisteet, täydennysravintojuomat) NIELEMISVAIKEUDET Taustalla suun kuivuminen ja/tai nielun lihasten heikentyminen Merkit: yskiminen, kakominen, aspiraatio, syljen valuminen, laihtuminen Avuksi: Ruoan rakenteen muokkaaminen helpommin nieltäväksi (pehmeä, sosemainen, nestemäinen) Sakeutusjauhe käyttö kuumassa ja kylmässä juomassa 14
TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET Tarkoitettu ruokavalion energian ja proteiinin määrän tehokkaaseen lisäämiseen Saatavilla erilaisia vaihtoehtoja: juomat, vanukkaat, patukat, jauheet Jauhemaisia voidaan lisätä kylmiin ja lämpimiin ruokiin ja juomiin Nautintavalmiit valmisteet voidaan käyttää sellaisenaan Täydennysravintojuomissa on energiaa 250-400 kcal/pullo ja proteiinia 12-24 g/pullo, eri makuvaihtoehtoja ja mehu- sekä maitopohjaisia 5 g proteiinia 10 g proteiinia 15
HYVÄN HOIDON AVAIMET 1. Monipuoliset ateriat (lautasmalli!) 2. Säännöllinen ateriarytmi 3. Proteiinia riittävästi 4. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä runsaasti 5. Viljavalmisteista kuitua 6. Pääosin pehmeää rasvaa 7. Vähemmän suolaa 8. Sokeria säästeliäästi 9. D-vitamiini joka päivä 10. Juomia riittävästi ja säännöllisesti www.ravitsemusneuvottelukunta.fi LÄHTEET Ravitsemussuositukset ikääntyneille. VRN 2010 Ravitsemushoito Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. VRN 2010 Gerontologinen ravitsemus Gery ry, www.gery.fi Mäkelä K. Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen, hoito, hoidon seuranta ja tiedonsiirto jatkohoitopaikkaan. 2015 Jyväkorpi S. Nutrition of older people and the effect of nutritional interventions on nutrient intake, diet quality and quality of life. Väitöskirja 2016 16
KIITOS! 17